FI108600B - Menetelmä kuittaustiedon muodostamiseksi langattomassa tiedonsiirtojärjestelmässä sekä langaton tiedonsiirtojärjestelmä - Google Patents

Description

1 108600

Menetelmä kuittaustiedon muodostamiseksi langattomassa tiedonsiirto-järjestelmässä sekä langaton tiedonsiirtojärjestelmä

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 joh-5 danto-osan mukaiseen menetelmään langattomassa tiedonsiirtojärjestelmässä. Keksintö kohdistuu lisäksi oheisen patenttivaatimuksen 15 johdanto-osan mukaiseen langattomaan tiedonsiirtojärjestelmään.

Informaatiopalveluiden käytön huomattava lisääntyminen erityisesti 10 Internetin ja ns. World Wide Web (WWW) -palveluiden lisääntymisen seurauksena on aikaansaanut tarpeen kehittää nopeampia tiedonsiirtopalvelulta informaation siirtämiseksi informaatiopalvelun tarjoajan ja informaatiopalvelua käyttävän päätelaitteen välille. Lisäksi useat informaatiopalvelut sisältävät myös ns. multimediainformaatiota, kuten ku-! 15 via, videokuvaa sekä ääntä. Tällaisen multimediainformaation välitys edellyttää suurta tiedonsiirtonopeutta mahdollisimman reaaliaikaisen tiedonsiirron toteuttamiseksi.

| Toimistoympäristöön tarkoitetut tiedonsiirtojärjestelmät, ns. lähiverkot | 20 (LAN, Local Area Network) on suurelta osin toteutettu langallisina jär jestelminä. Tällöin päätelaitteiden sekä palvelimen välinen tiedonsiirtoyhteys on toteutettu joko sähköisesti kaapelin välityksellä tai optisesti valokuidun kautta. Tällaisen kiinteän järjestelmän etuna on mm. se, että pystytään aikaansaamaan suhteellisen suuria tiedonsiirtonopeuksia. 25 Haittapuolena tällaisessa kiinteässä tiedonsiirtoverkossa on se, että muutosten tekeminen on hankalaa ja päätelaitteet on yleensä sijoitettava suhteellisen lähelle niitä varten tarkoitettuja liitäntäpisteitä, jolloin päätelaitteen liikuteltavuus kärsii. Tällaisen langallisen lähiverkon toteu-' ) · tus jo olemassaolevaan rakennukseen ei aina onnistu, tai kaapeleiden ;T: 30 vetäminen jälkikäteen on kallista. Toisaalta erityisesti vanhemmissa rakennuksissa mahdollisesti jo oleva tiedonsiirtokaapelointi ei välttä-. ·:·. mättä sovellu nopeaan tiedonsiirtoon.

Kehitteillä on erilaisia langattomia tiedonsiirtojärjestelmiä, joilla lähiverk-:.i.: 35 koja on pyritty toteuttamaan. Useat langalliset tiedonsiirtojärjestelmät perustuvat radiosignaalien käyttöön tiedonsiirrossa. Eräs tällainen kehi-: tettävänä oleva radiotiedonsiirtoon perustuva tiedonsiirtojärjestelmä /.-0 lähiverkkoa varten on ns. HIPERLAN (High PErformance Radio Local 2 1 0 8 600

Area Network). Tällaisesta radioverkosta käytetään myös nimitystä laajakaistainen radioverkko (BRAN, Broadband Radio Access Network).

5 Kehitteillä olevassa HIPERLAN-tiedonsiirtojärjestelmän versiossa 2 tavoitteena on päästä jopa yli30 Mbit/s tiedonsiirtonopeuteen maksimi-yhteysvälin ollessa muutamia kymmeniä metrejä. Tällainen järjestelmä soveltuu käytettäväksi samassa rakennuksessa esim. yhden toimiston sisäisenä lähiverkkona. Kehitteillä on myös ns. HIPERACCESS-tiedon-10 siirtojärjestelmä, jossa pyritään samaan tiedonsiirtonopeuteen kuin mainitussa HIPERLAN/2-tiedonsiirtojärjestelmässä, mutta yhteysväli pyritään saamaan muutamiin satoihin metreihin, jolloin HIPER-ACCESS-järjestelmä soveltuu käytettäväksi alueellisena lähiverkkona esimerkiksi oppilaitoksissa ja suuremmissa rakennuskomplekseissa.

15

Esimerkkinä käytettävän HIPERLAN/2-järjestelmän siirtoyhteyskerroksessa DLC käytettävä kehysrakenne on pelkistetysti esitettynä oheisessa kuvassa 1b. Tietokehys FR koostuu ohjauskentistä C, kuten RACH (Random Access Channel), BCCH (Broadcast Control 20 CHannel), ja FCCH (Frame Control CHannel) sekä tietokentästä D, joka käsittää määrätyn määrän aikajaksoja TS1, TS2.....TSn (time slots), joissa varsinaista hyötyinformaatiota voidaan lähettää.

Kukin ohjauskenttä C sekä tietokentän aikajaksoissa välitettävät paketit • 25 sisältävät edullisesti virheentarkistustietoa, jotka tietokehyksen lähettä- * vä yhteysasema AP1 on laskenut ja lisännyt tietokehyksen ohjauskent- tiin C sekä aikajaksoissa TS1, TS2.....TSn lähetettäviin paketteihin.

·:··! Tämä tarkistustieto on sopivimmin ao. kentän sisältämän informaation : perusteella laskettu tarkitussumma, kuten CRC (Cyclic Redundancy 30 Check). Vastaanottavassa langattomassa päätelaitteessa MT1 virheen-tarkistusinformaation avulla voidaan tutkia, onko tiedonsiirrossa mah-dollisesti ollut virheitä. Kentässä C, D voi olla myös useampia tällaisia tarkitustietoja, jotka on laskettu osasta kentän sisältämää informaatiota. ’ Esim. HIPERLAN/2-järjestelmässä FCCH-ohjauskenttä koostuu pie- : 35 nemmistä informaatioelementeistä, joille kullekin lasketaan tarkistustie- to. Näiden informaatioelementtien määrä kussakin tietokehyksessä voi / . vaihdella. Kaikissa tietokehyksissä ei välttämättä ole FCCH-ohjauskent- ’:.!' tää, jolloin myös informaatioelementtien määrä on nolla.

3 ! ! Π 8 6 G (3 !

Tiedonsiirto HIPERLAN/2-järjestelmässä perustuu aikajakoiseen multi-pleksointiin TDMA (Time Division Multiple Access), jolloin samalla kanavalla voi olla useampia samanaikaisia yhteyksiä, mutta kullekin yh-5 teydelle on mainitusta kehyksestä varattu oma aikajakso, jossa tietoa lähetetään. Koska kaikissa samanaikaisissa yhteyksissä ei tiedonsiirto-määrä ole yleensä vakio, vaan vaihtelee ajallisesti, käytetään ns. sopeutuvaa TDMA-menetelmää, jossa kullekin tiedonsiirtoyhteydelle varattavien aikajaksojen lukumäärä voi vaihdella nollasta maksimiin riip-10 puen kulloisestakin kuormitustilanteesta sekä yhteydelle varatusta tiedonsiirtokapasiteetista.

Aikajakoisen multipleksoinnin toimimiseksi on samaan solmuun yhteydessä olevien päätelaitteiden oltava synkronoituja toisiinsa ja solmun 15 lähetykseen. Tämä on aikaansaatavissa esim, siten, että langattoman päätelaitteen vastaanotin vastaanottaa signaaleja jollakin kanavalla. Mikäli kanavalla ei havaita signaalia, vastaanotin siirtyy vastaanottamaan toiselle kanavalle, kunnes kaikki kanavat on tutkittu tai on löydetty sellainen kanava, jossa on havaittu signaalia, joka on jonkin yhteys-20 aseman lähettämää. Tätä signaalia vastaanottamalla ja demoduloimalla voidaan selvittää kyseisen yhteysaseman ohjauskanavan BCCH lähe-tyshetki ja synkronoida päätelaite tämän perusteella. Joissakin tapauksissa päätelaite voi havaita useamman kuin yhden yhteysaseman signaalia, jolloin päätelaite valitsee edullisesti sen yhteysaseman, jonka { ·;’ 25 signaalinvoimakkuus vastaanottimessa on suurin ja suorittaa synkro- •;·:' noinnin tähän yhteysasemaan.

Sen jälkeen kun päätelaite on synkronoitu yhteysasemaan, voi päätelai-te aloittaa yhteydenmuodostuksen tähän yhteysasemaan kytkeytymi-30 seksi. Se voidaan suorittaa edullisesti siten, että päätelaite lähettää RACH-ohjauskanavassa yhteydenmuodostuspyynnön yhteysasemalle. . . . Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätelaite lähettää RACH-oh- jauskanavalle varatussa aikajaksossa ja yhteysasema samanaikaisesti kuuntelee kanavan liikennettä, eli vastaanottaa signaaleja käyttämäl-35 tään kanavataajuudella. Havaittuaan, että jokin päätelaite lähettää yh-teydenmuodostuspyyntösanoman, suorittaa yhteysasema yhteydenmuodostuksessa tarvittavat toimenpiteet, kuten resurssien varaamisen yhteydelle, mikäli mahdollista. Resurssien varaamisessa huomioidaan

4 1 O B 6 G O

yhteydelle pyydetty palvelun laatutaso, joka vaikuttaa mm. yhteydelle varattavien aikajaksojen lukumäärään. Yhteysasema informoi päätelaitetta siitä, onko yhteyden muodostus mahdollinen vai ei. Mikäli yhteys on saatu muodostettua, lähettää yhteysasema BCCH-ohjauskentässä 5 tiedot mm. yhteydelle varatuista lähetysaikajaksoista, vastaanottoaika-jaksoista, yhteyden tunnisteesta, jne. Lähetys- ja vastaanottoaikajakso-jen lukumäärä ei välttämättä ole sama, koska useissa tapauksissa siirrettävän informaation määrä ei ole sama molempiin suuntiin. Esim. Internet-selainta käytettäessä lähetetään päätelaitteesta huomattavasti 10 vähemmän informaatiota kuin päätelaitteeseen vastaanotetaan informaatiota. Tällöin päätelaitteen kannalta lähetysaikajaksoja tarvitaan vähemmän kuin vastaanottoaikajaksoja. Lisäksi yhteydelle varattujen aikajaksojen lukumäärä voi edullisesti vaihdella eri kehyksissä kulloisenkin informaation siirtotarpeen mukaan. Yhteysaseman ohjaimeen on 15 muodostettu ns. jaksottaja (scheduler), jonka eräänä tehtävänä on edellä mainittu aikajaksojen varaaminen eri yhteyksiä varten. Jaksottaja on toteutettu edullisesti sovellusohjelmana yhteysaseman ohjaimessa.

Koska lähiverkoissa tarvitaan kaksisuuntaista tiedonsiirtoa, myös radio-20 tiellä tarvitaan kaksisuuntaista tiedonsiirtoyhteyttä. Aikajakoisessa järjestelmässä tämä voidaan toteuttaa joko siten, että kehyksen aikajaksoista osa varataan lähetykseen langattomalta päätelaitteelta yhteys-asemalle (uplink) ja osa varataan yhteysasemalta langattomaan päätelaitteeseen (downlink), tai siten, että kumpaakin tiedonsiirtosuuntaa ’·;* 25 varten varataan oma taajuuskaistansa. HIPERLAN/2-järjestelmässä on ·;··' esitetty ensin mainitun menetelmän käyttöönottoa, jolloin yhteysasema ja siihen yhteydessä olevat langattomat päätelaitteet eivät lähetä sa-manaikaisesti.

30 HIPERLAN/2-järjestelmissä yhteysasemat voivat valita yhteydessä käyttämänsä kanavan toisista yhteysasemista riippumattomasti. Lisäksi yhteysaseman jaksottaja valitsee lähetykseen käytettävän ajankohdan toisista yhteysasemista riippumattomasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampia yhteysasemia voi yrittää lähetystä saman-35 aikaisesti samalla kanavalla, jolloin lähetys epäonnistuu. Tämän lähe-tysten törmäyksen estämiseksi lähettävä yhteysasema tai langaton .·. : päätelaite kuuntelee ensin sen kanavan liikennettä, jolla lähetys suorite- .·’·! taan. Mikäli kanavalla ei tietyn ajan kuluessa havaita liikennettä, olete- 5 ": O B 6 00 taan, että kanava on vapaa, ja lähetys voidaan aloittaa. Mikäli kanavalla kuitenkin havaitaan liikennettä, vastaanotin synkronoidaan tähän lähetykseen. Lähetyksen päätyttyä odotellaan mahdollista uutta sanomaa, ja sen jälkeen voidaan aloittaa kanavan saannin yritys. Useampi 5 yhteysasema ja/tai langaton päätelaite voi kuitenkin olla odottamassa lähetysvuoroa, jolloin voi syntyä tilanteita, että useampi laite yrittää lähettää samanaikaisesti. Lisäksi voi syntyä tilanteita, joissa jollakin kanavalla kaikki laitteet odottavat lähetysvuoroa, eli kanava on vajaakäytössä. Toisaalta kaikissa kehyksissä ei joka aikajaksossa lähetetä infor-10 maatiota, jolloin tällaisen tyhjän aikajakson aikana kanava on vajaakäytössä, koska mikään muukaan lähetystä odottava laite ei nykyisessä järjestelmässä voi lähettää tällaisen aikajakson aikana.

Kuten jo aikaisemmin tässä selityksessä on esitetty, voi radiolähiverkko 15 käsittää useampia yhteysasemia, joiden kuuluvuusalueen laajuuteen vaikuttaa mm. lähetysteho, ympäristöolosuhteet, signaalin kulkureitillä olevat mahdolliset esteet, antennin suuntakuvio jne. Käytännössä yhteysasemien kuuluvuusalueen rajoja ei voi selkeästi määrittää, vaan lähellä toisiaan olevien yhteysasemien kuuluvuusalueet menevät aina-20 kin osittain päällekkäin. Tällöin langaton päätelaite voi joissakin tapauksissa olla kahden tai useamman yhteysaseman kuuluvuusalueella, mutta nämä yhteysasemat eivät välttämättä havaitse toistensa lähetyksiä ja eivät tunnetun tekniikan mukaisissa järjestelmissä voi synkronoi-.···. tua keskenään. Langaton päätelaite valitsee näistä yhteysasemista yh- *’. 25 den käytettäväksi tiedonsiirtoyhteydessä. Toisaalta yhteydessä kulloin- kin käytettävä yhteysasema voi vaihtua langattoman päätelaitteen liik-• *| kuessa tai yhteyden laadun vaihdellessa, kuten on sinänsä tunnettua.

Koska yhteysasemat voivat valita yhteydessä käytettävän kanavan toi-: sista yhteysasemista riippumatta sekä ajoittaa lähetykset riippumatto- 30 masti, voi langattoman päätelaitteen ja yhteydessä kulloinkin käytettävän yhteysaseman välisen tiedonsiirron ominaisuuksiin vaikuttaa yksi tai useampi muu yhteysasema, jonka kuuluvuusalueella langaton pää-telaite on. Tällaiset häiriöt voivat syntyä myös tilanteissa, joissa käytettävät taajuudet eivät ole samat, vaan kaksi yhteysasemaa lähettävät 35 esimerkiksi vierekkäisillä kanavilla.

Tiedonsiirtoa häiritsevät yhteysasemat voivat olla myös jonkin toisen .···. radioverkon yhteysasemia tai muita radioasemia. Tämä on mahdollista 6 : Ο B 6 Ο ϋ erityisesti silloin, kun samassa toimistorakennuksessa on useita radio-verkkojärjestelmä, joissa käytetään ainakin osittain päällekkäisiä taajuusalueita.

5 Tiedonsiirron ominaisuuksiin vaikuttaa muiden radiolaitteiden aiheuttamien häiriöiden lisäksi myös muutokset ympäristöolosuhteissa. Nämä muutokset voivat aiheutua mm. signaalin monitie-etenemisestä, langattoman päätelaitteen liikkumisesta tiedonsiirtoverkon toiminta-alueella, solun alueelta toisn solun alueelle, tai tiedonsiirtoverkon toiminta-alu-10 een ulkopuolelle, jolloin signaalin etenemisolosuhteet voivat vaihdella. Myös ilman lämpötilan ja kosteuden muutokset voivat vaikuttaa signaalin etenemiseen ja aiheuttaa tiedonsiirtoyhteyteen muutoksia. Tällaiset muutokset voivat aiheuttaa vastaanotetun signaalinvoimakkuusvaihte-luita, eli ns. häipymistä (fading). Tällöin osa signaalista voi vaimentua j 15 niin paljon, että vastaanotin ei pysty selvittämään signaalissa lähetettyä informaatiota, jolloin tiedonsiirto epäonnistuu. Tällainen vaimeneminen voi kuitenkin olla lyhytaikaista ja hetken kuluttua yhteys voi palautua riittävän luotettavaksi, vaikka yhteydessä käytettävää yhteysasemaa ja/tai taajuutta ei vaihdettaisikaan. Kuitenkin tunnetun tekniikan mukai-20 sissa radiolähiverkoissa vaimenemisen aiheuttama tiedonsiirron epäonnistuminen pyritään korjaamaan selvittämällä se, onko tiedonsiirtoyhteydelle mahdollista valita toinen kanava tai toinen yhteysasema. Tällöin voi kuitenkin käydä niin, että häipyminen vaikuttaa myös toisen yh-... teysaseman/kanavan tiedonsiirtoon.

25 ·;·'· Langattoman päätelaitteen ja yhteysaseman välisen tiedonsiirtoyhtey- den muodostamisessa eräänä kriteerinä on yhteydelle haluttu palvelun laatutaso (QoS, Quality of Service). Joillakin yhteyksillä, esimerkiksi ν’: datayhteyksillä, tiedonsiirron nopeus ei ole niin merkittävä kriteeri kuin Γ: 30 tiedonsiirron luotettavuus. Tällöin tiedonsiirtoparametrit valitaan siten, että saavutetaan mahdollisimman luotettava tiedonsiirto. Toisaalta esi-.·;·. merkiksi audio- ja videosignaalin siirtämisessä tärkeää on tiedonsiirron reaaliaikaisuus, ei niinkään virheettömyys. Tällaiselle reaaliaikaista tiedonsiirtoa edellyttävälle yhteydelle voidaan varata useampia aikajakso-35 ja kehyksestä, jolloin voidaan saavuttaa suurempi tiedonsiirtonopeus. ...: Tarvittaessa voidaan vielä varata useampia kanavia yhtä tiedonsiirtoyh- : teyttä varten.

7 '! O 8 6 ϋ O

Tiedonsiirtoyhteyttä muodostettaessa langaton päätelaite kuuntelee, minkä yhteysasemien signaaleja on vastaanotettavissa. Langaton päätelaite mittaa edullisesti vielä signaalien voimakkuuksia ja valitsee esim. sen yhteysaseman, jonka signaali sillä hetkellä on voimakkain.

5 Tämän jälkeen langaton päätelaite ja yhteysasema suorittavat yhtey-denmuodostussignalointia mm. yhteydessä käytettävien parametrien, kuten tarvittavan tiedonsiirtonopeuden, yhteystyypin, tiedonsiirtokanavan, aikajaksojen sekä yhteystunnuksen välittämiseksi.

10 Langaton päätelaite tyypillisesti mittaa myös yhteyden aikana yhteydessä käytettävän yhteysaseman signaalin voimakkuutta sekä muiden mahdollisten kuuluvuusalueella olevien yhteysasemien signaalien voimakkuuksia. Mikäli jollakin muulla yhteysasemalla havaitaan riittävässä määrin voimakkaampi signaalinvoimakkuus kuin sillä hetkellä käytettä-15 vän yhteysaseman signaalinvoimakkuus, voidaan suorittaa yhteyden-siirto tälle toiselle yhteysasemalle (handover), kuten on tunnettua.

Nyt esillä olevalla keksinnöllä pyritään aikaansaamaan tehokkaampi radioresurssien käyttö kuin tunnetun tekniikan mukaisissa radioverkko-20 järjestelmissä. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada häiriöt-tömämpi tiedonsiirtojärjestelmä verrattuna tunnetun tekniikan mukaisiin tiedonsiirtojärjestelmiin. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaati-.muksen 1 tunnusmerkkiosassa. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle 'j. 25 langattomalle tiedonsiirtojärjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on : ”. esitetty oheisen patenttivaatimuksen 15 tunnusmerkkiosassa.

'tt‘ Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että tutkitaan tiedonsiirtovirheiden : aiheuttaja ja informoidaan siitä sille tiedonsiirtojärjestelmän yksikölle, v : 30 joka suorittaa kulloinkin yhteydessä käytettävän kanavan valinnan ja/tai muita radiohallinta-algoritmeja, kuten tehonsäätöä ja linkin sovitusta. T: Tämä yksikkö voi tällöin joko suorittaa kanavanvalinnan tai jatkaa lähe- tystä samalla kanavalla. HIPERLAN/2-järjestelmässä yhteysasema on se yksikkö, jossa kanavan valinta suoritetaan. Joissakin tiedonsiirtojär-35 jestelmissä voi kanavan valinnan suorittaa langaton päätelaite.

·/.: Nyt esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja tunnetun tekniikan mukaisiin menetelmiin ja langattomiin tiedonsiirtojärjestelmiin

0 8 6 U U

verrattuna. Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan kunkin tiedonsiirtokanavan käyttöastetta nostetuksi ja voidaan vähentää kanavan-vaihtotarvetta. Lisäksi keksinnön mukaisessa tiedonsiirtojärjestelmässä kanavaa ei tarpeettomasti vaihdeta erityisesti sellaisissa tilanteissa, 5 joissa tiedonsiirtovirheet johtuvat pääosin häipymisilmiöstä. Keksinnön mukaisessa tiedonsiirtojärjestelmässä voidaan vielä vähentää häiriöiden määrää, koska yhteysasemat eivät tarpeettomasti nosta lähetys-tehoaan, jolloin tiedonsiirtojärjestelmän käyttöaste paranee merkittävästi.

10

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1a esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista 15 tiedonsiirtojärjestelmää pelkistettynä lohkokaaviona, kuva 1b esittää erästä tietokehystä HIPERLAN/2-järjestelmässä, kuva 2 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista ! 20 langatonta päätelaitetta pelkistettynä lohkokaaviona, kuva 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista yhteysasemaa ja yhteysaseman ohjainta pelkistettynä loh-kokaaviona, 25 •. : kuva 4a esittää esimerkkejä eräistä tietokehyksistä, *» · ·» ... kuva 4b esittää esimerkkejä keksinnön erään edullisen suoritusmuo don mukaisessa langattomassa päätelaitteessa käytettä-30 vistä tietorakenteista, kuva 5 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukai-v ·’ sessa tiedonsiirtojärjestelmässä sovellettavia protokollapi noja pelkistetysti, ja 35 kuvat 6a—6j esittävät vuokaaviona keksinnön erään edullisen suori tusmuodon mukaisen menetelmän toimintaa.

9 1 OB 600

Seuraavassa keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen tiedonsiirtojärjestelmän 1 kuvauksessa käytetään esimerkkinä kuvan 1a mukaista HIPERLAN/2-järjestelmää, mutta on selvää, että keksintöä ei ole ra-5 joitettu ainoastaan tähän järjestelmään. Tiedonsiirtojärjestelmä 1 koostuu langattomista päätelaitteista MT1—MT4, yhdestä tai useammasta yhteysasemasta AP1, AP2 (Access Point) sekä yhteysaseman ohjaimesta AC1, AC2 (Access Point Controller). Yhteysaseman AP1, AP2 ja langattoman päätelaitteen MT1—MT4 välille muodostetaan radioyh-10 teys, jossa siirretään mm. yhteyden muodostamisessa tarvittavia signaaleita ja yhteyden aikana informaatiota, kuten Internet-sovelluksen tietopaketteja. Yhteysaseman ohjain AC1, AC2 kontrolloi yhteysaseman AP1, AP2 toimintaa ja niiden kautta muodostettuja yhteyksiä langattomiin päätelaitteisiin MT1—MT4. Yhteysaseman ohjaimessa AC1, AC2 15 on kontrolleri 19, jonka sovellusohjelmistoon yhteysaseman toimintoja on toteutettu, kuten yhteysaseman jaksottaja (Scheduler), joka suorittaa erilaisia ajoitustoimenpiteitä sinänsä tunnetusti. Tällaisessa radioverkossa voi useita yhteysaseman ohjaimia AC1, AC2 olla tiedonsiirtoyhteydessä toisiinsa sekä muihin tietoverkkoihin, kuten Internet-tietoverk-20 koon, UMTS-matkaviestinverkkoon (Universal Mobile Terminal System) jne., jolloin langaton päätelaite MT1—MT4 voi kommunikoida esim. Internet-tietoverkkoon kytketyn päätelaitteen TE1 kanssa.

Kuvassa 2 on esitetty pelkistettynä lohkokaaviona keksinnön erään 25 edullisen suoritusmuodon mukainen langaton päätelaite MT1. Langaton : päätelaite MT1 käsittää edullisesti tietojenkäsittelytoimintoja PC sekä tiedonsiirtovälineet COM tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi langat-: tomaan lähiverkkoon. Langaton päätelaite voi olla muodostettu myös : siten, että tietojenkäsittelylaitteeseen, kuten kannettavaan tietokonee- ·' 30 seen, on liitetty esim. lisäkortti, joka käsittää mainitut tiedonsiirtovälineet COM. Tietojenkäsittelytoiminnot PC käsittävät edullisesti suorittimen 2, kuten mikroprosessorin, mikrokontrollerin tai vastaavan, näppäimistön 3, näyttöelimen 4, muistivälineet 5, ja liitäntävälineet 6. Lisäksi tietojenkäsittelytoiminnot PC voivat käsittää audiovälineet 7, kuten kaiuttimen 35 7a, mikrofonin 7b, ja koodekin 7c, jolloin käyttäjä voi käyttää langatonta päätelaitetta MT1 myös mm. puheen siirtämiseen. Langattomasta päätelaitteesta MT1 lähiverkkoon lähetettäväksi tarkoitettu informaatio siirretään edullisesti liitäntävälineiden 6 kautta tiedonsiirtovälineisiin COM.

10 1 0 8 600

Vastaavasti lähiverkosta 1 langattomassa päätelaitteessa MT1 vastaanotettu informaatio siirretään tietojenkäsittelytoimintoihin PC mainittujen liitäntävälineiden 6 kautta.

5 Tiedonsiirtovälineet COM käsittävät mm. suurtaajuusosan 8, kooderin 9, dekooderin 10, modulaattorin 20, demodulaattorin 21, ohjauselimen 11 sekä referenssioskillaattorin 12. Lisäksi tiedonsiirtovälineissä COM on muistia 13 mm. tiedonsiirrossa tarvittavien lähetys- ja vastaanotto-puskureiden muodostamiseksi. Kooderissa 9 suoritetaan tietokehyksien 10 sisältämän informaatin koodaus, jolloin koodattu informaatio moduloidaan modulaattorissa 20. Moduloitu signaali johdetaan suurtaajuus-osaan 8, josta suoritetaan radiotaajuisen signaalin lähetys tiedonsiirto-kanavaan CH (kuva 1). Vastaavasti dekooderissa palautetaan tiedonsiirtokanavasta vastaanotettu ja demodulaattorissa demoduloitu koo-15 dattu informaatio edullisesti tietokehysmuotoon. Referenssioskillaatto-rilla 12 muodostetaan tarvittavat ajoitukset lähetyksen ja vastaanoton synkronoimiseksi yhteysaseman lähetykseen ja vastaanottoon. Refe-renssioskillaattoria 12 voidaan käyttää myös ohjauselimen 11 ajoitus-signaalien muodostamiseen. On selvää, että referenssioskillaattorin 12 20 muodostamaa taajuutta ei sellaisenaan voida käyttää kanavataajuuden asettamisessa ja ohjauselimen 11 ajoitussignaalien muodostamisessa, jolloin käytännön sovelluksissa käytetään taajuuden muunnosvälineitä (ei esitetty) referenssioskillaattorin 12 taajuuden muuntamiseksi radio-osassa tarvittaviksi taajuuksiksi ja ohjauselimen 11 toiminnan ohjauk-“5. 25 seen soveltuvaksi taajuudeksi.

• Yhteysasemassa AP1 (kuva 3) on vastaavasti ensimmäiset tiedonsiir- | / tovälineet 15, 23—26 tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi langatto- v : miin päätelaitteisiin MT1—MT4. Keksinnön mukainen langaton lähi- ν’ ·' 30 verkko 1 voidaan toteuttaa myös paikallisena lähiverkkona, josta ei ole yhteyttä ulkoisiin tietoverkkoihin. Tällöin saattaa riittää yksi yhteys-T: asema AP1, johon lähiverkon langattomat päätelaitteet MT1 —MT4 ovat / : -. yhteydessä. Langattomassa lähiverkossa yhdestä tai useammasta yh teysasemasta AP1, AP2 on edullisesti järjestetty tiedonsiirtoyhteys 16

I « I

35 tietojenkäsittelylaitteeseen S, jota yleisesti kutsutaan palvelintietoko-’ ·: ’ neeksi tai lyhyemmin palvelimeksi. Tällaisessa palvelimessa on sinänsä tunnetusti keskitettynä yrityksen tietokantoja, sovellusohjelmia, jne. Käyttäjät voivat tällöin käynnistää langattoman päätelaitteen MT1 11 1 08600 kautta palvelimelle S asennettuja sovelluksia. Palvelin S tai yhteys-asema AP1 voi lisäksi käsittää toiset tiedonsiirtovälineet 17 tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi johonkin muuhun tietoverkkoon, kuten Internet-tietoverkkoon tai UMTS-matkaviestinverkkoon.

5

Yhteysaseman AP1, AP2 tiedonsiirtovälineet käsittävät yhden tai useamman oskillaattorin 22 toiminnassa tarvittavien taajuuksien muodostamiseksi, kooderin 23, modulaattorin 24, dekooderin 25 ja demodulaat-torin 26 sekä suurtaajuusosan 15, mikä on sinänsä tunnettua.

10

Kullekin yhteysasemalle AP1, AP2 ja langattomalle päätelaitteelle MT1— MT4 on määritetty yksilöivä tunnus, jolloin yhteysasema AP1, AP2 on selvillä siitä, mitä langattomia päätelaitteita MT1—MT4 kulloinkin on kytkeytyneenä yhteysasemaan AP1, AP2. Vastaavasti tunnuksi-15 en perusteella langattomat päätelaitteet MT1—MT4 erottavat eri yhteysasemien AP1, AP2 lähettämät kehykset toisistaan. Näitä tunnuksia voidaan käyttää myös sellaisessa tilanteessa, jossa langattoman päätelaitteen MT1—MT4 yhteys siirtyy yhdestä yhteysasemasta AP1 toiseen yhteysasemaan AP2, esim. yhteyden laadun heikentymisen seurauk-20 sena.

Tiedonsiirtoa varten on langaton päätelaite MT1 kytkettävä tiedonsiirtoyhteyteen lähiverkkoon 1. Tämä voidaan suorittaa edullisesti siten, että ,···. langattomassa päätelaitteessa MT1 käynnistetään verkko-ohjain, tai "j. 25 vastaava sovellusohjelma, johon on muodostettu ohjelmakoodit lähi- verkkoon 1 kytkeytymiseksi sekä tietojen siirtämiseksi langattoman päätelaitteen MT1 ja lähiverkon 1 välillä. Verkko-ohjaimen käynnistämi-‘ * sen yhteydessä suoritetaan tarvittavat toimenpiteet mm. langattoman : : : päätelaitteen tiedonsiirtovälineiden COM toimintaparametrien asettami- s v : 30 seksi. Tällöin tiedonsiirtovälineiden COM vastaanotin aloittaa signaalien vastaanoton jollakin lähiverkon kanavataajuudella. Mikäli signaalia ei :‘i‘: tietyn ajan kuluessa havaita, vaihdetaan kuunneltavaa kanavaa. Siinä vaiheessa kun jollakin kuunneltavalla kanavataajuudella on havaittu signaalia, tiedonsiirtovälineiden COM vastaanottimen vastaanottama 35 signaali demoduloidaan ja johdetaan dekoodattavaksi, jolloin voidaan : selvittää radiosignaalissa lähetetty informaatio, kuten on tunnettua.

,·,! Tästä dekoodatusta signaalista, joka sopivimmin on tallennettu vas- taanottopuskuriin tiedonsiirtovälineiden muistiin 13, etsitään tietokehyk-

12 1 O 8 6 0 (J

sen BCCH-ohjausKentän tunniste. Tämä BCCH-ohjauskentän tunniste on tietyssä kohdassa tietokehystä, joten sen jälkeen kun tunniste on löydetty, on BCCH-ohjauskentän sijainti vastaanottopuskurissa selvillä. BCCH-ohjauskenttä sisältää mm. tietokehyksen lähettäneen yhteys-5 aseman tunnisteen (AP ID), lähiverkon tunnisteen (NET ID), tietokehyksen numeron sekä tietoa FCCH-ohjauskentän pituudesta, modu-lointitavasta ja koodauksesta.

Langaton päätelaite MT1 synkronoituu tämän yhteysaseman AP1 lähe-10 tykseen. Langaton päätelaite MT1 pyytää yhteyden muodostusta lähettämällä yhteysasemalle AP1 RACH-sanoman sille varatulla ajanhetkel-lä. Esimerkiksi kuvan 1b mukaisessa kehysrakenteessa RACH-sanoma voidaan lähettää lähetys- ja vastaanottoaikajaksojen jälkeen, ennen seuraavaa BCCH-ohjauskenttää. Sanomassa langaton päätelaite MT1 15 lähettää tietoa mm. yhteydelle haluttavasta palvelun laatutasosta ja yhteystyypistä, kuten multimediayhteys, datayhteys, puheyhteys. Yhteyden tyyppi ja palvelun laatutaso vaikuttavat mm. yhteydelle varatta-I vien aikajaksojen TS1—TSn lukumäärään.

20 Yhteysaseman ohjain AC1 tutkii sanoman ja selvittää esim. resurssien varaustaulukosta tai vastaavasta, kuinka paljon yhteysasemalla AP1 on sillä hetkellä resursseja vapaana. Mikäli resursseja on riittävästi pyydettyä palvelun laatutasoa vastaavan yhteyden muodostamiseksi, yhteys-.··. aseman ohjain AC1 varaa yhteydelle tarvittavat resurssit. Yhteydelle '*|t 25 muodostetaan yhteysaseman ohjaimen AC1 muistivälineisiin 14 lähe- : tys- ja vastaanottojonot (-puskurit), joita käytetään vastaanotettujen pa- * kettien väliaikaiseen tallennukseen ja lähetystä odottavien pakettien ‘ * väliaikaiseen tallennukseen. Lisäksi kullekin yhteydelle annetaan yh- v : teystunnus, jolloin varmistetaan tiedon siirtyminen oikeaan kohteeseen, v : 30 Yhteydelle voidaan valita myös prioriteetti, jolloin kulloinkin vapaana olevia resursseja, kuten lähetys- ja vastaanottoaikajaksoja, annetaan prioriteettijärjestyksessä. Riippuen mm. resurssitarpeesta voidaan eri '; ·. yhteyksille varata tietokehyksen FR tietokentästä eri määrä aikajaksoja TS1—TSn. Myös lähetykseen ja vastaanottoon varattujen aikajaksojen 35 lukumäärä voi olla erilainen samallakin yhteydellä, kuten jo aikaisemmin • tässä selityksessä on mainittu. Yhteyksille varattujen aikajaksojen : TS1—TSn määrä voi vielä vaihdella kehyskohtaisesti, jolloin kussakin ; tietokehyksessä FR yhteydelle varattujen aikajaksojen TS1—TSn lu- 13 108600 kumäärä voi vaihdella nollasta maksimiin. Tietokehyksen sisältämien lähetys- ja vastaanottoaikajaksojen sijainti tietokehyksessä välitetään edullisesti FCCH-ohjauskentässä.

5 Sen jälkeen kun yhteys lähiverkkoon 1 on saatu muodostettua, voidaan aloittaa tietojen siirto palvelimen S ja langattoman päätelaitteen MT1 välillä edullisesti jollakin protokollalla, kuten IP (Internet Protocol). Kuvassa 5 on esitetty tätä tiedonsiirtoa protokollapinojen avulla. Protokollapinoista on esitetty sovelluskerros AL (Application Layer), verkkoker-10 ros NL (Network Layer), siirtoyhteyskerros LL (Logical Link Layer) sekä fyysinen kerros PHY (Physical Layer). Radiotiellä, eli yhteysaseman AP1 ja langattoman päätelaitteen MT1 välillä protokollapinon siirtoyhteyskerros käsittää tässä edullisessa suoritusmuodossa alimpana MAC-kerroksen (Media Access Control), joka huolehtii radiotien käyttämises-15 tä langattoman päätelaitteen MT1 ja yhteysaseman AP1 välisessä liikennöinnissä, kuten kanavien varauksesta pakettien lähetyksessä ja vastaanotossa. Tässä selityksessä kuvataan lähinnä MAC-kerroksen tietokehyksiä FR.

20 Yhteysaseman ohjaimeen AC1, AC2 muodostettu jaksottaja18 suorittaa mm. yhteysaseman AP1, AP2 tietokehysten FR ajoituksen ja lähetys- ja vastaanottoaikajaksojen varaamisen aktiivisena olevien yhteyksien lähetystä odottaville paketeille. Jaksottaja kytkee yhteysaseman ,·*. vastaanottimen vastaanottamaan radiosignaalia kehyksen RACH-ken- 25 tälle varatuksi ajaksi. Tällöin langattomat päätelaitteet MT1—MT4 voi-vat suorittaa edellä esitetyn yhteyden muodostuspyynnön välittämisen | ’ * '; lisäksi erilaisen mittaustiedon välitystä yhteysasemalle.

v : Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaiseen langattomaan 30 päätelaitteeseen MT1 on muodostettu vielä tilapuskurit C_ST ja D_ST sekä sinänsä tunnetusti pakettien vastaanottotiedon tallennusta varten tallennuspuskuri P_ACK. Ensimmäistä tilapuskuria C_ST käytetään 1tietokehysten ohjauskenttien C, kuten BCCH ja FCCH, vastaanottosta-tuksen tallentamiseen. Toista tilapuskuria D_ST käytetään vastaavasti > f » 35 tietokentän D vastaanottostatuksen tallentamiseen. Näihin tilapusku-; · ’· reihin tallennettuja tietoja käytetään kuittaussanoman muodostuksessa.

‘•.I Tilapuskurit C_ST, D_ST on toteutettu edullisesti langattoman päätelaitteen MT1 tiedonsiirtovälineiden muistivälineisiin 13, tai mah-

14 1 O 8 6 O O

dollisesti käyttämällä ohjauselimen 11 rekistereitä (ei esitetty), kuten on sinänsä tunnettua. Tilapuskureiden koko N voidaan asettaa sellaiseksi, että tilapuskureihin voidaan tallentaa tietty määrä tietoa, esim. kolmen viimeksi vastaanotetun tietokehyksen statustiedot. On selvää, että nyt 5 esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa myös käyttämällä pidempiä tai lyhyempiä tilapuskureita, kuin tässä esitetyt.

Selostetaan seuraavaksi keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän toimintaa kuvan 1a mukaisessa tiedonsiirtojär-10 jestelmässä 1 käyttäen esimerkkinä langatonta päätelaitetta MT1 viitaten samalla kuvien 6a—6i vuokaavioihin sekä kuvassa 4a esitettyihin tietokehyksiin.

i

Langattomassa päätelaitteessa MT1 suoritetaan käynnistyksen (lohko 15 601 kuvassa 6a) yhteydessä tiettyjä alustustoimenpiteitä mm. erilaisten muuttujien alkuarvojen asettamiseksi. Tätä esittää lohko 602 kuvan 6a vuokaaviossa. Keksinnön mukaisessa langattomassa viestimessä MT1 määritetään myös ainakin yksi tehotason vertailuarvo RX_Thr, jota käytetään tiedonsiirrossa havaittujen virheiden syyn selvittämisessä, eli 20 johtuiko virhe mahdollisesti signaalin vaimenemisesta vai ulkoisesta häiriöstä. Tämä tehotason vertailuarvo RX_Thr on sopivimmin tallennettu langattomaan päätelaitteeseen MT 1 ja tarvittaessa myös yhteys-; asemaan AP1. Tehotason vertailuarvo RX_Thr voidaan myös lähettää j ,···, yhteysasemasta AP1 langattomaan päätelaitteeseen MT1 esim. siinä ’ · ! ’ ’ J t 25 vaiheessa, kun langaton päätelaite MT 1 muodostaa yhteyden lähiverk- i : koon 1, jolloin langaton päätelaite MT1 käyttää vastaanottamaansa I 1 f · '· ': vertailuarvoa RX Thr. Tämä vertailuarvo RX_Thr asetetaan edullisesti ί : siten, että kullekin modulointi- ja koodaustavalle määritetään yksi vertai- v : luarvo siten, että vastaanotetun signaalin voimakkuuden ollessa olen- ') : 30 naisesti sama kuin vertailuarvo, on virhetodennäköisyys ennalta stan dardissa vaadittava raja-arvo. Jos signaalin voimakkuus laskee alle T: vertailuarvon RX_Thr, virheiden määrä kasvaa. Mainittu raja-arvo on esim. sellainen arvo, jolla tiedonsiirtojärjestelmässä sovellettavan standardin mukaan kaikkien tiedonsiirtojärjestelmässä käytettävien vas-35 taanottimien on kyettävä vertailuarvon RX_Thr mukaisella vastaanotetun signaalin tasolla raja-arvon mukaiseen virhetodennäköisyyteen.

» » i 15 [08600

Oletetaan, että langattomassa päätelaitteessa MT1 on aktiivinen tiedonsiirtoyhteys yhteysasemaan AP1 jollakin tiedonsiirtojärjestelmän käyttämällä kanavalla ja että langaton päätelaite MT1 on synkronoitu yhteysaseman AP1 tietokehyksiin (lohko 603). Tämän ti edo ns i i rtoyh -5 teyden paketteja eri kehyksissä on merkitty viitteellä PDU1. Kukin paketti on sopivimmin numeroitu pakettien oikean järjestyksen ylläpitämiseksi vastaanottovaiheessa. Tämä on tarpeen erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa virheellisesti vastaanotettuja paketteja lähetetään uudelleen. Kuvan 4a tietokehyksissä on myös muiden yhteyksien tietopa-10 ketteja, joita on merkitty viitteillä PDU2 ja PDU3. Tässä esimerkissä nämä muut yhteydet ovat yhden tai useamman eri päätelaitteen MT2 yhteyksiä samaan yhteysasemaan AP1. Eri yhteyksien paketeilla voidaan käyttää samoja numeroita, koska paketin välityksessä käytetty aikajakso ilmaisee sen, minkä yhteyden paketista kulloinkin on kyse.

15 Lähiverkkoon kytkeytyneet langattomat päätelaitteet MT1—MT4 mit-taavat väliajoin mm. signaalinvoimakkuuksia sillä kanavataajuudella, jolla langaton päätelaite MT1—MT4 on yhteydessä yhteysasemaan AP1, AP2, sekä vierekkäisillä kanavataajuuksilla. Mittauksesta laske-20 taan esim. tehon keskiarvo, joka välitetään sille yhteysasemalle AP1, johon langaton päätelaite on kytkeytyneenä. Yhteysasema AP1 voi käyttää näitä tietoja mm. kanavanvaihtotilanteissa kanavan valitsemiseksi. Jos ohjauskenttien D epäonnistunut vastaanotto johtui mittausten suorittamisesta, asetetaan ensimmäiseen tilapuskuriin C_ST vastaavan 25 tietokehyksen kohdalle tilaksi edullisesti OK ja toiseen tilapuskuriin D_ST tilaksi asetetaan edullisesti R, eli ei virheitä (lohkot 604 ja 605 kuvassa 6a). Tällöin virheanalyysi ei vääristy mittausten suorittami-;··: sesta.

30 Silloin, kun langaton päätelaite MT1—MT4 ei ole suorittamassa mittauksia, vaan kyseessä on tietokehysten vastaanotto. Tällöin edullisesti langattoman päätelaitteen ohjauselimen 11 sovellusohjelmistossa toteutettu jaksottaja tutkii, onko lähetysvuorossa BCCH-ohjauskenttä '·; : (lohko 606). Tällöin ohjauselin 11 kytkee tietokehyksen alussa suurtaa- 35 juusosan 8 vastaanottamaan BCCH-ohjauskentän signaalia (lohko 607 kuvan 6a vuokaaviossa) sekä alustaa tietyt muuttujat alkuarvoonsa, kuten ohjauskenttävirhelipun C_ERR OK-tilaan, esim. loogiseen 0-ti-laan (lohko 608, kuva 6b). Samassa yhteydessä ohjauselin 11 asettaa 16 ί 0 8 600 demodulaattorin DEM ja dekooderin 10 toiminnan vastaamaan BCCH-ohjauskentän lähetyksessä käytettävää modulaatiota ja koodausta, esim BPSK-1/2 (Binary Phase Shift Keying) koodaussuhteella 1/2, eli jokaista lähetettävää bittiä kohden muodostetaan kaksi bittiä. Vastaan-5 oton (lohko 609) aikana radio-osassa 8 mitataan vastaanotetun signaalin teho, sopivimmin keskimääräinen teho tai mahdollisen alkutahdis-tusosan (preamble) teho (lohko 610). Vastaanotettu BCCH-ohjaus-kenttä tallennetaan vastaanottopuskuriin ja edullisesti ohjauselin 11 laskee vastaanotetusta informaatiosta tarkistussumman CRC (lohko 10 611). Tämän jälkeen ohjauselin 11 vertaa tätä laskettua tarkistussum maa BCCH-ohjauskentässä vastaanotettuun tarkistussummaan (lohko 612). Mikäli tarkistussummat täsmäävät, toiminta jatkuu tässä suoritusmuodossa lohkossa 604. Jos tarkistussummat eivät täsmää, on ! vastaanotettu BCCH-ohjauskenttä virheellinen. Tällön ohjauselin 11 15 asettaa ohjauskenttävirhelipun C_ERR toiseen tilaan, esim. loogiseen 1-tilaan (lohko 613). Lisäksi tutkitaan virheen mahdollinen aiheuttaja (kuvan 6j vuokaavio 614). Tällöin ohjauselin 11 vertaa vastaanotetun signaalin mitattua tehoa RX_Lev ennalta asetettuun vertailuarvoon RX_Thr (lohko 615). Jos signaalin teho RX_Lev on pienempi kuin ver-20 tailuarvo RX_Thr, merkitään virheen aiheuttajaksi signaalin häipyminen ja kasvatetaan häipymisvirhelaskuria F_CTR yhdellä (lohko 616). Muussa tapauksessa virhe aiheutui todennäköisesti häiriöstä, jolloin kasvatetaan häiriövirhelaskuria LCTR yhdellä (lohko 617).

25 Lohkossa 618 tutkitaan, onko lähetysvuorossa FCCH-ohjauskenttä, jolloin aloitetaan FCCH-ohjauskentän vastaanotto (lohko 619). FCCH-:\i ohjauskentän vastaanottamiseksi muutetaan demodulaattorin DEM ja ·:··: dekooderin 10 toimintaa FCCH-ohjauskentän lähetyksessä käytettävän modulaation ja koodauksen mukaiseksi, mikäli ne poikkeavat FCCH-30 ohjauskentässä käytetyistä (lohko 620, kuva 6c). Vastaanoton (lohko 621) aikana radio-osassa 8 mitataan vastaanotetun signaalin teho, sopivimmin keskimääräinen teho tai mahdollisen alkutahdistusosan (preamble) teho (lohko 622). Vastaanotettu FCCH-ohjauskenttä tallen-’ netaan vastaanottopuskuriin ja edullisesti ohjauselin 11 laskee vas- 35 taanotetusta informaatiosta tarkistussumman CRC (lohko 623). Tämän jälkeen ohjauselin 11 vertaa tätä laskettua tarkistussummaa FCCH-oh-jauskentässä vastaanotettuun tarkistussummaan (lohko 624). Mikäli tarkistussummat täsmäävät, toiminta jatkuu tässä suoritusmuodossa 17 1 08 600 lohkossa 626. Jos tarkistussummat eivät täsmää, on vastaanotettu FCCH-ohjauskenttä virheellinen. Tällön ohjauselin 11 asettaa ohjaus-kenttävirhelipun C_ERR toiseen tilaan, esim. loogiseen 1-tilaan (lohko 625).

5

Lohkossa 626 tutkitaan, onko FCCH-ohjauskentässä vielä vastaanot-tamattomia osia, jolloin toiminta siirtyy takaisin lohkoon 621 edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamiseksi seuraavalle osalle. Kun koko FCCH-ohjauskenttä on vastaanotettu, lohkossa 627 tutkitaan virhelipun 10 C_ERR tila. Jos se on OK, asetetaan ensimmäisessä tilapuskurissa C_ST tämän tietokehyksen statukseksi OK (lohko 629). Muussa tapauksessa statukseksi asetetaan El OK (lohko 628).

Lisäksi tutkitaan virheen mahdollinen aiheuttaja. Tällöin ohjauselin 11 15 vertaa vastaanotetun signaalin mitattua tehoa RX_Lev ennalta asetettuun vertailuarvoon RX_Thr (lohko 615). Jos signaalin teho RX_Lev on pienempi kuin vertailuarvo RX_Thr, merkitään virheen aiheuttajaksi signaalin häipyminen ja kasvatetaan häipymisvirhelaskuria F_CTR yhdellä (lohko 616). Muussa tapauksessa virhe aiheutui todennäköisesti häiri-20 östä, jolloin kasvatetaan häiriövirhelaskuria l_CTR yhdellä (lohko 617).

Ohjauskenttien C vastaanoton jälkeen selvitetään sopivimmin ohjaus-kentissä C lähetettyä informaation ja jaksottajan ajoitusten perusteella, onko lähetysvuorossa jokin tämän langattoman päätelaitteen MT1 ak-25 tiiviseen yhteyteen kuuluva tietokentän D paketti (lohko 630). Pakettien ,. i * vastaanottoa on kuvattu kuvien 6d ja 6e vuokaavioissa.

I · t ·:··: Pakettien vastaanottamiseksi ja vastaanoton virheellisyyden tutkimi- seksi (lohko 631) asetetaan apumuuttujille alkuarvot, edullisesti häipy-, ·: ·. 30 misvirhelaskuri F_CTR ja häiriövirhelaskuri l_CTR arvoon 0 (lohko 632) ja pakettien vastaanottotieto P_ACK arvoon N, joka merkitsee ei vastaanotettu -tilaa. Lisäksi demodulaattori ja dekooderi asetetaan paket-, tien lähetyksessä käytettävää modulointia ja koodausta vastaaviksi.

35 Pakettia vastaanotettaessa (lohko 633) mitataan myös vastaanotetun signaalin teho RX_Lev, sopivimmin keskimääräinen teho tai mahdollisen alkutahdistusosan (preamble) teho (lohko 634). Joissakin tapauk-sissa voidaan useampia peräkkäisiä paketteja lähettää siten, että ensin 10 8 6 G0 18 lähetetään alkutahdistusosa, jolloin teho RX_Lev voidaan määrittää mittaamalla kunkin paketin signaalin voimakkuutta, tai alkutahdistus-osan signaalin voimakkuutta. Tässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa peräkkäisten pakettien tutkimisessa signaalin tehon RX_Lev arvona käy-5 tetään samaa tehotasoa.

Vastaanotettu paketti tallennetaan vastaanottopuskuriin ja edullisesti ohjauselin 11 laskee vastaanotetusta informaatiosta tarkistussumman CRC (lohko 635). Tämän jälkeen ohjauselin 11 vertaa tätä laskettua 10 tarkistussummaa paketissa vastaanotettuun tarkistussummaan (lohko 636). Mikäli tarkistussummat täsmäävät, lohkossa 637 asetetaan vastaanotetun paketin vastaanottotiedoksi arvo R, joka tässä suoritusmuodossa vastaa virheettömästi vastaanotettua pakettia. Tämä arvo R voi käytännön sovelluksissa olla esim. 1-bittinen binääriluku, jossa bitin ar-15 voksi on asetettu edullisesti 1. Vastaavasti arvo N on edullisesti 1-bittinen binääriluku, jonka arvoksi on asetettu 0. On selvää, että myös muita esitysmuotoja voidaan käyttää. Jos sen sijaan tarkistussummat eivät täsmää, vastaanottotietoa tämän paketin osalta ei muuteta, eli tilaksi jää ei vastaanotettu. Tällöin ohjauselin 11 vertaa vastaanotetun 20 signaalin mitattua tehoa RX_Lev ennalta asetettuun vertailuarvoon RX_Thr (lohko 615). Jos signaalin teho RX_Lev on pienempi kuin vertailuarvo RXJThr, kasvatetaan häipymisvirhelaskuria F_CTR yhdellä (lohko 616). Muussa tapauksessa virhe aiheutui todennäköisesti häiriöstä, jolloin kasvatetaan häiriövirhelaskuria l_CTR yhdellä (lohko 25 617).

Virheettömästi vastaanotetusta paketista voi vastaanottava laite tutkia paketin mahdollisen tunnisteen ID ja käyttää tätä tunnistetta ID vas-taanottotiedon asettamiseen oikeaan kohtaan tallennuspuskurissa 30 P_ACK. Jos pakettia ei saatu virheettömästi vastaanotettua, paketin tunnistetta ID ei välttämättä ole vastaanottavassa laitteessa tiedossa. ... Sen sijaan on tiedossa se, missä aikajaksossa (lähetysjaksossa) paketti on lähetetty. Kuvaan 4a on lohkoihin 403, 404 ja 405 esimerkinomaisesti merkitty yhden tiedonsiirtoyhteyden pakettien PDU1 osalta pake-: 35 teille määritetty virhetyyppi. Kirjain F kuvaa sitä, että kyseisessä lähe- tysjaksossa (aikajaksossa, jos kyseessä on TDMA-järjestelmä) vastaanotetulle paketille PDU1 määritetty virhetyyppi on häipyminen. Vas-';// taavasti kirjain I kuvaa sitä, että kyseisessä lähetysjaksossa vastaan- 19 '! O 8 6 C ϋ otetulle paketille PDU1 määritetty virhetyyppi on häiriö. Vielä kirjain R kuvaa sitä, että kyseisessä lähetysjaksossa on paketti PDU1 vastaanotettu virheettömästi, jolloin myös sen tunniste ID ja/tai järjestysnumero (esim. #5, #6, #7, #9—#12) on vastaanottavan laitteen tiedossa.

5

Seuraavaksi lohkossa 638 kasvatetaan paketti-indeksilaskuria M sopi-vimmin yhdellä, ja tutkitaan, onko kaikki kyseisessä tietokehyksessä tälle langattomalle viestimelle lähetetyt paketit vastaanotettu (lohko 639). Jos paketteja on vielä vastaanottamatta, toiminta jatkuu lohkosta 10 633 ja edellä esitetyt toimenpiteet suoritetaan seuraavaksi vastaanotet tavalle paketille. Jos vastaanottamattomia tietokehyksen paketteja ei enää ole, siirrytään tilatietojen päivitykseen (lohko 640, kuva 6e).

Tilatietojen päivityksessä tutkitaan virheiden todennäköinen syy edulli-15 sesti seuraavasti. Ensin tutkitaan, onko häipymisvirhelaskurin F_CTR I arvo 0 (lohko 641). Jos on, ei häipyminen ole ollut syynä virheisiin, jol- ! loin tutkitaan, onko häiriövirhelaskurinkin l_CTR arvo 0 (lohko 642), jolloin pakettien vastaanotossa ei ole havaittu virheitä. Tässä tapauksessa toiseen tilapuskuriin D_ST asetetaan arvoksi R (lohko 643), joka 20 tässä merkitsee virheettömästi vastaanotettuja tietokehyksen paketteja. Jos häiriövirhelaskurin l_CTR arvo ei ole 0, toiseen tilapuskuriin D_ST asetetaan arvoksi I (lohko 644), joka tässä merkitsee sitä, että virheet ovat johtuneet häiriöistä. Jos häipymisvirhelaskurin F_CTR arvo ei ole 0, verrataan lohkossa 645 häipymisvirhelaskurin F_CTR arvoa häiriö-···* 25 virhelaskurin l_CTR arvoon. Jos häiriöistä johtuvia virheitä on ollut ..il* enemmän kuin vaimenemisesta johtuvia virheitä, asetetaan toiseen ti- lapuskuriin D_ST arvoksi I (lohko 644). Muussa tapauksessa toiseen tilapuskuriin D_ST asetetaan arvoksi F (lohko 646), eli todennäköisim-:T: pänä syynä virheisiin on ollut häipyminen. Pakettien tutkimisen jälkeen 30 toiminta siirtyy vuokaaviossa lohkoon 647, jossa tietokehyslaskuria K kasvatetaan yhdellä. Mainittu arvo F on esim. binääriluku 01 ja mainittu , ·: *, arvo I on esim. binääriluku 10.

\ ’ Lohkossa 648 (kuva 6a) tutkitaan, onko vastaanotettu tilapuskureille 35 määritettyä kokoa N vastaava määrä tietokehyksiä, tai on muuten mää-rätty kuittaussanoma lähetettäväksi, esim. yhteysasema AP1 pyytää . langatonta päätelaitetta MT1 lähettämään kuittaussanoman. Jos ei ole, toiminta siirtyy seuraavan tietokehyksen vastaanottoon (lohko 604) sen 20 1 08600 ollessa ajankohtaista. Seuraavaksi vastaanotettavalle tietokehykselle suoritetaan edellä esitetyt toimenpiteet. Sen jälkeen kun asetettu määrä tietokehyksiä on vastaanotettu ja tutkittu, siirrytään kuittaussanoman muodostukseen (lohko 649, kuva 6f).

5

Kuittaussanoman muodostamiseksi suoritetaan mm. kehyskohtaisen kuittaustiedon ACK muodostus (bit map) sinänsä tunnetusti (lohko 650, kuva 6g). Tämä kuittaustieto ACK on esim. binääriluku, jossa kukin bitti vastaa yhden paketin kuittaustietoa. Oletusarvona on ensimmäinen 10 arvo, esim. looginen 0-tila, joka tässä edullisessa suoritusmuodossa merkitsee sitä, että kehystä ei ole vastaanotettu. Bitti asetetaan edullisesti arvoon 1 sellaisella kehyksellä, joka on vastaanotettu virheettömästi (lohko 652). Muussa tapauksessa bitin arvoksi jää 0. Yhdessä kuittaussanomassa lähetetään tässä edullisessa suoritusmuodossa M 15 paketin kuittaustieto. Kuvan 6g vuokaaviossa lohkossa 651 asetetaan kehyslaskurina käytettävä apumuuttuja X arvoon 0. Lohkossa 652 tutkitaan apumuuttujan X kulloistakin arvoa vastaavan kehyksen vastaanot-totieto. Tässä vaiheessa tutkitaan se, onko kehys vastaanotettu virheellisesti. Lohkossa 654 kasvatetaan apumuuttujan X arvoa yhdellä ja 20 toistetaan edellä esitetyt toimenpiteet, kunnes kaikki M pakettia on tutkittu (lohko 655).

Pakettien kuittaustiedon muodostuksen jälkeen tutkitaan tarkemmin virheiden syy eri tietokehyksissä. Tätä on kuvattu kuvan 6h vuokaaviossa 25 656. Virheiden syy ilmoitetaan yhteysasemalle AP1 kuittaussanomassa lähetettävän lisäkuittaustiedon ADD_ACK avulla. Tämän lisäkuittaus-tiedon ADD_ACK muodostamiseksi asetetaan ensin apumuuttujille X, "·: F_CTR, LCTR, C_ERR alkuarvot (0), lohko 657. Apumuuttujaa X käy- tetään indeksilaskurina osoittamaan kulloinkin tutkittavana olevan tieto-30 kehyksen tietoja toisessa tilapuskurissa D_ST. Lohkossa 658 tutkitaan toiseen tilapuskuriin D_ST tallennetun tiedon perusteella se, mikä on ollut pakettien virheiden todennäköisin aiheuttaja kullonkin tarkastelta-... vana olevassa tietokehyksessä. Jos syynä on ollut häiriö (tilapuskurissa arvo Ύ), kasvatetaan häiriövirhelaskuria l_CTR yhdellä (lohko 661). LI.: 35 Jos syynä on ollut häipyminen (tilapuskurissa arvo ”F”), kasvatetaan L’: häipymisvirhelaskuria F_CTR yhdellä (lohkot 659 ja 660). Tutkitaan vielä se, onko kyseisen tietokehyksen ohjauskentät C vastaanotettu !./ virheettömästi. Tämä on selvitettävissä tutkimalla ensimmäisen tilapus- 21 ! 08600 kurin C_ST vastaavaa arvoa, eli indeksinä käytetään apumuuttujan X arvoa (lohko 662). Jos ensimmäisessä tilapuskurissa C_ST on arvona OK, on ohjauskentät vastaanotettu virheettömästi. Jos arvona ei ole OK, on ao. tietokehyksen yhden tai useamman ohjauskentän vastaan-5 otossa tullut virhe, jolloin ohjauskenttävirhelaskuria C_ERR kasvatetaan yhdellä (lohko 663). Lohkossa 664 kasvatetaan indeksilaskuria X yhdellä ja lohkossa 665 tutkitaan, joko tilapuskurit C_ST, D_ST on tutkittu.

10 Sen jälkeen, kun tilapuskurien C_ST, D_ST tiedot on tutkittu, muodostetaan lisäkuittaustieto ADD.ACK edullisesti seuraavasti (vuokaavio 666 kuvassa 6i). Tutkitaan, onko tietokehyksissä virheiden aiheuttajana ollut enemmän häiröt vai häipyminen (lohko 667). Jos häiriöitä on ollut enemmän, asetetaan lisäkuittaustiedossa ADD_ACK ensimmäisen tie-15 tokentän (bitin) arvoksi edullisesti 1 (lohko 668), muussa tapauksessa arvoksi asetetaan 0 (lohko 669). Toiseen tietokenttään (bittiin) asetetaan tieto siitä, onko ohjauskenttien vastaanotossa ollut virheitä. Jos ohjauskenttävirhelaskurin C_ERR arvona on 0 (lohko 670), kaikkien tutkittavana olevien tietokehysten ohjauskentät on vastaanotettu vir-20 heettömästi ja toiseen tietokenttään asetetaan arvoksi edullisesti 0 (lohko 671), muussa tapauksessa arvoksi asetetaan 1 (lohko 672).

Kaikkien kuittaustietojen asettamisen jälkeen suoritetaan kuittaustieto-jen lähetys yhteysasemalle AP1 (lohko 673). Lähetettävä tieto koostuu '··;* 25 mm. kuittaustiedosta ACK sekä lisäkuittaustiedosta ADD_ACK. Tässä ···: edullisessa suoritusmuodossa asetaan kuittaustiteojen lähetyksen jäl keen apumuuttujat K ja M alkuarvoon 0 (lohko 674).

i * * * * ·

Siinä tapauksessa, että esim. FCCH-ohjauskentän vastaanotto ei ole 30 onnistunut virheettömästi, saattaa käydä niin, ettei langaton päätelaite MT1 saa tietoa kaikista tietokehyksessä lähetetyistä ja kyseisen langattoman päätelaitteen MT1 vastaanotettavaksi tarkoitetuista paketeista. Tällöin tilatietojen päivittämiseksi lohkossa 675 tutkitaan, onko tietokehyksessä vielä vastaanotettavaa. Jos esim. ajoitin toteaa tietokehyksen v!.: 35 lähetyksen päättyneen, tai FCCH-ohjauskentässä mahdollisesti vas- :,J taanotettujen tietojen perusteella kyseiselle langattomalle viestimelle .·! MT1 ei ole tässä tietokehyksessä tulossa paketteja, siirrytään tilatieto- · · | jen päivitykseen lohkoon 640.

«> * 22 1 08600

Yhteysasemalla AP1, tai muussa kanavan valinnan suorittamisessa käytettävässä tiedonsiirtojärjestelmän yksikössä lisäkuittaustietoa ADD_ACK voidaan käyttää mm. yhteydessä käytettävän kanavan ja/tai 5 läheteystehon vaihtamisessa. Yhteysasemilla AP1 käytetään edullisesti dynaamista taajuuden (kanavan) valinta-algoritmia. Nyt esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan välttyä tarpeettomilta kanavan vaihtamisilta, koska yhteysasema AP1 voi tutkia syyn, joka aiheutti vastaanottovirheen. Jos syynä on häipyminen, ei yhteysasema 10 AP1 suorita kanavanvaihtoa, koska häipymisilmiö vaikuttaa todennäköisesti yhteyden laatuun myös muilla tiedonsiirtojärjestelmän kanavilla. Sen sijaan lähetystehon nosto tällaisessa tilanteessa voi nostaa signaalin voimakkuutta langattomassa päätelaitteessa MT1, jolloin virhe-todennäköisyys pienenee. Jos virheiden aiheuttaa häiriö, kuten toinen 15 radiolaite, kanavanvaihto saattaa parantaa yhteyden laatua. Erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa häiriön aiheuttajana on samalla kanavalla lähettävä toinen saman tiedonsiirtojärjestelmän radiolaite, kuten langaton päätelaite tai yhteysasema, häiriö on suurella todennäköisyydellä merkittävästi pienempi muilla kanavilla.

20

Siirtovirheiden todennäköisyyttä voidaan pyrkiä pienentämään yhteyden sovituksella (link adaptation) riippumatta siitä, onko häiriöiden pääasiallisena syynä häipyminen vai häiriöt. Yhteyden sovitus kuitenkin edellyttää kaistanleveyden kasvattamista. Tällöin on tärkeää selvittää se, 25 onko yhteyden sovituksella aikaansaatavissa yhteyden laadun para-nemista kulloisessakin häiriötilanteessa. Tämä voidaan tehdä keksin-'· Ί nön mukaisessa menetelmässä edullisesti siten, että tutkitaan, onko ': tietokehysten ohjauskenttien C vastaanotossa tullut virheitä, vai ainoas- • · · v : taan pakettien vastaanotossa. Jos langaton viestin MT1 on vastaanotti': 30 tanut ohjauskentät virheettömästi, on yhteyden sovituksella todennäköi sesti mahdollista parantaa yhteyden laatua, joten yhteysasema AP1 voi : esim. lisätä kaistanleveyttä. Jos myös joidenkin ohjauskenttien vas- •. taanotossa on havaittu virheitä, ei yhteyden sovituksella voida parantaa yhteyden laatua. Tällaisessa tilanteessa kaistanleveyden lisääminen • i.: 35 varaisi tarpeettomasti tiedonsiirtokapasiteettia muilta langattomilta ...: päätelaitteilta ja lisäisi yleistä häiriötasoa.

23 1 0 8 6 00

Kuvassa 4b on esitetty esimerkinomaisesti sitä, miten kuvan 4a tieto-kehysten FR vastaanoton perusteella muodostetaan tilatietoja mainittuihin tilapuskureihin C_ST, D_ST, pakettien tilatiedon tallennuspusku-riin P_ACK sekä vastaavia kuittaustietoja ACK, ADD_ACK. Kuvassa 4b 5 on viitenumerolla 401 esitetty yhteysasemalta AP1 lähetettyjen tietoke-hysten kehysnumeroita, ja viitenumerolla 402 langattoman päätelaitteen MT1 aktiiviseen yhteyteen liittyvien pakettien numeroita. Lisäksi kuvassa 4b on esitetty tilapuskureihin C_ST, D_ST, P_ST tallennettuja tietoja, kuittaustietoa ACK sekä keksinnön mukaisella menetelmällä 10 muodostettua lisäkuittaustietoa ADD_ACK.

Vaikka edellä oli esitetty kuittaussanoman lähetys joka kolmannen tie-tokehyksen jälkeen, on selvää, että keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan tähän suoritusmuotoon. Kuittaussanoman lähetys voidaan suorit-15 taa myös pyydettäessä. Lisäksi kuittaussanoman lähetysvälin ei tarvitse olla sama kuin tilapuskureille määritetty koko. Kuittaussanoma voidaan lähettää esim. joka toisen tietokehyksen jälkeen, tai joka kahdeksannen langattomassa päätelaitteessa MT1 vastaanotetun paketin jälkeen, riippumatta siitä, kuinka monessa tietokehyksessä paketit on lähetetty. Li-20 säkuittaustieto voidaan näissäkin mainituissa vaihtoehdoissa muodos-I taa aina kuittaussanoman lähetyksen yhteydessä.

i

Tilapuskureiden pituudella voidaan vaikuttaa mm. siihen, miten nopeasti lisäkuittausinformaatio muuttuu olosuhteiden muuttuessa. Mitä ··;' 25 useammasta kehyksestä lisäkuittaustieto muodostetaan, sitä hitaammin ·;·: muutokset näkyvät kuittaustiedossa. Toisaalta tällöin lyhytaikaiset, tila- päiset häiriöt eivät tarpeettomasti aiheuta muutoksia esim. yhteydessä ':‘: käytettävään taajuuteen tai tehoon.

30 Keksinnön mukaisen menetelmän toiminnot voidaan langattomassa päätelaitteessa MT1 toteuttaa edullisesti tiedonsiirtovälineiden ohjaus-. ;·. elimen 11 sovellusohjelmistossa, mutta myös esim. suoritinta 2 voidaan käyttää. Yhteysasemalla AP1 kuittaussanoman tutkiminen ja mahdolliset yhteyden muutostoimenpiteet voidaan toteuttaa edullisesti yhteys-35 aseman ohjaimessa AC1.

.·! : Oheisessa kuvassa 4a on esitetty esimerkinomaisesti eräitä tietoke- ,···.’ hyksiä FR. Tietokehyksissä FR on ohjauskentät C, kuten RACH, 24 108600 BCCH, ja FCCH, sekä tietokenttä D, jossa on aikajaksoja TS1—TSn eri yhteyksien pakettien välittämiseksi. Aikajaksot TS1—TSn käsittävät tässä esimerkissä lähetysaikajaksoja, ja vastaanottoaikajaksoja.

5 Keksintöä voidaan soveltaa myös muissa kuin tässä esimerkissä käytetyssä HIPERLAN/2-järjestelmässä. Myös muut kuin aikajakoiset (TDMA, Time Division Multiple Access) järjestelmät voivat tulla kyseeseen, esim. koodijakoinen järjestelmä (CDMA, Code Division Multiple Access), tai taajuusjakoinen järjestelmä (FDMA, Frequency Division 10 Multiple Access), tai näiden eri järjestelmien kombinaatio. Tällöin koodi-jakoisessa järjestelmässä aikajaksoja vastaavana ominaisuutena (lähetysjaksona) on koodijakso, ja taajuusjakoisessa järjestelmässä taajuusjakso.

15 Vaikka edellä on esitetty se, että langaton päätelaite MT1 tutkii virheen aiheuttajan ja ilmoittaa sen yhteysasemalle AP1, voidaan keksintöä soveltaa myös siten, että yhteysasema AP1 tai sitä vastaava tiedonsiirto-järjestelmän yksikkö tutkii vastaanottamansa signaalin perusteella virheen aiheuttajan ja ilmoittaa sen langattomalle päätelaitteelle MT1. 20 Tämä soveltuu erityisesti sellaisiin tiedonsiirtojärjestelmiin, joissa kanavan valitsee langaton päätelaite MT1. Eräänä esimerkkinä tällaisesta tiedonsiirtojärjestelmästä mainittakoon DECT-järjestelmä.

Edellä kuvatussa keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisessa 25 esimerkissä käytettiin kahta virhetyyppiä, eli häipyminen ja häiriö. Vastaavasti voidaan keksinnön mukaista menetelmää soveltaa muidenkin häiriötyyppien tutkimiseen ja ilmoittamiseen kanavan valitsemisen suo-rittavalle tiedonsiirtojärjestelmän yksikölle. Tällöin virhetyypin tutkimi-:T: sessa voidaan käyttää eri kriteereitä kuin tässä esitetty signaalin teho.

: ’ I': 30 Häiriötyyppejä voi lisäksi olla useampia kuin kaksi.

Eräs virhetyyppi voi olla myös symbolien keskinäisvaikutus (ISI, Inter Symbol Interference), tai se, että vastaanottava laite MT1—MT4, AP1, AP2 ei ollut vastaanottovalmiudessa, esim. siitä syystä, että vastaan-35 ottavan laitteen vastaanotin 8, 15 oli suorittamassa mittauksia. Symbo-·', j lien keskinäisvaikutushäiriötä voidaan tutkia mm. tiedonsiirtokanavan .·! : impulssivasteesta sinänsä tunnetuilla tekniikoilla. Symbolien keskinäis- vaikutustilanteessa lähetetyt symbolit ovat vastaanotettaessa osittain 25 1 08600 I päällekkäin, jolloin dekooderissa 10, 25 ei välttämättä voida dekoodata lähetettyä informaatiota oikein.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä 5 suoritetaan tällöin ensin signaalin voimakkuuden RX_Lev ja vertailu-arvon RXJThr vertailu. Jos signaalin voimakkuus RX_Lev on pienempi kuin vertailuarvo RX_Thr, merkitään virhetyypiksi häipyminen. Jos sen sijaan signaalin voimakkuus RX_Lev ei ole pienempi kuin vertailuarvo RX_Thr, tutkitaan, onko kyseessä symbolien keskinäisvaikutus, jolloin 10 merkitään virhetyypiksi symbolien keskinäisvaikutus, vai muu häiriö, jolloin merkitään virhetyypiksi häiriö.

Eräs virhetyyppi voi vielä olla vastaanottimen 8, 15 yliohjautuminen (Receiver Compression). Tällaisessa tilanteessa vastaanotettavan sig-15 naalin voimakkuus on niin suuri, että vastaanottimen 8, 15 toiminta häiriintyy ja voi aiheuttaa virheitä vastaanotettavaan informaatioon. Vastaanottimen 8, 15 yliohjautumista voidaan tutkia mitatun signaalin-voimakkuustiedon perusteella, jolloin on määritetty vielä toinen tehota-son vertailuarvo RX_Thr2 sekä yliohjautumislaskuri RC_CTR. Tällöin 20 keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä ohjauselin 11 vertaa vastaanotetun signaalin mitattua tehoa RX_Lev ennalta asetettuun ensimmäiseen tehotason vertailuarvoon RX_Thr. Jos signaalin teho RX_Lev on pienempi kuin ensimmäinen tehotason vertailuarvo RX_Thr, merkitään virheen aiheuttajaksi signaalin häipymi-·;’ 25 nen ja kasvatetaan häipymisvirhelaskuria F_CTR yhdellä. Jos sen si- jaan signaalin teho RX_Lev on suurempi kuin ensimmäinen tehotason *·: vertailuarvo RX_Thr, ohjauselin 11 vertaa vastaanotetun signaalin mi- tattua tehoa RX_Lev mainittuun toiseen tehotason vertailuarvoon •X: RX_Thr2. Jos signaalin teho RX_Lev on suurempi kuin toinen tehota- :T: 30 son vertailuarvo RX_Thr2, merkitään virheen aiheuttajaksi vastaanotti men yliohjautuminen ja kasvatetaan yliohjautumisvirhelaskuria RC_CTR yhdellä. Muussa tapauksessa virhe aiheutui todennäköisesti •. häiriöstä, jolloin kasvatetaan häiriövirhelaskuria l_CTR yhdellä.

>: ·: 35 Mainittu toinen tehotason vertailuarvo RX_Thr2 on esim. sellainen arvo, ...: joka tiedonsiirtojärjestelmässä sovellettavan standardin mukaan määrit- , . : telee vastaanotettavan signaalin tehotason, jolla kaikkien tiedonsiirtojär- 26 10 8 6 00 jestelmässä käytettävien vastaanottimien on kyettävä vastaanottamaan signaalia yliohjautumatta.

Tässä suoritusmuodossa voidaan tilatietojen päivitys suorittaa esim. 5 seuraavasti. Virheiden todennäköisen syyn selvittämiseksi tutkitaan häipymisvirhelaskurin F_CTR, yliohjautumislaskurin RC_CTR ja häiriö-virhelaskurin l_CTR arvot. Jos kaikkien mainittujen laskurien arvo on 0, pakettien vastaanotossa ei ole havaittu virheitä. Muussa tapauksessa virhetyypiksi valitaan edullisesti se, jota vastaavan laskurin arvo on 10 suurin. Jos kahdella tai useammalla laskurilla on sama, suurin arvo, näistä sopivimmin yksi valitaan virhetyypiksi.

Pakettien lisäkuittaustiedon muodostamiseksi tutkitaan virheiden syy eri tietokehyksissä. Tässä voidaan soveltaa aiemmin tässä selityksessä, 15 esim. kuvan 6h yhteydessä, kuvattua menetelmää. Virheiden syy ilmoitetaan yhteysasemalle AP1 joko kuittaussanomassa tai muussa sanomassa lähetettävän lisäkuittaustiedon ADD_ACK tai muun vastaavan tiedon avulla, joka lähetetään esim. kuittaussanoman jälkeen.

20 Lisäkuittaustieto voi koostua myös useasta osasta esim. siten, että yhdellä lisäkuittaustiedon osalla ilmoitetaan virhetieto, joka on muodos-I tettu tietystä osasta vastaanotettuja tietokehyksiä. Tällöin lisäkuittaus tiedon lähettämiseksi tarvitaan useampia bittejä, kuin edellä esitetyssä suoritusmuodossa. Lisäkuittaustieto voidaan muodostaa esim. kustakin ’··;* 25 tilapuskurin tietueesta, jolloin tapauksessa, jossa tilapuskuri käsittää . ·:' kolmen tietokehyksen tiedot, lisäkuittaustieto käsittää kolme osaa.

• t«

On selvää, että nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella 30 oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

» I

Claims (25)

27 s 0 8 6 0 0

1. I menetelmässä muodostetaan tietokehyksiin (FR) lisäksi ainakin yksi 35 ohjauskenttä (C), ja muodostetaan ohjauskentän virheentarkistustieto < I t ; .; ohjauskentän (C) sisältämän informaation perusteella, jolloin langatto- massa päätelaitteessa (MT1, MT2) muodostetaan ohjauskentässä (C) vastaanotetun informaation perusteella ohjauskentän vertailutieto, jota 30 1 0 8 6 0 0 verrataan kyseisessä ohjauskentässä (C) vastaanotettuun ohjausken-tän virheentarkistustietoon, jolloin ohjauskenttä (C) merkitään virheellisesti vastaanotetuksi, jos ohjauskentän virheentarkistustieto ja ohjaus-kentän vertailutieto eivät vastaa toisiaan. 5

1. Menetelmä langattomassa tiedonsiirtojärjestelmässä (1), joka käsittää langattomia päätelaitteita (MT1—MT4), tiedonsiirtokanavan (CH) ja 5 ainakin yhden yhteysaseman (AP1, AP2) ja yhteysaseman ohjaimen (AC1, AC2), jossa menetelmässä: - aktivoidaan ainakin yksi tiedonsiirtoyhteys langattoman päätelaitteen (MT1—MT4) ja yhteysaseman (AP1) välille, jossa informaatiota välitetään paketteina, 10. pakettien välittämiseksi muodostetaan tietokehyksiä (FR), - mainittuun tietokehykseen (FR) liitetään ainakin yksi virheentarkis-tustieto, jonka muodostuksessa käytetään ainakin osaa tietokehyk-sen (FR) sisältämästä informaatiosta, - mainitut tietokehykset (FR) muunnetaan tiedonsiirtokanavassa lähe- 15 tettäviksi signaaleiksi, - tiedonsiirtokanavassa lähetettyjä signaaleita vastaanotetaan ja muunnetaan tietokehyksiksi, - muodostetaan tietokehyksessä (FR) vastaanotetun informaation perusteella mainittua ainakin yhtä virheentarkistustietoa vastaava ver- 20 tailutieto, - verrataan vastaanotettua virheentarkistustietoa mainittuun vertailutietoon, ja - muodostetaan sanoma tietokehyksiä vastaanottavasta laitteesta (MT1—MT4) tietokehyksiä lähettävälle laitteelle (AP 1, AP2), 25 tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi: S · · - määritetään ainakin ensimmäinen vertailuarvo (RX_Thr), • ‘i - määritetään ainakin ensimmäinen virhetyyppi ja toinen virhetyyppi, : - muodostetaan vastaanotetun signaalin perusteella mittausarvo •V': (RX_Lev), 30. mikäli virheentarkistustieto ja vertailutieto eivät vastaa toisiaan, ver rataan mainittua ensimmäistä vertailuarvoa (RX_Thr) mainittuun ;';*: mittausarvoon (RX_Lev), jolloin virheellisesti vastaanotetuille tietoke- hyksen (FR) osille valitaan vertailun perusteella jokin mainituista vir-hetyypeistä, ja 35. mainittuun sanomaan lisätään tieto virhetyypistä. »»♦ • · *»» ♦ * » I 28 ' 08 60 0

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokehyksien (FR) muuntamisessa tiedonsiirtokanavaan lähetettäviksi signaaleiksi suoritetaan modulointivaiheita ja koodausvaiheita, jolloin vertailuarvo (RX_Thr) valitaan muuntamisessa käytetyn modulaation ja 5 koodauksen perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään lisäksi toinen vertailuarvo (RX_Thr2) ja kolmas virhe-tyyppi. 10

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään virheen tyypiksi ensimmäinen virhetyyppi, jos mittausarvo (RX_Lev) on pienempi kuin mainittu ensimmäinen vertailuarvo (RX_Thr), määritetään virheen tyypiksi kolmas virhetyyppi, jos mittaus- 15 arvo (RX_Lev) on suurempi kuin mainittu toinen vertailuarvo (RX_Thr2), muussa tapauksessa tyypiksi määritetään toinen virhe-tyyppi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1—4 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että mittausarvo (RX_Lev) muodostetaan mittaamalla signaalin voimakkuutta ainakin osasta tietokehyksen (FR) aikana vastaanotettua signaalia.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu j ·*;' 25 siitä, että mittausarvo (RX_Lev) muodostetaan mittaamalla signaalin j ·!* tehoa, sopivimmin keskimääräistä tehoa, ainakin osasta tietokehyksen . ’ i (FR) aikana vastaanotettua signaalia. :T:

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1—6 mukainen menetelmä, tunnettu : T: 30 siitä, että tiedonsiirtokanavassa lähetettävät signaalit käsittävät ainakin yhden alkutahdistusosan, jolloin mittausarvo (RX_Lev) muodostetaan : ·. mittaamalla signaalin tehoa alkutahdistusosassa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1—7 mukainen menetelmä, tunnettu ,;,: 35 siitä, että menetelmässä ;- muodostetaan tietokehyksiin (FR) ainakin yksi tietokenttä (D), ·! : - mainitusta tietokentästä (D) varataan lähetysjaksoja (TS1—TSn) :.. ] mainittujen tiedonsiirtoyhteyden pakettien välittämiseksi, 2g ! 0 8 6 ϋ ϋ - muodostetaan paketteihin paketin virheentarkistustieto paketin sisältämän informaation perusteella, jolloin - vastaanotetaan mainitun tiedonsiirtoyhteyden paketteja, 5. mitataan kullekin paketille vastaanotetun signaalin voimakkuutta, - muodostetaan kunkin vastaanotetun paketin sisältämän informaation perusteella paketin vertailutieto, jota verrataan kyseisessä paketissa vastaanotettuun virheentarkistusinformaatioon, - mikäli paketin virheentarkistustieto ja paketin vertailutieto eivät vas-10 taa toisiaan, verrataan mainittua ensimmäistä vertailuarvoa (RX_Thr) ja toista vertailuarvoa (RX_Thr2) vastaanotetun signaalin voimakkuuteen, jolloin virheellisesti vastaanotetuille paketeille määritetään virheen tyypiksi ensimmäinen virhetyyppi, jos vastaanotetun signaalin voimakkuus on pienempi kuin mainittu ensimmäinen vertailuarvo 15 (RX_Thr), määritetään virheen tyypiksi kolmas virhetyyppi, jos vastaanotetun signaalin voimakkuus on suurempi kuin mainittu toinen vertailuarvo (RX_Thr2), muussa tapauksessa virheen tyypiksi määritetään toinen virhetyyppi, ja - määritetään tietokentälle tilatieto siten, että tietokehyksessä, jossa on 20 virheelliseksi merkittyjä paketteja, merkitään tilatiedoksi - ensimmäinen virhetyyppi, jos tietokehyksen virheellisesti vastaanotetuissa paketeissa ensimmäistä virhetyyppiä on ainakin yhtä monta kuin muita virhetyyppejä, - toinen virhetyyppi, jos tietokehyksen virheellisesti vastaanote- 25 tuissa paketeissa toista virhetyyppiä on enemmän kuin muita I > · ;:t virhetyyppejä, V ·: - kolmas virhetyyppi, jos tietokehyksen virheellisesti vastaanote- tuissa paketeissa kolmatta virhetyyppiä on enemmän kuin v*·' muita virhetyyppejä, : T: 30 - virheetön, jos tietokehyksen kaikki mainittuun tiedonsiirtoyhtey teen kuuluvat paketit on vastaanotettu virheettömästi. f I I I · 4

, 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mainittu virhetyyppitieto muodostetaan yhden tai useamman vastaanotetun tietokehyksen (FR) perusteella, ja että mainittu tieto virhetyypistä käsittää ainakin kaksi osaa, jolloin 10. mikäli tilatiedoissa on enemmän toista virhetyyppiä kuin ensimmäistä virhetyyppiä, virhetyyppitiedon yhteen osaan asetetaan tieto toisesta virhetyypistä, muussa tapauksessa tieto ensimmäisestä virhetyypistä, ja - mikäli yksi tai useampi ohjauskenttä (C) on merkitty virheellisesti 15 vastaanotetuksi, virhetyyppitiedon toiseen osaan asetetaan tieto virheellisesti vastaanotetusta ohjauskentästä (C), muussa tapauksessa tieto virheettömästi vastaanotetusta ohjauskentästä (C).

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että menetelmässä lisäksi muodostetaan ohjauskentässä vastaanotetun signaalin perusteella mittausarvo (RX_Lev), ja verrataan mainittua ensimmäistä vertailuarvoa (RX_Thr) ja mainittua toista vertailuarvoa (RX_Thr2) mainittuun mittausarvoon (RX_Lev), jolloin virheellisiksi merkitylle ohjauskentälle (C) valitaan vertailun perusteella jokin maini- 25 tuista virhetyypeistä. t » · I ; J

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1—11 mukainen menetelmä, tunnettu !,.* siitä, että ensimmäinen virhetyyppi on signaalin häipyminen, toinen vir- ·' ' hetyyppi on häiriö ja kolmas virhetyyppi on vastaanottimen yliohjautu- v : 30 minen. V·

· 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että :7: signaalien välittämiseksi tiedonsiirtokanavassa (CH) on käytettävissä X ainakin kaksi kanavaa, jolloin jos virheen tyyppinä on ensimmäinen vir- ::: 35 hetyyppi, yhteysasema (AP1, AP2) ei suorita kanavanvaihtoa, ja jos ' ;· virheen tyyppinä on toinen tai kolmas virhetyyppi, yhteysasema (AP1, AP2) suorittaa kanavanvaihdon. 31 1 08600

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1—13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokehyksiä lähetetään yhteysasemalta (AP1, AP2) ja vastaanotetaan langattomassa päätelaitteessa (MT1—MT4).

15. Langaton tiedonsiirtojärjestelmä (1), joka käsittää - langattomia päätelaitteita (MT1—MT4), - tiedonsiirtokanavan (CH), - ainakin yhden yhteysaseman (AP1, AP2) ja yhteysaseman ohjaimen (AC1, AC2), 10. välineet (AC1, AC2) ainakin yhden tiedonsiirtoyhteyden aktivoimi seksi langattoman päätelaitteen (MT1—MT4) ja yhteysaseman (AP1) välille, - välineet (AC1, AC2, MT1—MT4) tietokehysten (FR) muodostamiseksi informaation välittämiseksi paketteina, 15. välineet (AC1, AC2, MT1—MT4) ainakin yhden virheentarkistustie- don muodostamiseksi ainakin osasta tietokehyksen (FR) sisältämää informaatiota, ja liittämiseksi mainittuun tietokehykseen (FR), - välineet (AP1, AP2, COM) tietokehysten (FR) muuntamiseksi tiedonsiirtokanavassa lähetettäviksi signaaleiksi, 20. välineet (COM, AP1, AP2) tiedonsiirtokanavassa lähetettyjen signaa lien vastaanottamiseksi ja muuntamiseksi tietokehyksiksi, - välineet (11,19) ainakin yhtä virheentarkistustietoa vastaavan vertailutiedon muodostamiseksi tietokehyksessä (FR) vastaanotetun in- : ’ ‘: formaation perusteella, ja »· · 25. välineet (11, 13; 19, 14) vastaanotetun virheentarkistustiedon ver- ! ” ’: taamiseksi mainittuun vertailutietoon, ; J - välineet (8, 9, 11, 20) sanoman välittämiseksi tietokehykset lähettä- !.neelle laitteelle (MT1—MT4, AP1, AP2), 'tunnettu siitä, että langaton tiedonsiirtojärjestelmä (1) käsittää lisäksi: : : : 30 - välineet (11,13; 14,19) ainakin ensimmäisen vertailuarvon (RX_Thr) määrittämiseksi, • - välineet (13, 14) ainakin ensimmäisen virhetyypin ja toisen virhetyy- ’ pin määrittämiseksi, ,6, - välineet (8, 11, 13; 14, 15, 19) mittausarvon (RX_Lev) muodostami- 35 seksi vastaanotetun signaalin perusteella, ' - välineet (11, 19) mainitun ensimmäisen vertailuarvon (RX_Thr) ja mainitun mittausarvon (RX_Lev) vertailemiseksi, 32 108600 - välineet (11, 19) virhetyypin valitsemiseksi virheellisesti vastaanotetuille tietokehyksen (FR) osille vertailun perusteella, ja - välineet (11, 13; 14, 19) tiedon virhetyypistä lisäämiseksi mainittuun sanomaan. 5

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen langaton tiedonsiirtojärjestelmä (1), tunnettu siitä, että käsittää lisäksi välineet (11, 13; 14,19) toisen vertailuarvon (RX_Thr2) määrittämiseksi toinen vertailuarvo (RX_Thr2) ja välineet (13,14) kolmannen virhetyypin määrittämiseksi. 10

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen langaton tiedonsiirtojärjestelmä (1), tunnettu siitä, että virhetyypiksi on järjestetty valittavaksi ensimmäinen virhetyyppi, jos mittausarvo (RX_Lev) on pienempi kuin mainittu ensimmäinen vertailuarvo (RX_Thr), kolmas virhetyyppi, jos mittaus- 15 arvo (RX_Lev) on suurempi kuin mainittu toinen vertailuarvo (RX_Thr2), muussa tapauksessa toinen virhetyyppi.

18. Patenttivaatimuksen 15,16 tai 17 mukainen langaton tiedonsiirtojärjestelmä (1), tunnettu siitä, että välineet mittausarvon (RX_Lev) muo- 20 dostamiseksi käsittävät välineet (8, 11, 13; 14, 15, 19) signaalin voimakkuuden mittaamiseksi ainakin osasta tietokehyksen (FR) aikana vastaanotettua signaalia.

19. Patenttivaatimuksen 15, 16,17 tai 18 mukainen langaton tiedonsiir- t t I 25 tojärjestelmä (1), tunnettu siitä, että välineet mittausarvon (RXJLev) muodostamiseksi käsittävät välineet (8, 11, 13; 14, 15, 19) signaalin tehon, sopivimmin keskimääräisen tehon, mittaamiseksi ainakin osasta tietokehyksen (FR) aikana vastaanotettua signaalia. I · * • 4 ·

20. Jonkin patenttivaatimuksen 15—19 mukainen langaton tiedonsiirto- järjestelmä (1), tunnettu siitä, että välineet tietokehysten (FR) muun-· tamiseksi tiedonsiirtokanavassa lähetettäviksi signaaleiksi käsittävät välineet (23, 24; 9, 20) ainakin yhden alkutahdistusosan liittämiseksi . X signaaleihin, jolloin välineet mittausarvon (RX_Lev) muodostamiseksi 35 käsittävät välineet (8, 11, 13; 14, 15, 19) signaalin tehon mittaamiseksi ·; alkutahdistusosassa. 1*1

33. G B 6 ϋ ϋ

21. Jonkin patenttivaatimuksen 16—20 mukainen langaton tiedonsiirto- järjestelmä (1), tunnettu siitä, että - tietokehykset (FR) käsittävät ainakin yhden tietokentän (D), - mainitusta tietokentästä (D) on varattu lähetysjaksoja (TS1—TSn) 5 mainittujen tiedonsiirtoyhteyden pakettien välittämiseksi, - kuhunkin pakettiin on muodostettu paketin virheentarkistustieto pake- | tin sisältämän informaation perusteella, I jolloin tiedonsiirtojärjestelmä käsittää - välineet (8, 10, 21; 15, 25, 26) mainitun tiedonsiirtoyhteyden paket- 10 tien vastaanottamiseksi, - välineet (11, 19) paketin vertailutiedon muodostamiseksi kunkin vastaanotetun paketin sisältämän informaation perusteella, - välineet (11, 13; 14, 19) paketin vertailutiedon vertaamiseksi kyseisessä paketissa vastaanotettuun virheentarkistusinformaatioon, 15. välineet (8, 11, 13; 14, 15, 19) kunkin paketin aikana vastaanotetun signaalin voimakkuuden mittaamiseksi, - välineet (11, 19) mainitun ensimmäisen vertailuarvon (RX_Thr) ja toisen vertailuarvon (RX_Thr2) vertaamiseksi vastaanotetun signaalin voimakkuuteen, jolloin virheellisesti vastaanotetuille paketeille on 20 järjestetty määritettäväksi virheen tyypiksi ensimmäinen virhetyyppi, jos vastaanotetun signaalin voimakkuus on pienempi kuin mainittu ensimmäinen vertailuarvo (RX_Thr), kolmas virhetyyppi, jos vastaanotetun signaalin voimakkuus on suurempi kuin mainittu toinen vertailuarvo (RX_Thr2), muussa tapauksessa toinen virhetyyppi, ja «· · 25 välineet (11, 13; 14, 19) tilatiedon määrittämiseksi tietokentälle tieto-”!*: kehyksessä, jolloin tilatiedoksi on järjestetty merkittäväksi #X| - ensimmäinen virhetyyppi, jos tietokehyksen virheellisesti vas- taanotetuissa paketeissa toista virhetyyppiä on ainakin yhtä monta kuin ensimmäistä virhetyyppiä, 30. toinen virhetyyppi, jos tietokehyksen virheellisesti vastaanote tuissa paketeissa toista virhetyyppiä on enemmän kuin ensim-v : mäistä virhetyyppiä, :T: - virheetön, jos tietokehyksen kaikki mainittuun tiedonsiirtoyhtey- . *·, teen kuuluvat paketit on vastaanotettu virheettömästi. 35 » « 34 1 0 8 6 00

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen langaton tiedonsiirtojärjestelmä (1), tunnettu siitä, että tietokehykset (FR) käsittävät lisäksi ainakin yhden ohjauskentän (C), ja että ohjauskenttään on ohjauskentän (C) sisältämän informaation perusteella muodostettu ohjauskentän virheen- 5 tarkistustieto.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 16—22 mukainen langaton tiedonsiirto-järjestelmä (1), tunnettu siitä, että välineet tietokehysten (FR) muuntamiseksi tiedonsiirtokanavassa lähetettäviksi signaaleiksi on muodos- 10 tettu yhteysasemaan (AP1, AP2), ja välineet tiedonsiirtokanavassa lähetettyjen signaalien vastaanottamiseksi ja muuntamiseksi tietokehyk-siksi on muodostettu langattomaan päätelaitteeseen (MT1—MT4).

24. Jonkin patenttivaatimuksen 16—23 mukainen langaton tiedonsiirto-15 järjestelmä (1), tunnettu siitä, että se käsittää ainakin ensimmäisen langattoman päätelaitteen (MT1) ja toisen langattoman päätelaitteen (MT1), ja että ensimmäinen langaton päätelaite (MT1) käsittää ainakin välineet (8, 9, 20) tietokehysten (FR) lähettämiseksi ja toinen langaton päätelaite (MT2) käsittää ainakin välineet (8,10, 21) tietokehysten (FR) 20 vastaanottamiseksi.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 16—24 mukainen langaton tiedonsiirto- I järjestelmä (1), tunnettu siitä, että se on langaton lähiverkko. I »' * * · ! 35