FI109514B - Menetelmä kanavien allokoimiseksi - Google Patents

Menetelmä kanavien allokoimiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI109514B
FI109514B FI971790A FI971790A FI109514B FI 109514 B FI109514 B FI 109514B FI 971790 A FI971790 A FI 971790A FI 971790 A FI971790 A FI 971790A FI 109514 B FI109514 B FI 109514B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
cells
cell
cell group
group
channel
Prior art date
Application number
FI971790A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI971790A0 (fi
FI971790A (fi
Inventor
Oscar Salonaho
Eija Saario
Original Assignee
Nokia Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Corp filed Critical Nokia Corp
Publication of FI971790A0 publication Critical patent/FI971790A0/fi
Priority to FI971790A priority Critical patent/FI109514B/fi
Priority to PCT/FI1998/000363 priority patent/WO1998052377A2/fi
Priority to CN98804461A priority patent/CN1117507C/zh
Priority to DE69829749T priority patent/DE69829749T2/de
Priority to JP54747498A priority patent/JP2001522567A/ja
Priority to AT98917161T priority patent/ATE293342T1/de
Priority to EP98917161A priority patent/EP0978212B1/en
Priority to AU70470/98A priority patent/AU742150B2/en
Publication of FI971790A publication Critical patent/FI971790A/fi
Priority to US09/401,887 priority patent/US6272348B1/en
Priority to NO995154A priority patent/NO995154D0/no
Application granted granted Critical
Publication of FI109514B publication Critical patent/FI109514B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
    • H04W16/02—Resource partitioning among network components, e.g. reuse partitioning
    • H04W16/12—Fixed resource partitioning
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04J—MULTIPLEX COMMUNICATION
    • H04J13/00—Code division multiplex systems
    • H04J13/16—Code allocation
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
    • H04W16/02—Resource partitioning among network components, e.g. reuse partitioning
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/69—Spread spectrum techniques
    • H04B2001/6908—Spread spectrum techniques using time hopping
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
    • H04W16/02—Resource partitioning among network components, e.g. reuse partitioning
    • H04W16/10—Dynamic resource partitioning
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
    • H04W16/24—Cell structures
    • H04W16/32—Hierarchical cell structures
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/04—Wireless resource allocation
    • H04W72/044—Wireless resource allocation based on the type of the allocated resource
    • H04W72/0446—Resources in time domain, e.g. slots or frames
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/04—Wireless resource allocation
    • H04W72/044—Wireless resource allocation based on the type of the allocated resource
    • H04W72/0453—Resources in frequency domain, e.g. a carrier in FDMA
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/20—Control channels or signalling for resource management
    • H04W72/23—Control channels or signalling for resource management in the downlink direction of a wireless link, i.e. towards a terminal
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/50—Allocation or scheduling criteria for wireless resources
    • H04W72/54—Allocation or scheduling criteria for wireless resources based on quality criteria
    • H04W72/541—Allocation or scheduling criteria for wireless resources based on quality criteria using the level of interference

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Mobile Radio Communication Systems (AREA)
  • Purification Treatments By Anaerobic Or Anaerobic And Aerobic Bacteria Or Animals (AREA)
  • Use Of Switch Circuits For Exchanges And Methods Of Control Of Multiplex Exchanges (AREA)
  • Time-Division Multiplex Systems (AREA)

Description

1 109514
Menetelmä kanavien allokoimiseksi
Keksinnön ala Tämä keksintö liittyy kanavien allokoitiin ja yhteyksien kokemien häiriöiden tasoittamiseen radioverkossa.
5 Keksinnön tausta
Matkaviestinjärjestelmissä matkaviestimet ja tukiasemat voivat muodostaa yhteyksiä niin kutsutun radiorajapinnan kanavien kautta. Yhteyksille asetetaan siirrettävän informaation tyypistä riippuvia vaatimuksia siirrettävän datan virheettömyydelle ja siirtoviipeelle.
10 Matkaviestinjärjestelmän käyttöön on aina allokoitu tietty taajuusalue.
Jotta matkaviestinjärjestelmään saadaan tällä rajoitetulla taajuuskaistalla riittävästi kapasiteettia on käytössä olevat kanavat käytettävä useaan kertaan. Järjestelmän peittoalue on tämän vuoksi jaettu yksittäisten tukiasemien radiopeittoalueiden muodostamiin soluihin, josta syystä järjestelmiä kutsu-15 taan usein myös solukkoradiojärjestelmiksi.
Erään tunnetun matkaviestinjärjestelmän rakenteen pääpiirteitä esitetään kuvassa 1. Verkkoon kuuluu useita toisiinsa yhdistettyjä matkaviestin-keskuksia MSC (Mobile services Switching Centre). Matkaviestinkeskus * MSC voi muodostaa yhteyksiä toisiin matkaviestinkeskuksiin MSC tai muihin I ·
20 tietoliikenneverkkoihin, kuten esimerkiksi ISDN (Integrated Services Digital : Network), PSTN (Public Switched Telephone Network), Internet, PDN
i ’*· (Packet Data Network), ATM (Asynchronous Transfer Mode) tai GPRS
!,·* ·* (General Packet Radio Service). Matkaviestinkeskukseen MSC on kytketty useita tukiasemaohjaimia BSC. Tukiasemaohjaimiin on kuhunkin kytketty tu-25 kiasemia BTS. Tukiasemat voivat muodostaa yhteyksiä matkaviestimiin MS.
Käytönohjausjärjestelmällä NMS voidaan kerätä verkosta tietoja ja muuttaa verkkoelementtien ohjelmointia.
Tukiasemien ja matkaviestimien välinen ilmarajapinta voidaan jakaa l...: kanaviin usealla eri tavalla. Tunnettuja tapoja ovat ainakin alkajako TDM
• 30 (Time Division Multiplexing), taajuusjako FDM (Frequency Division Multi- * »· * : plexing) ja koodijako CDM (Code Division Multiplexing). TDM-järjestelmissä käytettävissä oleva kaista on jaettu peräkkäisiin aikaväleihin. Tietty määrä peräkkäisiä aikavälejä muodostaa periodisesti toistuvan aikakehyksen. Ka- 2 109514 navan määrittää aikakehyksessä käytettävä aikaväli. FDM-järjestelmissä kanavan määrittää käytettävä taajuus ja CDM-järjestelmissä käytettävä taa-juushyppelykuvio tai hajotuskoodi. Myös edellä mainittujen jakomenetelmien yhdistelmiä voidaan käyttää.
5 Kuva 2 esittää esimerkkiä tunnetusta FDM/TDM-jaosta. Kuvassa pystyakselilla on taajuus ja vaaka-akselilla aika. Käytettävissä oleva taajuus-spektri on jaettu kuuteen taajuuteen F1-F6. Lisäksi jokaisen taajuuden muodostama taajuuskanava on jaettu 16 peräkkäisen aikavälin muodostamiin toistuviin aikakehyksiin. Kanavan määrittää aina taajuuden F (frequency) ja 10 aikakehyksessä käytettävän aikavälin TS (time slot) pari (F,TS).
Kapasiteetin maksimoimiseksi kanavat on käytettävä uudelleen mahdollisimman lähekkäisissä soluissa kuitenkin niin, että kanavia käyttävien yhteyksien laatu pysyy riittävän hyvänä. Yhteyden laatuun vaikuttavat siirrettävän informaation herkkyys radiokanavalla syntyneille siirtovirheille ja ra-15 diokanavan laatu. Signaalin siirtovirheiden sieto riippuu siirrettävän informaation ominaisuuksista ja sitä voidaan parantaa käsittelemällä informaatiota ennen kanavalle lähettämistä kanavakoodauksella ja lomituksella sekä käyttämällä virheellisten siirtokehysten uudelleenlähetystä. Radiokanavan laatua kuvaa signaalihäiriösuhde CIR (Carrier to Interference Ratio), joka 20 yhteyden vastaanottajan havaitsema lähettäjän lähettämän signaalin ja mui-’‘ den yhteyksien kanavalle aiheuttaman häiriön voimakkuuksien suhde.
Samanaikaisten yhteyksien toisilleen aiheuttamien häiriöiden synty-": mistä esitetään kuvassa 3. Kuvassa kolme matkaviestintä, MS1, MS2 ja MS3 ; ’·· kommunikoivat tukiasemien BTS1, BTS2 ja BTS3 kanssa. Tukiaseman 25 BTS1 vastaanottama signaali sisältää matkaviestimen MS1 lähettämän yhtenäisellä viivalla kuvatun signaalin S1, jonka voimakkuus riippuu matkavies-timen MS1 käyttämästä lähetystehosta ja matkaviestimen MS1 ja tukiase-. man BTS1 välisen radiotien häipymästä. Radiotien häipymä on tyypillisesti sitä pienempi mitä lähempänä tukiasemaa matkaviestin on. Signaalin S1 li-·*·: 30 säksi tukiaseman vastaanottama signaali sisältää matkaviestimien MS2 ja MS3 lähettämien signaaleista aiheutuvat signaalikomponentit 121 ja 131.
: Komponentit 121 ja 131 aiheuttavat vastaanottoon häiriötä mikäli niitä ei saa- * » I · : da suodatettua pois tukiaseman vastaanottamasta signaalista. Vastaavasti matkaviestimen MS1 lähettämä signaali aiheuttaa mahdollisesti vastaanot-35 töihin häiriötä aiheuttavat signaalikomponentit 112 ja 113 tukiasemien BTS2 ja 3 109514 BTS3 vastaanottamiin signaaleihin. Samankaltaiset komponentit syntyvät myös matkaviestimien tukiasemilta vastaanottamiin signaaleihin.
Mikäli signaalikomponentit 121 ja 131 ovat samalla kanavalla kuin signaali S1 ei niitä voida poistaa suodattamalla. Myös joillakin muilla kuin 5 samalla kanavalla olevat signaalit voivat aiheuttaa häiriötä. Koska esimerkiksi taajuusjakoa FDM käyttävissä järjestelmissä taajuustasossa vierekkäiset kanavat ovat taajuusspektrin mahdollisimman tehokkaan käytön vuoksi aina hieman päällekkäin, aiheutuu vastaanottoon häiriötä myös viereisellä kanavalla olevista signaaleista. Vastaavasti käytettäessä koodijakoa CDM liian 10 samankaltaista koodia käyttävät yhteydet aiheuttavat toisilleen häiriötä. Muilla kanavilla olevien signaalien aiheuttamat niin kutsutut naapurikanava-häiriöt ovat kuitenkin huomattavasti samalla kanavalla olevien yhtä voimakkaiden signaalien aiheuttamia häiriöitä pienempiä.
Yhteyksien toisilleen aiheuttamien häiriöiden suuruus riippuu siis 15 yhteyksien käyttämistä kanavista, yhteyksien maantieteellisestä sijoittumisesta ja käytetystä lähetystehosta. Näihin voidaan vaikuttaa suunnitelmallisella, häiriöt huomioonottavalla kanavien allokoinnilla eri soluihin, lähetystehon säädöllä ja eri yhteyksien kokemien häiriöiden keskiarvostamisella.
Kanavien allokoinnissa on tavoitteena allokoida halutuille yhteyksille » » 20 kanavat, joita kaikkia voidaan käyttää samanaikaisesti signaalien laadun py-syessä hyväksyttävänä. Kapasiteetin maksimoimiseksi kanavat on pyrittävä I · : | käyttämään uudelleen mahdollisimman lähekkäin. Etäisyyttä, jonka päässä ' ' samaa kanavaa voidaan käyttää uudelleen niin että signaalin häiriösuhde S *·· CIR säilyy hyväksyttävänä, nimitetään häiriöetäisyydeksi ja etäisyyttä, jolla v ·* 25 sama kanava käytetään uudelleen, uudelleenkäyttöetäisyydeksi.
Tunnettuja kanavien allokointimenetelmiä ovat kiinteä kanavien allo-kointi FCA (Fixed Channel Allocation), dynaaminen kanava-allokointi DCA (Dynamic Channel Allocation) ja FCA:n ja DCA:n yhdistelmänä saatava hyb-·. ridinen kanava-allokointi HCA (Hybrid Channel Allocation). Kiinteän kanavien ·;;; 30 allokoinnin ajatuksena on jakaa järjestelmän käytössä olevat kanavat solujen kesken jo ennen järjestelmän käyttöön ottamista tehtävällä taajuussuunnit- telulla. Dynaamisessa kanavian allokoinnissa kaikki kanavat ovat yhteisessä : kanavapoolissa, josta muodostettavaa yhteyttä varten valitaan käyttöön jon kun ennalta määrätyn normin perusteella paras kanava. Hybridisessä kana-35 vien allokoinnissa osa järjestelmän käytössä olevista kanavista on jaettu 4 109514 FCA-tyyppisesti eri solujen käyttöön kiinteästi ja loput on sijoitettu kanava-pooliin, josta niitä voidaan ottaa tarpeen mukaan dynaamisesti kaikkien solujen käyttöön. Eri menetelmiä on kuvattu varsin perusteellisesti julkaisussa I. Katzela and M. Naghshineh: "Channel Assignment Schemes for Cellular 5 Mobile Telecommunication Systems: A Comprehensive Survey", IEEE Personal Communications, pp. 10-31, June 1996.
Dynaamiset kanava-allokointimenetelmät voidaan jakaa keskitettyihin ja hajautettuihin menetelmiin. Hajautetut menetelmät, joissa kanavat allokoidaan jokaisessa solussa itsenäisesti, voidaan edelleen jakaa kanavien 10 varaustilanteen ja radiotien häipymien tuntemiseen ja kanavan häiriöllisyy-den mittaamiseen perustuviin menetelmiin. Varaustilanteen tuntemiseen perustuvissa hajautetuissa menetelmissä jokaiselle tukiasemalla on ylläpidettävä tietoa tukiaseman solun kanavien allokointiin vaikuttavasta kanavien va-raustilanteesta. Tällöin ongelmaksi muodostuu tarvittavan signaloinnin run-15 saus. Kanavan häiriöllisyyden mittaamiseen perustuvissa menetelmissä muodostettavalle yhteydelle paras kanava määritetään kanavien häiriötasoa mittaamalla ja valitsemalla käyttöön mittausten perusteella riittävän hyvän signaalihäiriösuhteen mahdollistava kanava. Mittaukset eivät voi koskaan olla täysin reaaliaikaisia. Tämän vuoksi menetelmä kärsii allokointipäätök-!il 20 senteossa käytettävän mittausdatan viipeellisyydestä etenkin paljon lyhyitä ja ’ purskeisia lähetyksiä sisältävässä liikenteessä. Keskitetyt menetelmät, joissa I · : ] usean solun kanavien allokoinnista huolehditaan keskitetysti, perustuvat ka- 1 * navien varaustilanteen ja radiotien häipymien tuntemiseen. Menetelmällä : '·· voidaan saavuttaa lähes optimaalinen kanavien allokointi, mutta ongelmaksi v 25 muodostuu varsinkin laajemmilla järjestelmillä vaadittavan laskennan suuri määrä.
I'·.. Tarvittavaa korkeamman signaalihäiriösuhteen CIR käyttäminen ei digitaalisissa järjestelmissä juuri paranna yhteyden laatua vaan ainoastaan kasvattaa turhaan muille yhteyksille aiheutettavaa häiriötä. Yhteyden tarvit-*;·; 30 seman signaalihäiriösuhteen CIR(min) ja radiokanavalla lähettimen maksi- !...: milähetysteholla saavutettavan signaalihäiriösuhteen CIR erotusta kutsutaan • jatkossa signaalihäiriömarginaaliksi CIRM=CIR-CIR(min). Signaalihäiriömar- * «» · : ginaalia voidaan käyttää yhteyden tarvittavaa suuremman signaalihäiriösuh teen saavuttamiseen ja/tai lähetystehon laskemiseen. Lähetystehoa laske-35 maila saadaan samalla pienennettyä muille yhteyksille aiheutettavaa häiriö- 5 109514 tä. Kanavien häiriöetäisyyttä ja sitä kautta uudelleenkäyttöetäisyyttä voidaankin pienentää huomattavasti säätämällä yhteyksien käyttämää lähetys-tehoa dynaamisesti. Uudelleenkäyttöetäisyyden pienentäminen puolestaan lisää järjestelmän kapasiteettia. Dynaamisella lähetystehon säädön tavoit-5 teenä on pitää yhteyden laatu riittävän hyvänä samalla kuitenkin käytettävä lähetysteho minimoiden. Lisäksi häiriöitä voidaan vähentää myös esimerkiksi käyttämällä suunnattuja antenneja, jolloin sama signaalihäiriösuhde voidaan saavuttaa pienemmällä lähetysteholla.
Hyvinkin onnistuneen kanavien allokoinnin jälkeen eri yhteydet koke-10 vat erilaisia häiriöitä. Tällöin toiset yhteydet saattavat kärsiä yhteyden laatua huomattavastikin rajoittavasta häiriöstä kun toiset yhteydet samanaikaisesti sietäisivät korkeampaakin häiriötasoa. Kanava voidaan allokoida, mikäli kanavalle muodostettujen yhteyksien saavuttama signaalihäiriösuhde on vain pienellä osalla, esimerkiksi 5 prosentilla, muodostettuja yhteyksiä tiettyä ra-15 jaa CIR(min) huonompi. Mikäli eri yhteyksien välisiä häiriötason vaihteluita saadaan pienennettyä, saadaan edellä mainittu yhteyden laatuvaatimus toteutettua entistä tiheämmällä kanavien uudelleenkäytöllä, mikä lisää järjestelmän kapasiteettia. Tilannetta selitetään kuvassa 4, jossa vaaka-akselilla . on kanavalle aiheutuva häiriö suhteellisina yksikköinä ja pystyakselilla sen IV. 20 esiintymistodennäköisyys kahdelle eri häiriöjakaumalle häiriö 1 ja häiriö 2.
' Kanavan häiriöllisyyden vaaditaan olevan 95 prosentille yhteyksistä alle 75 I fl [ yksikköä. Koska häiriö 1:n jakauma on leveä, on sen keskiarvo asetettava kohtaan 50 yksikköä, jotta vaatimus saadaan toteutettua. Vastaavasti häiriö : '·· 2:n jakauma on huomattavasti kapeampi, jolloin sen keskiarvo voidaan
> I I
v : 25 asettaa kohtaan 70 yksikköä. Keskimääräinen häiriö saa siis olla sitä suu rempi mitä pienempi häiriön vaihtelu eri yhteyksien välillä on. Vastaavasti kanavien uudelleenkäyttöetäisyyden määrää keskimääräiselle häiriölle ase-tettu vaatimus. Pienentämällä yhteyksien välisiä häiriöiden vaihteluita saadaan siis tihennettyä yhteyksien uudelleenkäyttöä ja näin kasvatettua verkon 30 kapasiteettia.
i t i
Tunnettuja menetelmiä eri yhteyksien välisten häiriöiden tasoittami- i seksi ovat FDM -järjestelmissä taajuus- ja TDM -järjestelmissä aikavälihyp- ‘ »· · pely. Edellä mainituista ja muista kanavan muuttamiseen perustuvista menetelmistä käytetään tässä hakemuksessa jatkossa nimitystä kanavahyppe-35 lymenetelmä. CDM-järjestelmissä yhteyksien väliset häiriöt tulevat tasoite- 6 109514 tuksi riittävän erilaisten hajotuskoodien käytöllä. Toisaalta menetelmässä kaikki yhteydet käyttävät samaa taajuutta, mikä lisää keskinäisten häiriöiden keskiarvoa huomattavasti.
Taajuushyppelyssä yhteyden taajuutta vaihdetaan tiheästi. Mene-5 telmät voidaan jakaa nopeaan ja hitaaseen taajuushyppelyyn. Nopeassa taajuushyppelyssä yhteyden taajuutta muutetaan käytettävän kantoaalto-taajuuden taajuutta tiheämmin. Hitaassa taajuushyppelyssä puolestaan yhteyden taajuutta muutetaan käytettävän kantoaaltotaajuuden taajuutta harvemmin.
10 Esimerkiksi tunnetussa GSM-järjestelmässä taajuushyppely toteu tetaan siten, että yksittäinen purske lähetetään aina yhdellä taajuudella, ja seuraavassa aikavälissä lähetettävä purske toisella taajuudella. Tällöin yksittäinen purske voi kärsiä korkeastakin häiriötasosta. Kanavakoodauksen ja lomituksen ansiosta riittää hyvään yhteyden laatuun kuitenkin se, että riittävä 15 osa purskeista saadaan siirrettyä ilman merkittäviä häiriöitä. Taajuushyppe-lyn avulla tämä ehto saadaan toteutettua yhteyksille yhteyskohtaisesti, vaikka osa purskeista kärsisikin huomattavan suurista häiriöistä.
Taajuushyppelyjärjestelyä on esitetty kuvassa 5, joka kuvaa eri purs- • .t keillä käytettäviä taajuuksia. Solun käyttöön on allokoitu 6 taajuutta, taajuu- !j! 20 det F1-F6. Hyppelykuvio on jaksottainen siten, että solu lähettää jakson ;* ‘ alusta lueteltuna purskeensa taajuudella F6, F2, F5, F1, F4, F6, F3, F5, F2, * F4, F1, jonka jälkeen jakso toistuu. Koska jakson pituus on 11 pursketta, :,,i käyttää esimerkiksi kuvan 2 mukaisessa 8 aikavälin aikakehyksiä käyttäväs- '·· sä järjestelmässä yksittäinen yhteys samaa taajuutta vain noin joka viiden- } : 25 nessä purskeessa. Tällöin myös matkaviestimen ja tukiaseman välisen yh teyden eri taajuuksilla kokemat erilaiset häipymät tulevat hyvin keskiarvos-tetuiksi. Taajuushyppelyllä saavutetaan parhaiten häiriöitä tasaavat tulokset « silloin, kun toisiaan lähellä olevissa soluissa käytettävät taajuushyppelykuviot ovat toisistaan riippumattomia. Tämä saavutetaan käyttämällä huolellisesti » · · • · · 30 valittuja jaksollisia tai pseudosatunnaisia taajuushyppelykuvioita.
Aikavälihyppely on periaatteeltaan varsin samanlainen kuin taa- : juushyppelykin. Aikavälihyppelyssä vaihdetaan taajuuden sijasta yhteydellä ^ M · ,·. : käytettävää aikaväliä. Myös aikavälihyppelyssä käytettävien hyppelykuvioi- den on parhaan tuloksen saavuttamiseksi oltava toisiaan lähellä olevissa 35 soluissa toisistaan riippumattomia.
7 109514
Matkaviestintilaajien määrän kasvaessa ja suurta kaistanleveyttä vaativien sovellusten kuten multimediasovellusten yleistyessä eivät tekniikan tason mukaiset kanavan allokointimenetelmät enää saa käytettävissä olevaa taajuusspektriä tarpeeksi tehokkaasti käytetyksi. Erityisiä ongelmia aiheutta-5 vat tilanteet, jossa rajoitettu taajuuskaista on usean eri järjestelmän, esimerkiksi matkaviestinjärjestelmän ja langattoman toimistojärjestelmän yhteisessä käytössä. Tämän keksinnön tavoitteena on helpottaa näitä ongelmia tehostamalla kanavien allokointia edelleen. Tämä tavoite saavutetaan menetelmällä, joka on kuvattu itsenäisessä vaatimuksessa.
10 Keksinnön lyhyt kuvaus
Keksinnön ajatuksena on allokoida kanavat ennalta määritetyn solu-ryhmän sisällä dynaamisella kanavanallokointimenetelmällä ja tasoittaa solu-ryhmän ulkopuolisten yhteyksien soluryhmään aiheuttamat häiriöt esimerkiksi taajuus- tai aikavälihyppelyllä.
15 Soluryhmät voivat olla päällekkäisiä, ja ne voivat muodostua esimer kiksi toimistojärjestelmän ja laajapeittoisen matkaviestinjärjestelmän soluista, kahden eri operaattorin matkaviestinverkon soluista, kahden eri järjestelmän , , mukaisen verkon soluista tai yhden operaattorin operoiman verkon soluista.
Mikäli soluryhmät muodostetaan yhden verkon soluista, voidaan soluryhmän 20 koko voidaan valita sopivasti niin, että soluryhmän keskitetyn dynaamisen
' I
| ' * kanavien allokoinnin vaatima laskenta- ja signalointikuorma pysyy helposti hallittavana.
Kanava voidaan allokoida yhteyden käyttöön, mikäli sen häiriösig-T: naali on riittävän alhainen. Kanavan häiriösignaali koostuu saman soluryh- 25 män yhteyksien aiheuttamasta tunnetusta soluryhmän sisäisestä ja toisten soluryhmien yhteyksien aiheuttamista tilastollisesti tunnetuista soluryhmän ulkoisista häiriöistä. Koska soluryhmän ulkoinen häiriö on korkeampaa solu- l * · ryhmän reunalla kuin ryhmän keskiosissa, ei ryhmän reunalla sijaitsevissa » ,..T soluissa voida sallia allokoitavalle kanavalle yhtä suurta soluryhmän sisäistä 30 häiriötä. Lisäksi keskitetyssä kanavien allokoinnissa voidaan ottaa huomioon ; ’·, eri yhteyksien kanavan laadulle asettamat erilaiset vaatimukset. Yhteydelle ? · * J voidaan useassa tapauksessa saavuttaa riittävän hyvä yhteyden laatu use- > »» ' ' assa eri solussa ja usealla eri kanavalla. Soluryhmän sisällä yhteys voidaan 8 109514 ohjata muodostettavaksi soluryhmän kokonaisuuden kannalta parhaaseen soluun ja kanavalle.
Soluryhmän ulkoisista häiriöistä on käytettävissä vain tilastollista tietoa. Jakamalla muiden soluryhmien yhteyksien aiheuttamat häiriöt solu-5 ryhmän yhteyksien välille tasaisesti voidaan yhteyksille sallia korkeampia soluryhmän sisäisiä häiriöitä. Eri soluryhmien sisäisiä häiriöitä tasoitetaan käyttämällä soluryhmäkohtaisia kanavahyppelykuvioita.
Kuvaluettelo
Keksintöä selostetaan tarkemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 10 kuva 1 esittää esimerkkiä matkaviestinverkon rakenteesta, kuva 2 esittää esimerkkiä taajuusspektrin jaosta kanaviin, kuva 3 esittää häiriöiden muodostumista matkaviestinjärjestelmässä, kuva 4 esittää eri yhteyksien kokemien häiriöiden tasoittamisen vaikutusta sallittuun keskimääräiseen häiriötasoon, 15 kuva 5 esittää erästä taajuushyppelykuviota, kuva 6 esittää solujen jakoa soluryhmiin, kuva 7 esittää järjestelyä, jossa kaksi päällekkäistä järjestelmää käyttää samaa taajuuskaistaa, kuva 8 esittää esimerkkiä keskitetystä solunvalinnasta ja kanavien allokoin-'···’ 20 nista soluryhmän sisällä, i » · * I v · kuva 9 esittää esimerkkiä muiden soluryhmien yhteyksien aiheuttaman häi- : * · riön jakaumasta ja j kuva 10 esittää esimerkkiä muiden soluryhmien yhteyksien aiheuttaman häi- j riön tasoitetusta jakaumasta.
* I · * ♦ * 25 Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus .. Esimerkki keksinnön mukaisesta solujen josta soluryhmiin on esitetty kuvassa 6. Kuvassa solut on jaettu soluryhmiin A-G, joista kussakin on seit-’·* * semän solua. Jokaisessa soluryhmässä on suorakaiteella merkitty keski- ;:· tysyksikkö CU (Central Unit), joka huolehtii soluryhmän kanavien dynaami- 30 sesta allokoinnista keskitetysti. Soluryhmät voivat olla päällekkäisiä, ja ne . voivat muodostua esimerkiksi toimistojärjestelmän ja laajapeittoisen matka- ; viestinjärjestelmän (esimerkiksi GSM) soluista, kahden eri operaattorin mat- '· "· kaviestinverkon soluista, kahden eri järjestelmän mukaisen verkon soluista
tai saman operaattorin matkaviestinjärjestelmän soluista. Keskusyksikkö CU
9 109514 on verkkoelementti, jolla on käytössään tieto soluryhmän solujen tukiasemien ja soluissa aktiivisessa puhelutilassa olevien matkaviestimien välisten radiokanavien häipymistä ja soluryhmän kanavien varaustilanteesta. Esimerkiksi tunnetussa GSM-järjestelmässä tällainen elementti on tukiasemaohjain BSC.
5 Vaikka dynaamisen kanavien allokoinnin käyttäminen kaikissa soluryhmissä onkin edullista voidaan keksintöä käyttää myös järjestelyissä, joissa kanavat allokoidaan dynaamisesti vain osassa soluryhmiä. Myöskään kaikkien solujen ei tarvitse välttämättä kuulua johonkin soluryhmään. Esimerkiksi lisättäessä solukkoradioverkon kapasiteettia sijoittamalla jo toiminnassa olevan 10 makrosoluverkon täydennykseksi mikrosoluverkko voidaan päällekkäiset mikro- ja makrosolut järjestää niin, että vain pienemmät mikrosolut jaetaan soluryhmiin joiden sisällä kanavat allokoidaan tunnetun varaustilanteen perusteella dynaamisesti. Käyttämällä soluryhmälle yhteistä kanavahyppely-menetelmää saadaan mikro- ja makrosolujen yhteyksien toisilleen aiheutta-15 mat häiriöt keskiarvostettua niin, että kaikkien yhteyksien laatu pysyy riittävän hyvänä ilman että makrosolujen jo valmista taajuussuunnitelmaa tarvitsee välttämättä muuttaa.
Tilannetta, jossa kaksi päällekkäistä järjestelmää, toimistojärjestelmä ja matkaviestinjärjestelmä, käyttää samaa taajuuskaistaa on esitetty kuvas-20 sa 7. Solut GSM1 ja GSM2 ovat matkaviestinjärjestelmän soluja, joiden kali; navat on allokoitu etukäteen tehdyn verkonsuunnittelun avulla kiinteästi.
* * * I ]·/ ’ Solut 01, 02, 03 ja 04 kuuluvat matkaviestinjärjestelmän kanssa samalla ' taajuuskaistalla toimivaan toimistojärjestelmään, ja niiden kanavien allokointi suoritetaan toimistojärjestelmän keskusyksikössä. Järjestelmät eivät tunne | ’·· 25 toistensa varaustilannetta, joten niillä voi olla vain tilastollista tietoa toisesta ! :T: järjestelmästä aiheutuvista häiriöistä.
Keskitetyn dynaamisen kanavien allokoinnin etuna on, että muo- dostettava yhteys voidaan aina muodostaa kokonaisuuden kannalta par- haimpaan soluun ja kanavalle. Tarkastellaan kuvan 8 mukaista tilannetta, 30 jossa solut S1-S7 kuluvat samaan soluryhmään. Matkaviestin MSA on yh- ···: teydessä solun S3 tukiaseman kanssa. Tukiasemalta matkaviestimelle kul- kevan downlink-suunnan signaalihäiriömarginaali on pieni radiokanavan suu- : resta häipymästä johtuen. Matkaviestin MSB tekee yhteydenmuodostus- »· · · : pyynnön soluun S1. Soluryhmän kanavien allokoinnista keskitetysti huolehti- 35 vassa verkkoelementissä (ei kuvassa) olevien tietojen perusteella matka- 10 109514 viestin MSB saavuttaa parhaan mahdollisen yhteyden laadun solussa S1, ja hieman huonomman mutta kuitenkin riittävän laadun solun S6 tukiaseman kanssa. Yksinomaan MSB:n kannalta paras ratkaisu olisi siis muodostaa yhteys solun S1 tukiaseman kanssa. Solun S1 lähetys aiheuttaisi tällöin kui-5 tenkin lisähäiriötä jo muutoinkin pienellä signaalihäiriömarginaalilla toimivalle tukiasemalta BTS3 matkaviestimelle MSA kulkevalle downlinksignaalille. Vastaavasti matkaviestimen MSB ja tukiaseman BTS6 välinen yhteys ei häiritse MSA:n vastaanottamaa downlinksignaalia merkittävästi. Myös tämä tieto on kanavien allokoinnista keskitetysti huolehtivan verkkoelementin 10 käytettävissä, joten matkaviestin MSB voidaan ohjata yhteyteen solun S6 tukiaseman kanssa. Tällöin sekä MSA että MSB saavuttavat riittävän hyvän yhteyden tukiasemiensa kanssa.
Yhteyksille aiheutuva häiriö koostuu muiden saman soluryhmän yhteyksien aiheuttamasta soluryhmän sisäisestä häiriöstä l(oma) ja muiden 15 soluryhmien aiheuttamasta soluryhmän ulkoisista häiriöstä l(muut). Näistä saman soluryhmän yhteyksien aiheuttama häiriö l(oma) on keskusyksikön CU määritettävissä. Vaikka keskusyksiköllä ei ole tietoa muiden soluryhmien kanavien varaustilanteesta, on sillä kuitenkin käytettävissä tilastollista tietoa soluryhmän ulkopuolelta tulevista häiriöistä l(muut). Soluryhmän ulkoi- ... 20 set häiriöt ovat luonnollisesti suurempia soluryhmänryhmän reuna-alueilla • » kuin ryhmän keskialueilla. Toisaalta soluryhmän reuna-alueen solujen yhtey- » * ♦ ’ det aiheuttavat keskialueiden solujen yhteyksiä enemmän häiriöitä muille * * ' * soluryhmille.
' ’ Allokoitaessa kanavaa vaaditaan, että allokoitavan kanavan signaa- ! *·· 25 lihäiriömarginaalin CIRM ylittää sille asetettu vähimmäisvaatimuksen * I · v · CIRM(min) ainakin ennalta määritetyllä, esimerkiksi 95 prosentin todennä köisyydellä. Signaalin voimakkuus C saadaan määritettyä mittausten pe-rusteella, joten tämän vähimmäisvaatimuksen toteuttamiseksi on kanavalta vaadittava tiettyä rajaa l(max) pienempää häiriöllisyyttä. Näin ollen sisäi-30 sestä häiriöstä l(oma) ja tilastollisesti tunnetusta soluryhmän ulkoisesta häiri-·;;; östä l(muut) koostuvan kokonaishäiriön l=l(oma)+l(muut) on 95 prosentin to- dennäköisyydellä oltava rajaa l(max) pienempi. Kanava voidaan tunnettujen : soluryhmän sisäisten häiriöiden perusteella allokoida, mikäli l(oma)<l(max)- < t I · I(muut, 95%), missä l(muut, 95%) on häiriöarvo, jota pienempi muiden solu-35 ryhmien yhteyksistä aiheutuva häiriö on 95 prosentissa tapauksista.
11 109514
Tarkastellaan esimerkiksi tilannetta, jossa kanavan häiriöllisyyden maksimiarvoksi sallitaan 100 yksikköä, ja muista soluryhmistä aiheutuvan häiriön jakauma on kuvan 9 mukainen. Kuvassa on esitetty häiriön esiintymistodennäköisyys häiriön suhteellisina yksiköinä esitetyn voimakkuuden 5 funktiona. Muista soluryhmistä aiheutuva häiriö on keskimäärin 50 yksikköä, mutta koska jakauma on suhteellisen leveä, on häiriö viidessä prosentissa tapauksia yli 75 yksikköä. Näin ollen kanava voidaan allokoida mikäli solu-ryhmän muiden yhteyksien kanavalle aiheuttama häiriö on pienempi kuin l(oma, max)=25 yksikköä.
10 Keksinnön mukaisesti muiden soluryhmien eri kanaville aiheuttamia häiriöitä tasoitetaan taajuus tai aikavälihyppelyn avulla. Soluryhmän sisällä kaikki yhteydet hyppivät samalla hyppelysekvenssillä. Eri soluryhmissä käytetään ryhmien välisten häiriöiden tasoittamiseksi mahdollisimman toisistaan riippumattomia hyppelysekvenssejä. Tasoituksen ansiosta kuvan 9 jakauma 15 terävöityy. Tasoittunut jakauma on esitetty kuvassa 10. Tasoitus ei vaikuta häiriön keskiarvoon, joka pysyy vakiona 50 yksikköä, mutta 95 prosentissa tapauksista häiriö on kuitenkin alle 55 yksikköä. Tällöin kanava voidaan allokoida, jos soluryhmän muiden yhteyksien kanavalle aiheuttama häiriö on pienempi kuin l(oma, max)=46 yksikköä. Soluryhmien välisiä häiriöitä tasoit-• .. 20 tamalla voidaan siis sallia suurempia soluryhmän sisäisiä häiriöitä. Tämä puolestaan mahdollistaa kanavien uudelleenkäytön lähempänä toisiaan, joi- » ♦ · // ’ loin verkon kapasiteetti kasvaa.
; * Tutkitaan keksinnön mukaisen häiriöiden tasoituksen vaikutusta seu- : ‘ raavan yksinkertaistetun esimerkin avulla. Tarkastellaan kuvan 6 soluryhmiä ‘ *· 25 A, B ja C. Järjestelmän käyttöön on allokoitu kaksi taajuutta, taajuudet F1 ja *«♦ ‘ F2. Mikäli kaksi yhteyttä käyttää samaa taajuutta vierekkäisissä soluryhmissä kohoaa toisiaan häiritsevien yhteyksien bittivirhesuhde BER arvoon 1,25*10'5. Mikäli yhteyden käytössä olevaa kanavaa ei käytetä viereisissä soluryhmissä on virhesuhde huomattavasti pienempi, 2*10'6. Yhteyden laatu 30 on käytettävän kanavakoodauksen, lomituksen ja uudelleenlähetysten ansiosta riittävän hyvä mikäli bittivirhesuhde pysyy arvon 10 5 alla.
Taajuudet voitaisiin allokoida ryhmien käyttöön kiinteästi esimerkiksi siten, että ryhmässä A käytettäisiin taajuutta F1 ja ryhmissä B ja C taajuutta
: F2. Mikäli ryhmissä B ja C olisi tällöin yhtäaikaiset yhteydet, olisi niille BER
12 109514 1,25*10'6. Käytännössä järjestelmää ei siis tällä menetelmällä saada toimimaan käytössä olevilla kahdella taajuudella F1 ja F2.
Vaikka edellä esitetyssä tilanteessa soluryhmien B ja C yhteyksien laatu onkin liian huono, on vastaavasti soluryhmän A yhteyden bittivirhesuh-5 de reilusti raja-arvon 10'5 alla. Mikäli yhteyksien bittivirhesuhteet saadaan jaettua yhteyksien kesken tasan saataisiin kaikille BER=9*10'6, joka takaisi kaikille yhteyksille riittävän yhteyden laadun.
Yhteyksien välisiä häiriöitä voidaan tasoittaa taajuushyppelyn avulla. Taajuushyppelyssä eri soluryhmissä eri purskeissa eri taajuuksia. Taa-10 juushyppelysekvenssinä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavaa kolmen purskeen jaksoissa toistuvaa sekvenssiä:__ A | F1 I F1 I F1 B__F1__F2__F2 C I F2 l F2 l F1 ~ Tällöin sekvenssin ensimmäisissä purskeissa A ja B käyttävät samaa taajuutta F1, jolloin ryhmien A ja B yhteyksien purskeissa bittivirhesuhde BER=1,25*10‘5 ja ryhmän C yhteyden purskeessa BER=2*10'6. Toisessa 15 purskeessa ryhmät B ja C käyttävät samaa taajuutta F2, jolloin niiden yhteyksien purskeissa bittivirhesuhde BER=1,25*10'5 ja ryhmän A yhteyden • ·; purskeessa BER=2*10'6. Kolmannessa purskeessa ryhmät A ja C käyttävät
samaa taajuutta F1, jolloin niiden purskeissa BER=1,25*10'5 ja ryhmän B
* · · yhteyden purskeessa BER=2*10'6. Sekvenssin kolmen purskeen keskimää- • . 20 Täisiksi bittivirhesuhteiksi BER saadaan kaikille yhteyksille 9*10'6, joka takaa * kaikille yhteyksille hyvän laadun.
• On huomattava, että keksinnön toteutuksen kannalta ei ole välttämätöntä, että kaikissa soluryhmään häiriöitä aiheuttavissa soluissa käytetään taajuushyppelysekvenssiä. Esimerkiksi kuvan 7 tilanteessa, jossa kanavat on • ’·· 25 allokoitu kiinteästi soluille GSM1 ja GSM2 riittää häiriöiden tasoitukseen so- lujen 01, 02, 03 ja 04 muodostamassa soluryhmässä käytettävä soluille yhteinen kanavahyppelykuvio.
!!! Taajuushyppelyn etuina ovat muun muassa vähäinen etukäteis- ;·* suunnittelun tarve. Suunniteluksi riittää, että eri soluryhmille annetaan käyt- :,· · 30 töön mahdollisimman erilaiset hyppelykuviot. Yksinkertaisimmillaan hyppely- kuviot voidaan allokoida pseudosatunnaisina sarjoina. Yhteyksien kokemia 13 109514 häiriöitä voidaan tasoittaa taajuushyppelyn lisäksi tai sijasta myös tunnetulla aikavälihyppelyllä.
Yhteyden laatuun vaikuttaa radiokanavalla saavutettavan bittivirhesuhteen lisäksi myös siirrettävän informaation herkkyys siirtovirheille. Eri 5 yhteyksien erilaiset radiokanavan laadulle asettamat vaatimukset voidaan ottaa huomioon soluryhmän sisällä tehtävässä keskitetyssä dynaamisessa kanavien allokoinnissa. Keskitetyssä kanavien allokoinnissa yhteyden kanavan signaalihäiriösuhteelle CIR asetettava vaatimus CIR(min) voi olla erilainen esimerkiksi eri tietoliikennetyypeille, kuten puhe-, video- tai datasignaalin 10 siirrolle. Kokonaisuuden kannalta on lisäksi edullista sijoittaa yhteydet, jotka tehokkaamman kanavakoodauksen, pidemmän lomituksen ja uudelleenlähetysten avulla saavuttavat riittävän hyvän yhteyden laadun huonommallakin radiokanavalla soluun, jossa ne häiritsevät muita mahdollisimman vähän.
Koska esimerkiksi videodata asettaa melko tiukat vaatimukset sekä 15 viiveelle että siirron virheettömyydelle, voidaan videodatalle antaa korkein CIR-vaatimus. Puhedata asettaa viiveelle tiukat vaatimukset, mutta sietää suhteellisen paljon siirtovirheitä. Näin ollen sille riittää hieman pienempi sig- naalihäiriösuhde kuin videodatalle. Datasiirrossa ei viiveelle ole merkittävää rajoitusta, mutta sen sijaan siirtovirheitä datasiirto ei siedä lainkaan. Virhee- ... 20 tön siirto saadaan aikaan korkean CIR-arvon käytön lisäksi myös muokkaa- • · "! maila siirrettävä data ennen radiokanavalle lähettämistä paremmin siirtovir- * heitä sietävään muotoon. Siirtovirheiden sietoa voidaan parantaa esimerkiksi • * ·' ' käyttämällä voimakasta kanavakoodausta, pitkää lomitusjaksoa ja virheellis- ten kehysten uudelleenlähetyksiä, jotka tosin aiheuttavat tiedonsiirrolle lisä-! ’·· 25 viivettä. Koska datasiirto ei aseta viipeelle merkittäviä rajoituksia voidaan sille .* kanavakoodauksen avulla antaa kaikkein matalin CIR-vaatimus, ja yhteys voidaan ohjata soluun, jossa se kokonaisuuden kannalta aiheuttaa muille mahdollisimman vähän häiriöitä.
« · · t : • · · • » » · » • M • ·

Claims (15)

109514
1. Menetelmä kanavien allokoimiseksi radiojärjestelmässä, joka käsittää matkaviestimiä ja tukiasemia ja tukiasemien radiopeittoalueiden määrittämiä soluja, joista muodostetaan ainakin yksi kahden tai useamman solun 5 muodostaman soluryhmä, ja jossa on käytössä ainakin yksi yhteyksien välisiä häiriöitä keskiarvostava kanavahyppelymenetelmä tunnettu siitä, että käytetään soluryhmälle yhteistä ensimmäistä kanavahyppelykuviota, allokoidaan kanavat soluryhmän sisällä dynaamisella kanavanallo-10 kointimenetelmällä, joka perustuu soluryhmän varaustilanteesta riippuvan soluryhmän yhteyksien toisilleen aiheuttamien häiriöiden tuntemiseen. käytetään soluryhmään häiriöitä aiheuttavissa soluryhmän ulkopuolisissa soluissa toisia kanavahyppelykuvioita, jotka olennaisesti poikkeavat ensimmä isestä ka navahyppelykuviosta.
2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavahyppelykuvio on taajuushyppelykuvio.
3. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuushyppelykuvio on pseudosatunnainen taajuushyppelykuvio.
4. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 taajuushyppelykuvio on syklinen taajuushyppelykuvio.
5. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavahyppelykuvio on aikavälihyppelykuvio.
·. 6. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ai- ! kavälihyppelykuvio on pseudosatunnainen aikavälihyppelykuvio.
7. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ai- : ‘ ’ kavälihyppelykuvio on syklinen aikavälihyppelykuvio.
' ' 8. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että so- : ·· luryhmän keskellä olevissa soluissa sallitaan suurempi saman soluryhmän .·' : yhteyksien aiheuttama häiriö kuin soluryhmän reunalla olevissa soluissa.
9. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan ainakin kaksi soluryhmää, joista yksi soluryhmä muodostuu '; ’: toimistojärjestelmän ja toinen soluryhmä solukkoradiojärjestelmän soluista.
10. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 'f / muodostetaan ainakin kaksi saman verkon soluista koostuvaa soluryhmää. I I · • · 109514
11. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan ainakin kaksi soluryhmää, joista yksi soluryhmä muodostuu ensimmäisen operaattorin ja toinen soluryhmä toisen operaattorin solukko-radioverkon soluista.
12. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan ainakin kaksi soluryhmää, joista yksi soluryhmä muodostuu ensimmäisen ja toinen soluryhmä toisen solukkoradiojärjestelmän soluista.
13. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan ainakin kaksi soluryhmää, joista yksi soluryhmä muodostuu 10 ensimmäisen ja toinen soluryhmä toisen toimistojärjestelmän soluista.
14. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että soluryhmän solujen peittoalue on ainakin osittain päällekkäinen jonkun toisen soluryhmän solujen peittoalueen kanssa.
15. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 soluryhmän solujen peittoalue on ainakin osittain päällekkäinen ainakin yhden soluryhmään kuulumattoman solun peittoalueen kanssa. 109514
FI971790A 1997-04-25 1997-04-25 Menetelmä kanavien allokoimiseksi FI109514B (fi)

Priority Applications (10)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI971790A FI109514B (fi) 1997-04-25 1997-04-25 Menetelmä kanavien allokoimiseksi
JP54747498A JP2001522567A (ja) 1997-04-25 1998-04-24 チャネル割り当て方法
CN98804461A CN1117507C (zh) 1997-04-25 1998-04-24 信道分配方法
DE69829749T DE69829749T2 (de) 1997-04-25 1998-04-24 Kanalzuweisungsverfahren
PCT/FI1998/000363 WO1998052377A2 (fi) 1997-04-25 1998-04-24 Method for channel allocation
AT98917161T ATE293342T1 (de) 1997-04-25 1998-04-24 Kanalzuweisungsverfahren
EP98917161A EP0978212B1 (en) 1997-04-25 1998-04-24 Method for channel allocation
AU70470/98A AU742150B2 (en) 1997-04-25 1998-04-24 Method for channel allocation
US09/401,887 US6272348B1 (en) 1997-04-25 1999-09-23 Method for channel allocation
NO995154A NO995154D0 (no) 1997-04-25 1999-10-22 Fremgangsmåte for kanalallokering

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI971790A FI109514B (fi) 1997-04-25 1997-04-25 Menetelmä kanavien allokoimiseksi
FI971790 1997-04-25

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI971790A0 FI971790A0 (fi) 1997-04-25
FI971790A FI971790A (fi) 1998-10-26
FI109514B true FI109514B (fi) 2002-08-15

Family

ID=8548734

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI971790A FI109514B (fi) 1997-04-25 1997-04-25 Menetelmä kanavien allokoimiseksi

Country Status (10)

Country Link
US (1) US6272348B1 (fi)
EP (1) EP0978212B1 (fi)
JP (1) JP2001522567A (fi)
CN (1) CN1117507C (fi)
AT (1) ATE293342T1 (fi)
AU (1) AU742150B2 (fi)
DE (1) DE69829749T2 (fi)
FI (1) FI109514B (fi)
NO (1) NO995154D0 (fi)
WO (1) WO1998052377A2 (fi)

Families Citing this family (28)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US6952408B2 (en) * 1998-10-15 2005-10-04 Airnet Communications Corporation Method of baseband frequency hopping utilizing time division multiplexed mapping between a radio transceiver and digital signal processing resources
US6738360B1 (en) * 1999-10-22 2004-05-18 Verizon Laboratories Inc. System and method for reliable video transmission in wireless Asynchronous Transfer Mode networks with fading
GB2356528A (en) 1999-11-17 2001-05-23 Ericsson Telefon Ab L M Channel allocation in telecommunication networks
US20060126542A1 (en) * 2000-05-23 2006-06-15 Robert Leon Communication system and method
US6680923B1 (en) * 2000-05-23 2004-01-20 Calypso Wireless, Inc. Communication system and method
US7546141B2 (en) * 2000-05-23 2009-06-09 Robert Leon Hybrid communication system and method
US7426386B1 (en) * 2000-06-21 2008-09-16 Northrop Grumman Corporation Beam laydown for hopped satellite downlink with adaptable duty cycle
GB2382269B (en) * 2001-11-16 2005-11-16 Hutchison Whampoa Three G Ip Microcell deployment strategies in WCDMA networks
US7623868B2 (en) * 2002-09-16 2009-11-24 Andrew Llc Multi-band wireless access point comprising coextensive coverage regions
EP1565997B1 (en) * 2002-11-20 2012-05-02 Interdigital Technology Corporation Assigning time slots
US20040203804A1 (en) * 2003-01-03 2004-10-14 Andrew Corporation Reduction of intermodualtion product interference in a network having sectorized access points
US7302278B2 (en) * 2003-07-03 2007-11-27 Rotani, Inc. Method and apparatus for high throughput multiple radio sectorized wireless cell
CN1299441C (zh) * 2004-04-29 2007-02-07 中兴通讯股份有限公司 一种宽带码分多址***中的频间负荷均衡控制方法
CN101116361A (zh) * 2005-02-08 2008-01-30 富士通株式会社 蜂窝无线通信***中的隙缝分配方法及用于该***的基站
FI20055211A0 (fi) * 2005-05-06 2005-05-06 Nokia Corp Radioresurssien hallinta FDMA järjestelmässä
CN1960527A (zh) * 2005-11-04 2007-05-09 华为技术有限公司 一种调整共同体内通信资源的方法
EP2469728A1 (en) 2006-02-28 2012-06-27 Rotani Inc. Methods and apparatus for overlapping mimo antenna physical sectors
WO2008003815A1 (en) 2006-07-07 2008-01-10 Nokia Corporation Improved radio resource allocation mechanism
DE102006034063B4 (de) * 2006-07-20 2010-09-23 Elv Elektronik Ag Verfahren zur Festlegung von Sendezeiten für das zyklische Absenden von Datentelegrammen und Teilnehmer-Einrichtung hierzu
CN101132600B (zh) * 2006-08-21 2010-04-21 财团法人工业技术研究院 无线网络中动态信道分配方法与装置
KR100860620B1 (ko) * 2007-04-04 2008-09-26 삼성전자주식회사 하이브리드 방식의 채널 할당 방법 및 그 방법을 수행하는라우터
US7801077B2 (en) * 2007-09-19 2010-09-21 Eaton Corporation Channel hopping method of interference avoidance for a wireless communication network and wireless communication system employing the same
EP2215727B1 (en) * 2007-11-06 2017-03-29 Telefonaktiebolaget LM Ericsson (publ) Communications unit and method
GB0725051D0 (en) * 2007-12-21 2008-01-30 Fujitsu Lab Of Europ Ltd Communications system
FR2999050B1 (fr) * 2012-11-30 2015-01-02 Sagemcom Broadband Sas Dispositif et procede de configuration d'un dispositif de communication
CN105992221A (zh) * 2015-03-05 2016-10-05 中兴通讯股份有限公司 跳频方法及装置
US11418231B2 (en) 2020-10-19 2022-08-16 Hyundai Mobis Co., Ltd. UWB system
KR102392997B1 (ko) * 2020-10-19 2022-05-02 현대모비스 주식회사 Uwb 시스템

Family Cites Families (12)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5323447A (en) 1991-11-01 1994-06-21 At&T Bell Laboratories Apparatus and method for modifying a frequency hopping sequence of a cordless telephone operating in a frequency hopping system
EP0546720B1 (en) * 1991-11-25 1998-06-24 Motorola, Inc. Reduced interference through offset frequency partioning in cellular communication systems
SE9200607D0 (sv) * 1992-02-28 1992-02-28 Ericsson Telefon Ab L M Communication methods and mean in a tdma cellular mobile radio system
US5737358A (en) * 1992-03-11 1998-04-07 Geotek Communications, Inc. Multiplexed radio communication system
IL103620A0 (en) * 1992-11-03 1993-04-04 Rafael Armament Dev Authority Spread-spectrum,frequency-hopping radiotelephone system
US5448621A (en) * 1993-08-02 1995-09-05 Motorola, Inc. Dynamic reallocation of spectral capacity in cellular communication systems
AUPM448194A0 (en) * 1994-03-15 1994-04-14 Telstra Corporation Limited A method and apparatus for frequency allocation in a cellular telecommunications network
FI943609A (fi) * 1994-08-03 1996-02-04 Nokia Telecommunications Oy Menetelmä kanavan allokoimiseksi solukkoradiojärjestelmässä
AUPM780994A0 (en) * 1994-08-31 1994-09-22 Telstra Corporation Limited A method and apparatus for channel allocation in a cellular telecommunications network
IL114366A0 (en) * 1995-06-27 1995-10-31 Powerspectrum Technology Ltd Apparatus and method for minimizing interference in the fringe areas of communication systems
US5663957A (en) * 1995-07-12 1997-09-02 Ericsson Inc. Dual mode satellite/cellular terminal
US5805633A (en) * 1995-09-06 1998-09-08 Telefonaktiebolaget L M Ericsson Method and apparatus for frequency planning in a multi-system cellular communication network

Also Published As

Publication number Publication date
FI971790A0 (fi) 1997-04-25
US6272348B1 (en) 2001-08-07
WO1998052377A3 (fi) 1999-02-04
WO1998052377A2 (fi) 1998-11-19
JP2001522567A (ja) 2001-11-13
ATE293342T1 (de) 2005-04-15
NO995154L (no) 1999-10-22
AU7047098A (en) 1998-12-08
AU742150B2 (en) 2001-12-20
FI971790A (fi) 1998-10-26
DE69829749T2 (de) 2006-03-02
EP0978212B1 (en) 2005-04-13
NO995154D0 (no) 1999-10-22
CN1117507C (zh) 2003-08-06
EP0978212A2 (en) 2000-02-09
DE69829749D1 (de) 2005-05-19
CN1253704A (zh) 2000-05-17

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI109514B (fi) Menetelmä kanavien allokoimiseksi
DK1997334T3 (en) Measuring supported dynamic frequency re-use in mobile telecommunications networks
FI102703B (fi) Kanavan allokointimenetelmä
US9894655B2 (en) Adaptive uplink/downlink timeslot assignment in a hybrid wireless time division multiple access/code division multiple access communication system
US7227850B2 (en) Cellular radio communication system with frequency reuse
FI97838C (fi) Solukkoverkkojärjestelmä
EP1021926B1 (en) Allocation of data transmission resources between different networks
KR101017660B1 (ko) 셀룰러 원격 통신 시스템 내의 무선 채널 할당 및 링크 적응을 위한 네트워크 장치, 단말기 및 방법
KR20010043442A (ko) 무선 통신 시스템에서 채널을 할당하기 위한 방법 및기지국 시스템
US7054285B2 (en) Method and apparatus for associated signaling in a wireless communications network
AU1879399A (en) Levelling out of interference in a mobile network using a hopping method
US7280501B2 (en) Allocation of timeslots in a cellular communication system
EP1206844B1 (en) A method and a device for improving the capacity of a GSM base station
WO1996007284A1 (en) A cellular telecommunications method and network
EP2079257B1 (en) Time based and hybrid resource partitioning
KR20080038967A (ko) 통신 시스템에서 자원 할당 방법 및 시스템
CA2326336A1 (en) Method and radio communication system for allocating a radio channel