FI109751B - Menetelmä ja järjestelmä puheluiden automaattiseksi jakamiseksi - Google Patents

Description

109751

Menetelmä ja järjestelmä puheluiden automaattiseksi jakamiseksi

Keksintö liittyy automaattisen puhelunjakelujärjestelmän toteutukseen matkaviestinjäijestelmissä.

5 Erityisesti keksinnön kohteena on menetelmä puheluiden välittämi seksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden matkaviestin-keskuksen, älyverkon palvelun ohjauspisteen ja matkaviestinkeskukseen yhteydessä olevan ainakin yhden päätelaitteen.

Lisäksi keksinnön kohteena on matkaviestinjärjestelmä, joka käsitit) tää ainakin yhden matkaviestinkeskuksen, älyverkon palvelun ohjauspisteen ja matkaviestinkeskukseen yhteydessä olevan ainakin yhden päätelaitteen.

Edelleen keksinnön kohteena on älyverkon palvelun ohjauspiste, joka on järjestetty toiminnalliseen yhteyteen ainakin yhden matkaviestinkeskuksen kanssa.

15 Yleisissä tietoliikenneverkoissa, kuten matkaviestinverkoissa, ver kon asiakkaalle eli tilaajalle tarjotaan erilaisia telepalveluita, kuten ääni- ja fak-sipuheluita ja lyhytsanomien välitystä. Lisäksi tilaajille tarjotaan erilaisia verkkopalveluita (bearer services), jotka määrittävät mm. käytettävät tiedonsiirtonopeudet. Tietoliikennepalveluiden kysynnän kasvaminen on nostanut esille 20 tarpeen jalostaa telepalveluita siten, että tilaajien tavoitettavuus olisi mahdolli-simman hyvä ja toisaalta myös tilaajien itsensä kontrolloitavissa. Tilaajat halu-: avat myös kontrolloida käyttämiensä palveluiden kustannuksia. Näiden tarpei- den pohjalta on kehitetty erilaisia tietoliikenneverkkojen lisäpalveluita (supplementary services), kuten soitonsiirto, puhelunesto, puhelun asettami-25 nen pitoon ja puhelun hinnan muistutus. Osa lisäpalveluista on tyypillisesti kai-kille tilaajille maksuttomia, kun taas jotkut lisäpalvelut ovat maksullisia ja ne ’ ’ täytyy tilata verkko-operaattorilta erikseen.

Myös digitaalisiin matkaviestinverkkoihin on kehitetty vastaavanlai- siä lisäpalveluita. Esimerkiksi GSM-järjestelmän (Global System for Mobile 30 Communication) ns. 2 ja 2+ -vaiheiden standardoinnissa on luotu monia lisä- palveluita, joiden avulla matkaviestintilaaja voi parantaa ja kontrolloida tavoi- .··. tettavuuttaan ja vähentää yhteyskustannuksiaan. Tarjottavat lisäpalvelut ovat • · aina operaattorikohtaisia ja niiden tarjonta on riippuvaista, paitsi kysynnästä, ...T myös käytetyn verkkoinfrastruktuurin teknologiasta. Tiedot tilaajan tilaamista • · * 35 lisäpalveluista talletetaan matkaviestinverkon verkkoelementteihin, tyypillisesti kotitilaajarekisteriin (HLR, Home Location Register).

2 109751

Digitaalisissa matkaviestinverkoissa, kuten GSM-järjestelmässä, standardoidut lisäpalvelut luovat pohjan sille, millaisia lisäpalveluita verkko-operaattorit voivat tarjota tilaajille. GSM-järjestelmän 2-vaiheessa standardoitiin useita lisäpalveluita, kuten uudelleensoitto varattuun numeroon, ehdollinen 5 soitonsiirto, ehdollinen puhelunesto, soittavan numeron tunnistus ja konfe-renssipuhelu. Standardoinnin 2+ -vaiheessa on kehitetty monia uusia, GSM-järjestelmää entistä paremmin hyödyntäviä lisäpalveluita, kuten verkkopohjainen soittajan nimen esittäminen, useat tilaajaprofiilit, edistyneemmät soiton-siirtotoiminnot sekä erilaisia laskutuspalveluita.

10 Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on, että huolimatta monista uusista lisäpalveluista digitaaliset matkaviestinjärjestelmät, erityisesti GSM-järjestelmä, eivät edelleenkään mahdollista puheluiden asettamista jonoon. Tämä olisi erityisen tärkeää esimerkiksi soitettaessa matkaviestinpohjaisiin palvelunumeroihin tai yritettäessä muodostaa yhteyttä muuten ruuhkaisiin ta-15 hoihin, kuten yrityksen atk-tukihenkilöihin tai huoltohenkilöstöön. Tällöin numero on usein varattu, mutta verkkojärjestelmä ei mahdollista sitä, että usea soittaja voitaisiin asettaa jonoon haluttuun numeroon. Automaattinen uudel-leensoittaminen varattuun numeroon kuluttaa verkon kapasiteettia huomattavasti eikä toiminto silti aseta soittajia jonoon soittojärjestyksessä, vaan puhe-20 lunmuodostus vapautuvaan numeroon tapahtuu täysin satunnaisessa järjes-tyksessä. Jonotuksen toteuttaminen edellyttää tyypillisesti erillisen puhelinkes- : kuksen (PBX, Private Branch Exchange) asentamista yritykseen, mikä erityi- • · · sesti pienten yritysten osalta muodostaa huomattavia kustannuksia.

• · ·

Keksinnön tavoitteena on täten kehittää menetelmä ja menetelmän • · 25 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Kek- * · · sinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että • · · ’ ’ välitetään päätelaitteen tilaajastatustieto ja paikkatieto älyverkon palvelun ohjauspisteelle, :. 'i välitetään matkaviestinkeskuksesta tieto kutsunumeroon tulevasta 30 puhelusta palvelun ohjauspisteelle, :·. valitaan palvelun ohjauspisteessä ensimmäinen päätelaite, jolle . · · ·. kutsunumeroon tullut puhelu halutaan ohjata, tarkistetaan palvelun ohjauspisteessä mainitun ensimmäisen pää- ..!: ’ telaitteen tilaajastatustieto ja :,,,·· 35 välitetään palvelun ohjauspisteeltä matkaviestinkeskukselle ko mento vaihtoehtoisesti: 3 109751 - suorittaa puhelunkytkentä mainittuun ensimmäiseen päätelaitteeseen vasteena sille, että mainitun päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen voivan vastaanottaa puhelun tai - asettaa tuleva puhelu jonoon vasteena sille, että mainitun ensim-5 mäisen päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen olevan tilassa, jossa se ei pysty vastaanottamaan puhelua.

Keksinnön mukaiselle matkaviestinjärjestelmälle on tunnusomaista se, että matkaviestinkeskus on järjestetty välittämään päätelaitteen tilaa- 10 jastatustiedon ja paikkatiedon älyverkon palvelun ohjauspisteelle, matkaviestinkeskus on järjestetty välittämään tiedon kutsunume-roon tulevasta puhelusta palvelun ohjauspisteelle, palvelun ohjauspiste on järjestetty valitsemaan ensimmäisen päätelaitteen, jolle kutsunumeroon tullut puhelu halutaan ohjata, tarkistamaan 15 mainitun ensimmäisen päätelaitteen tilaajastatustiedon ja välittämään matka-viestinkeskukselle komento vaihtoehtoisesti: - suorittaa puhelunkytkentä mainittuun ensimmäiseen päätelaitteeseen vasteena sille, että mainitun päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen voivan vastaanottaa puhelun tai 20 - asettaa tuleva puhelu jonoon vasteena sille, että mainitun ensim- mäisen päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen olevan tilassa, : jossa se ei pysty vastaanottamaan puhelua.

Keksinnön mukaiselle älyverkon palvelun ohjauspisteelle on tun-nusomaista se, että t · .... 25 ohjauspiste on järjestetty vastaanottamaan ja tallettamaan pääte laitteiden tilaajastatustietoja ja paikkatietoja ja v ‘ ohjaamaan päätelaitteille saapuvien puheluiden jononmuodostusta ja puhelunkytkentää matkaviestinkeskuksessa mainittujen tilaajastatustietojen :: ja paikkatietojen perusteella.

30 Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti mainitussa ohjauspisteessä ylläpidetään tietoja jonossa olevista puheluista. Edelleen kek- .··*. sinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti mainitusta ohjauspisteestä *" välitetään yhdyskäytävämatkaviestinkeskukselle komento kytkeä jonossa en- ...T simmäisenä oleva puhelu mainittuun päätelaitteeseen vasteena päätelaitteen »· · 35 tilaajastatustiedon muuttumiselle siten, että päätelaite voi vastaanottaa puhelun. Vielä keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti päätelaite ak 4 109751 tivoidaan automaattiseen puhelunjakelujärjestelmään siten, että päätelaitteelta lähetetään aktivointiviesti ohjauspisteelle.

Keksintö perustuu siihen, että älyverkon palvelunohjauspiste antaa yhdyskäytävämatkaviestinkeskukselle ohjeet puheluiden kytkemisestä puhe-5 lunjakelujärjestelmään liittyneille päätelaitteille, joita koskevia tietoja ylläpidetään palvelunohjauspisteessä. Jos päätelaite on varattu tai tavoittamattomissa, siihen saapuvat puhelut voidaan asettaa jonoon yhdyskäytävämatkaviestin-keskukseen. Palvelunohjauspiste ylläpitää jononmuodostustietoja ja antaa yh-dyskäytävämatkaviestinkeskukselle ohjeet jonossa olevien puheluiden kytke-10 miseksi päätelaitteen vapautuessa vastaanottamaan uuden puhelun.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on, että keksintö mahdollistaa verkkopohjaisen puheluiden jonotus- ja jakelujärjestelmän luomisen matkaviestinympäristöön, mikä poistaa erityisesti pieniltä yrityksiltä tarpeen omaan erilliseen puhelinvaihteeseen. Edelleen keksintö mahdol-15 listaa tiettyyn palvelunumeroon tulevien puheluiden jonotusjärjestelmän ja jakelun useille päätelaitteille. Edelleen keksinnön etuna on, että keksintö voidaan toteuttaa edullisesti lähinnä ohjelmistopäivityksinä älyverkon palvelunohjauspisteessä, jolloin mitään uusia verkkoelementtejä ei tarvita. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon etuna on, että puhelunjakelujärjestel-20 mään kuuluvien päätelaitteiden käyttäjät voivat itse kontrolloida aktivoitumis-taan mainittuun järjestelmään, jolloin esimerkiksi työpuheluiden ohjautuminen : päätelaitteelle voidaan rajoittaa koskemaan vain työaikaa. Edelleen keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti tiettyjen matkaviestinjärjestelmään kuuluvien päätelaitetietojen ylläpito suoritetaan matkaviestinjärjestelmän koti-... 25 rekisterissä, jolloin keksinnön mukainen järjestely tukee myös verkkovierailuja muihin matkaviestinverkkoihin.

‘ Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: :.i kuvio 1 esittää GSM-järjestelmän mukaista matkaviestinjärjestel- 30 mää; :·. kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaista matkaviestinjärjestelmää .···. olennaisilta osin; » · kuvio 3 esittää signalointikaavion avulla keksinnön mukaista pääte- » ..!: ’ laitteen aktivointitilan muutosta; 35 kuvio 4 esittää signalointikaavion avulla keksinnön mukaista puhe lun kytkentää; 5 109751 kuvio 5 esittää signalointikaavion avulla erästä toista keksinnön mukaista puhelun kytkentää ja kuvio 6 esittää signalointikaavion avulla keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista soitonsiirtoa.

5 Kuvion 1 perusteella selostetaan tyypillistä GSM-järjestelmän mu kaista lisäpalveluita hyödyntävää verkkoympäristöä. GSM-järjestelmä käsittää matkaviestimiä (MS, Mobile Station), jotka ovat radioteitse yhteydessä tukiasemiin (BTS, Base Transceiver Station). Tukiasemaohjaimeen (BSC, Base Station Controller) on kytketty useita tukiasemia BTS, joiden käytettävissä ole-10 via radiotaajuuksia ja kanavia tukiasemaohjain BSC kontrolloi. Tukiasemaohjaimet BSC ovat puolestaan yhteydessä matkaviestinkeskukseen (MSC, Mobile Services Switching Center), joka huolehtii yhteydenmuodostuksesta ja puheluiden reitittämisestä oikeisiin osoitteisiin. Tässä käytetään apuna kahta tietokantaa, jotka käsittävät tietoa matkaviestintilaajista: kotitilaajarekisteriä 15 (HLR, Home Location Register) ja vierailijarekisteriä (VLR, Visitor Location Register). Kotitilaajarekisteri HLR käsittää tiedot matkaviestinverkon kaikista tilaajista sekä näiden tilaamista palveluista: telepalveluista, verkkopalveluista ja lisäpalveluista. Vierailijarekisteri VLR käsittää tietoja tietyn matkaviestinkes-kuksen MSC alueella vierailevista matkaviestimistä. Matkaviestinkeskukset 20 MSC voidaan vielä luokitella vierailtaviin matkaviestinkeskuksiin (VMSC, Visi-ted MSC), jotka puolestaan ovat yhteydessä yhdyskäytävämatkaviestinkes-: kuksen (GMSC, Gateway MSC) välityksellä muihin matkaviestinkeskuksiin se- kä kiinteään puhelinverkkoon (PSTN, Public Switched Telephone Network). GSM-järjestelmän tarkemman kuvauksen osalta viitataan ETSI/GSM spesifi-... 25 kaatioihin sekä kirjaan The GSM system for Mobile Communications, M. Mouly and M. Pautet, Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-957190-07-7.

' Lisäpalveluiden kannalta olennainen rooli edellä kuvatussa järjes telmässä on erityisesti matkaviestinkeskuksilla MSC sekä kotitilaajarekisterillä :.‘*i HLR ja vierailijarekisterillä VLR. Tilaajatiedot talletetaan kotitilaajarekisteriin 30 HLR. Nämä tilaajatiedot käsittävät tilaajan identifiointitiedot, tilaajakohtaiset tele- ja verkkopalvelukuvaukset sekä näihin liittyvät rajoitukset ja lisäpalvelu-kuvaukset, jotka käsittävät myös kunkin lisäpalvelun statuksen; onko tilaaja rekisteröitynyt lisäpalvelun käyttäjäksi ja onko lisäpalvelu aktivoitu. Vierailijare-..li* kisteri VLR ylläpitää tietoja tietyn matkaviestinkeskuksen MSC alueella olevista 35 matkaviestimistä; niiden identifiointitiedoista, sijainnista sekä kotitilaajarekiste-ristä HLR vierailijarekisteriin VLR rekisteröitymisen yhteydessä välitettävistä 6 109751 lisäpalvelukuvauksista. Matkaviestinkeskukset MSC saavat tilaajien lisäpalveluihin liittyvät tiedot puhelunmuodostuksen yhteydessä joko kotitilaajarekiste-ristä HLR tai vierailijarekisteristä VLR, joiden tietojen perusteella matkaviestin-keskukset suorittavat lisäpalvelukuvauksissa määriteltyjä toimintoja. Matka-5 viestimet MS käsittävät tilaajakohtaisen SIM-kortin (Subscriber Identity Module), jonka käsittämät tilaajan identifiointitiedot välitetään verkkoon. Näiden identifiointitietojen perusteella voidaan kotitilaajarekisteristä HLR tai vierailijarekisteristä VLR hakea tilaajakohtaiset lisäpalvelukuvaukset. Useat lisäpalvelut voidaan aktivoida matkaviestimen MS käyttöliittymän (MMI, Man-Machine In-10 terface) avulla, mutta joidenkin palveluiden aktivointi tapahtuu ottamalla yhteyttä palveluntarjoajaan tai verkko-operaattoriin, joka pyynnöstä aktivoi halutun lisäpalvelun.

Seuraavassa keksintöä selostetaan kuvion 2 mukaisesti. Keksintöä kuvataan esimerkinomaisesti GSM-järjestelmän pohjalta, mutta keksintö on 15 toteutettavissa missä tahansa vastaavanlaisessa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää vastaavat verkkoelementit. Esimerkiksi kehitteillä oleva ns. kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä UMTS (Universal Mobile Telecommunication System) tulee pohjautumaan GSM-verkkoarkkitehtuuriin ja käsittää keksinnön kannalta vastaavat olennaiset verkkoelementit kuin esimerk-20 kinä kuvattava GSM-järjestelmä. Täten keksintö on toteutettavissa myös UMTS-järjestelmässä.

. .·. Kuviossa 2 on kuvattu yhdyskäytävämatkaviestinkeskus GMSC, jo- hon saapuvia puheluita reititetään edelleen vierailtavien matkaviestinkeskuksi-en VMSC alueella oleville matkaviestimille MS1 - MS3. Tyypillisesti puhelut ... 25 yhdyskäytävämatkaviestinkeskukselle GMSC tulevat yleisestä puhelinverkosta *;’/ (PSTN/ISDN; Public Switched Telephone Network/ Integrated Services Digital ’ Network) tai joko samasta tai toisesta matkaviestinverkosta (PLMN, Public Land Mobile Network). Kuviossa 2 on keksinnön havainnollistamiseksi kuvattu • · vierailtava matkaviestinkeskus VMSC ja yhdyskäytävämatkaviestinkeskus 30 GMSC erillisinä matkaviestinkeskuksina, mutta matkaviestinverkko voi myös :·’ käsittää vain yhden matkaviestinkeskuksen, joka silloin toimii keksinnön kan- ’... naita sekä loogisena yhdyskäytävä- että vierailtavana matkaviestinkeskukse- ';· na. Näin tapahtuu myös silloin, kun matkaviestin, jolle puheluita reititetään, si- jaitsee yhdyskäytävämatkaviestinkeskuksen GMSC alueella. Mainituista mat-35 kaviesti n keskuksista GMSC, VMSC on lisäksi järjestetty tiedonsiirtoyhteys älyverkon (IN, Intelligent Network) palvelun ohjauspisteeseen (SCP, Service 7 109751

Control Point). Tiedonsiirtoyhteys voidaan toteuttaa edullisesti käyttäen MAP-(Mobile Application Part) tai INAP-protokollia (Intelligent Network Application Part), jotka ovat sinänsä tunnettuja matkaviestin-ja älyverkkoympäristössä.

Keksinnössä hyödynnetään sinänsä tunnettua tapaa käyttää äly-5 verkkopohjaisia ratkaisuja liitettynä matkaviestinverkkoon erityisesti lisäpalveluiden toteuttamiseksi. Älyverkkoratkaisut mahdollistavat lisäpalveluiden toteutuksen ilman, että palveluiden toteutus sinänsä täytyisi olla jonkin standardin mukainen. Tämä saadaan aikaiseksi eriyttämällä puhelunkytkennän ja lisäpalvelun toteuttavat järjestelmän loogiset osiot toisistaan.

10 Älyverkoissa lisäpalvelun toteuttavaa järjestelmän elementtiä sa notaan palvelun ohjauspisteeksi SCP. Ohjauspiste SCP kontrolloi kaikkia matkaviestintilaajan lähteviä ja tulevia puheluita, riippumatta tilaajan sijainnista. Älyverkkojen avulla kotioperaattorin tarjoamien lisäpalveluiden käyttäminen on mahdollista myös silloin, kun matkaviestintilaaja on vierailtavan matkaviestin-15 verkon (VPLMN, Visited Public Landline Mobile Network) alueella, jolla matkaviestinverkolla on ns. roaming- eli verkkovierailusopimus matkaviestintilaajan kotioperaattorin kanssa ja vierailtava matkaviestinverkko VPLMN tukee mainittua lisäpalvelua. Jos matkaviestintilaaja on vierailtavan matkaviestinverkon VPLMN alueella, kotiverkko (HPLMN, Home Public Landline Mobile Network) 20 toimittaa vierailtavaan matkaviestinverkkoon kaiken tarvittavan informaation tilaajasta. Kotitilaajarekisteriin HLR talletetaan kunkin tilaajan lisäpalveluita . .·. määrittelevät lisäpalvelukuvaukset, jotka tyypillisesti käsittävät erikseen viitta-ustiedot lähteville ja tuleville puheluille ja joissa määritetään, mistä palvelun ohjauspisteestä SCP toimintaohjeet löytyvät. Ohjauspiste SCP käsittää tyypilli-... 25 sesti palvelunohjaustoiminnon (SCF, Service Control Function), jonka tehtävä- ;[/ nä on päivittää kotitilaajarekisterissä HLR olevia lisäpalvelukuvauksia sekä yl-' läpitää matkaviestintilaajien sijaintitietoja. Kun matkaviestintilaaja siirtyy vierailtavan verkon alueelle, tarvittavat lisäpalvelukuvaukset päivitetään myös vie- » * :.‘*i railtavan verkon vierailijarekisteriin VLR. Vierailtavan verkon matkaviestinkes-30 kuksen MSC yhteydessä sijaitsee palvelunkytkentätoiminto (SSF, Service Switching Function), jonka tehtävänä on tarkistaa vierailevan matkaviestinti-[... laajan lisäpalvelumääritykset erityisesti lähteviä puheluita varten. Käytettävä älyverkkoratkaisu voi edullisesti olla CAMEL-älyverkko (Customized Applica-tions for Mobile Enhanced Logic), jota on standardoitu GSM-järjestelmän yh-35 teyteen. CAMEL-konsepti on kuvattu tarkemmin GSM-suosituksissa 02.78 ja 03.78.

8 109751

Kuvion 2 mukaisessa järjestelyssä jonotus voidaan toteuttaa älyverkon palvelun ohjauspisteen SCP ja tiettyjen, esimerkiksi GSM-järjestelmässä sinänsä tunnettujen lisäpalveluiden avulla. GSM-jäijestelmän 2+ -vaiheessa on standardoitu mm. lisäpalvelu puhelun muodostamiseksi varattuun nume-5 roon (CCBS, Call Completion to Busy Subscriber), jossa yritettäessä soittaa varattuun numeroon, verkko tarkkailee varatun numeron vapautumista ja informoi sen jälkeen soittajaa siitä, että numero on nyt vapaa. Mikäli soittaja vastaa verkon ilmoitukseen vapautuneesta numerosta, muodostaa verkko vasta sitten yhteyden alun perin soitettuun (varattuun) numeroon. Jos soittaja 10 ei vastaa verkon ilmoitukseen vapautuneesta numerosta, CCBS-palvelu poistetaan tähän puheluun liittyen verkosta. Näin soitettaessa varattuun tai muuten ei-yhdistettävissä olevaan numeroon verkossa on tilaajastatustieto jokaisen tällaisen numeron tilasta, ts. onko numero tavoitettavissa eli vapaa, vai ei-tavoitettavissa eli varattu tai ei yhteydessä verkkoon.

15 Keksinnön mukaisesti tilaajanumerot, joihin jonotus halutaan jär jestää, voidaan rekisteröidä matkaviestinverkossa, edullisesti kotitilaajarekiste-rissä HLR, ns. automaattiseen puhelunjakelujärjestelmään (ACD, Automatic Call Distribution) kuuluviksi. Tällöin tilaajanumeron kotitilaajarekisterissä olevissa tiedoissa on määritelty, että kyseessä on ACD-numero, jolloin kaikki ky-20 seiseen tilaajanumeroon yhdyskäytävämatkaviestinkeskukselle GMSC tulevat puhelut välitetään ohjauspisteelle SCP. Tyypillisesti nämä ACD-numerot ovat • · . .·. erilaisia palvelunumeroita, jolloin soitettava palvelunumero ja ACD-numerot, "j. joihin mainittuun palvelunumeroon tulleet puhelut välitetään, ovat eri numeroi-» ta. Soitettavan palvelunumeron ei tarvitse välttämättä olla matkaviestinverkko-25 kohtaisen numerointijärjestelmän mukainen numero, vaan palvelunumerossa ';[/ voi edullisesti olla yksi tai useampi numero, joiden perusteella yhdyskäytävä-*·* * matkaviestinkeskus GMSC tunnistaa soitetun numeron palvelunumeroksi, joka tulee välittää ohjauspisteelle SCP. Palvelunumero voi olla esimerkiksi muotoa 0800-12345, jossa numerosarja 0800 kertoo yhdyskäytävämatkaviestinkes-30 kukselle GMSC kyseessä olevan mainitun kaltainen palvelunumero.

ACD-numeroihin liittyvä edellä kuvattu CCBS-palvelun tilaajastatus-

• »I

tieto välitetään verkosta, tyypillisesti yhdyskäytävämatkaviestinkeskuksesta • · GMSC, ohjauspisteelle SCP. Tiedon välittämiseen voidaan edullisesti käyttää INAP-signalointia. Myös matkaviestintilaajien paikallistamiseen tarvittavat tie-35 dot välitetään ohjauspisteelle SCP. Tämä voidaan edullisesti suorittaa matkaviestinjärjestelmään kuuluvien matkaviestintilaajien paikannuspäivitysten 9 109751 (location update) yhteydessä, jolloin vierailtavat matkaviestinkeskukset VMSC välittävät matkaviestintilaajien paikkatiedot ohjauspisteelle SCP esimerkiksi MAP- tai INAP-signalointia käyttäen. Ohjauspisteen SCP kannalta olennainen tieto, joka saadaan paikannuspäivitysten yhteydessä, on se, mihin vierailta-5 vaan matkaviestinkeskukseen VMSC matkaviestintilaaja kulloinkin on liittynyt. Tällöin matkaviestintilaajan siirtyessä uuden matkaviestinkeskuksen VMSC alueelle ohjauspiste SCP esittää mainitulle uudelle matkaviestinkeskukselle VMSC pyynnön matkaviestintilaajan monitoroimiseksi. Keksinnön mukaisesti puheluiden jonotus toteutetaan yhdyskäytävämatkaviestinkeskuksessa 10 GMSC, joka välittää ohjauspisteelle SCP tiedon, jos johonkin ACD-numeroon/numeroihin kytkettyyn palvelunumeroon soitetaan. Ohjauspisteessä SCP on talletettuna jokaisen ACD-tilaajan tilaajastatustiedot sekä paikannus-tiedot. Ohjauspiste SCP tarkistaa soitetun tilaajan statuksen ja antaa yhdys-käytävämatkaviestinkeskukselle GMSC ohjeet joko pitää puhelu edelleen jo-15 nossa, jos soitettu numero on varattu, tai kytkeä puhelu soitettuun numeroon, jos numero on vapaa tai kun numero vapautuu. Ohjauspiste SCP on edullisesti järjestetty asettamaan soitetut puhelut jonoon siinä järjestyksessä kuin puhelut tiettyyn ACD-numeroon saapuvat yhdyskäytävämatkaviestinkeskuk-selle GMSC. Vastaavasti ohjauspiste SCP antaa yhdyskäytävämatkaviestin-20 keskukselle GMSC ohjeet kytkeä puheluita mainittuun ACD-numeroon jono- \j tusjärjestyksessä.

• · . Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti ACD- • · tilaajaksi rekisteröity matkaviestin ilmoittaa älyverkkopalvelulle, tyypillisesti ,[[[. suoraan palvelun ohjauspisteelle SCP, aktivointitilansa, ts. onko mainittu mat- • · 25 kaviestin valmis vastaanottamaan ACD-palvelun mukaisia puheluita. Näin matkaviestimen käyttäjä voi esimerkiksi töihin tullessaan kytkeytyä ACD- » * · * palveluun ilmoittamalla ohjauspisteelle SCP aktivointitilakseen on-duty. Vas taavasti töistä lähtiessään käyttäjä voi rekisteröidä aktivointitilakseen off-duty, jolloin ohjauspiste SCP poistaa kyseisen matkaviestimen ACD-puheluiden jo-30 nonmuodostuslistalta. Matkaviestimen ja ohjauspisteen välinen tiedonsiirto voidaan edullisesti suorittaa suorana langattomana tiedonsiirtona, kuten teks- • · · tiviestipalvelun (SMS, Short Message Service) tai USSD-lisäpalvelun ·;·* (Unstructured Supplementary Service Data) avulla. USSD-lisäpalvelu mahdol-listaa operaattorikohtaisten lisäpalveluviestien lähettämisen sekä matkaviesti-35 mestä verkkoon että päinvastaiseen suuntaan. USSD-lisäpalveluviestit voidaan muodostaa siten, että niiden ei tarvitse olla standardin mukaisia. Tiedon- 10 109751 siirto voidaan toteuttaa myös siten, että matkaviestimen muistiin on talletettu tiedot, joiden perusteella se tunnistaa olevansa tietyllä paikallisella palvelualueella (LSA, Localised Service Area), esimerkiksi toimistosolun alueella ja matkaviestin on ohjelmoitu lähettämään vasteena tällaiseen tunnistukseen edellä 5 kuvattu aktivointiviesti ohjauspisteelle SCP. LSA-määritykset voivat sijainnin lisäksi käsittää aikamäärityksiä, rajoittaen aktivointiviestien lähettämisen esimerkiksi työaikoihin.

Seuraavassa selostetaan kuvion 3 pohjalta tarkemmin ACD-tilaajaksi rekisteröidyn matkaviestimen aktivointitilan päivitystä ohjauspisteen 10 SCP ylläpitämään ACD-palveluun. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti ACD-tilaaja itse ohjaa ohjauspistettä SCP aloittamaan ja lopettamaan tilaajakohtaisen ACD-palvelun monitoroinnin. Tämä tarkoittaa sitä, että ACD-tilaaja ilmoittaa aktivointitilansa muutoksista ohjauspisteelle SCP, joka suorittaa monitoroinnin mainitun aktivointitilan mukaisesti. Kuvion 3 mukaises-15 sa signalointikaaviossa ACD-tilaajan aktivointitila on aluksi off-duty, jolloin ohjauspiste SCP ei ole liittänyt mainittua matkaviestintä ACD-palvelun vastaan-ottolistalle eikä matkaviestimelle tällöin reititetä ACD-palvelun mukaisia puheluita. Kun ACD-tilaaja on valmis vastaanottamaan ACD-puheluita, esimerkiksi tullessaan töihin, ACD-tilaaja ilmoittaa ohjauspisteelle SCP aktivointitilakseen 20 on-duty. Vasteena aktivointitilan muutokselle ohjauspiste SCP liittää matka-’·,· viestimen vastaanottolistalle ja aloittaa matkaviestimen tilaajastatus- ja pai-. .·. kannustietojen monitoroinnin. Ohjauspiste SCP antaa yhdyskäytävämatka- "j. viestinkeskukselle GMSC ohjeet puheluiden reitittämisestä matkaviestimelle « tilaajastatustietojen perusteella. On-duty-tilassa ACD-tilaaja voi liikkua eri mat-25 kaviestinkeskusten VMSC alueella, jolloin ohjauspiste SCP ohjataan aloitta- * · « *;'/ maan monitorointi uuden matkaviestinkeskuksen alueella paikannuspäivitys- ; viestien perusteella. Kun ACD-tilaaja haluaa kytkeytyä irti ACD-palvelusta, esimerkiksi lähtiessään töistä, ACD-tilaaja ilmoittaa ohjauspisteelle SCP akti-vointitilakseen off-duty, jolloin ohjauspiste SCP poistaa matkaviestimen ACD-30 puheluiden vastaanottolistalta ja lopettaa tilaajastatus- ja paikannustietojen •X monitoroinnin.

t · ·

Puheluiden reitittämisen suhteen ohjauspiste SCP ylläpitää siis *;*' kahta erilaista tilatietoa jokaisesta ACD-tilaajasta: ACD-palvelun aktivointitila- tietoa ja CCBS-lisäpalvelun tilaajastatustietoa. ACD-palvelun aktivointitilatieto 35 voi olla joko on-duty tai off-duty. Jos ACD-tilaajan aktivointitilatieto on off-duty, ei tilaajastatustietoa tarvitse ylläpitää. Jos sen sijaan ACD-tilaajan aktivointiti- 11 109751 latieto on on-duty, päivitetään tilaajastatustiedoksi joko ‘tavoitettavissa’ tai ‘ei-tavoitettavissa’. ACD-tilaaja on ‘ei-tavoitettavissa’, jos tilaajan numero on varattu tai matkaviestin ei ole yhteydessä verkkoon.

Kuviossa 4 havainnollistetaan keksinnön mukaista signalointia, jos-5 sa ACD-tilaaja kytkeytyy ACD-palveluun ja vastaanottaa ACD-puhelun. Signaloinnin alussa rekisteröity ACD-tilaaja (MS) lähettää ohjauspisteelle SCP statusviestin (41), jossa ACD-tilaaja ilmoittaa ACD-palvelun aktivointitilakseen on-duty. Ohjauspiste SCP aloittaa ACD-tilaajan tilaajastatustiedon monitoroi-misen matkaviestinkeskuksessa VMSC, jonka alueella ACD-tilaajan matka-10 viestin MS sijaitsee. Matkaviestinkeskukselle VMSC lähetetään ohjausviesti (startMonitoring(Attendant), 42), jolloin matkaviestinkeskus VMSC aloittaa ACD-tilaajan monitoroimisen ja johon ohjausviestiin vasteena se palauttaa senhetkisen tilaajastatustiedon ‘tavoitettavissa’ (idle, 43). Täten ohjauspiste SCP havaitsee, että ACD-tilaaja on valmis vastaanottamaan ACD-puheluita.

15 Palvelunumeroon tulevat puhelut ohjautuvat yhdyskäytävämatkaviestinkes-kukselle GMSC, joka välittää ohjauspisteelle SCP tiedon, että mainittuun ACD-numeroon soitetaan. Ohjauspiste SCP tarkistaa soitetun tilaajan statuksen ja antaa yhdyskäytävämatkaviestinkeskukselle GMSC ohjeet (connect(Attendant), 44) ohjata puhelu soitettuun numeroon, koska numeron 20 status on ‘tavoitettavissa’ (idle). Yhdyskäytävämatkaviestinkeskus GMSC an- * · .'·· taa puhelunmuodostuskäskyn (setup(Attendant), 45) vierailtavalle matkavies titinkeskukselle VMSC, joka edelleen kytkee puhelun (setup, 46) ACD-tilaajan ··· numeroon. Samalla matkaviestinkeskus VMSC ilmoittaa ohjauspisteelle SCP,

I I I

• että mainitun ACD-tilaajan tilaajastatustieto on muuttunut ja on nyt ‘ei- • •v. 25 tavoitettavissa’ (notldle, 47). Kun puhelu ACD-tilaajalle päättyy, ilmoitetaan tästä (release, 48) vierailtavalle matkaviestinkeskukselle VMSC, joka edelleen » · · ilmoittaa ohjauspisteelle SCP, että mainitun ACD-tilaajan tilaajastatustieto on . , jälleen muuttunut ja on nyt ‘tavoitettavissa’ (idle, 49). Ohjauspisteellä SCP on t]: tällöin tieto siitä, että ACD-tilaaja on jälleen valmis vastaanottamaan ACD- 30 puheluita.

s

Edellä on keksinnön yksinkertaistamiseksi kuvattu tilannetta, jossa yksi ACD-tilaaja ottaa vastaan tiettyyn ACD-palvelunumeroon tulevia puheluita. Mainitut palvelunumerot voidaan toteuttaa myös siten, että tietty puhelin- • · * · palvelu saattaa käsittää yhden tai useita puhelinnumeroita, joihin tulevia pu- 35 heluita reititetään edelleen useille ACD-tilaajille. Puhelinnumeroiden ja ACD-tilaajien lukumäärä ei tarvitse olla sama. Seuraavassa kuvion 5 mukaisella 12 109751 signalointikaaviolla havainnollistetaan keksinnön mukaista jonotuksen ja pu-helunjakelun järjestämistä matkaviestinverkossa tilanteessa, jossa yhteen ACD-palvelunumeroon tulevia puheluita reititetään useille ACD-tilaajille. Ohjauspiste SCP monitoroi vierailtaviin matkaviestinkeskuksiin VMSC liittyneitä 5 ACD-tilaajia. Kuvion 5 mukaisessa tilanteessa kaikkien samaan ACD-palvelunumeroon rekisteröityjen ACD-tilaajien tilaajastatustieto on ‘ei-tavoitettavissa’, jolloin mainittuun ACD-palvelunumeroon tulevat uudet puhelut joudutaan laittamaan jonoon. Esimerkiksi yleisestä puhelinverkosta (PSTN) soitetaan mainittuun ACD-palvelunumeroon, jolloin puhelu 10 (setup(serviceNumber), 51) yhdistyy aluksi yhdyskäytävämatkaviestinkeskuk-seen GMSC, joka edelleen käynnistää (initialDP(serviceNumber), 52) ohjauspisteen SCP ohjaaman puhelunhallintajärjestelmän. Ohjauspisteen SCP pu-helunhallintajärjestelmä vastaa nyt puhelunohjauksesta. Koska kaikki ACD-tilaajat ovat ‘ei-tavoitettavissa’, ohjauspiste SCP liittää saapuneen puhelun jo-15 noon ja kytkee puhelulle ilmoituksen (playAnnouncement, 53) siitä, että puhelu on jonossa. Täten koko jonotuksen järjestämiseen tarvittava logiikka voidaan edullisesti toteuttaa ohjauspisteessä SCP. Ohjauspiste SCP on jatkuvasti valmis vastaanottamaan vierailtavilta matkaviestinkeskuksilta VMSC tietoja niihin liittyneiden ACD-tilaajien tilaajastatustiedoista. Kun jokin ACD-tilaaja vapautuu, 20 ts. tilaajastatustieto vaihtuu ‘ei-tavoitettavasta’ ‘tavoitettavaan’, vastaava vie- * * .’·· railtava matkaviestinkeskus VMSC ilmoittaa tästä (idle, 54) ohjauspisteelle

\j‘: SCP. Ohjauspiste SCP antaa yhdyskäytävämatkaviestinkeskukselle GMSC

:· käskyn (connect(freeAttendant), 55) yhdistää ensimmäisenä jonossa oleva puhelu vapautuneeseen ACD-numeroon. Mikäli useita ACD-numeroita va-25 pautuu olennaisesti samanaikaisesti, ohjauspiste voi valita puhelulle ACD-numeron esimerkiksi päätelaitteen sijainnin perusteella. Vasteena yhdistämis- > » * käskylle, yhdyskäytävämatkaviestinkeskus GMSC antaa vierailtavalle matka- , , viestinkeskukselle VMSC puhelunmuodostuskäskyn (setup(freeAttendant), » · 56). Alun perin yhdyskäytävämatkaviestinkeskukseen GMSC viimeksi saapu- <;·* 30 nut puhelu asetetaan jonossa aina viimeiseksi, kun taas vapautuvaan ACD- :' ., numeroon kytketään edullisesti jonossa ensimmäisenä oleva puhelu.

“·. Puhelinpalvelu voidaan toteuttaa myös siten, että palvelu käsittää *» > useita ACD-numeroita, joista jokainen on kytketty yhteen päätelaitteeseen.

1 · * ;;; Tällöin ACD-tilaajan kytkeytyminen ACD-palveluun ja puheluiden reitittäminen • 35 päätelaitteelle tapahtuu, kuten edellä kuvion 4 yhteydessä on selostettu. Asia kaspalvelun kannalta ongelmaksi voi silloin muodostua tilanne, jossa yhteen 13 109751 ACD-numeroon tulee useita puheluita, jotka asetetaan jonoon ja samanaikaisesti muut päätelaitteet saattavat olla vapaina. Tämä voidaan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti ratkaista siten, että ohjauspiste SCP tarkkailee kaikkia samaan puhelinpalveluun liittyneitä ACD-numeroita ja ennen 5 puheluiden asettamista jonoon tarkistaa myös muiden ACD-tilaajien tilaajas-tatustiedot. Mikäli jokin muista ACD-tilaajista on vapaana, antaa ohjauspiste SCP yhdyskäytävämatkaviestinkeskukselle GMSC ohjeet kytkeä varattuun ACD-numeroon tullut puhelu vapaaseen ACD-numeroon.

Erilaisissa palvelunumeroissa saattaa helposti syntyä tilanne, että 10 vastaanotettu puhelu pitää siirtää johonkin toiseen numeroon. Esimerkiksi erilaisten asiantuntijapalveluiden yhteydessä joku toinen kuin puheluun vastannut asiantuntija saattaa olla paremmin perehtynyt juuri kyseessä olevaan ongelmaan, jolloin puhelu on järkevää siirtää tälle toiselle asiantuntijalle. Ongelmaksi muodostuu silloin se, että numero, johon siirto on tehty, ei vastaa. Asia-15 kaspalvelun kannalta olisi suotavaa, että siirretty puhelu palaisi takaisin alun perin soitettuun, siirron tehneeseen numeroon määräajan kuluessa, mutta siirron tehneeseen numeroon on saatettu jo kytkeä uusi puhelu. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti tämä voidaan välttää järjestelyllä, jota on kuvattu kuvion 6 mukaisena signalointikaaviona.

20 Kuviossa 6 ohjauspiste SCP tarkkailee edelleen vierailtavia matka- . . viestinkeskuksia VMSC ja niihin liittyneitä ACD-tilaajia ja näiden tilaajastatus-• · • / tietoja. Jos joku ACD-tilaaja suorittaa soitonsiirron, ilmoittaa matkaviestinkes- ’··' kus VMSC tästä (notify(invokeCT), 61) ohjauspisteelle SCP. Edelleen matka- viestinkeskus VMSC ilmoittaa ohjauspisteelle SCP, että mainitun ACD-tilaajan 25 tilaajastatustieto on muuttunut ‘tavoitettavaksi’ (idle, 62). Vasteena tälle, ohja-:T: uspiste SCP käynnistää ajastimen, jonka aikana siirretty puhelu voidaan pa- :T: lauttaa takaisin siirron tehneeseen numeroon. Jos puhelunsiirtoa ei palauteta takaisin ajastimeen asetetun suoja-ajan aikana, mainittu ACD-tilaaja voi ottaa : uusia puheluita vastaan suoja-ajan päätyttyä.

30 Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti keksintö "* voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa siten, että matkaviestinverkon kotirekisteri : ’·· HLR suorittaa ACD-tilaajien tilaajastatustietojen sekä paikannustietojen moni-toroinnin. Tällöin kotirekisteri HLR saa vierailtavilta matkaviestinkeskuksilta VMSC tiedot ACD-tilaajien tilaajastatuksien muutoksista ja paikannuspäivityk- » 35 sista edullisesti tunnetun MAP-signaloinnin avulla. Keksinnön tämän suoritusmuodon toteutus edellyttää, että ohjauspisteen SCP ja kotirekisterin HLR vä- „ 109751 14

Nile luodaan erityinen signalointiprotokolla, joka mahdollistaa ohjauspisteelle SCP pyyntöjen esittämisen kotirekisterille HLR, joilla pyynnöillä aloitetaan tai lopetetaan tietyn ACD-tilaajan monitorointi. Edelleen protokollan tulee mahdollistaa se, että kotirekisteri pystyy raportoimaan ohjauspisteelle SCP ACD-5 tilaajien tilaajastatus- ja paikannustietojen muutoksista. Keksinnön tämän suoritusmuodon etuna on, että keksinnön mukainen menettely tukee verkkovie-railuja toisiin matkaviestinverkkoihin VPLMN, joissa on myös käytössä CCBS-lisäpalvelu. Edelleen etuna on, että ACD-tilaajien paikannuspäivityksistä ei tarvitse ilmoittaa vierailtavasta matkaviestinkeskuksesta VMSC ohjauspisteelle 10 SCP. Myös ohjauspisteen SCP toteutusta voidaan yksinkertaistaa kuvatulla menettelyllä.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Erityisesti keksintö on toteutettavissa missä tahansa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää keksin-15 nön toteutuksen kannalta olennaiset elementit. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

* « 1 • · • · φ > · · • · · • · · • · · • » I I ·

Iti • · · • · · • · · • · · # • · · • » · » · • t # • · • » · » · • · »

Claims (25)

1. Menetelmä puheluiden välittämiseksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden matkaviestinkeskuksen (MSC), älyverkon palvelun 5 ohjauspisteen (SCP) ja matkaviestinkeskukseen yhteydessä olevan ainakin yhden päätelaitteen (MS), tunnettu siitä, että välitetään päätelaitteen (MS) tilaajastatustieto ja paikkatieto älyverkon palvelun ohjauspisteelle (SCP), välitetään matkaviestinkeskuksesta (MSC) tieto kutsunumeroon tu- 10 levästä puhelusta palvelun ohjauspisteelle (SCP), valitaan palvelun ohjauspisteessä (SCP) ensimmäinen päätelaite (MS), jolle kutsunumeroon tullut puhelu halutaan ohjata, tarkistetaan palvelun ohjauspisteessä (SCP) mainitun ensimmäisen päätelaitteen (MS) tilaajastatustieto ja 15 välitetään palvelun ohjauspisteeltä (SCP) matkaviestinkeskukselle (MSC) komento vaihtoehtoisesti: - suorittaa puhelunkytkentä mainittuun ensimmäiseen päätelaitteeseen vasteena sille, että mainitun päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen voivan vastaanottaa puhelun tai 20. asettaa tuleva puhelu jonoon vasteena sille, että mainitun ensim- mäisen päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen olevan tilassa, :: jossa se ei pysty vastaanottamaan puhelua.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, •: · ·: että 25 tarkistetaan palvelun ohjauspisteessä toisen päätelaitteen tilaajasta- tustieto vasteena sille, että mainittu kutsunumero on yhteinen usealle päätelaitteelle ja mainitun ensimmäisen päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee pääte-. . laitteen olevan tilassa, jossa se ei pysty vastaanottamaan puhelua ja välitetään palvelun ohjauspisteeltä matkaviestinkeskukselle komen-·;·’ 30 to suorittaa puhelunkytkentä mainittuun toisen päätelaitteeseen vasteena sille, että mainitun toisen päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen voi-: ’": van vastaanottaa puhelun.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, •;;; että 35 tarkistetaan palvelun ohjauspisteessä toiseen kutsunumeroon kytke tyn päätelaitteen tilaajastatustieto vasteena sille, että puhelinpalvelu käsittää 16 109751 useita päätelaitekohtaisia kutsunumeroita ja mainitun ensimmäisen päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen olevan tilassa, jossa se ei pysty vastaanottamaan puhelua ja välitetään palvelun ohjauspisteeltä matkaviestinkeskukselle komen-5 to suorittaa puhelunkytkentä mainittuun toiseen kutsunumeroon kytkettyyn päätelaitteeseen vasteena sille, että mainitun päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen voivan vastaanottaa puhelun.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 ylläpidetään tietoja jonossa olevista puheluista mainitussa palvelun ohjauspisteessä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välitetään mainitulta ohjauspisteeltä matkaviestinkeskukselle ko-15 mento kytkeä jonossa ensimmäisenä oleva puhelu mainittuun päätelaitteeseen vasteena sille, että mainitun päätelaitteen tilaajastatustieto muuttuu siten, että se ilmaisee päätelaitteen voivan vastaanottaa puhelun.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 rekisteröidään mainittu päätelaite etukäteen automaattiseen puhe- . . lunjakelujärjestelmään.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, '··'·' että aktivoidaan mainittu päätelaite mainittuun automaattiseen puhelun-25 jakelujärjestelmään siten, että päätelaitteelta lähetetään aktivointiviesti maini- : T: tulle ohjauspisteelle.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : suoritetaan päätelaitteelta soitonsiirto kolmannelle osapuolelle, 30 ilmoitetaan palvelun ohjauspisteelle mainitun päätelaitteen suoritta- masta soitonsiirrosta, : ’·· käynnistetään palvelun ohjauspisteessä ajastin vasteena sille, että :§t]: mainitun päätelaitteen tilaajastatustieto muuttuu siten, että se ilmaisee pääte- [:. laitteen voivan vastaanottaa puhelun ja 17 109751 kytketään puhelu uudestaan mainitulle päätelaitteelle vasteena sille, että mainittu kolmas osapuoli ei vastaa puheluun mainitun ajastimen määrittä-mänä aikana.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että ylläpidetään päätelaitteen tilaajastatustietoja ja paikkatietoja matkaviestinverkon kotirekisterissä (HLR) ja välitetään mainitut tiedot älyverkon palvelun ohjauspisteelle.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että matkaviestinjärjestelmä käsittää yhdyskäytävämatkaviestinkeskuk-sen (GMSC) ja ainakin yhden vierailtavan matkaviestinkeskuksen (VMSC).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 suoritetaan palvelun ohjauspisteessä mainittu päätelaitteen valinta päätelaitteen sijaintitiedon perusteella.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu päätelaitteen tilaajastatustieto on GSM-järjestelmän mukai-20 sen CCBS-lisäpalvelun tilaajastatustieto ja mainittu paikkatieto GSM-. . järjestelmän mukainen sijaintitieto.

• / 13. Matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden matkavies- tinkeskuksen (MSC), älyverkon palvelun ohjauspisteen (SCP) ja matkaviestin-.!:* keskukseen yhteydessä olevan ainakin yhden päätelaitteen (MS), tunnet-25 tu siitä, että matkaviestinkeskus (MSC) on järjestetty välittämään päätelaitteen (MS) tilaajastatustiedon ja paikkatiedon älyverkon palvelun ohjauspisteelle (SCP), .·. : matkaviestinkeskus (MSC) on järjestetty välittämään tiedon kutsu- • · I .··] 30 numeroon tulevasta puhelusta palvelun ohjauspisteelle (SCP), palvelun ohjauspiste (SCP) on järjestetty valitsemaan ensimmäisen : '·· päätelaitteen (MS), jolle kutsunumeroon tullut puhelu halutaan ohjata, tarkis-tamaan mainitun ensimmäisen päätelaitteen tilaajastatustiedon ja välittämään matkaviestinkeskukselle (MSC) komento vaihtoehtoisesti: » i » i I I · I 18 109751 - suorittaa puhelunkytkentä mainittuun ensimmäiseen päätelaitteeseen vasteena sille, että mainitun päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen voivan vastaanottaa puhelun tai - asettaa tuleva puhelu jonoon vasteena sille, että mainitun ensim-5 mäisen päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen olevan tilassa, jossa se ei pysty vastaanottamaan puhelua.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että palvelun ohjauspiste on järjestetty tarkistamaan toisen päätelaitteen 10 tilaajastatustiedon vasteena sille, että mainittu kutsunumero on yhteinen usealle päätelaitteelle ja mainitun ensimmäisen päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen olevan tilassa, jossa se ei pysty vastaanottamaan puhelua ja välittämään matkaviestinkeskukselle komento suorittaa puhelunkytkentä mainittuun toiseen päätelaitteeseen vasteena sille, että mainitun toisen 15 päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen voivan vastaanottaa puhelun.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että palvelun ohjauspiste on järjestetty tarkistamaan toiseen kutsunume-20 roon kytketyn päätelaitteen tilaajastatustiedon vasteena sille, että puhelinpal-. . velu käsittää useita päätelaitekohtaisia kutsunumeroita ja mainitun ensimmäi-• sen päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen olevan tilassa, jossa :··:·: se ei pysty vastaanottamaan puhelua ja välittämään matkaviestinkeskukselle komento suorittaa puhelunkyt-25 kentä mainittuun toiseen kutsunumeroon kytkettyyn päätelaitteeseen vasteena :T: sille, että mainitun päätelaitteen tilaajastatustieto ilmaisee päätelaitteen voivan :T: vastaanottaa puhelun.

15 109751

16. Jonkin patenttivaatimuksen 13-15 mukainen matkaviestinjär- : jestelmä, tunnettu siitä, että 30 mainittu palvelun ohjauspiste on järjestetty ylläpitämään tietoja jo nossa olevista puheluista.

·- 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu ohjauspiste on järjestetty välittämään matkaviestinkeskuk-35 selle komento kytkeä jonossa ensimmäisenä oleva puhelu mainittuun pääte- 19 109751 laitteeseen vasteena sille, että mainitun päätelaitteen tilaajastatustieto muuttuu siten, että se ilmaisee päätelaitteen voivan vastaanottaa puhelun.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 13-17 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että 5 mainittu päätelaite on rekisteröity etukäteen automaattiseen puhe- lunjakelujärjestelmään.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu päätelaite on järjestetty aktivoitavaksi mainittuun automaatio tiseen puhelunjakelujärjestelmään lähettämällä päätelaitteelta aktivointiviesti mainitulle ohjauspisteelle.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 13-19 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että päätelaite on järjestetty suorittamaan soitonsiirron kolmannelle osa- 15 puolelle, matkaviestinkeskus on järjestetty ilmoittamaan palvelun ohjauspisteelle mainitun päätelaitteen suorittamasta soitonsiirrosta, palvelun ohjauspiste on järjestetty käynnistämään ajastimen vasteena sille, että matkaviestinkeskus ilmoittaa mainitun päätelaitteen tilaajasta-20 tustieto muuttuneen siten, että se ilmaisee päätelaitteen voivan vastaanottaa . . puhelun ja ohjaamaan matkaviestinkeskuksen kytkemään puhelun uudestaan • mainitulle päätelaitteelle vasteena sille, että mainittu kolmas osapuoli ei vastaa puheluun mainitun ajastimen määrittämänä aikana. «

21. Jonkin patenttivaatimuksen 13 - 20 mukainen matkaviestinjär-25 jestelmä, tunnettu siitä, että :T: päätelaitteen tilaajastatustiedot ja paikkatiedot on järjestetty ylläpi- dettäväksi matkaviestinverkon kotirekisterissä (HLR), josta mainitut tiedot on järjestetty välitettäväksi älyverkon palvelun ohjauspisteelle.

: 22. Jonkin patenttivaatimuksen 13-21 mukainen matkaviestinjär- • · · !./ 30 jestelmä, t u n n e 11 u siitä, että matkaviestinjärjestelmä käsittää yhdyskäytävämatkaviestinkeskuk-• '·· sen (GMSC) ja ainakin yhden vierailtavan matkaviestinkeskuksen (VMSC).

23. Jonkin patenttivaatimuksen 13 - 22 mukainen matkaviestinjär-*r. jestelmä, tunnettu siitä, että 35 palvelun ohjauspiste on järjestetty suorittamaan mainitun päätelait- ' ’ · ’ teen valinnan päätelaitteen sijaintitiedon perusteella 20 109751

24. Jonkin patenttivaatimuksen 13-23 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu päätelaitteen tilaajastatustieto on GSM-järjestelmän mukaisen CCBS-lisäpalvelun tilaajastatustieto ja mainittu paikkatieto GSM-5 järjestelmän mukainen sijaintitieto.

25. Älyverkon palvelun ohjauspiste (SCP), joka on järjestetty toiminnalliseen yhteyteen ainakin yhden matkaviestinkeskuksen (MSC) kanssa, tunnettu siitä, että ohjauspiste on järjestetty vastaanottamaan ja tallettamaan päätelait-10 teiden (MS) tilaajastatustietoja ja paikkatietoja ja ohjaamaan päätelaitteille saapuvien puheluiden jononmuodostusta ja puhelunkytkentää matkaviestinkeskuksessa (MSC) mainittujen tilaajastatus-tietojen ja paikkatietojen perusteella. • · • · · » · · * · » · a · · 109751 21