FI110657B - Paikkariippuvien palvelujen toteutus tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

110657 PAIKKARIIPPUVIEN PALVELUJEN TOTEUTUS TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄSSÄ

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy yleisesti palvelujen tarjontaan matkaviestinverkossa.

Tarkemmin sanottuna, keksintö liittyy menetelmään ja järjestelmään paikkariippuvien palvelujen toteuttamiseksi, toisin sanoen palvelujen, joissa hyödynnetään liikkuvan päätelaitteen sijaintia jollakin tavalla. Eräs esimerkki sellaisesta on palvelu, jossa liikkuvan päätelaitteen sijainti solukkoverkossa 10 näytetään graafisesti.

Keksinnön tausta

Internetin käyttäjien lukumäärän ja Internetissä tarjottujen palveluiden nopea kasvu on ollut havaittavimpia tietoliikenteeseen liittyviä ilmiöitä viime 15 vuosina. Toinen nykytrendi on nopeasti lisääntyvä langattomien päätelaitteiden käyttö. Langattomia päätelaitteita ovat muiden muassa kannettavat tietokoneet, PDA (Personal Digital Assistant) -laitteet ja älykkäät puhelimet.

Nämä kaksi nopeasti kehittyvää verkkoteknologiaa, langaton viestintä ja Internet, ovat vähitellen lähestymässä toisiaan, minkä seurauksena 20 Internetissä tarjottavat pakettikytkentäiset datapalvelut alkavat olla matkaviestinten käyttäjien saatavilla. Monet tulevaisuuden palveluista ovat sellaisia, että ne tarvitsevat tiedon langattoman päätelaitteen maantieteellisestä sijainnista verkon alueella.

Matkaviestinverkon rakenne ja liikkuvuuden hallinta tällaisessa 25 verkossa esitellään lyhyesti kuvioon 1 viitaten. Kuvion 1 esimerkki liittyy yleiseen GSM-verkkoon, mutta muissa digitaalisissa matkaviestin-järjestelmissä on samanlaisia verkkoelementtejä. Tiedonsiirto verkon ja solussa olevan matkaviestimen (MS) välillä hoituu radiotietä pitkin tukiaseman (Base Tranceiver Station, BTS) kautta. Tukiasemat on kytketty tuki-30 asemaohjaimeen (Base Station Controller, BSC). Tavallisesti tukiasemaohjain ohjaa useampaa tukiasemaa, jotka voidaan ketjuttaa toisiinsa tai kytkeä suoraan tukiasemaohjaimeen kuten kuviosta ilmenee. Näiden tukiasemien kattamaa maantieteellistä aluetta kutsutaan sijaintialueeksi (Location Area, LA). Tällä alueella sijaitseville matkaviestimille tarkoitetut puhelut lähetetään 35 kyseisten tukiasemien kautta. Matkaviestin voi liikkua sijaintialueen sisällä ilman tarvetta päivittää matkapuhelimen sijaintitietoa.

Useita tukiasemaohjaimia kytketään yhteen matkapuhelinkeskukseen 110657 (Mobile Switching Centre, MSC), joka pääasiallisesti hoitaa matkaviestinverkon kytkentätoiminnallisuudet. Lisäksi se yhdistää matkaviestinverkon ulkoisiin verkkoihin. Matkapuhelinkeskuksen hallinnassa olevien sijaintialueiden yhdistelmää kutsutaan kytkentäkeskusalueeksi (Switching 5 Centre Area, SCA). Kaikki puhelut, jotka alkavat tai päättyvät kytkentä-keskusalueelle reititetään saman matkapuhelinkeskuksen kautta. Jos matkaviestinverkko sisältää useita matkapuhelinkeskuksia, niiden SCA:t muodostavat yhdessä matkaviestinjärjestelmän verkkoalueen, eli verkon kattaman maantieteellisen alueen. Verkkoa operoi lähes aina yksi organisaatio 10 (operaattori).

Matkaviestinjärjestelmä sisältää edelleen useita tietokantoja. Tilaajatiedot on tallennettu pysyvästi kotirekisteriin (Home Location Register, HLR) riippumatta käyttäjän senhetkisestä sijainnista. Jos verkko on iso ja käyttäjiä on paljon, käytetään useita HLR:iä. Numeroavaruus on jaettu näiden 15 rekisterien välillä, jolloin käyttäjätietojen hakeminen on nopeampaa. Vierailijarekisteri (Visitor Location Register, VLR) on nykyään integroitu kuhunkin MSC:hen, ja HLRistä haetut käyttäjätiedot tallennetaan VLR:ään kun käyttäjä vierailee VLR:n alueella eli kytkentäkeskusalueella.

Sijainninpäivitys tehdään joka kerta kun käyttäjä kytkeytyy verkkoon. 20 Kun tilaaja, esimerkiksi solussa 1, kuvio 1, kytkee päälle matkaviestimensä, se ! signaloi sijainninpäivityspyynnön (location update request) BTS:lle 2, joka pyyntö ohjataan BSC:n 3 kautta MSC 1:lle ja edelleen VLR:ään 5. Rekisteri pyytää tilaajaa lähettämään tilaajatunnuksensa, josta VLR tunnistaa tilaajan .’·.* HLR.n. Tämän jälkeen VLR pyytää tilaajan HLR.ää lähettämään tilaajan :... 25 tunnistamiseen ja yhteyden salaukseen tarvittavat autentikointiparametrit. Kun :’y tilaaja on autentikoitu onnistuneesti, tilaajan HLR tietää VLR:n alueen eli sen MSC:n, jonka alueella tilaaja sijaitsee, ja lähettää tilaajatiedot kyseessä olevalle VLRille. Tilaajan sijainti on nyt päivitetty, eli tilaajan HLR tietää vieraillun VLR:n osoitteen, ja vierailtu VLR tietää sijaintialueen, jolla . ·. : 30 matkaviestin sijaitsee.

!.. Sijainninpäivitys tehdään myös joka kerta käyttäjän liikkuessa ’ ·: , sijaintialueelta toiselle. Aloitteen sijainninpäivitykselle tekee matkaviestin, joka tiedottaa VLRille muuttuneesta sijaintialueesta. Jos sijaintialue kuuluu samaan ·:··.' keskusalueeseen (SCA), eli saman VLRin hallintaan, ei ole tarvetta muuttaa .V 35 tilaajan HLRiään tallennettua VLRin osoitetta. Osoite vaihdetaan vain kun tilaaja siirtyy toiselle keskusalueelle, jolloin vieraillun alueen VLR kertoo 3 110657 osoitteensa HLR:lle, ja HLR lähettää tilaajatiedot mainittuun VLR:ään.

Sijainninpäivitys voidaan tehdä myös periodisesti tietyin väliajoin (Periodic Location Update). Tässä tapauksessa sijainninpäivitys käynnistyy, kun matkaviestimellä olevan ajastimen kynnysarvo saavutetaan.

5 Kuten edellä on esitetty, sijaintialue on suurin alue, jolla MS voi liikkua ilman sijainninpäivitystä, ja se on myös alue, jolla verkko kutsuu tiettyä matkaviestintä, eli verkko tietää matkaviestimen sijainnin sijaintialueen tarkkuudella. Sijaintialueen tunnusta (Location Area Identity, LAI) käytetään sen sijaintialueen ilmaisemiseksi, jolla matkaviestin kullakin hetkellä on.

10 LAI:n lisäksi järjestelmässä on yksittäisen solun tunnus, jota kutsutaan solun globaaliksi tunnukseksi (Cell Global Identity, CGI). Verkko käyttää tätä tunnusta erottamaan naapurisolut toisistaan, eli perinteisessä verkossa sitä ei käytetä ilmaisemaan matkaviestimen sen hetkistä paikkaa. CGI:n rakenne esitetään kuviossa 2. CGI koostuu matkaviestimen maakoodista (Mobile 15 Country Code, MCC, esimerkiksi Suomen koodi on 244), matkaviestimen verkkokoodista (Mobile Network Code, MNC, joka on operaattorikohtainen parametri), sijaintialuekoodista (Location Area Code, LAC) ja solun tunnisteesta (Cell Identity, Cl).

ISUP-merkinannossa (ISDN User Part), jota käytetään yleisesti 20 matkaviestinverkoissa tukiasema signaloi CGI:n verkkoon, kun yhteys on muodostettu liikkuvan päätelaitteen ja verkon välille. Kuten jäljempänä esitetään, tätä piirrettä käytetään esillä olevassa keksinnössä paikkariippuvien ' · · · palvelujen toteutukseen.

‘ Matkaviestimen maantieteellisen sijainnin määritys on viime aikoina 25 tullut tärkeämmäksi laajalle sovellusjoukolle, kuten kuvataan esim. US-·,,, patentissa 6088594. Tämä patentti kuvaa järjestelmän, jossa liikkuvan päätelaitteen sijainti esitetään graafisesti. Järjestelmä vaatii päätelaitteessa olevan selaimen päätelaitteen kytkemiseksi webbipohjaiseen paikannus-sovellukseen. Tämä sovellus lähettää matkaviestimeltä saapuneen paikannus-. 30 pyynnön paikannuskeskukselle, joka välittää pyynnön matkapuhelin keskukselle, joka palvelee sitä sijaintialuetta, jolla matkaviestin on. Kun kolme , tai useampi tukiasema on suorittanut paikannusmittaukset, mittausdata välite tään paikannuskeskukselle, jossa matkaviestimen sijainti määritetään käyttäen ·:·*. kolmiointialgoritmia. Tämä järjestelmä määrittää siis matkaviestimen sijainnin ,. ’.' 35 kolmen tai useamman erillisen tukiaseman suorittamien mittausten avulla.

!.! US-patentissa 6088594 esitetyn kaltaisen järjestelmän merkittävä 110657 epäkohta on se, että se on melko monimutkainen, johtuen siitä, että siinä tarvitaan useita verkkoelementtejä ja melko runsasta merkinantoa. Järjestelmä vaatii lisäksi liittymän matkapuhelinkeskuksen rajapintaan, mikä tekee järjestelmästä todennäköisesti toimittajakohtaisen niin, että se on saatavissa 5 vain matkapuhelinkeskuksen toimittajalta. On myös todennäköistä, että kolmiointialgoritmilla saavutettu tarkkuus on liioiteltu useimpien paikkariippu-vien palvelujen kannalta ja että yhden solun tarkkuus on riittävä useimmille palveluille.

Huolimatta edellä kuvatusta suuntauksesta ja tähän mennessä 10 tehdystä kehitystyöstä paikkariippuvia palveluja ei vielä ole saatavilla. Esim. WAP-päätelaitteiden (Wireless Application Protocol) käyttäjien täytyy näin ollen odottaa tulevaisuuden versioita, jotka mahdollistavat kyseiset palvelut.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan ratkaisu, jonka avulla on mahdollista eliminoida edellä kuvatut epäkohdat ja saada aikaan ratkaisu, joka 15 mahdollistaa paikkariippuvien palvelujen yksinkertaisen toteutuksen nykyistä tekniikkaa käyttäen.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja järjestelmä, 20 jotka mahdollistavat paikkariippuvien palvelujen toteutuksen tietoliikenne-."! verkossa yksinkertaisella tavalla olemassa olevaa tekniikkaa käyttäen.

Tämä päämäärä saavutetaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa '; ·· määritellyn ratkaisun avulla.

:· ’ Keksinnön ajatuksena on käyttää hyväksi älyverkkoa (IN) niin, että 25 puheluyritys, joka on menossa verkkoelementille, jonka kautta paikkariippuvia • · , palveluja on saatavilla, reititetään älyverkkoon, jossa puheludatan sisältämä paikkainformaatio kopioidaan ja talletetaan tietokantaan. Kun matkaviestimen sijainti on talletettu tietokantaan, puheluyrityksen prosessointia jatketaan normaalilla tavalla. Keksinnön edullisessa toteutustavassa tietokanta repli- . ·. 30 koidaan edelleen ja replikoitu tietokanta, ei siis alkuperäinen, annetaan verkon • · i.. käyttäjien käyttöön.

Tällä tavoin voidaan matkaviestimen sijainti päivittää jokaisen puhelun (palveluistunnon) yhteydessä käyttäen tällä hetkellä saatavilla olevaa tek-·:·*’ nilkkaa. Kun käyttäjä aloittaa paikkariippuvan palvelun käytön myöhemmin • V 35 saman puhelun aikana, kyseessä oleva palvelu tekee kyselyn tietokantaan saadakseen selville matkaviestimen sen hetkisen sijainnin.

5 110657

Esillä olevan keksinnön eräs lisäetu on se, että keksintö mahdollistaa helpon sopeutumisen lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin, joiden mukaan matkaviestimen sijaintitiedon talletus on sallittu ainoastaan kyseisen matkaviestimen palveluistunnon (puhelun) aikana. Tällainen lainsäädäntö saattaa 5 olla voimassa joissakin maissa.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia toteutustapoja kuvataan tarkemmin viitaten kuvioiden 3-5 mukaisiin esimerkkeihin oheisissa piirus-10 tuksissa, joissa: kuvio 1 havainnollistaa konventionaalista matkaviestinverkkoa, kuvio 2 havainnollistaa konventionaalisissa matkaviestinverkoissa käytetyn GCI-parametrin rakennetta, kuvio 3 havainnollistaa palvelujen tarjontaa tunnetussa WAP-ympä-15 ristössä, kuvio 4 havainnollistaa esillä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän yleistä arkkitehtuuria, ja kuvio 5 on vuokaavio, joka kuvaa palvelun ohjauspisteen toimintaa sen vastaanottaessa palvelupyynnön, joka osoittaa paikkariippuvaan palveluun.

20

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Keksinnön ja tunnetun tekniikan välisten erojen havainnollistamiseksi ensin kuvataan lyhyesti konventionaalista menetelmää palveluihin * pääsemiseksi viitaten kuvion 3 esimerkkiin. Jatkossa annettavat esimerkit 25 liittyvät WAP-päätteisiin, joiden kannalta keksintö on erityisen hyödyllinen, [ koska tällä hetkellä ei ole saatavilla paikkariippuvia palveluja WAP-käyttäjille.

Keksintö mahdollistaa kuitenkin kyseisten palvelujen toteutuksen olemassa olevalla tekniikalla.

Kuviossa 3 on oletettu, että WAP-yhteensopivan päätelaitteen MS1 .·. 30 käyttäjä pyytää sisältöä verkosta, esim. palvelimelta S1, joka on Internetin • · solmu. Kuten tunnettua, WAP-arkkitehtuuri sisältää yhdyskäytävän (gateway) . WG, joka sisältää koodereita ja dekoodereita. Radiokanavan kautta päätelaitteelle lähetettävän datan määrän pienentämiseksi kooderi koodaa ·:*· palvelimelta vastaanotetun sisällön kompaktiin koodattuun formaattiin.

35 Vastaavasti dekooderi dekoodaa radiokanavalta vastaanotetun koodatun » · ; datan ennen kuin se välitetään palvelimelle. Päätelaitteen ja yhdyskäytävän 6 110657 väliset yhteydet käyttävät tyypillisesti WSP-protokollaa (Wireless Session Protocol), kun taas yhdyskäytävän ja palvelimen väliset yhteydet käyttävät HTTP-protokollaa. Tämän vuoksi yhdyskäytävä suorittaa muunnokset WAP-protokollapinosta (WSP, WTP, WTLS ja WDP) WWW-protokollapinoon (HTTP 5 ja TCP/IP). Yhdyskäytävä voi suorittaa myös sisältömuunnoksen. Jos palvelin tarjoaa WWW-sisältöä (kuten HTML), yhdyskäytävä muuntaa WWW-sisällön WAP-sisällöksi (WML) ja päinvastoin.

Kun WAP-yhteensopivan päätelaitteen MS1 käyttäjä pyytää verkosta, esim. palvelimelta S1 sisältöä, päätelaitteessa oleva selain ottaa yhteyden 10 operaattorin hallitsemalle yhdyskäytävälle WG ja lähettää GET-pyynnön yhdessä halutun palvelun tai resurssin osoitteen eli URL:n kanssa. Vasteena pyynnölle yhdyskäytävä luo HTTP-istunnon kysymyksessä olevan palvelimen kanssa ja lähettää URL:n osoittamaa sisältöä koskevan pyynnön. Palvelin prosessoi pyynnön ja lähettää vastauksen yhdyskäytävälle, joka palauttaa 15 koodatun sisällön päätelaitteelle.

Kuten edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, käyttäjän aloittaessa palvelun kuvion 3 mukaisessa verkkoympäristössä puheluyritys reititetään matkapuhelinkeskukselta WAP-yhdyskäytävälle. Kuvion 3 nuolet A havainnollistavat puheluyrityksen reittiä. Puhelunmuodostusprosessissa matkaviestin 20 lähettää setup-sanoman matkaviestinverkkoon. Tämä sanoma sisältää, muun ! informaation lisäksi, numeron johon on soitettu, joka vastaa operaattorin kontrolloimaa WAP-yhdyskäytävää. Kun matkapuhelinkeskus vastaanottaa tämän numeron setup-informaatiossa (eli puheludatassa), se tietää, että puheluyritys on reititettävä WAP-yhdyskäytävälle. Verkkotopologiasta riippuen :... 25 matkapuhelinkeskuksen ja yhdyskäytävän välissä voi olla muitakin :, , verkkoelementtejä.

SS7-merkinantojärjestelmää (Signaling System No. 7) käytetään yleisesti eri verkoissa, esim. yleisissä GSM-matkaviestinverkoissa, joissa SS7-protokollan ISUP-osa (ISDN User Part) tarjoaa tyypillisesti merkin-,·, 30 antotoiminnot. ISUP-merkinannossa on määritelty parametri, jota kutsutaan I » nimellä location number”. Nykyisissä matkaviestinverkoissa siirretään yllä ; , mainittu GCI-tunnus location number” -kentässä tukiasemalta matka- puhelinkeskukselle puhelun muodostusprosessin aikana niissä sanomissa, *:· jotka siirtävät muodostukseen liittyvää informaatiota. Esillä olevan keksinnön ,v’ 35 mukainen järjestelmä käyttää hyväkseen tätä piirrettä tavalla, jota kuvataan jäljempänä kuvioihin 4 ja 5 viitaten. Kuvio 4 havainnollistaa paikkariippuvien 7 110657 palvelujen toteutusta, kun taas kuvio 5 havainnollistaa kuviossa 4 esitetyn palvelun ohjauspisteen (SCP) toimintaa. Verkkoympäristö vastaa kuvion 3 verkkoympäristöä. Menetelmän eri vaiheita on kuviossa 4 merkitty ympyröidyillä numeroilla 1-8.

5 Kuten edellä mainittiin, esillä olevassa keksinnössä käytetään hyväksi älyverkkoa paikkariippuvan palvelun toteutukseen. Kun puhelua ollaan muodostamassa ja matkapuhelinkeskus vastaanottaa muodostusinformaa-tiota, joka sisältää mainitun ’’location number” -kentän (kuvio 4, vaihe 1), se reitittää puheluyrityksen älyverkon suuntaan, jos kutsuttu numero vastaa 10 WAP-yhdyskäytävän numeroa (vaihe 2). Puheluyritystä ei siis reititetä suoraan WAP-yhdyskäytävälle WG, vaan ensin älyverkkoon ja vasta sen jälkeen WAP-yhdyskäytävälle, kuten jäljempänä kuvataan. Puhelu reititetään sen tähden ensin SSP-keskukselle (Service Switching Point) SW1, joka pystyy tekemään IN-palvelupyyntöjä. Kun tämä keskus vastaanottaa 15 puheluyrityksen (eli puheludatan), se tutkii, vastaako kutsuttu numero WAP-yhdyskäytävän numeroa (vaihe 3). Jos näin on, SSP:stä Hipaistaan kysely älyverkkoon ja puheluyrityksen prosessointi ’’jäädytetään” SSP:ssä. Liipai-suehto asetetaan keskuksessa sinänsä tunnetulla tavalla. Palvelun kytkentätoiminto (SSF) lähettää tällöin InitialDP-sanoman palvelun ohjaus-• 20 toiminnolle (SSF) vaiheessa 4. Sanoma sisältää tarpeellisen puheludatan, ; kuten kutsuvan ja kutsutun numeron ja paikkainformaation. (InitialDP on SSF:n ja SCF:n välinen standardeissa määritelty sanoma, jonka SSF generoi havaitessaan palvelupyynnön puhelumallin missä tahansa havainto-pisteessä.)

t ) I

... 25 Kun palvelun ohjauspiste (SCP eli verkkoelementti, jossa on palvelun ohjaustoiminto) vastaanottaa mainitun lnitial_DP-sanoman, se tarkistaa kutsutun numeron (vaihe 5). Jos palvelun ohjauspiste havaitsee, että kutsuttu numero vastaa WAP-yhdyskäytävän numeroa, se toimii kuvion 5 vuokaaviossa esitetyllä tavalla. Palvelun ohjauspiste tarkistaa ensin, löytyykö kutsuva 30 numero puheludatasta (vaihe 50 kuviossa 5). Jos näin on, se tarkistaa myös, löytyykö paikkainformaatio (location number) puheludatasta (vaihe 51). Jos '! . molemmat tiedot löytyvät, mikä tapahtuu järjestelmän toimiessa normaalisti, palvelun ohjauspiste hyppää vaiheeseen 53 kirjoittamaan kutsuvan numeron ja vastaavan paikkainformaation palvelutietokannassa (Service Data Point) ,·]·' 35 olevaan keskitettyyn tietokantaan (vaihe 6 kuviossa 4). Jos vaiheessa 51 havaitaan, että paikkainformaatio ei ole mukana puheluyrityksen tiedoissa (eli ! 1 * β 110657 muodostusinformaatiossa), paikkainformaatiolle annetaan ensin arvo nolla (vaihe 52) ennen kuin edetään vaiheeseen, jossa päivitetään tietokantaa (vaihe 53).

Kun kutsuva numero ja vastaava paikkainformaatio on kirjoitettu 5 tietokantaan, palvelun ohjauspiste komentaa palvelun kytkentäpistettä SSP jatkamaan puheluyrityksen prosessointia normaalilla tavalla (vaihe 54 kuviossa 5, vaihe 7 kuviossa 4). Prosessi hyppää suoraan tähän vaiheeseen, jos se havaitsee vaiheessa 50, että puheluyritys ei sisällä kutsuvaa numeroa.

Paikkainformaatio lähetetään palvelutietokannalle käyttäen SCP:n ja 10 SDP:n välillä käytettävää protokollaa, kuten X.500. SCP:n ja SDP:n välillä käytetään yleensä eri protokollaa kuin SSP:n ja SCP:n välillä.

Komentaessaan palvelun kytkentäpistettä SW1 jatkamaan puhelu-yrityksen prosessointia normaalilla tavalla SCP lähettää SSP:lle standardien mukaisen CONTINUE-sanoman, mikä merkitsee sitä, että SSP saa jatkaa 15 aikaisemmin pysäytettyä puheluyrityksen prosessointia normaalilla tavalla. Tällöin SSP reitittää puheluyrityksen WAP-yhdyskäytävälle samalla tavoin kuin tunnetussa reititysmenetelmässä, jota kuvattiin kuvion 3 yhteydessä. SCP voi myös palauttaa SSPille standardien mukaisen CONNECT-sanoman, jonka avulla muodostetaan yhteys halutun kohteen kanssa tai 20 puhelu reititetään uudelleen toiselle kohteelle, joka voisi tässä tapauksessa : ’ olla toinen WAP-yhdyskäytävä, joka tarjoaa samoja palveluja kuin se ‘. yhdyskäytävä, johon kutsuva osapuoli viittasi.

Huomattakoon, että kuviossa 3 esitetyssä tunnetun tekniikan mukai-• · sessa muodostusprosessissa puheluyritys voidaan reitittää saman SSP- 25 keskuksen kautta kuin keksinnön mukaisessa menetelmässä, jos suora reitti matkapuhelinkeskukselta yhdyskäytävälle kulkee mainitun keskuksen kautta. Tunnetun tekniikan mukaisessa muodostusprosessissa ei kuitenkaan hyödynnetä älyverkkoa millään tavalla, vaan SSP-keskus toimii normaalina kauttakulkukeskuksena matkapuhelinkeskuksen ja yhdyskäytävän välissä.

: 30 Keksinnön edullisessa toteutustavassa palvelutietokannassa (SDP) oleva paikkatietokanta replikoidaan edelleen toiseen tietokantaan RDB, joka " · on esitetty kuviossa 4. Tämä tietokanta on tyypillisesti toisen verkon, kuten

Internetin solmu. Replikoitu tietokanta annetaan sen jälkeen paikkariippuvien palvelujen käyttöön. Käyttämällä replikoitua tietokantaa operaattori voi pitää 35 alkuperäisen tietokannan omassa verkossaan, johon käyttäjillä ei ole pääsyä. Operaattorien noudattama menettely on tyypillisesti sellainen, että kyselyjä ei 110657 9 sallita tuotantolaitteistoon, jolloin replikointi saa tämän vaatimuksen täyttymään.

Sen jälkeen, kun puheluyritys on reititetty WAP-yhdyskäytävälle ja yhteys on muodostettu, käyttäjä voi aloittaa tarjolla olevien palvelujen käytön.

5 Jos käyttäjä tällöin valitsee paikkariippuvan palvelun, kuten kuvion 4 palvelun LDS, palvelu tekee kyselyn replikoituun tietokantaan RDB tai SDP:ssä olevaan paikkatietokantaan, jos replikoitua tietokantaa ei käytetä, saadakseen selville päätteen sen hetkisen sijainnin. Paikka löydetään kutsuvan numeron perusteella tietokannasta, toisin sanoen hakuavaimena on kutsuva numero. Palvelu 10 saa kutsuvan numeron HTTP-sanomassa yhdyskäytävältä. Eri sovellukset voivat hyödyntää paikkatietoa eri tavoilla.

Joissain maissa lainsäädäntö määrää, että paikkatieto voi olla saatavilla vain kysymyksessä olevan päätteen palveluistunnon aikana. Tämän takia on edullista valvoa puhelun päättymistä ja poistaa tietokantaan tehty merkintä, 15 kun puhelu puretaan tai katkaistaan. Sen vuoksi on edullista, että SCP komentaa SSP:n valvomaan tapahtumia, jotka indikoivat, että puhelu ei ole enää käynnissä, kuten ’’kutsuva osapuoli katkaisee”, ’’kutsuttu osapuoli katkaisee” ja ”ei yhteyttä”.

Kuten edellä olevan perusteella on ilmeistä, keksinnön mukainen 20 jägestelmä edellyttää merkinantojärjestelmää, joka pystyy kuljettamaan paikkatiedon tukiasemalta ainakin SSP-keskukselle asti. Tämän toteuttaa esim. edellä mainittu ISUP-signalointi.

Tässä yhteydessä SDP on esitetty esimerkkinä keksinnön mukaisen paikkatietokannan sijainnista. On kuitenkin ymmärrettävä, että paikkatieto-25 kanta voi olla myös älyverkon muissa fyysisissä kokonaisuuksissa, esim. palvelun ohjauspisteessä (SCP), palvelun liitännäisohjaimessa (AD, Adjunct) tai palvelusolmussa (SN, Service Node), jotka ovat SDP:n ohella niitä älyverkon fyysisiä kokonaisuuksia, joissa SDF (palveludata-toiminto) voi sijaita.

Vaikka keksintöä kuvattiin edellä viitaten oheisissa piirustuksissa ; 30 esitettyihin esimerkkeihin, on ilmeistä, että keksintö ei ole rajoittunut niihin, vaan alan ammattimies voi muokata sitä poikkeamatta keksinnön piiristä ja · hengestä. Vaikka on edullista tehdä päätös älyverkkoon tehtävästä kyselystä kutsutun numeron perusteella, on mahdollista, loogisessa mielessä, tehdä ""· päätös minkä tahansa sellaisen puheluyrityksen dataan kuuluvan tiedon tai 35 tietojoukon perusteella, jo(t)ka indikoi(vat), että käyttäjä on todennäköisesti . *:. aloittamassa paikkariippuvan palvelun käytön.

Claims (12)

110657

1. Menetelmä paikkariippuvien palvelujen toteuttamiseksi matkaviestintä varten tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää solukkoverkon, joka 5 sisältää matkapuhelinkeskuksen, joka matkaviestin on langattomasi! yhteydessä solukkoverkkoon, jossa menetelmässä - reititetään matkaviestimestä lähtevä puheluyritys matkapuhelinkeskukselle, jolloin matkapuhelinkeskukselle lähetetään puheludata, joka sisältää paikkainformaatiota, joka osoittaa matkaviestimen sen hetkisen 10 sijainnin solukkoverkossa, ja - reititetään puheluyritys yhdyskäytävälle, jonka kautta palveluihin on pääsy, tunnettu siitä, että - puheluyritys reititetään matkapuhelinkeskukselta älyverkon kautta 15 mainitulle yhdyskäytävälle, jolloin mainittu paikkainformaatio lähetetään älyverkkoon, - talletetaan paikkainformaatio paikkatietokantaan älyverkon avulla, ja - annetaan paikkatietokanta palvelujen käyttöön, jolloin palvelu voi yhdyskäytävän kautta muodostetun puhelun aikana hakea paikka- ; ' 20 informaation.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - paikkainformaatio talletetaan ensimmäiseen tietokantaan, jota ylläpidetään älyverkossa, ja 25. ensimmäinen tietokanta kopioidaan mainittuun paikkatietokantaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikkainformaatio talletetaan älyverkossa ylläpidettävään paikkatietokantaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että paikkainformaatio poistetaan, kun puhelu lopetetaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ‘ · että paikkainformaationa käytetään Global Cell Identity -tunnistetta.

6. Tietoliikennejärjestelmä paikkariippuvien palvelujen toteuttamiseksi ':' · matkaviestintä varten, joka tietoliikennejärjestelmä käsittää 35. matkapuhelinkeskuksen sisältävän solukkoverkon, johon matkaviestin , · · · on langattomasi yhteydessä, H 110657 - ensimmäiset reititysvälineet matkaviestimestä lähtevän puhe-luyrityksen reitittämiseksi matkapuhelinkeskukseen, jolloin ensimmäiset reititysvälineet on sovitettu lähettämään matkapuhelinkeskukselle puhe-ludata, joka sisältää paikkainformaatiota, joka indikoi matkaviestimen sen 5 hetkisen sijainnin solukkoverkossa, - yhdyskäytävän mainittujen puheluyritysten vastaanottamiseksi, jolloin paikkariippuviin palveluihin on pääsy mainitun yhdyskäytävän kautta, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi - toiset reititysvälineet puheluyrityksen reitittämiseksi matkapuhe- 10 linkeskukselta älyverkon kautta mainitulle yhdyskäytävälle, jolloin toiset reititysvälineet on sovitettu lähettämään paikkainformaatio älyverkkoon, ja talletusvälineet älyverkkoon lähetetyn paikkainformaation tallettamiseksi paikkatietokantaan, joka on annettu paikkariippuvien palvelujen käyttöön paikkainformaation hakemiseksi tietokannasta yhdyskäytävän 15 kautta muodostetun puhelun aikana.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että talletusvälineet käsittävät ensimmäisen tietokannan verkkoelementissä, joka on varustettu palvelu data -toiminnolla (SDF), ja paikkatietokannan, joka on kopio ensimmäisestä tietokannasta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että paikkatietokanta sijaitsee älyverkon ulkopuolella.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että paikkatietokanta on verkkoelementissä, joka on varustettu palvelu data -toiminnolla (SDF).

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toiset reititysvälineet käsittävät palvelun kytkentä -toiminnolla varustetun puhelinkeskuksen, joka on sovitettu lähettämään älyverkon palveluja koskevan palvelupyynnön, kun puheludata osoittaa, että puheluyritys on tarkoitettu yhdyskäytävälle.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, » että matkaviestin on WAP-yhteensopiva päätelaite.

» » • » » 12 1 10657