FI109073B - Menetelmä tietojen siirtämiseksi sanomamuodossa tietoliikennelaitteessa sekä tietoliikennelaite - Google Patents

Description

1 109073

Menetelmä tietojen siirtämiseksi sanomamuodossa tietoliikennelaitteessa sekä tietoliikennelaite /Förfarande för dataöverföring i medde-landeform i en telekommunikationsutrustning samt telekommunikan-tionsutrustning 5

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä tietojen siirtämiseksi sanoma-muodossa tietoliikennelaitteessa, jossa useat prosessit kommunikoivat toistensa kanssa yhteisen sanomaväylän kautta. Lisäksi keksinnön kohteena on 10 tietoliikennelaite useita toiminnallisia yksiköitä ja sanomaväylä. Ainakin osa toiminnallisista yksiköistä tarjoaa palvelua muille yksiköille ja ainakin osa käyttää tarjottua palvelua, palvelun käsittäessä yhtenäisen strukturoidun tietorakenteen, jossa yksittäisellä tietokentällä on oma määrätty positio ja pituus. Toiminnalliset yksiköt on kytketty yhteiseen sanomaväylään, johon ja 15 jonka välityksellä palvelua pyytävä yksikkö lähettää pyyntösanoman palvelua tarjoavalle yksikölle ja palvelua tarjoava yksikkö lähettää vastaussanoman palvelua pyytäneelle yksikölle.,

Tekniikan tausta 20 Suhteellisen monimutkaisissa hajautetuissa laiteympäristöissä kuten •, : tietoliikennelaitteissa sekä tietokonejärjestelmissä käytetään telinettä, johon on | i ' työnnetty kehikolta. Kehikot puolestaan sisältävät useita pistoyksikköjä, jotka muodostuvat piirilevystä komponentteineen. Telineessä on taustalevy, jossa on erilaisia yhdysväyliä (backplane bus). Niiden tarkoituksena on yhdistää eri • 25 yksiköitä sähköisesti ja mekaanisesti keskenään sekä mahdollistaa yksiköiden välinen nopea kommunikointi. Yhdysväyliä käytetään myös useiden laitekehik- v : kojen muodostamissa järjestelmissä, kuten esim. digitaalisen tietoliikennejär jestelmän solmulaitteessa, jossa data- ja kellosignaalit joudutaan siirtämään : · ·; laitekehikkojen välillä.

·“; 30 Esimerkki tällaisesta kompleksisesta solmulaitteesta on puhelinkes- .* , kus. Kuvio 1 esittää erään puhelinkeskuksen pelkistettyä lohkokaaviota. Tilaa- • jajohdot on liitetty keskukseen tilaajaliitäntäpiirin kautta, joka analogisen tilaaja- : : johdon tapauksessa suorittaa AD -muunnoksen ja sovittaa tilaajajohdon signa loinnin keskukselle sopivaksi. Toisella puolella keskusta ovat esim. 2 Mbit/s .,. : 35 runkojohtoliitännän suorittavat piirit, jotka tekevät runkojohtojen ja keskuksen 2 109073 s välisen sähköisen sovituksen ja synkronointisovituksen. Kytkentäkenttä suorittaa puhelun kytkennän niin, että tietty tilaajajohdon kanava yhdistetään tiettyyn runkojohdon kanavaan. Kytkentäkentän läpi kytketän myös signalointikanavat ja keskuksen sisäiset datakanavat.

5 Sen määrityksen, kuinka puhelut kytketään kytkentäkentän läpi, hoitaa puhelunohjaus. Puhelunohjaus on jäijestelmän ydin ja sisältää keskuksen koosta riippuen suuren määrän erilaisia hajautettuja puhelunohjaustoimintoja, joista kuviossa 1 on esitetty vain muutamia. Puhelunohjaus on vastuussa kaikesta päätöksenteosta. Käytönohjaus O&M (Operation and Maintenance) kä-10 sittelee toimintoja, jotka liittyvät keskuksen käyttöön ja kunnossapitoon ja sen kautta operaattori on MML- kieltä (Man Machine Interface) käyttäen yhteydessä keskukseen.

Esimerkkinä hajautetuista puhelunohjaustoiminnoista mainittakoon ti-laajasignalointiyksikkö SSIG (Subscriber Signalling), joka kontrolloi signalointia 15 tilaajajohdolla ja generoi tilaajan puhelun laskutuspulsseja. Linjasignalointiyk-sikkö LSIG (Line Signalling) suorittaa runkojohtojen kanaviin liittyvän signaloinnin. Yhteiskanavasignalointiksikkö C SSIG hoitaa runkojohtojen CCITT No.7 mukaisen signaloinnin. Suurissa keskuksissa on veloitusyksikkö CHARG (Charging), joka kerää ja taltioi puhelun laskutukseen tarvittavaa puhelukoh-20 täistä dataa. Statistiikkayksikkö STAT kerää ja taltio liikenteeseen ja veloituk-·. : seen liittyvää dataa. Keskusmuisti (Central Memory) sisältää puolipysyviä tie dostoja, joihin kuuluu tilaajatiedot, veloitusinformaatio, signalointi-ja reititysin-j · t'. formaatio ja keskuksen konfigurointitiedot.

Kaikki edellä mainitut yksiköt muodostuvat pistoyksiköistä, joiden kor-; · 25 tiliä on ainakin prosessori CPU, DC/DC konvertteri ja tarvittavat muistit. Yksiköt : " ovat yhteydessä toisiinsa yhteisen sanomaväylän kautta ja tätä varten yksi- : : köissä on viestiväylän sovitin (message bus interface unit), joka huolehtii yksi kön ja viestiväylän sovituksesta toisiinsa.

Yksikköjen tai tarkemmin niiden prosessorien CPU välinen kom-30 munikointi tapahtuu sanomapohjalla: kun jokin yksikkö tarvitsee toiselta yksiköltä palvelua, se lähettää palvelun pyyntösanoman, johon vasteena tämä toinen yksikkö lähettää paluusanoman Pyyntösanomassa voidaan kysyä joitain tietoja tai sitten pyydetään toista yksikköä suorittamaan jotkut toiminnot ja lähettämään tulokset vastaussanomassa. Esimerkiksi tilaajasignalointiyk-: 35 sikkö SSIG (Subscriber Signalling) pyytää keskusmuistilta tilaajatietoja ja vas- 3 109073 * j teenä pyyntöön keskusyksikkö lähettää sanomaväylän kautta tilaajatiedot. Tässä tapauksessa SSIG on palvelun pyytäjä ja keskusmuisti on palvelun tarjoaja. Siten kukin yksikkö voi olla sekä palvelun tarjoaja muille yksiköille että muilta palvelun pyytäjä.

5 Pyyntö ja vastaussanoman muoto ja rakenne on tarkoin määrätty.

Pyyntösanoma ja paluusanoma muodostavat sanomaparin, joiden rakenne pysyy aina samana. On selvää, että koska yksiköitä on paljon, on myös sa-nomapareja paljon - kunkin parin ollessa kuitenkin etukäteen tarkasti määrätty· 10 Sanomaparien kiinteydestä ts. sanomarajapinnasta johtuen on se kä palvelun tarjoajan että palvelun pyytäjän näkemys palvelusta sama. Pyytäjä tietää täsmälleen, mitä palveluja on tarjolla ja mikä on palvelun rakenne. Kuvioon 2 viitaten oletetaan, että palvelunpyytäjä esim. SSIG haluaa vain tiedon siitä, onko A -tilaajalla kutsunsiirto. Tämä tiedon pituus on esim. yksi 15 tavu. Se tietää, että tämä tieto sisältyy tiettyyn palveluun, joten se lähettää tälle palvelulle sellaisen vakiosanoman, jonka vakiorakenteiseen sanomapa-riin se tietää kyseisen tiedon sisältyvän. Palvelun tarjoaja hakee koko tiedoston mihin kysytty tieto sisältyy ja lähettää sen palvelun pyytäjälle. Paluusa-nomassa pyytäjä saa kyllä tarvitsemansa yhden tiedon mutta sen lisäksi 20 myös kaikki mahdolliset A -tilaajan tilaajatiedot tai ainakin ne, jotka palvelun •. : tarjoaja tietää. Koska sanomastruktuuri on täysin määrätty, osaa tilaajasigna- lointiyksikkö SSIG erottaa sanoman tiedoista haluamansa.

Edellä mainitusta esimerkistä käy ilmi nykyisen sanomavälityksen "'.' ongelma. Saadakseen tietää paluusanomasta vain yhden asian on palvelun 25 pyytäjän vastaanotettava sanoman kiinteästä struktuurista johtuen kaikki muutkin paluusanomaan sisältyvät tiedot, vaikkei se niitä tarvitsekaan. Saa-: dakseen tietää vain yhden tavun on esimerkkitapauksessamme vastaanotet tava 1000 tavua. Tämä johtaa siihen, että sanomaväylällä siirretään erittäin :": suuri määrä tarpeetonta tietoa. Tämä kuormittaa tarpeettomasti väylää ja saat- 30 taa johtaa tilanteeseen, jossa sanomaväylä muodostuu keskuksen toiminnan . , kannalta pullonkaulaksi.

• ; Nykyisissä järjestelmissä on kyllä mahdollista pienentää sanomaväy län kuormitusta luomalla uusia kiinteitä sanomapareja, joissa vastaussanomat : sisältävät vain juuri kysymyssanomassa yksilöidyt tiedot. Tämä on kuitenkin ; · 35 hankala tapa, sillä sanomaparien lukumäärä kasvaa hyvin suureksi ja lisäksi 4 109073 palvelun tarjoajan ja tuottajan ohjelmakoodiin on tehtävä vastaavat muutokset. Lisäksi on tehtävä muutoksia siihen rajapintaan, jonka takana on kaikkien yksiköiden yhteiset tietorakenteet ja jonka kaikki yksiköt näkevät samana.

Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan järjestely, jolla ei ole 5 nykyisen järjestelyn haittoja. Asetettu tavoite saavutetaan menetelmällä ja tietoliikennelaitteella, joiden tunnusmerkit on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 6.

Keksinnön lyhyt yhteenveto 10 Keksinnön mukaisesti menetellään siten, että palvelun pyytäjä il moittaa pyyntösanomassa täsmällisesti sen mitä se haluaa tietää, ts. palvelua pyytävä yksikkö sijoittaa pyyntösanomaan vain ne palvelun tietorakenteen tietokenttiä yksilöivät tunnisteet, joiden kenttien tietoja se tarvitsee. Koska palvelun tarjoajan tietostruktuuri on palvelun pyytäjän tiedossa, ts. 15 kunkin yksittäisen tiedon positio ja tietokentän pituus on tiedossa, ilmoitetaan pyyntösanomassa vain positio ja pituus. Kun palvelun tarjoaja on vastaanottanut pyyntösanoman, se siirtää osoittimen ilmoitetun position kohdalle ja lukee siitä eteenpäin dataa niin pitkälti kuin tietokentän pituudeksi on annettu. Tämän jälkeen se muodostaa vastaussanoman ja sijoittaa siihen vain tämän 20 yksilöidyn tiedon. Mikäli palvelun pyytäjä on pyyntösanomassaan ilmoittanut ·. : useita positioita ja pituuksia, hakee palvelun tarjoaja vain nämä tiedot tieto- • » · rakenteestaan ja lähettää ne vastaussanomassa sanomaväylälle. Näin sekä • · ! ; pyyntösanoma että vastaussanoma muodostavat dynaamisen sanomaparin.

Haluttaessa lähettää koko palvelu lähetään koko sanoma kiinteästi struktu- 25 roituna kuten tekniikan tason mukaisissa järjestelmissäkin tehdään, mutta : " osapalvelua pyydettäessä sanomissa onkin dynaaminen struktuuri ja pituus, v ; jotka palvelun pyytäjä ja tarjoaja tietävät.

Tällä järjestelyllä on lukuisia etuja: sanomaväylän kuormitus supis- tuu murto-osaan nykyisestä samoin pienenee yksikköjen prosessoreiden 30 CPU kuormitus. Suurenkin palvelun tarjoamiseen riittää vain yksi dynaami- . nen sanomapari ja palvelun tarjoajan koodissa voidaan keskittyä näyttämään · · · ; / yhdellä sanomalla muille yksiköille koko saatavissa oleva palvelu. Jokaiselle • · palvelun pyytäjälle ei tarvitse räätälöidä omaa näkymää vaan palvelun tarjoa-: ja voi näyttää, että tässä on kaikki mitä tiedän, voit kysyä mitä haluat.

35 5 109073

Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten kaaviollisten kuvioiden avulla, joissa kuvio 1 esittää erään puhelinkeskuksen toiminnallisia lohkoja 5 kuvio 2 esittää tekniikan tason mukaista sanomien vaihtoa, kuvio 3 esittää keksinnön mukaista sanomien vaihtoa ja kuvio 4 kuvaa pyyntösanoman rakennetta

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 10 Kuvio 3 esittää tapahtumia keksinnön mukaisessa järjestelyssä.

Halutessaan vain määrättyjä tietoja on palvelun pyytäjän ilmoitettava täsmällisesti palvelun tarjoajalle mitä halutaan. Toisaalta palvelun pyytäjän täytyy | tietää, mitä tietoja palvelun tarjoajalla on. Tämän se tietääkin, sillä sanomille 1 on yhteiset ympäristömäärittelyt (vrt. C -kielen include-tiedostot), ts. sanomat 15 kuvataan yleisenä ja yhteisenä struktuurina, joka linkitetään käännösvaiheen aikana niin, että se näkyy kaikille palvelun pyytäjille. Kaikki sanomat ovat siten tarvittaessa kaikille nähtävissä. Täydellinen sanoma on täydellinen kopio palvelun struktuurista, joten palvelun pyytäjä tietää mikä tietosisältö missäkin kentässä on, kentän sijainnin sekä pituuden.

20 Näin ollen palvelun pyytäjän tarvitessa vain tietyt tiedot se spesifioi . : täydellisen palvelun struktuurista ne kentät, joiden arvot se haluaa palautet- tavan ts. joissa ajantasainen tieto on, kenttien position sekä kenttien pituu-l ! det, vaihe 31. Nämä tietomääritteet se sijoittaa dynaamiseen pyyntösano- :‘V maan.

* I · 25 Kuvio 4 hahmottaa mahdollista pyyntösanomaa. Siinä on yksi tai i " useampia otsikkokenttiä, joissa yksilöidään vastaanottaja ts. palvelun tarjoa- v ' ja sekä lähettäjä. Tämän jälkeen tulee kentät, joissa yksilöidään ensimmäi nen haluttu tieto ilmoittamalla tiedon sijainnin positio esimerkiksi antamalla ·:··: kentän alkukohta tavuina täydellisen sanoman dataosan alusta laskettuna ·“; 30 sekä kentän pituus tavuina. Niinpä ensimmäisen tiedon yksilöi positio a, pi- .· . tuus 11, toisen tiedon yksilöi positio b, pituus I2, kolmannen tiedon positio c, • ‘; pituus I3 jne. Pyyntösanomassa olevien positio-pituus parien lukumäärä voi ‘ ‘ vaihdella vapaasti, joten sanoma on dynaaminen.

Kun palvelun pyytäjä on muodostanut haluamansa sanoman, se 35 lähettää sen sanomaväylän kautta vastaanottajalle, vaihe 32 kuvio 3. Vas- i 6 109073 taanottaja erottaa sanomasta positio-pituus parit ja hakee muistissa olevasta täydellisestä sanomastruktuurista tiedot, jotka alkavat vastaanotetussa sanomassa annetuista positioista ja joiden pituus on annettu kentänpituus, vaihe 33. Kentän positio saadaan selville kun halutun kentän offsefsta vähen-5 netään tallenteena olevan täydellisen sanoman dataosan offset. Tämä edellyttää, että muistissa olevan tiedoston struktuuri on yhtenäinen.

Muistista haetut kentät se sijoittaa vastaussanomaan esim. samassa järjestyksessä kuin missä niitä pyydettiin pyyntösanomassa, vaihe 34. On myös mahdollista sijoittaa vastaussanomaan positio/pituus parit ja kunkin pa-10 rin jälkeen muistista haetun vastaavan kentän tiedot. Muodostamansa sanoman se lähettää lopuksi sanomaväylän kautta palvelun pyytäjälle. Myös vastaussanoma on siten vaihtelevan pituinen ja dynaaminen. Siten pyyntö-sanoma ja vastaussanoma muodostavat dynaamisen sanomaparin.

Edellä olevassa selostuksessa on oletettu, että palveluntarjoaja on 15 halunnut tietää koko kentän tiedot ts. pituus-indikaattori on ollut koko kentän pituus. Kenttään, jonka pituus voi olla useita tavuja, voi sisältyä kuitenkin useita tietoalkioita, joista palvelun pyytäjä haluaisi tietää vain yhden. Asettamalla positio-pituus indikaattorit sopiviksi voidaan viitata mihin tahansa tietorakenteen tietoalkioon.

20 Kuvattua järjestelyä käyttäen operaattori selviää vain vähäisillä oh- *. : jelmamuutoksilla. Jos kyselijä haluaa tietää vaikka vain yhden kentän lisää olemassa olevasta palvelusta, tarvitsee kyselijän vain lisätä kyselyynsä tä-! ! män kentän perustiedot. Tällöin selvitään vain yhdellä ohjelman muutoksella, : ·:,: kun tekniikan tason mukaisessa ratkaisussa olisi tehtävä muutoksia sekä itse * ♦ # ;: 25 sanomaan eli yhteiset ympäristömäärittelyt muuttuvat että myös palvelun tar- i " joajan koodiin. Vastaussanomaan voidaan lisätä kenttiä ja tehdä muutoksia : samoilla säännöillä kuin tekniikan tason mukaisissa järjestelmissäkin. Halut taessa pyytää koko palvelu lähetetään koko sanoma kiinteästi strukturoituna ·:··! kuten nykyäänkin tehdään. Osapalvelua pyydettäessä on sanomissa keksin- " ‘: 30 nön mukainen dynaaminen struktuuri ja pituus, jonka palvelun pyytäjä ja pal velun tarjoaja tietävät.

’· Ehdotettu menettely sopii suoraan sovellettavaksi tunnetuille oh jelmointikielille PLM ( = Intelin oma kieli )ja C sekä kaikille muillekin kielille, joissa on niiden tapainen tietorakenne. Tällöin viittaus positioon ja pituuteen 35 riittää. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan sanoman kentät numeroida 7 109073 juoksevasti, jolloin palvelun pyytäjä viittaa pyyntösanomassaan kenttiin esim. näin: anna tiedot 1, 4, 7 ja 9. Tällöin kenttien pituutta ei tarvitse ilmoittaa lainkaan. Toinen mahdollisuus on kuvata täydellisen sanoman kenttiä bittikartta-tyyppisesti, jolloin pyyntösanomassa lähetetään bittikartta, jossa esimerkiksi 5 ykköset tarkoittavat kenttiä, joiden tietosisältö halutaan saada.

Kuvion 1 mukaisesti keskuksessa on käytönohjausyksikkö OMU, jonka kautta operaattori hallitsee keskusta. Tämän liittymän kautta operaattori valvoo minkälaisia sanomia sanomaväylällä liikkuu. Tekniikan tason mukaisissa järjestelmissä se on helppoa, koska sanomien struktuuri on kiinteä 10 ja ennalta tiedossa. Tällöin bittivirrasta pystytään erottamaan eri kentät toisistaan. Keksinnön mukainen dynaaminen sanoman muodostus vaikeuttaa tätä monitorointitehtävää. Monitorointi on kuitenkin mahdollista usealla eri tavalla. Selostetaan seuraavaksi niitä.

Monitoroiduista pyyntösanomista ei suoraan käy ilmi mitä palvelua 15 on kysytty. Kun operaattori ottaa itselleen kopion täysiulotteisesta palvelun tarjoajan sanomasta, pystyy hän siitä pyyntösanoman positio/pituus -tietojen perusteella selvittämään pyydetyt tiedot sekä sen, mitä tietoa vastaussanoma sisältää ja minkälaisessa struktuurissa se lähetetään.

Toinen tapa on sellainen, että pyyntösanoman positio/pituus -tiedot 20 kopioidaan vastaussanoman alkuun ennen varsinaista dataosuutta. Tällöin ·. : monitoroidun vastaussanoman struktuuri voidaan selvittää alkuosan tietojen / perusteella, positio/pituus -tietojen lukumäärä voidaan rajoittaa esimerkiksi ; ; kymmeneen, jolloin kysyttäessä palvelusta enemmän kuin 10 osatietoa on :,:t: vastaussanoma lähetettävä kokonaisuudessaan. Tämä on edullista, jos pal- * * * 25 velun tarjoajaa ei haluta rasittaa useilla pienillä erilliskyselyillä.

: ’·· Kolmas tapa on käyttää bittikarttaa, joka kulkee sekä pyyntö- että v : vastaussanoman alussa ja siten identifioi pyydetyt ja vastaussanomassa kul kevat kentät. Bittikartan pitäisi tällöin generoitua automaattisesti kysyttyjen : · ·: osatietojen perusteella, jottei karttaa tarvitsisi editoida käsin eikä se olisi siten ." : 30 herkkä palvelustruktuurissa tapahtuville muutoksille.

/ , Neljäs tapa on käyttää menettelyä, jossa täydellisestä palvelusta ' · Ί luodaan erityinen lomake, joka on sanoman struktuuri avattuna. Lomake on • palvelun pyytäjän tiedossa ja siitä se saa pyyntösanomaan tarvittavat positio ja pituustiedot. Tämän tavan perusperiaatteet on kuvattu hakijan aikaisem-35 massa patenttihakemuksessa FI-971621.

Claims (10)

1. Menetelmä tietojen siirtämiseksi sanomamuodossa tietoliikennelaitteessa, johon kuuluu useita toiminnallisia yksiköitä, joista ainakin osa tarjoaa palvelua 5 muille yksiköille ja ainakin osa käyttää tarjottua palvelua, palvelun käsittäessä yhtenäisen strukturoidun tietorakenteen, jossa yksittäisellä tietokentällä on oma määrätty positio ja pituus, yhteinen sanomaväylä, johon toiminnalliset yksiköt on kytketty ja jonka välityksellä palvelua pyytävä yksikkö lähettää pyyntösanoman palvelua 10 tarjoavalle yksikölle ja palvelua tarjoava yksikkö lähettää vastaussanoman palvelua pyytäneelle yksikölle, tunnettu siitä, että palvelua pyytävä yksikkö sijoittaa (32) pyyntösanomaan vain ne palvelun tietorakenteen tietokenttiä yksilöivät tunnisteet (31), joiden kenttien 15 tietoja se tarvitsee, vasteena pyyntösanomalle palvelua tarjoava yksikkö hakee (33) tietorakenteesta tunnisteiden yksilöimät kentät ja sijoittaa (34) niissä olevan tiedon vastaussanomaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että tietokenttää yksilöivä tunniste on kentän positio ja pituus.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, . v että palvelua tarjoava yksikkö sijoittaa vastaussanoman alkuun pyyntösano- ; ; massa olleet kenttien positio- ja pituustiedot.

: : : 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, i 25 että yhtenäisen strukturoidun tietorakenteen tietokentät kuvataan bittikartaksi : '· · ja kaikilla tietokenttää yksilöivillä tunnisteilla on sama bittiarvo.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelua tarjoava yksikkö sijoittaa vastaussanoman alkuun pyyntösano-: massa olleen bittikartan.

6. Tietoliikennelaite, johon kuuluu useita toiminnallisia yksiköitä (esim. SSIG, LSIG, D SSIG, Charg., STAT, Memory), joista ainakin osa tarjoaa palvelua muille yksiköille ja ainakin osa käyttää tarjottua palvelua, palvelun käsittäessä yhtenäisen strukturoidun tietorakenteen, jossa yksittäisellä tietokentällä on oma määrätty posi-35 tio ja pituus, 109073 yhteinen sanomaväylä, johon toiminnalliset yksiköt on kytketty ja jonka välityksellä palvelua pyytävä yksikkö lähettää pyyntösanoman palvelua tarjoavalle yksikölle ja palvelua tarjoava yksikkö lähettää vastaussanoman palvelua pyytäneelle yksikölle, 5 tunnettu siitä, että pyyntösanomassa ovat ne palvelun tietorakenteen tietokenttiä yksilöivät tunnisteet (31), joiden kenttien tietoja palvelua pyytävä yksikkö tarvitsee, vastaussanomassa ovat tietorakenteen niiden kenttien tiedot (33), 10 jotka palvelua tarjoava yksikkö on hakenut tietorakenteesta pyyntösanomassa olevien yksilöivien tunnisteiden (31) perusteella.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tietoliikennelaitteisto, tunnettu siitä, että tietokenttää yksilöivä tunniste on kentän positio ja pituus.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tietoliikennelaitteisto, tunnettu siitä, että vastaussanoman alkuosassa sijaitsevat pyyntösanomassa olleet kenttien positio- ja pituustiedot.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tietoliikennelaitteisto, tunnettu siitä, että yhtenäisen strukturoidun tietorakenteen tietokentät on 20 kuvattu bittikartaksi ja pyyntösanomassa kaikilla tietokenttää yksilöivillä tunnisteilla on sama bittiarvo.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tietoliikennelaitteisto, tunnettu siitä, että palvelua tarjoava yksikkö sijoittaa vastaussanoman alkuun pyyntösanomassa olleen bittikartan. :· 25 > < i * * 10 109073 j