FI112106B - Puuristikkorakenne - Google Patents

Description

Puuristikkorakenne 112106

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä puuristikkorakenteen valmistamiseksi.

5 Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 9 johdanto-osan mukainen puuristikkorakenne.

Rakennusten kantavina rakenteina, pilareina ja erityisesti kattokannattajina, käytetään yleisesti puuristikkorakenteita. Ristikkorakenteet voidaan valmistaa perinteisesti käsityönä työmaalla tai puuristikkojen valmistamiseen erikoistuneessa tehtaassa. 10 Käsityönä valmistettavat puuristikot tehdään liittämällä ristikon osat, ylä- ja alapaar-teet, vertikaalisauvat ja diagonaalisauvat, toisiinsa naula- tai ruuviliitosten avulla.

Tehdasvalmisteisissa puuristikoissa vertikaali- ja diagonaalisauvat liitetään paartei-siin naulalevyjen avulla. Sauvojen kiinnittäminen paarteisiin tapahtuu puristamalla naulalevy kiinni sauvojen liitoskohtaan hydraulisen tai mekaanisen puristimen avul-15 la siten, että sama naulalevy tarttuu kiinni kaikkiin liitoskohdassa yhtyviin sauvoihin. Liitoskohtaan käytetään yleensä aina kahta samanlaista naulalevyä, jotka sijoitetaan liitoskohtaan ristikon molemmille sivulle. Jos ristikon sauvat koostuvat kahdesta rinnakkaisesta puusauvasta, voidaan liitoskohdassa käyttää myös kaksipuolista naulalevyä. Tällöin naulalevy sijoitetaan sauvojen liitoskohtaan rinnakkaisten puu-: .: 20 sauvojen väliin, minkä jälkeen rinnakkaiset puusauvat puristetaan yhteen hydrauli- • sen tai mekaanisen puristimen avulla. Pääosa talonrakennuksessa nykyään käytetyis- tä ristikoista on tehdasvalmisteisia naulalevyristikoita. Hyvissä tehdasolosuhteissa ja : tarkan laadunvalvonnan alaisena valmistetut ristikot ovat laadultaan ja mittatarkkuu- : ; : deltaan erittäin hyviä. Lujuuslajitellun puutavaran käytön, tarkkojen ATK- 25 pohjaisten mitoitusmenetelmien sekä tehokkaan teollisen valmistusmenetelmän an- : v. siosta naulalevyristikoiden valmistuskustannukset jäävät alhaisiksi.

» ►

Tunnetaan myös puusauvojen liitostapa, ns. Greim-naulaliitossysteemi, jossa puu-; ; sauvojen yhteenliittäminen tapahtuu metallilevyjen avulla. Tässä liitossysteemissä .··. liitettävien puukappaleiden päihin työstetään yksi tai useampi ura ja jokaiseen uraan '·’ 30 asetetaan liitoskohdan yli ulottuva metallilevy. Liitettävät puukappaleet kiinnitetään '.: · ‘ metallilevyyn naulaamalla nauloja tai poraamalla ruuveja liitettävän puukappaleen •.,. · päätyosan läpi siten, että naulat tai ruuvit lävistävät urissa olevat metallilevyt.

112106 2

Patenttijulkaisusta CH-640591 tunnetaan puuristikkorakenne, jossa ristikon diago-naalisauvojen ja paarresauvojen liitoskohdassa on sovellettu mainittua Greim-naula-liitossysteemiä. Metallilevy on asetettu liitoskohdassa ristikon paarteen keskelle ja diagonaalisauvojen päihin tehtyyn uraan siten, että sama metallilevy ulottuu kaikki-5 en liitoskohdassa olevien sauvojen sisään. Levyn asennuksen jälkeen diagonaalisauvojen päiden ja paarresauvan läpi on porattu sauvan kummaltakin puolelta ruuvi, joka ulottuu metallilevyn läpi. Metallilevyjen paksuutta kasvattamalla voidaan tehdä erittäin kestäviä liitoksia, jotka soveltuvat erityisen hyvin massiivisten ristikoiden sauvojen yhteenliittämiseen.

10 Työmaalla tapahtuva ristikoiden valmistaminen on nykyään melko harvinaista. Sauvojen yhteenliittäminen naulaamalla tai ruuvaamalla on käsityönä tehtynä hidasta, joten ristikon valmistuskustannukset kasvavat suuriksi. Käsityönä koottuja ristikolta käytetäänkin nykyään lähinnä vain joissain pientalo- tai maatilarakennuskohteissa, joissa rakentaja voi hyödyntää omaa puutavaraa.

15 Naulalevyristikoiden käyttöä suurissa rakennuksissa rajoittaa ristikoiden koko. Ris-tikkotehtaiden tuotantolinjat on yleensä rakennettu verrattain lyhyiden, yleensä korkeintaan 20-25 metrin pituisten, ristikoiden rakentamista varten. Tätä suurempien ristikkorakenteiden valmistaminen edellyttäisi tuotantokoneiston ja tuotantotilojen uudistamista. Naulalevyliitostekniikka sopii lisäksi parhaiten verrattain ohuiden 20 puukappaleiden yhteenliittämiseen. Koska suurten jännemittojen ristikot vaatisivat ' · 1 järeiden paarteiden ja sauvojen käyttöä, on niiden valmistaminen tällä tekniikalla hankalaa. Myös suurien ristikoiden kuljettaminen tehtaalta työmaalle saattaa vaatia » • kallista erikoiskalustoa, mikä nostaisi ristikkotoimituksen kokonaiskustannuksia.

[ Greim-naulaliitostekniikalla valmistettujen ristikoiden heikkoutena on niiden korkea ,, 25 hinta. Tässä liitostekniikassa menetetään myös osa liitoksen ja muun rakenteen kan tokyvystä, koska liitoksen puristuskapasitettti on puhdasta puskuliitosta alempi. Liitostekniikka käsittää monia käsityönä tehtäviä työvaiheita kuten urien sahaamisen ·’ liitettäviin puihin, metallilevyn sijoittamisen uriin ja lopuksi naulojen naulaamisen *...· tai ruuvien poraamisen, mikä nostaa ristikon valmistuskustannuksia. Tätä liitostek- : 30 nilkka käytetäänkin yleensä vain suurissa ristikkorakenteissa, joihin muut liitostek- . * · *, nilkat eivät sovellu.

: Ennestään tunnetaan sveitsiläisestä patenttijulkaisusta CH-517876 puuristikkokan- ; : nätin, joka on koottu kahdesta tai useammasta kannatinosasta, jotka on vuorostaan liitetty yhteen pääpaarteen avulla. Erityisesti kannatinosien apupaarteet on kiinnitet- 112106 3 ty pääpaarteeseen. Pääpaarre on esitetty jatkettavaksi sormiliitoksin ja apupaarre si-delevyin eri kohdissa palkkien pituussuuntaa.

Ennestään tunnetaan suomalaisesta patenttijulkaisusta FI-23678 ja saksalaisesta ha-5 kemusjulkaisusta DE-1023577 puuristikkorakenteita, jotka on koottavissa rinnakkaista osista liitoslevyillä, kuten naulalevyillä.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitettyihin puurakenteisiin liittyvät epäkohdat. Keksinnön tarkoituksena on myös saada aikaan uusi menetelmä puuristikko-10 rakenteen valmistamiseksi ja uusi puuristikkorakenne.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle puuristikkorakenteen valmistamiseksi on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukaiselle puuristikkorakenteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 9.

15 Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön perusajatus on, että ensin valmistetaan esimerkiksi tunnettua naulalevy- liitostekniikkaa käyttäen ristikkorakenteiden osia, jotka liitetään yhteen kokonaiseksi rakenteeksi työmaalla toista sinänsä tunnettua liitostekniikkaa ns. Greim- 20 naulaliitostekniikkaa soveltamalla. Keksinnössä useita rinnakkain asetettuja ristikoi- .· den osia liitetään yhteen toisten rinnakkain asetettujen ristikoiden osien kanssa aset- * · .' : tamalla jatkoskohdassa liitoslevyt ristikon osien väliin ja kiinnittämällä osat ja liitos- levy toisiinsa kiinnityselimillä. Kiinnittäminen toteutetaan edullisesti naulaamalla naulat tai poraamalla ruuvit kaikkien rinnakkaisten sauvojen ja niiden välissä olevi-: * · ‘: 25 en liitoslevyjen läpi.

Keksinnön mukaisella menetelmällä puuristikkorakenteen valmistamiseksi ja puuris-· ‘ tikkorakenteella saavutetaan useita etuja, joita esitetään seuraavassa.

", Keksinnön avulla naulalevyliitostekniikkaa voidaan käyttää jännemitaltaan sellaisis- sa ristikoissa, joissa se ei aikaisemmin ole ollut mahdollista. Ristikkotehtaissa voi- » · ‘ ‘ 30 daan valmistaa juuri sen kokoisia ristikoiden osia, jotka sopivat parhaiten kunkin ; Γ: tehtaan tuotantotekniikkaan sekä käytettävissä olevaan kuljetus- ja asennuskalus- ;" ‘; toon. Naulalevyristikoiden valmistajat pääsevät näin tarjoamaan tuotteittaan sellai siin kohteisiin, joissa aikaisemmin on käytetty toisenlaisilla liitostekniikoilla valmistettuja järeitä puuristikoita tai teräsristikoita.

112106 4

Keksinnön avulla voidaan myös optimoida puumateriaalin hyväksikäyttö. Keksinnössä useita ristikolta asennetaan rinnakkain, jolloin yksittäisessä ristikossa mahdollisesti olevat materiaaliviat eivät ole rakenteen kokonaiskestävyyden kannalta niin merkittäviä. Puumateriaalilla voidaan siten turvallisesti käyttää korotettuja lujuus-5 arvoja. Kun rinnakkain asennetut ristikon puristussauvat kiinnitetään toisiinsa, sauvojen nurjahduskestävyys kasvaa ja erillisiä nurjahdustukia ei tarvita. Ristikoiden mitoituksessa työmaalla tehtävät liitokset voidaan suunnitella sellaisiin paikkoihin, joissa ne voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti.

Keksinnön mukainen puuristikkorakenne on lisäksi paloturvallinen. Keksinnössä ris-10 tikon osien yhteenliittämiseen käytettävät metalliset liitoskappaleet jäävät piiloon ristikon sauvojen väliin, joten ne eivät ole palotilanteessa tulelle alttiina. Myös suurin osa ristikoiden naulalevyliitoksista tulee automaattisesti palosuojattua, kun useita ristikolta asetetaan rinnakkain kiinni toisiinsa.

Edelleen keksinnön mukaista puuristikkorakennetta voidaan soveltaa useissa erilai-15 sissa rakenneratkaisuissa. Kattokannattajien osien yhteenliittämisen lisäksi samaa tekniikkaa voidaan käyttää esimerkiksi kattokannattajan ja pilarin välisen liitoksen toteuttamisessa. Keksintö soveltuu siten myös kehärakenteiden valmistamiseen.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa 20 kuviot la ja Ib esittävät esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista puuristikkorakennetta ristikon sivulta ja vastaavasti päältä kuvattuna; ♦ kuvio 2 esittää havainnollisesti sivusta katsottuna osaristikkoa; , · ·’ 25 kuvio 3 esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen puuristikkoraken- teen osaristikoiden yhtä liitoskohtaa päältä kuvattuna; kuvio 4 esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen puuristikkoraken- teen osaristikoiden toista liitoskohtaa päältä kuvattuna; 30 ' · ·. * kuvio 5 esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen puuristikkoraken- : :: teen osaristikoiden kolmatta liitoskohtaa päältä kuvattuna osittaise- .' · ·. na leikkauskuvana;

• * I

112106 5 kuvio 6 esittää puuristikkorakenteen osaristikoiden liitoskohtaa sivulta kat sottuna osittaisena leikkauskuvana M - M; kuvio 7 esittää esimerkinomaisesti toista keksinnön mukaista puuristikkora- 5 kennetta, erityisesti pilariosasta ja kattokannattajaosasta koostuvaa kehärakennetta; kuvio 8 esittää esimerkinomaisesti kolmatta keksinnön mukaista puuristik- korakennetta, erityisesti pilariosasta ja kattokannattajaosasta koostuvaa kehärakennetta; ja 10 kuvio 9 esittää kaaviomaisesti liitosta G kuvion 4 puuristikkorakenteesta.

Kuviossa la ja Ib on esitetty eräs keksinnön mukainen puuristikkorakenne ristikon sivulta kuvattuna. Puuristikkorakenne on muodoltaan tavanomainen kattoristikko, joka käsittää tässä tapauksessa kolme yhteenliitettyä osarakennetta 100, 200, 300. Kukin osarakenne 100, 200, 300 koostuu vähintään kahdesta, tässä tapauksessa 15 kolmesta, rinnakkain asetetusta osaristikosta 100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 200c, 300a, 300b, 300c. Osaristikot, kuten ensimmäinen osaristikko 100a kuviossa 2, ovat edullisimmin tunnetulla naulalevyristikoiden valmistustekniikalla valmistettuja erillisiä osia, joihin kuuluu tarpeellinen määrä naulalevyillä 104a toisiinsa kiinnitettyjä . puumateriaalista valmistettuja sauvoja 101a, 102a, 103a. Osarakenteet 100, 200 ja 20 300 liitetään yhteen kuviossa 1 esitetyistä ristikon sauvojen liitoskohdista A, B, C, * ‘ D, E ja F siten, että ne muodostavat kokonaisen puuristikkorakenteen 1.

I Kuvioiden la ja Ib puuristikkorakenne koostuu kolmesta osarakenteesta 100, 200 ja 300, jotka on muodostettu jakamalla kokonainen puuristikkorakenne 1 osiin pys-*. tysuuntaisia jakolinjoja X, Y noudattaen. Osarakenteiden määrää ei ole mitenkään 25 rajoitettu. Puuristikkorakenne on myös toteutettavissa yhtä hyvin myös kahdesta ... osarakenteesta tai useammasta kuin kolmesta osarakenteesta eikä jakolinjojen tarvit- ‘' se olla pystysuoria kuten kuviossa 1 a on esitetty.

. /. Kuviossa 3 on esitetty kuvion la puuristikkorakenteen osarakenteiden 100, 200 lii- ttoskohta A ylhäältä päin kuvattuna. Kummassakin osarakenteessa 100, 200 on jouk-‘F 30 ko samanlaisia rinnakkaisia osaristikoita 100a, 100b, 100c; 200a, 200b, 200c. Liivi/ toskohdassa A ensimmäisen osarakenteen 100 osaristikoiden 100a, 100b, 100c en- : : simmäiset jatkossauvat 101a, 101b, 101c liitetään yhteen toisen osarakenteen 200 osaristikoiden 200a, 200b, 200c ensimmäisten jatkossauvojen 201a, 201b, 201c kanssa. Eri osarakenteisiin 100, 200 kuuluvien osaristikoiden ensimmäisten jatko- 112106 6 sauvojen 101a, 101b, 101c; 201a, 201b, 201c päädyt on asetettu tässä tapauksessa puskuliitoksena vastakkain samassa poikkileikkaustasossa. Yhteenliittäminen on toteutettu siten, että liitoskohtaan A asennetaan joukko liitoslevyjä 3a, 3b siten, että kukin liitoslevy sovitetaan liitoskohdassa rinnakkain asettuvien jatkossauvojen vä-5 liin, erityisesti niiden välisiin rakoihin 5a, 5b.

Liitoslevyt 3a ja 3b ovat kooltaan sellaisia, että ne ulottuvat liitettävien ensimmäisten sauvojen 101a, 101b ja 101c suunnassa yhtenäisenä levynä sauvojen välisissä raoissa 5a, 5b liitoskohdan A yli toisten sauvojen 201a, 201b ja 201c välisiin rakoihin 6a, 6b. Liitettävät jatkossauvat 101a, 101b, 101c ja 201a, 201b, 201c kiinnite-10 tään liitoslevyihin 3a, 3b sovittamalla metallisia sauvamaisia kiinnityselimiä 4, kuten nauloja tai ruuveja, kulkemaan ensimmäisten ja toisten jatkossauvojen päätyalu-eiden läpi siten, että kaikki ensimmäisten jatkossauvojen 101a, 101b, 101c välisistä raoista 5a ja 5b toisten jatkossauvojen 201a, 201b 201c välisiin rakoihin 6a ja 6b ulottuvat liitoslevyt 3a, 3b tulevat molemmista päistään kiinnityselimien 4 lävistä-15 miksi.

Kuviossa 4 on esitetty eräs toinen edullinen sovellusmuoto liitoskohdasta A liitoskohdan päältä kuvattuna. Tässä tapauksessa liitettävien ensimmäisten jatkossauvojen 101a, 101b ja toisten jatkossauvojen 201a, 201b päätyalueille on työstetty olennaisesti liitoslevyjen 3a, 3b paksuuden syvyiset lovet 7a, 7b ja 8a, 8b. Tällöin rinnak-20 kaiset osaristikot 100a, 100b, 100c ja vastaavat rinnakkaiset jatkossauvat 101a, ·’ 101 b, 101 c saadaan asetettua ja kiinnitettyä tiivisti toisiaan vasten.

• : Kuviossa 5 on esitetty eräs kolmas edullinen sovellusmuoto liitoskohdasta A päältä ! kuvattuna. Puuristikkorakenteen kummassakin osarakenteessa 100, 200 on joukko rinnakkaisia osaristikoita 100a, 100b, 100c; 200a, 200b, 200c. Liitoskohdassa A en-25 simmäisen osarakenteen 100 osaristikoiden 100a, 100b, 100c ensimmäiset jatkos-‘ sauvat lila, 111b, 111c liitetään yhteen toisen osarakenteen 200 osaristikoiden 200a, 200b, 200c ensimmäisten jatkossauvojen 211a, 211b, 211c kanssa siten, että * · » • jatkossauvojen päätyosat menevät limittäin toistensa kanssa. Tällöin rinnakkaisten : : jatkossauvojen lila, 11 Ib ja 21 la, 21 Ib päädyt ovat sopivan ennalta määrätyn limi- ‘ , 30 tysetäisyyden a päässä toistaan, jolloin ensimmäisen osaristikon jatkossauvat ulottu- !!! vat osittain toiseen osaristikkoon ja päinvastoin. Liitoskohta A leviää limitysetäi- '; ‘ ’ syyden a määrittämälle alueelle jatkossauvojen pituussuunnassa ja se koostuu jat- kossauvojen rinnakkaisista osaliitoskohdista AI, A2, A3. Yhteenliittäminen on to-teutettu siten, että liitoskohtaan A kunkin osaliitoskohdan AI, A2, A3 yhteyteen 35 asennetaan ainakin yksi liitoslevy 3a, 3b. Kukin liitoslevy 3a, 3b sovitetaan kulkemaan kunkin puskuliitoksen AI, A2, A3 yli ja se kiinnitetään liitoskohdassa rinnak- 7 112106 käin asettuvien jatkossauvojen väliin, erityisesti niiden välisiin rakoihin 5a, 5b; 6a, 6b periaatteessa samalla tavalla kuin edellä on esitetty metallisilla sauvamaisilla kiinnityselimillä 4, kuten nauloilla tai ruuveilla.

Eräässä kuvion 5 sovelluksessa liitoslevy 3 a on niin pitkä, että se kulkee kahden 5 osaliitoskohdan AI, A2 yli raossa 5a, 6a.

Kuviossa 6 on esitetty havainnollisesti osittainen leikkaus M - M sekä kuvion 3 että kuvion 5 sovelluksesta.

Liitoslevyjen 3a, 3b määrä on edullista valita siten, että jokaisessa liitettävän jatkos-sauvan 101a, 101b, 101c ja 201a, 201b ja 201c välissä on ainakin yksi liitoslevy. 10 Käytettävien liitoslevyjen määrää riippuu kuitenkin viime kädessä liitoksessa vaikuttavista rasituksista. Tarvittaessa liitettävien jatkossauvojen väliin voidaan asentaa rinnakkain tai vierekkäin myös useampia kuin yksi liitoslevy tai vastaavasti jokin jatkossauvojen välinen rako voidaan jättää ilman liitoslevyä. Lisäksi liitoslevy 3c, 3d on kiinnitettävissä myös rakojen 5a, 5b, 6a, 6b lisäksi myös liitoskohdan A; AI, 15 A3 ja jatkossauvojen ulkopinnalle, kuten kuviossa 5 on havainnollisesti esitetty.

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty osaristikoiden 100a, 100b, 100c; 200a, 200b, 200c jatkossauvojen 101a, 101b, 101c; 201a, 201b ja 201c yhteenliittäminen liitoskohdassa A. Liitoksen toteuttaminen tapahtuu samalla periaatteella myös kaikissa muissa osa- ··: ristikoiden 100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 200c ja 300a, 300b, 300c liitoskohdissa : ’ 20 eli kuvassa 1 esitetyissä kohdissa B, C, D, E ja F.

f t ' ' ϊ Asennustyön nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi rinnakkain asetettavat samanlaiset osaristikot 100a, 100b 100c ja 200a, 200b, 200c sekä 300a, 300b, 300c voidaan · koota valmiiksi osarakenteiksi 100, 200, 300 jo tehtaalla kiinnittämällä rinnakkaiset : : : osaristikot toisiinsa esimerkiksi naulaamalla tai ruuvaamalla. Samoin liitoskohtiin A, 25 B, C, D, E ja F tulevat liitoslevyt 3a, 3b voidaan asentaa valmiiksi paikalleen. Esi-I ’ ·': merkiksi liitoskohdassa A liitoslevyt 3a, 3b voidaan kiinnittää valmiiksi jatkossauvo- .···. jen 101a, 101b ja 101c välisiin rakoihin 5a ja 5b tai loviin 7a ja 7b. Liitoskohdan • viimeistely tapahtuu rakennuskohteessa, jossa liitoslevyt 3a ja 3b työnnetäänjatkos- ’··*·* sauvojen 201a, 201b ja 201c välisiin rakoihin 6a ja 6b tai loviin 8a ja 8b ja kiinnite- :: 30 tään liitoselimillä 4.

Kuvioissa 3 ja 4 rinnakkain asetetut ensimmäisen ja toisen osaristikon 100a, 100b '··' 100c; 200a, 200b, 200c ensimmäiset jatkossauvat 101a, 101b, 101c; 201a, 201b, 201c on piirretty kuvan havainnollistamiseksi hieman erilleen. Todellisessa rakenteessa jatkossauvat puristuvat tiukasti toisiinsa kiinni ja liitoslevyt 3a, 3b jäävät jät- 112106 8 kossauvojen väliin puristuksiin. Liitoslevyn leveys on edullista valita siten, että lii-toslevy on yhtä leveä tai kapeampi kuin liitettävien jatkossauvojen leveys. Näin lii-toslevyt tulevat molemmilta puoliltaan puumateriaalin ympäröimiksi ja ovat siten palolta suojattuja. Tarvittaessa liitoslevyjen 3a, 3b palosuojausta voidaan vielä pa-5 rantaa peittämällä rinnakkaisten jatkossauvojen väliset raot 5a, 5b ja 6a, 6b yhdellä tai useammalla puulistalla 11, kuten kuviossa 3 on katkoviivoin havainnollisesti esitetty. Näin liitoslevyjen reunatkin tulevat palosuojatuiksi.

Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty eräitä keksinnön mukaisen puuristikkorakenteen 12 ja 13 edullisia sovellusmuotoja, jossa yhteenliitetyt osarakenteet muodostavat kehäraken-10 teen. Samoista osista on näissä kuvioissa käytetty samoja viitenumerolta. Ainakin kaksi, tässä tapauksessa kolme, rinnakkain asetettua osaristikkoa 400a, 400b, 400c muodostavat ensimmäisen osarakenteen eli kattokannatinosan 400 ja ainakin kaksi, tässä tapauksessa kolme, rinnakkain asetettua osaristikkoa 500a, 500b, 500c muodostavat toisen osarakenteen eli pilariosan 500. Rinnakkain asetettujen osaristikoi-15 den rakenne on periaatteessa samanlainen kuin edellä kattoristikon, kuten kuvioiden la ja Ib, yhteydessä selostettiin. Puuristikkorakenteen 12 kattokannatinosa 400 ja pilariosa 500 on yhdistetty toisiinsa vastakkain asettuvilta päätyalueiltaan liitoskohdilla G, H, I ja vastaavasti puuristikkorakenteen 13 kattokannatinosa 400 ja pilariosa 500 on yhdistetty toisiinsa vastakkain asettuvilta päätyalueiltaan liitoskohdilla K ja 20 L. Kummassakin tapauksessa puuristikkorakenne 12, 13 muodostaa kehärakenteen puolikkaan.

« ·' Kuviossa 9 on esitetty esimerkinomaisesti havainnekuva liitoslevyjen 3a, 3b sijoit- i tamisesta liitoskohtaan G kuviossa 7, jossa liitoskohdassa pilariosan 500 osaristikoi- '·· den 500a, 500b, 500c ensimmäiset jatkossauvat 501a, 501b ja 501c liittyvät katto- ν' · 25 kannnatinosan 400 osaristikoiden 400a, 400b, 400c ensimmäisiin jatkossauvoihin ; 401a, 401b ja 401c. Kaikki kuvioissa 7 ja 8 esitetyt liitoskohdat G, H, I, K ja L on toteutettu soveltamalla kuvioissa 3 ja 4 esitetyn liitoksen A toteutustapaa. Liitoskoh-; . ' . dassa G liitoslevyt 3a, 3b asetetaan ensimmäisten jatkossauvojen 501a, 501b, 501c ,*·, ja 401a, 401b, 401c. välisiin rakoihin 9a, 9b ja vastaavasti 10a, 10b ja kiinnityseli- * t • ‘ 30 met 4 sovitetaan kulkemaan ensimmäisten jatkossauvojen päätyalueiden ja liitosle- vyjen 3a, 3b läpi.

• * •, Keksintöä voidaan soveltaa monin eri tavoin. Esimerkiksi menetelmällä valmistetta- *;;; ’ vien puuristikkorakenteiden kaikkien yhteenliitettävien osaristikoiden ei välttämättä 1 - · · ‘ tarvitse olla naulalevyristikoita, kuten kuviossa 2 on havainnollisesti esitetty. Kuvi- 35 oiden 7 ja 8 mukaisissa kehärakenteissa pilariosa 500 on vaihtoehtoisesti toteutettu esim. rinnakkain sijoitetuista kertopuupilareista tai sahatavarapilareista.

112106 9

Liitoslevyt 3a, 3b ovat metallista, edullisesti teräksestä tai alumiinista, valmistettuja ja yleensä suorakaiteen muotoisia levy elementtejä. Liitoslevyt voivat olla muodoltaan myös muunlaisia, kuten monikulmioita ja/tai reunoiltaan ainakin osittain kaarevia levy elementtejä. Liitoslevyjen muoto määräytyy edullisimmin sovelluskohteen 5 mukaan. Liitoslevyjen paksuus määräytyy myös käyttökohteen ja laskettujen rasitusten mukaan. Teräksestä toteutettujen liitoslevyjen paksuus on esim. 1-5 mm.

Liitoslevyt 3a, 3b on mahdollista toteuttaa myös muusta materiaalista. Eräs edullinen vaihtoehto on vaneri, jolta tosin edellytetään suurta lujuutta ja rasituskestävyyt-tä. Käyttökelpoisen vanerimateriaalin paksuus on suurempi kuin metallista toteutet-10 tujen liitoslevyjen, edullisesti 12 mm tai jopa sen yli.

Eri materiaalista toteutettuja liitoslevyjä on mahdollista käyttää samassa puuristikon liitoskohdassa.

Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisen puuristikkorakenteen edullisia sovel-lusmuotoja. Keksintö ei rajoitu juuri kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä 15 ajatusta voidaan soveltaa lukuisilla tavoilla suojavaatimusten asettamissa rajoissa.

* I < t ♦ |

Claims (21)

112106

1. Menetelmä puuristikkorakenteen valmistamiseksi, jossa menetelmässä puuris-tikkorakenne (1; 12, 13) toteutetaan osarakenteina (100, 200, 300; 400, 500), jotka vuorostaan toteutetaan rinnakkaisina osaristikkoina (100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 5 200c, 300a, 300b, 300c; 400a, 400b, 400c, 500a, 500b, 500c), tunnettu siitä, että osarakenteet (100, 200, 300; 400, 500) liitetään toisiinsa yhdeksi puuristikkoraken-teeksi (1; 12, 13) joukosta liitoskohtia (A, B, C, D, E, F; G, H, I; K, L) liitoslevyillä (3a, 3b), jotka järjestetään rinnakkaisten osaristikoiden (100a, 100b, 100c; 400a, 400b, 400c, 500a, 500b, 500c) väleihin ja kiinnitetään niihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä puuristikkorakenteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä: - osarakenteet (100, 200, 300; 400, 500) valmistetaan puumateriaalista siten, että ne koostuvat ainakin kahdesta rinnakkaisesta osaristikosta (100a, 100b, 100c, 200a, 15 200b, 200c, 300a, 300b, 300c; 400a, 400b, 400c, 500a, 500b, 500c), joihin kuuluu ;i>: jatkossauvoja (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, 201c; 401a, 401b, 401c, 501a, 501b, 501c), . ·’ - liitoslevyt (3a, 3b) sovitetaan liitoskohtiin (A, B, C, D, E, F; G, H, I; K, L) rinnak- • '·' kaisten osaristikoiden (100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 200c, 300a, 300b, 300c; 400a, '· *: 20 400b, 400c, 500a, 500b, 500c) jatkossauvojen (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, 201c; • · · v ·' 401a, 401b, 401c, 501a, 501b, 501c) väliin siten, että ne ulottuvat osarakenteesta :,: : (100; 400) toiseen (200; 500) ja - liitoslevyt (3a, 3b) kiinnitetään rinnakkaisten osaristikoiden jatkossauvoihin (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, 201c; 401a, 401b, 401c, 501a, 501b, 501c) metallisilla . · ”. 25 kiinnityselimillä (4).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitos- :kohdassa (A) ensimmäisen osarakenteen (100) osaristikoiden (100a, 100b, 100c) en-» * · simmäiset jatkossauvat (lila, 111b, 111c) liitetään yhteen toisen osarakenteen • ‘ ‘ (200) osaristikoiden (200a, 200b, 200c) ensimmäisten jatkossauvojen (211a, 211b, 30 211c) kanssa siten, että jatkossauvojen päätyosat menevät limittäin toistensa kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitos-levyt (3a, 3b) sovitetaan rinnakkaisten osaristikoiden (100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 200c, 300a, 300b, 300c; 400a, 400b, 400c, 500a, 500b, 500c), erityisesti jatkossauvojen (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, 201c; 401a, 401b, 401c, 501a, 501b, 501c), 35 välisiin rakoihin (5a, 5b; 6a, 6b). 112106 π

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitos-levyt (3a, 3b) sovitetaan rinnakkaisten osaristikoiden (100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 200c), erityisesti jatkossauvojen (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, 201c), väliin järjestettyihin loviin (7a, 7b).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lii toskohdat (A) palosuojataan verhoilemalla ne sopivalla listalla (11).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa-rakenteet (100, 200, 300) valmistetaan erikseen tehtaalla tai vastaavassa paikassa ja kootaan käytettäväksi puuristikkorakenteeksi (1; 12; 13) rakennuskohteessa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitoslevyt (3a, 3b) kiinnitetään liitoskohtiin (A; G) valmiiksi yhteen osarakenteeseen (100; 500) ja toisiinsa liitettävät osarakenteet (100, 200; 400, 500) kootaan yhtenäiseksi puuristikkorakenteeksi (1; 12; 13) rakennuskohteessa.

. . 9. Puuristikkorakenne, johon kuuluu ainakin kaksi osarakennetta (100, 200, 300; im· 15 400, 500), joista kukin osarakenne (100, 200, 300; 400, 500) koostuu ainakin kah- : ·' desta rinnakkaisesta osaristikosta (100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 200c, 300a, 300b, 300c; 400a, 400b, 400c, 500a, 500b, 500c), tunnettu siitä, että osarakenteet (100, ·.*·· 200, 300; 400, 500) ovat liitettävissä yhteen yhdeksi puuristikkorakenteeksi (1; 12, · :*: 13) joukosta liitoskohtia (A, B, C, D, E, F; G, H, I; K, L) liitoslevyillä (3a, 3b), jot- :T: 20 ka ovat sovitettavissa rinnakkaisten osaristikoiden (100a, 100b, 100c; 400a, 400b, 400c, 500a, 500b, 500c) väleihin ja kiinnitettävissä niihin.

, ··’ 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, että - osarakenteet (100, 200, 300; 400, 500) on valmistettu puumateriaalista siten, että : ’.· 25 ne koostuvat ainakin kahdesta rinnakkaisesta osaristikosta (100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 200c, 300a, 300b, 300c; 400a, 400b, 400c, 500a, 500b, 500c), joihin kuuluu jatkossauvoja (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, 201c; 401a, 401b, 401c, 501a, 501b, 501c), - liitoslevyt (3a, 3b) ovat sovitettavissa liitoskohtiin (A, B, C, D, E, F; G, H, I; K, L) 30 rinnakkaisten osaristikoiden (100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 200c, 300a, 300b, 300c; 400a, 400b, 400c, 500a, 500b, 500c) jatkossauvojen (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, 201c; 401a, 401b, 401c, 501a, 501b, 501c) väleihin siten, että ne ulottuvat osarakenteesta (100; 400) toiseen (200; 500) ja I2 112106 - liitoslevyt (3a, 3b) on kiinnitettävissä rinnakkaisten osaristikoiden jatkossauvoihin (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, 201c; 401a, 401b, 401c, 501a, 501b, 501c) metallisilla kiinnity selimillä (4).

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, että 5 liitoskohdassa (A) ensimmäisen osarakenteen (100) osaristikoiden (100a, 100b, 100c) ensimmäiset jatkossauvat (lila, 111b, 111c) on liitettävissä yhteen toisen osarakenteen (200) osaristikoiden (200a, 200b, 200c) ensimmäisten jatkossauvojen (211a, 211b, 211c) kanssa siten, että jatkossauvojen päätyosat menevät limittäin toistensa kanssa.

12. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 11 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, että liitoslevyt (3a, 3b) on sovitettavissa rinnakkaisten osaristikoiden (100a, 100b, 100c, 200a, 200b, 200c, 300a, 300b, 300c; 400a, 400b, 400c, 500a, 500b, 500c), erityisesti jatkossauvojen (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, 201c; 401a, 401b, 401c, 501a, 501b, 501c), välisiin rakoihin (5a, 5b; 6a, 6b).

13. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 11 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, ·.·. että liitoslevyt (3a, 3b) ovat sovitettavissa rinnakkaisten osaristikoiden (100a, 100b, '·/. 100c, 200a, 200b, 200c), erityisesti jatkossauvojen (101a, 101b, 101c, 201a, 201b, .' ! 201c), väliin järjestettyihin loviin (7a, 7b).

: 14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu sii- 20 tä, että liitoskohdat (A) on palosuojattu verhoilemalla ne yhdellä tai useammalla listalla (11).

15. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, että osarakenteet (100, 200, 300) on valmistettu erikseen tehtaalla tai vastaavassa ; paikassa ja koottu käytettäväksi puuristikkorakenteeksi (1; 12; 13) rakennuskohtees- 25 sa.

·' : 16. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 9-15 mukainen puuristikkorakenne, ·; ·· tunnettu siitä, että liitoslevyt (3a, 3b) on kiinnitetty liitoskohtiin (A; G) valmiiksi yhteen osarakenteeseen (100; 500) ja toisiinsa liitettävät osarakenteet (100, 200; 400, 500) kootaan yhtenäiseksi puuristikkorakenteeksi (1; 12; 13) rakennuskohtees-30 sa.

17. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 9-16 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, että liitoslevyt (3 a, 3b) ovat metallia, edullisesti terästä. 112106

18. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 9-16 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, että liitoslevyt (3a, 3b) ovat vaneria.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 9-18 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, että osaristikot (100a) on muodostettu ainakin osaksi sinänsä tunnetusti jatkos- 5 sauvoista (101a, 102a, 103a), jotka on liitetty yhteen naulalevyillä (104a).

20. Jonkin patenttivaatimuksen 9-19 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, että puuristikkorakenne (1) on kattokannattaja.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 9-19 mukainen puuristikkorakenne, tunnettu siitä, että puuristikkorakenne (12; 13) on ensimmäisten osaristikoiden (500a, 500b, 10 500c) muodostamasta pilariosasta (500) ja toisten osaristikoiden (400a, 400b, 400c) muodostamasta kattokannattajaosasta (400) koostuva kehärakenne.