FI108579B

FI108579B - Menetelmä ja mittausjärjestely juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän kohteen nopeuden määrittämiseen

Info

Publication number: FI108579B
Application number: FI991223A
Authority: FI
Inventors: Seppo Nissilae
Original assignee: Polar Electro Oy
Priority date: 1999-05-28
Filing date: 1999-05-28
Publication date: 2002-02-15
Also published as: EP1058091A3; US6418181B1; FI991223A; FI991223A0; EP1058091A2

Description

] 108579

Menetelmä ja mittausjärjestely juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän kohteen nopeuden määrittämiseen

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä juoksijan, kävelijän tai muun 5 liikkuvan elävän kohteen nopeuden määrittämiseksi mittausjärjestelyllä, jossa menetelmässä varsinaisessa nopeuden määrittämisessä käyttötilanteessa mitataan ainakin yksi kohteen suorittamaa askellusta suoraan tai epäsuorasti koskeva mittaussuure, joka on riippuvainen liikkuvan elävän kohteen liikkeen nopeudesta.

10 Keksinnön kohteena on myös menetelmä juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän kohteen nopeuden määrittämiseksi mittausjärjestelyllä, jossa menetelmässä varsinaisessa nopeuden määrittämisessä käyttötilanteessa mitataan ainakin yksi kohteen suorittamaa askellusta suoraan tai epäsuorasti koskeva mittaussuure, joka on riippuvainen liikkuvan elävän kohteen liik-15 keen nopeudesta.

Keksinnön kohteena on myös mittausjärjestely juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän kohteen nopeuden määrittämiseksi, joka mittausjärjestely käsittää anturin ainakin yhden sellaisen mittaussuureen mittaamiseksi joka suoraan tai epäsuorasti koskee kohteen suorittamaa askellusta ja on riip-20 puvainen liikkuvan elävän kohteen liikkeen nopeudesta.

Keksinnön kohteena on myös mittausjärjestely juoksijan, kävelijän , . tai muun liikkuvan elävän kohteen nopeuden määrittämiseksi, joka mittausjär- • · : jestely käsittää anturin ainakin yhden sellaisen mittaussuureen mittaamiseksi joka suoraan tai epäsuorasti koskee kohteen suorittamaa askellusta ja on riip- • · 25 puvainen liikkuvan elävän kohteen liikkeen nopeudesta.

Aiemmin tunnettuja menetelmiä ja mittausjärjestelyjä henkilön no-: ’ : ’: peuden mittaamiseen on useanlaisia.

:'i’: Eräs tunnettu tapa on käyttää pedometriä eli askelmäärän mittaria, johon lisätietona syötetään askelpituus, jolloin kertolaskulla saadaan selville 30 kuljettu matka. Kuljetun matkan ja mitatun kuluneen ajan perusteella saadaan ..... jakolaskulla selville nopeus. Kyseisessä tavassa ongelmana on kuitenkin se, että siinä ei pystytä eliminoimaan tai muutoin huomioimaan sitä, että askelpi-tuus muuttuu nopeuden muuttuessa. Toinen ongelma on askelpituuden tarkka ”"· mittaus.

, 35 Eräs muu tunnettu tapa on Doppler-laite, joka perustuu tutka-aalto- jen lähettämiseen ja kohteesta heijastuvien tutka-aaltojen havainnointiin. Ky- • · I ϋ 8 5 7 9 2 seinen tapa on kuitenkin kallis ja tehonkulutukseltaan korkea. Kyseinen tapa on myös herkkä maaston muutoksille ja lähistöllä oleville häiriölähteille.

Eräs muu tapa on kiihtyvyysanturin käyttö jalassa, koska kiihtyvyysanturin signaalista pystytään integroinnin avulla määrittämään nopeus. Kysei-5 sen tavan ongelmana on se, että jalkaan kiinnityksessä ongelmia aiheuttaa kiihtyvyysanturin koordinaatiston pyöriminen, koska jalka ei ole vakiokulmassa vaan jalka ja siten myös kiihtyvyysanturi pyörii. Ongelma ratkeaisi vain sillä, että jalan pyörintää ja siten siis kiihtyvyysanturin pyörintää mitattaisiin, mikä olisi erittäin vaikeaa toteuttaa.

10 Lisäksi tunnetaan kiihtyvyysanturin käyttö lantiolla yhdistettynä neu roverkon käyttöön. Kyseissä tavassa ongelmana on se, että anturia on vaikeaa asettaa seuraavilla mittauskerroilla täsmälleen samaan asentoon kuin aiemmilla mittauskeroilla, jolloin ongelmaksi muodostuu se, että anturilta saatava kiihtyvyyssignaali poikkeaa muiden mittauskertojen mittauksista.

15 Julkaisusta US-5,891,042 tunnetaan sykemittausjärjestelyllä va- i rustettu pedometri, jossa mikroprosessori on ohjelmoitu suorittamaan useita toimintoja. Eräässä toiminnossa, ns. speed-mode-toiminnossa, lasketaan kohteen hetkellinen tai keskimääräinen nopeus. Kyseisessä ratkaisussa nopeus lasketaan kuitenkin samalla tavalla kuin tavanomaisissakin pedometreissä, eli 20 pedometriltä saadaan askelmäärä, ja kun laitteelle syötetään askelpituus niin tiedetään kuljettu matka, ja kun laite itse mittaa tai laitteelle syötetään kulunut aika, niin laite laskee kuljetun matkan ja kuluneen ajan perusteella nopeuden.

• · ( Kyseisessä ratkaisussa kuten pedometreissä tavanomaisestikin askelpituuden . '. syöttäminen on ainoa merkittävä käyttäjäkohtainen informaatio, joka on osana ; 25 nopeuden laskennassa. Muuta käyttäjäkohtaista informaatiota ei käytetä no peuden mittaukseen, vaan ainoastaan siihen, että muodostetaan käyttäjälle : : sopiva tavoitesykealue (target zone). Mitään opetusmahdollisuutta ei ko. julkai sussa ole myöskään esitetty. Kyseisellä tunnetulla tavalla ei pystytä ottamaan huomioon sitä, että askelpituus muuttuu nopeuden muuttuessa. Tunnetut lait-30 teet eivät sisällä eikä niihin syötetä riittävästi informaatiota askelajan tai muun : · : mittaussuureen ja toisaalta nopeuden välisestä riippuvuudesta.

• I · » »

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on kehittää menetelmä ja menetelmän to- » : ’ ’: teuttava mittausjärjestely, jotta yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Kek- 35 sinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja järjestelmällä, joille on tunnus- ! O 8 5 7 9 3 omaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että mittausjärjestelylle annetaan nopeus-laskentaa varten käyttäjäkohtaista informaatiota, joka on mukana muodosta-5 massa ja/tai tarkentamassa mittaussuure-nopeus-riippuvuutta kuvaavaa laskentakaavaa, jolla nopeus lasketaan. Informaatio on keksinnön kehittyneem-mässä versiossa opetusinformaatiota, joka saadaan useilla todellisilla ope-tusmittauksilla, joissa kussakin mittausparina on esimerkiksi mittaussuure ja siihen liittyvä nopeus, tai esimerkiksi mittausparina on mittaussuure ja infor-10 maatio, josta nopeus saadaan eli mittaussuureen parina on tiettyyn tunnettuun matkaan kulunut aika ja ko. tunnettu matka. Kyseisessä kehittyneemmässä versiossa siis opetusmittausten avulla mittausjärjestelyn käyttäjä opettaa mittausjärjestelylle käyttäjäkohtaisen todellisiin mittauksiin perustuvan laskentakaavan. Tässä kehittyneemmässä versiossa käyttäjä siis useiden, vähintään 15 esimerkiksi kahden, mittaussuure-nopeus-parin avulla luo mittausjärjestelyyn laskentakaavan eli tavallaan luo mittaussuure-nopeus-käyrän, jonka avulla todellisissa mittauksissa voidaan laskea muidenkin mittaussuurearvojen mukaisia nopeuksia. Keksinnön toisessa versiossa käytetään informaation käyttäjää kuvailevaa informaatiota, jota käytetään tarkentamaan tunnettua ennalta lait-20 teeseen esimerkiksi tehtaalla, tukkuliikkeessä tai jälleenmyyjällä asetettua mit-taussuure-nopeus-riippuvuutta. Eli opetus on tehty jo esim. tehtaalla. Tässä toisessa versiossa on kyse siitä, että laitteessa on valmiina kaavoja eli taval-. . laan mittaussuure-nopeus-käyrästö, ja käyttäjän ilmoittaman informaation pe- , '. rusteella valitaan sopiva kaava, joka keskimääräistä paremmin kuvaa käyttäjä- • » · ; ; 25 informaation mukaisen henkilön mittaussuure-nopeus-riippuvuutta.

• ‘: Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on verrat- T ’: tain selkeillä ja teollisessa massatuotannossa hyvin toteutettavissa olevilla rat- 1 s * 1 / : kaisuilla aikaansaatava menetelmä ja mittausjärjestely, jolla saadaan tarkkoja : : : mittaustuloksia kohteen nopeudelle. Käyttäjäkohtaisella informaatiolla tai käyt- 30 täjäkohtaisella opetusinformaatiolla aikaansaadaan hyvä mukautuminen ni-, -: menomaan ko. käyttäjän kohdalla voimassaoleviin todellisen elämän realiteet- , *·. teihin. Keksinnön erityinen etu on se, että sen avulla pystytään eliminoimaan niitä haittoja, joita muutoin syntyisi siitä, että mittaussuure kuten esimerkiksi > · * · t askelaika muuttuu kohteen nopeuden muuttuessa.

f * ; i s 1 | 4 108579

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää askelpariaikaa ja sykettä kohteen nopeuden funktio- 5 na,

Kuvio 2 esittää ensimmäistä toteutusmuotoa mittausjärjestelystä, Kuvio 3 esittää toista toteutusmuotoa mittausjärjestelystä,

Kuvio 4 esittää lohkokaaviota mittaussuuretta mittaavan anturin sig-naalinkäsittelyelimistä, 10 Kuvio 5 esittää lohkokaaviota laskurista

Kuvio 6 esittää perinteistä sykemittausjärjesteiyä varustettuna keksinnön mukaisilla lisäpiirteillä,

Kuvio 7 esittää sykemittausjärjestelyn lähetinyksikköä henkilön rinnalla ja vastaanotinyksikköä henkilön ranteessa, 15 Kuvio 8 esittää mittaussuuresignaalia kävelylle ja juoksulle

Kuvio 9 esittää erillisenä laitteena olevaa juoksumattoa, jota käyttäen eräässä toteutusmuodossa saadaan nopeuslukemia mittausjärjestelyn opetusta varten

Kuvio 10 useita askelparikäyriä ja sykettä kohteen nopeuden funk- 20 tiona, • : Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Viitaten aluksi kuvioihin 6-7 todetaan, että keksintöä erityisesti voi-daan soveltaa henkilökohtaisissa sykemittausjärjestelyissä, erityisesti sykemit-25 tausjärjestelyn vastaanotinyksikössä R. Kuviossa 6 esitetyssä telemetrisessä sydänsykemittausjärjestelyssä EKG-elektrodit 1a on kytketty EKG-esivahvisti-men 1 differentiaalisiin tulonapoihin. Esivahvistimen 1 antama sykesignaali vah- » » · vistetaan AGC-vahvistimessa 2, jolla ohjataan tehovahvistinta 3, jossa aikaan-. saadaan käämejä 4 ohjaava sykesignaali, jonka pulssien välinen aikaväli sig- ' ‘ 30 naalissa on sama kuin sydänsykkeiden aikaväli. Käämeihin 4 generoituu siten sydänsykkeen tahdissa vaihteleva magneettikenttä. Kuvion 6 lohkot 1-4 edulli-:··: simmin muodostavat telemetrisen lähetinyksikön T kuten lähetinvyön, jota ihmi- nen H pitää ihoaan vasten kuten rintakehäänsä vasten. Kuviossa 6 muut lohkot lohkosta 5 alkaen muodostavat telemetrisen vastaanotinyksikön R, jota edulli-35 simmin on esimerkiksi ranteessa pidettävä vastaanotinrannekeyksikkö T. Kää- • · 5 i ’ 0 8 S 7 9 miltä 4 vastaanotettu eli vastaanotinkäämien 5 ilmaisema magneettikenttä vahvistetaan herkässä esivahvistimessa 6, jonka jälkeen signaali viedään signaa-livahvistimeen 7. Vahvistimen ulostulosignaali käsitellään mikrotietokoneessa 8, joka laskee halutusta määrästä edellisiä pulsseja keskimääräisen syketaa-5 juuden, joka ilmoitetaan eli näytetään näytöllä 10, kuten nestekidenäytöllä 10. Keskimääräinen syketaajuus voidaan myös tallettaa muistiin 9. Edellä mainittujen elementtien 1-10 osalta on laite näiltä osin kuten tunnetut sykemittauslait-teet. Nyt esillä olevan keksinnön, joka siis koskee henkilön nopeuden määrittämistä, olennaisin osa on lohko 30, joka on laskentayksikkö nopeuden määrittä-10 miseen.

Kuviossa 3 lohko 21 tarkoittaa kuvion 6 sykemittauselektrodeja 1a, ja kuviossa 3 lohko 22 tarkoittaa kuvion 6 lohkoja 2-3 eli vahvistimia, joskin kuvion 6 lohkossa 22 on myös suodatin, ja signaali-ilmaisin, joita ei kuviossa 6 ole erillisenä esitetty. Kuvion 3 lohko 22a esittää lähetinelintä joka vastaa kelaa 4 kuvi-15 ossa. Kuviossa 3 langaton yhteys 23 tarkoittaa kuvion 6 ja 7 mukaista langatonta telemetristä yhteyttä lähetinvyön T ja vastaanotinyksikön R välillä. Kuviossa 3 langallinen yhteys 24 tarkoittaa sitä, että elektrodit ja niiltä saatavaa signaalia muokkaavat elimet voisivat olla esimerkiksi samassa kotelossa kuin vastaanoti-nyksikkö, eli esimerkiksi rannekeyksikössä R.

20 Keksinnön kohde on siis mittausjärjestely juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän kohteen H kuten kuntoilijan nopeuden määrittämiseksi. Kyseessä oleva mittausjärjestely käsittää kuvioiden 3-4 anturin 41 ainakin yh-V den sellaisen mittaussuureen mittaamiseksi, joka suoraan tai epäsuorasti kos- ', ‘ : kee kohteen suorittamaa askellusta ja on riippuvainen liikkuvan elävän koh- ' · - 25 teen H eli esim. kuntoilevan henkilön H liikkeen nopeudesta.

•: ·: Suoraan askellusta koskevalla mittaussuureella tarkoitetaan henkilön :': *: H jalasta suoraan mitattavaa mittaussuuretta. Välillisesti askellusta koskevalla mittaussuureella tarkoitetaan muualta kuin jalasta, erityisesti kädestä mitattavaa mittaussuuretta. Edullisessa toteutusmuodossa anturi 41 on sykemittaus-. 30 järjestelyn rannekeyksikössä R, jolloin sykemittausjärjestelystä tulee kompakti.

Edullisesti mittaussuure on henkilön H käden heilahduksia mittaaval- ; ’ ta anturilta saatava mittaussuure, joka siis on askellusta epäsuorasti koskeva :·: mittaussuure, koska tällöin anturi 41 voidaan helposti integroida kädessä ole- ·:··’: vaan yksikköön R. Edullisesti havainnoidaan käden heilahdusta kerran edesta- ' . _ 35 kaisin, mikä jalkojen osalta vastaa askelparia. Tällöin mittausdatan määrä puo littuu.

; 1 Q 8 5 7 9 I 6

Keksinnön eräässä muussa edullisessa toteutusmuodossa mittaus-suure on yksi tai useampi seuraavista; askelaika, jalan kiihtyvyys horisontaali-suunnassa askelluksessa, jalan kiihtyvyys vertikaalisuunnassa askelluksessa, askelajan keskiarvo, perättäisten askelaikojen hajonta. Tällöin anturi olisi ja-5 lassa. Jotta mittausdatan määrä puoliintuisi, niin edullisesti tällöin on kyse siitä, että mittaussuure on yksi tai useampi seuraavista; askelpariaika, askelpa-riajan keskiarvo, perättäisten askelpariaikojen hajonta.

Seuraavaksi käsitellään keksinnön ensimmäistä toteutusmuotoa, jossa siis on kyseessä käyttäjän tekemä opetustoiminto. Keksinnössä mittausjär-10 jestely lisäksi käsittää mittausjärjestelylle opetettavan mittaussuure-nopeus-riippuvuuden perusteella nopeutta määrittävän laskentayksikön 30 ja laskentayksikköön 30 yhteydessä olevan yhden tai useamman ilmoitinelimen 50 käyttäjäkohtaisen opetusinformaation antamiseksi. Ilmoitinelintä 50 käyttäen ja mittaussuuretta mittaavaa mainittua anturia myöskin käyttäjäkohtaisen opetu-15 sinformaation lähteenä käyttäen mittaussuure-nopeus-riippuvuus opetetaan käyttäjäkohtaisen opetusinformaation avulla mittausjärjestelylle käyttäjäkohtaiseksi laskentakaavaksi nopeuden määrittämiseksi laskentakaavaa käyttävällä mainitulla laskentayksiköllä 30. Todetaan, että käyttäjäkohtaisen informaation ilmoittaminen mittausjärjestelylle voidaan suorittaa usealla tavalla, esimerkiksi 20 syöttämällä lukuarvo, tai valitsemalla kuvion 2 ja 3 mukaisilla MENU-elimen 51 kanssa käytettävillä UP ja DOWN elimillä 53-54 sopiva arvo arvojen joukosta jotka mittausjärjestelyssä on talletettuna, tai siirtämällä arvo mittausjärjestelylle : V esim. langattomasi. Kuvioissa 2, 3 ja 5 ilmoitinelin 50 käsittää myös LAP- :.··* merkityn elimen 54, jota käytetään ensimmäisen toteutusmuodon toisessa • · . * · · 25 versiossa, josta tarkemmin hiukan myöhempänä.

*:**: Menetelmänä tarkastellen sinänsä tunnetusti menetelmässä varsi- naisessa nopeuden määrittämisessä käyttötilanteessa mitataan ainakin yksi kohteen suorittamaa askellusta suoraan tai epäsuorasti koskeva mittaussuure, joka on riippuvainen liikkuvan elävän kohteen liikkeen nopeudesta. Keksinnös-_ _: 30 sä toimitaan siten, että ennen käyttötilanteessa tehtävää varsinaista nopeuden I * ... määrittämistä mittausjärjestelylle ainakin kerran opetetaan kuvion 1 mukaisesti *;·’ mittaussuure-nopeus-riippuvuus käyttäjäkohtaisen opetusinformaation avulla käyttäjäkohtaiseksi laskentakaavaksi jolla käyttötilanteessa varsinaisessa no-: · ·: peuden määrittämisessä nopeus määritetään.

_ ‘.t 35 Mainitun ensimmäisen toteutusmuodon ensimmäisessä versiossa on edullisesti tilanne se, että mittausjärjestelyn käsittämä opetusinformaation • · ! 7 : U B b 7 9 ilmoitinelin 51 käsittää välineet 52-54 kuviossa 9 esitetyllä erillisellä laitteella 60 mitatun kohteen nopeuksien ilmoittamiseen mittausjärjestelylle. Kuvion 9 esimerkissä ko. erillinen laite on edullisimmin juoksumatto. Menetelmänä tarkastellen tässä ensimmäisen toteutusmuodon ensimmäisessä versiossa ope-5 tusvaiheessa käyttäjäkohtaisena opetusinformaationa käytetään erillisellä laitteella 60 kuten suorittavien useiden nopeusmittausten arvoja ja nopeusmittausten kanssa pareittain yhteenkuuluvia askellusta suoraan tai epäsuorasti koskevia mittausjärjestelyllä anturilla 41 mitattuja mittaussuureen arvoja. Opetus-vaiheessa toimitaan siten, että erillisellä laitteella 60 suoritettavien nopeusmit-10 tausten arvot ilmoitetaan mittausjärjestelylle ilmoitinelimen 51 avulla henkilön H toimesta. Mittaussuureen arvot puolestaan ovat mittausjärjestelyn itsensä mittaamia arvoja, eli mittaussuuretta mittaavan anturin 41 mittaamia arvoja.

Jotta opetusmittaukset olisivat tarpeeksi kattavia eli edustavia eli laajoja, niin edullisesti toimitaan siten, että opetusvaiheessa kohde kulkee 15 useilla eri nopeuksilla, ainakin kahdella esimerkiksi neljällä eri nopeudella. Käyttäjä H asettaa juoksumaton/kävelymaton yms. liikuntalaitteen 60 pyörimään esimerkiksi neljällä eri nopeudella, esimerkiksi nopeuksilla 1 ja 1,5 ja 2,5 ja 5 m/s nopeuksilla. Käyttäjä siis tekee 4 harjoitusta ja tällöin päästään kuvion 1 mukaiseen esimerkiksi neljän pisteen käyrään, jossa kukin piste P1 -20 P4 käsittää ulkoselta nopeusmittauslaitteelta 60 saadun nopeuden arvon ja mittaussuureen arvon ja kunkin neljän harjoituksen osalta mittausjärjestelyn anturi 41 mittaa mittaussuureen arvon.

: V Mittausjärjestelyssä, edullisimmin laskentayksikössä 30 tai siihen ;.‘'i toiminnallisessa yhteydessä olevana mittausjärjestely käsittää tulkitsijan 70, ·.*·· 25 joka tulkitsee MENU-elintä 51, tulkiten erityisesti MENU-elimen 51 painallusten ·:·: tms. aktivointien määrää. Kun opetusta varten tehdyt harjoitukset laitetta 60 käyttäen on tehty, niin käyttäjä H painaa MENU-painiketta 51 kerran, jolloin tulkitsija 70 tulkitsee että nyt ollaan ilmoittamassa opetusmittauksen nopeuksien arvoja, jotka käyttäjä siis sai kuvion 9 esittämättä laitteelta 60 kuten juoksu-,,,,; 30 matolta tms laitteelta jolla nopeudet selvitettiin. UP ja/tai DOWN-elimien 52-53 avulla käyttäjä peräkkäin ilmoittaa ne nopeusarvot, joita hän juoksumatolla 60 ;* käytti. Mittausyksikkö asettaa nopeusarvot yhteen niitä koskevien mittaussuu- *": rearvojen kanssa. Täten mittausjärjestelyyn, edullisimmin laskentayksikköön •: · ·: 30 on ensimmäisessä toteutusmuodossa talletettu kuvion 1 käyrä matemaatti- 35 sena funktiona, koska pisteiden P1-P4 avulla saadaan mittaussuure-nopeus-riippuvuus laskentakaavan muotoon. Minimissään saadaan kahdellakin pis- 1 U8 5 7 9 8 i teellä riittävä laskentakaava, mutta hakijan havaintojen mukaan useamman j pisteen käyttö parantaa tarkkuutta.

Mainitun ensimmäisen toteutusmuodon toisessa versiossa on edullisesti tilanne se, että opetusvaiheessa menetelmässä kohde kulkee yhden tai 5 useamman pituudeltaan tunnetun matkan, siten että matkankuljentakertojen yhteismäärä on vähintään kaksi kertaa. Eli siis tehdään useita eli ainakin kaksi harjoitusta. Tunnettu matka voi olla esimerkiksi puhelinpylväiden tunnettu välimatka joka voi olla esimerkiksi 25 m tai 50 m. Kunkin matkan kulkemisen aikana kullakin kerralla samanaikaisesti mitataan matkaan kulunut aika. Täten 10 menetelmässä opetusinformaationa käytetään matkan tunnettua pituutta ja matkaan kuluneita aikoja ja matkan tunnetun pituuden ja matkaan kuluneiden aikojen kanssa yhteen kuuluvia askellusta suoraan tai epäsuorasti koskevia mittausjärjestelyllä anturilla 41 mitattuja mittaussuureen arvoja. Mittausjärjestelyn rakenteen osalta asiaa tarkasteltaessa on kyse siitä, että mittausjärjestelyn 15 käsittämä opetusinformaation ilmoitinelin 50 käsittää välineet 51-53 kuljettavan yhden tai useamman matkan tunnetun pituuden ilmoittamiseksi mittausjärjestelylle. Ja toisaalta on kyse myös siitä, että mittausjärjestelyn käsittämä opetusinformaation ilmoitinelin 50 käsittää välineet 51-53 yhden tai useamman tunnetun pituisen matkan suorittamiseen kuluneiden ainakin kahden yksittäi-20 sen matkan suoritusaikojen pituuksien ilmoittamiseksi mittausjärjestelylle käyttäen elimiä 51, 54 ja 80.

Kuten numeroinnista 51-53 edellä havaitaan, niin tässä ensimmäisen toteutusmuodon toisessa versiossa tunnetun matkan pituuden ilmoittami-\'·· sessa mittausjärjestelylle kyseessä voivat olla samat elimet 50, 51-53 kuin ·,'·· 25 mitä käytetään ensimmäisen toteutusmuodon em. ensimmäisessä versiossa : · ί erilliseltä laitteelta 60 käyttäjän tietoon saatavan nopeuden ilmoittamisessa.

Kun opetusta varten tehdyt tunnetun yhden tai useamman matkan .': *: kulkemisharjoitukset esimerkiksi puhelintolppien välillä on tehty, niin tunnetun matkan ilmoittaminen tapahtuu esim siten, että käyttäjä H painaa MENU-pai-a; 30 niketta 51 esimerkiksi kaksi kertaa, jolloin tulkitsija 70 tulkitsee että nyt ollaan ilmoittamassa opetusmittauksen tunnettua matkan pituutta, tai pituuksia jos on kyse eri pituisista tunnetuista matkoista. UP ja/tai DOWN-elimien 52-53 avulla ·:"*· käyttäjä peräkkäin ilmoittaa yhden tai useamman tunnetun matkan pituuden, esimerkiksi 25 m pituuden matka oli/on kullakin kuljentaharjoituksella sama.

'. _ 35 Kuvioista 2-3 ja 5 havaitaan, että välineet ainakin kahden yksittäi sen matkan suoritusaikojen pituuksien ilmoittamiseksi mittausjärjestelylle käsit- i08579 9 tää mittausjärjestelyssä olevan ajanottolaitteen 80, ja sitä ohjaavan käyttölii-tynnän 54, jota on merkitty myös merkinnällä LAP. Edullisesti hyödynnetään sykemittauslaitteen R ns. LAP-toimintoa eli väliajanottotoimintoa tai muuta se-kuntaattorityyppistä toimintoa, jota käytetään siten, että MENU-elintä 51 paine-5 taan esimerkiksi kolme kertaa jolloin tulkitsija 70 tulkitsee että nyt ollaan ilmoittamassa opetusmittauksen niitä aikoja jotka koskevat tunnetun pituisen matkan suoritusaikaa. Seuraavaksi käyttäjä painaa LAP-elintä 54 aloittaessaan tunnetun matkan kulkemisen, ja käyttäjä painaa pysäytystarkoituksessa LAP-elintä 80 kun tunnetun pituinen matka päättyy. Mittausjärjestely jakaa tunnetun 10 matkan pituuden, esim. 25 m, mittausjärjestelyn itsensä mittaamalla ajalla ja saa siis selville matkansuorituskertojen mukaisen määrän nopeuslukemia, joita vastaavat mittaussuuret kuten kädenheilahdusparien määrät on mittausjärjestely anturilla 41 mitannut kun käyttäjä H on tunnettua matkaa kulkenut. Mittausyksikkö asettaa nopeusarvot yhteen niitä koskevien mittaussuurearvo-15 jen kanssa. Täten mittausjärjestelyyn, edullisimmin laskentayksikköön 30 on ensimmäisessä toteutusmuodossa saatu tallennettua kuvion 1 käyrä matemaattisena funktiona, koska pisteiden P1-P4 avulla saadaan mittaussuure-nopeus-riippuvuus laskentakaavan muotoon. Toki matkan tunnettu pituus voidaan ilmoittaa mittausjärjestelylle jo etukäteen ennen kuin tunnetun pituista 20 matkaa ryhdytään kulkemaan.

Ensimmäisen toteutusmuodon ensimmäisessä versiossa suoritettavalle nopeuden ilmoittamiselle ja ensimmäisen toteutusmuodon toisessa versiossa suoritettavalle tunnetun pituisen matkan pituuden ilmoittamiselle ja :.' ·: myös muille ilmoittamistoiminnoille joita käyttäjä suorittaa pätee se, että asia ·.*·· 25 voidaan hoitaa syöttämällä lukuarvo, tai valitsemalla kuvioiden 2-3 mukaisilla *:··: MENU-elimen 51 kanssa käytettävillä UP ja DOWN elimillä 52-53 sopiva arvo arvojen joukosta jotka mittausjärjestelyssä on talletettuna, tai siirtämällä arvo : mittausjärjestelylle esim. langattomasti, tai jollakin muulla tavalla. UP ja/tai > DOWN-elimiä 52-53 käytettäessä ensimmäisen toteutusmuodon ensimmäi-. 30 sessä versiossa nopeusarvoja voi olla talletettu esimerkiksi 0.5 m/s välisin ar voin, joiden joukosta käyttäjä elimillä 52-53 valitsee oikeat arvot. Vastaavasti ensimmäisen toteutusmuodon toisessa versiossa tunnettuja matkojen pituuk-siä voi olla tallennettuna esimerkiksi 25 m välisin lukemin, joiden joukosta ·:··': elimillä 52-53 etsitään oikea.

35 Menetelmässä edullisesti siis toimitaan siten, että opetusvaiheessa toimitaan siten, että tunnetun matkan kulkemiseen kuluneet ajat mitataan mit- ! 10 ! 0 8 5 79 tausjärjestelyllä itsellään ja siten, että opetusvälineessä toimitaan siten, että tunnetun matkan pituus, esim 25 m, ilmoitetaan mittausjärjestelylle.

Jotta opetuksesta tuli kattava ja siten laskentakaavan osalta tarkempi, niin edullisesti on menetelmä sellainen, että opetusvälineessä toimitaan 5 siten, että kohde kulkee tunnetun matkan useilla eri nopeuksilla.

Liittyen ensimmäisen toteutusmuodon yhteydessä käytettyyn tunnettuun yhteen tai useampaa matkaan todetaan, että edullisimmin kyseessä on vain yksi matka, jotka suoritetaan useita kertoja eli vähintään kaksi kertaa. Etuna on se, että selvitään vain yhden matkanpituusarvon ilmoittamisella. 10 Vaihtoehtoisesti voi kyseessä olla kaksi tai useampiakin eri pituisia matkoja, joiden yhteenlaskettu suorituskertamäärä on vähintään kaksi kertaa.

Seuraavaksi käsitellään keksinnön toista toteutusmuotoa, johon liittyvää mittaussuure-nopeus-riippuvuuskäyrästöä kuvaa kuvion 10 kolme käyrää. Mittausjärjestelyn rakenne kuvataan viitaten samoihin kuvioihin kuten 15 edellä eli viitaten kuvioihin 2-6.

Kyseessä on siis mittausjärjestely juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän kohteen H nopeuden määrittämiseksi. Mittausjärjestely käsittää anturin 41 ainakin yhden sellaisen mittaussuureen mittaamiseksi joka suoraan tai epäsuorasti koskee kohteen suorittamaa askellusta ja on riippuvainen liik-20 kuvan elävän kohteen liikkeen nopeudesta. Olennaista toisessa toteutusmuodossa on että mittausjärjestely lisäksi käsittää mittausjärjestelylle ennalta tallennetun mittaussuure-nopeus-riippuvuuden perusteella nopeutta määrittävän : · * laskentayksikön 30 ja laskentayksikköön 30 yhteydessä olevan yhden tai use- * » :.’ i ämmän ilmoitinelimen 50, 51-53 käyttäjäkohtaisen informaation ilmoittamisek- • · ·.’·· 25 si. Olennaista myös on että ko. ilmoitinelimellä 50, 51-53 mittaussuure- nopeus-riippuvuutta täsmennetään mittausjärjestelylle ilmoitettavalla käyttäjä-kohtaisella informaatiolla käyttäjäkohtaisen laskentakaavan luomiseksi, valit-semiseksi tai muutoin aikaansaamiseksi nopeuden määrittämiseksi laskentakaavaa käyttävällä laskentayksiköllä 30. Tässä toisessa toteutusmuodossa on ..,.: 30 kyse siitä, että mittausjärjestelyssä, edullisimmin laskentayksikössä on valmii na kaavoja eli tavallaan kuvion 10 mittaussuure-nopeus-käyrästö. Keksinnössä toimitaan siten, että käyttäjän ilmoittaman informaation perusteella valitaan sopiva kaava, joka keskimääräistä paremmin kuvaa käyttäjäinformaation mu-· .*·’: kaisen henkilön mittaussuure-nopeus-riippuvuutta. Nopeus lasketaan ko. op- 35 timaalisempaa kaavaa käyttäen. Menetelmänä ajatellen on toisessa toteutus-muodossa kyse siitä, että mittausjärjestelyyn ennalta tallennettua mittaussuu- 1 O B 5 7 9 11 ! re-nopeus-riippuvuutta täsmennetään mittausjärjestelylle ilmoitettavalla käyttäjäkohtaisella informaatiolla, ja mainitun ennalta tunnetun mittaussuure-nopeus-riippuvuuden ja käyttäjäkohtaisen informaation avulla luodaan, valitaan tai muutoin aikaansaadaan käyttäjäkohtainen laskentakaava, jolla käyttötilan-5 teessä varsinaisessa nopeuden määrittämisessä nopeus määritetään.

Mittausjärjestelylle ilmoitettava nopeuden määrityksessä käytettävä käyttäjäkohtainen informaatio edullisesti on yksi tai useampi seuraavista; henkilön H ikä, paino, pituus, sukupuoli, jalan koko. Edullisessa toteutusmuodossa on mainittu laskentakaava sellainen, että laskentakaava on ainakin 10 pääasiallisesti muotoa: nopeus = A / (k * mittaussuure + B), missä yhden tai useamman tekijän A, B, k arvo riippuu annetusta käyttäjäkoh-15 täisestä informaatiosta tai lisäinformaatiosta.

Kummassakin em. pääasiallisessa toteutusmuodossa on yhteneväisyyksiä eräissä yksityiskohtiin liittyvissä edullisissa toteutusmuodoissa. Kuvioihin 2-3 viitaten todetaan, että mittausjärjestely käsittää edullisesti näytön 10, täten menetelmässä määritetty kohteen nopeus näytetään mittausjärjeste-20 lyn käsittämällä näytöllä 10, joka siis on sama näyttö kuin varsinaisessa sy-kemittarirannekeyksikössä R. Edullisesti mittausjärjestely käsittää muistin 110, joten menetelmässä määritetty kohteen nopeus tallennetaan mittausjärjestelyn • : muistiin. Eräs mahdollisuus on se, että edullisesti menetelmä käsittää siirtoyh- Ύ*: teysosan 120 jolla menetelmässä laskentayksiköllä 30 määritetty kohteen no- ..*·· 25 peus siirretään jatkokäsittelyyn, esimerkiksi mikrotietokoneelle tai muulle ulkoi- ':" i selle tiedonkäsittelylaitteelle.

Palaten takaisin ensimmäiseen toteutusmuotoon todetaan, että edullisessa toteutusmuodossa voidaan myös ensimmäisessä toteutusmuodossa opetustoiminnon lisäksi käyttää käyttäjää H koskevan informaation il-(>i; 30 moittamista elimillä 50, 51-53 mittausjärjestelylle. Ensimmäistä toteutusmuo toa tarkentava käyttäjäkohtainen lisäinformaatio voi olla vastaavaa kuin mitä edellä esitettiin käytettäväksi toisessa toteutusmuodossa käyttäjäkohtaisena informaationa.

·*.··! Myös sykettä voidaan pitää askellukseen epäsuorasti liittyvänä mitta- 35 ussuureena kuten kuviosta 1 havaitaan. Ja sykettä voidaan myös käyttää informaationa tai lisäinformaationa nopeuden laskennassa.

12 ! 0B579

Kuvioihin viitaten todetaan, että mittausjärjestely on henkilökohtainen kohteen H mukana kulkeva sykemittausjärjestely, jonka käsittämä sykein-formaatiovastaanotinrannekeyksikkö R on se sykemittausjärjestelyn osa jossa nopeuden määrittämisen suorittava laskentayksikkö 30 on. Edullisesti on rat-5 kaisu sellainen, että mittaussuuretta mittaava anturi 41 on sykevastaanotin-rannekeyksikössä, eli kuvioihin 2-3 viitaten kyseessä olisi langallinen yhteys ja vielä siten, että anturi 41 ja sen signaalinkäsittelyelimet 42 ovat samassa kotelossa kuin itse vastaanotinyksikkö.

Kuviossa 4 on esitetty mittaussuuretta mittaavaan anturia 41 koskelo vaa rakennetta tarkemmin. Kuviossa 4 ratkaisu käsittää vahvistimen 201, jonne mittaussignaali tulee, vahvistimeen kytketyn suodattimen 202, suodatti-meen kytketyn signaalimuokkain/ilmaisijan 203 ja siihen kytketyn tiedonsiirto-elimen 204, joka siirtää informaation laskentayksikölle 30 kuvioiden 2-3 mukaisesti.

15 Kuviossa 5 on esitetty mittausjärjestelyn ydinosien muodostamaa rakennetta. Kuviossa 5 mittausjärjestely käsittää signaalivastaanottimen 301 mittaussuuretta koskevan signaalin vastaanottamiseksi mittausanturilta 41. Lisäksi mittausjärjestely käsittää signaalivastaanottimen 302 mittaussuuretta koskevan signaalin vastaanottamiseksi sykemittausanturilta 21. Lisäksi mit-20 tausjärjestely edullisesti käsittää vastaanottimen 303 muiden tietojen vastaanottamiseksi. Lisäksi järjestely käsittää em. kolmelle lohkolle 301-303 edullisesti yhteisen elimen 304 signaalinkäsittelyä ja tietojen käsittelyä. Kyseinen : V elin 304 on yhteydessä varsinaiseen laskentayksikköön 30. Laskentayksiköön ‘ : on yhteydessä ajastin 80, jota ohjaa LAP-elin 54.

·.*·: 25 Edullisesti mittausjärjestely käsittää välineet 500 ennen nopeuden ·:··: määrittämistä havaita onko kyseessä kävely vai juoksu. Ko. välineet havaita onko kyseessä kävely vai juoksu on järjestetty ohjaamaan nopeuden määrit- i tämisessä käytettävän laskentakaavan valintaa, muodostamista, tai laskentakaavan muuta aikaansaamista. Edullisesti toimitaan siis siten, että varsinai-: 30 sessa nopeuden määrittämisessä menetelmässä käytetään erilaista laskenta- ... kaavaa kävelylle kuin mitä käytetään juoksulle. Edullisesti toimitaan siten, että ;** mainitun mittaussuureen ja/tai muun mittaussuureen perusteella määritetään :*" onko kyseessä kävely vai juoksu. Edullisesti toimitaan siten, että kuvioon 8 ·:··: viitaten menetelmässä toimitaan siten, että mainitun mittaussuureen ja/tai ’.t 35 muun mittaussuureen pulssinmuodon ja/tai amplitudin perusteella määritetään onko kyseessä kävely vai juoksu. Kuviosta 8 havaitaan, että juoksussa pulssin * » t * » | · ! O B 5 7 9 13 ! PR nouseva reuna on jyrkempi kuin kävelyssä pulssin PW nouseva reuna.

Hakemuksessa esitetyt mittausjärjestelyt olennaiset osat voidaan toteuttaa erilliskomponenteilla, integroiduilla piireillä, varsinaisilla ASIC-piireillä, ohjelmallisesti, tai edellämainittujen tapojen halutunlaisena kombinaationa.

5 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

t · • # I i I • * * 1 I * I I • * t

Claims

1 Q8 579 ! rasti koskee kohteen suorittamaa askellusta ja on riippuvainen liikkuvan elävän kohteen liikkeen nopeudesta, tunnettu siitä, että mittausjärjestely lisäksi käsittää mittausjärjestelylle ennalta tallennetun mittaussuure-nopeus-riippuvuuden perusteella nopeutta määrittävän laskentayksikön ja laskentayk-5 sikköön yhteydessä olevan yhden tai useamman ilmoitinelimen käyttäjäkohtaisen informaation ilmoittamiseksi, jolla mittaussuure-nopeus-riippuvuutta täsmennetään mittausjärjestelylle ilmoitettavalla käyttäjäkohtaisella informaatiolla käyttäjäkohtaisen laskentakaavan luomiseksi, valitsemiseksi tai muutoin aikaansaamiseksi nopeuden määrittämiseksi laskentakaavaa käyttävällä lasken-10 tayksiköllä.

1. Menetelmä juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän kohteen nopeuden määrittämiseksi mittausjärjestelyllä, jossa menetelmässä varsinaisessa nopeuden määrittämisessä käyttötilanteessa mitataan ainakin yksi 5 kohteen suorittamaa askellusta suoraan tai epäsuorasti koskeva mittaussuure, joka on riippuvainen liikkuvan elävän kohteen liikkeen nopeudesta, tunnet-t u siitä, että ennen käyttötilanteessa tehtävää varsinaista nopeuden määrittämistä mittausjärjestelylle ainakin kerran opetetaan mittaussuure-nopeus-riippuvuus käyttäjäkohtaisen opetusinformaation avulla käyttäjäkohtaiseksi 10 laskentakaavaksi, jolla käyttötilanteessa varsinaisessa nopeuden määrittämisessä nopeus määritetään.

2. Menetelmä juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän kohteen nopeuden määrittämiseksi mittausjärjestelyllä, jossa menetelmässä varsinaisessa nopeuden määrittämisessä käyttötilanteessa mitataan ainakin yksi 15 kohteen suorittamaa askellusta suoraan tai epäsuorasti koskeva mittaussuure, joka on riippuvainen liikkuvan elävän kohteen liikkeen nopeudesta, tunnet-t u siitä, että mittausjärjestelyyn ennalta tallennettua mittaussuure-nopeus-riippuvuutta täsmennetään mittausjärjestelylle ilmoitettavalla käyttäjäkohtaisella informaatiolla, ja mainitun ennalta tunnetun mittaussuure-nopeus-20 riippuvuuden ja käyttäjäkohtaisen informaation avulla luodaan, valitaan tai muutoin aikaansaadaan käyttäjäkohtainen laskentakaava, jolla käyttötilan- I « ; '/ teessä varsinaisessa nopeuden määrittämisessä nopeus määritetään.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että opetusvaiheessa käyttäjäkohtaisena opetusinformaationa käytetään erilli- « · 25 sellä laitteella suoritettavien useiden nopeusmittausten arvoja ja nopeusmittari ·, usten kanssa pareittain yhteenkuuluvia askellusta suoraan tai epäsuorasti >; , koskevia mittausjärjestelyllä mitattuja mittaussuureen arvoja.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, , että opetusvaiheessa toimitaan siten, että erillisellä laitteella suoritettavien no- tilli ’ ’ 30 peusmittausten arvot ilmoitetaan mittausjärjestelylle, ja että mittaussuureen ... ’ arvot ovat mittausjärjestelyn itsensä mittaamia arvoja.

:*·: 5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ....: että opetusvaiheessa kohde kulkee useilla eri nopeuksilla.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 35 että opetusvaiheessa menetelmässä kohde kulkee yhden tai useamman pituudeltaan tunnetun matkan siten, että matkankuljentakertojen yhteismäärä on

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että opetusvaiheessa toimitaan siten, että tunnetun matkan kulkemiseen kuluneet ajat mitataan mittausjärjestelyllä itsellään.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että opetusvaiheessa toimitaan siten, että tunnetun matkan pituus ilmoitetaan mittausjärjestelylle.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että opetusvaiheessa toimitaan siten, että kohde kulkee tunnetun matkan 15 useilla eri nopeuksilla.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että varsinaisessa nopeuden määrittämisessä menetelmässä käytetään erilaista laskentakaavaa kävelylle kuin mitä käytetään juoksulle.

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että varsinaisessa nopeuden määrittämisessä menetelmässä toimitaan siten, että mainitun mittaussuureen ja/tai muun mittaussuureen perusteella määritetään onko kyseessä kävely vai juoksu.

’* 12. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu i siitä, että varsinaisessa nopeuden määrittämisessä menetelmässä toimitaan ·/.: 25 siten, että mainitun mittaussuureen ja/tai muun mittaussuureen pulssinmuo- ::" i don ja/tai amplitudin perusteella määritetään onko kyseessä kävely vai juoksu.

13. Patenttivaatimuksen 10 ja 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että laskentakaava, jota käyttäen nopeus määritetään, valitaan sen mukaan havaittiinko kyseessä olevan kävely vai juoksu. t. 30

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytettävä muu mittaussuure, jonka arvon suuruutta käytetään selvittämään onko kyseessä kävely vai juoksu, on kohteen kehosta :": mitattava sykeinformaatio. : · · 15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 35 että nopeuden määrittämisessä lisäksi käytetään käyttäjäkohtaista lisäinformaatiota, joka ilmoitetaan mittausjärjestelylle. • > · : t > » • O B 5 7 9 !

15. OB 579 ! vähintään kaksi kertaa, ja jonka kunkin matkan kulkemisen aikana kullakin kerralla samanaikaisesti mitataan matkaan kulunut aika, ja että menetelmässä opetusinformaationa käytetään matkan tunnettua pituutta ja matkaan kuluneita aikoja ja matkan tunnetun pituuden ja matkaan kuluneiden aikojen kanssa 5 yhteen kuuluvia askellusta suoraan tai epäsuorasti koskevia mittausjärjestelyllä mitattuja mittaussuureen arvoja.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nopeuden määrittämisessä käytettävä käyttäjäkohtainen lisäinformaatio on yksi tai useampi seuraavista; ikä, paino, pituus, sukupuoli, jalan koko.

17. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nopeuden määrittämisessä käytettävä käyttäjäkohtainen informaatio on yksi tai useampi seuraavista; ikä, paino, pituus, sukupuoli, jalan koko

18. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausjärjestely, jossa menetelmää sovelletaan on henkilökohtainen 10 kohteen mukana kulkeva sykemittausjärjestely.

19. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausjärjestely, jossa menetelmää sovelletaan on henkilökohtainen kohteen mukana kulkeva sykemittausjärjestely, jonka käsittämä sykeinformaa-tiovastaanotinrannekeyksikkö on se sykemittausjärjestelyn osa jossa nopeu- 15 den määrittäminen suoritetaan.

20. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä määritetty kohteen nopeus näytetään mittausjärjestelyn käsittämällä näytöllä.

21. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että menetelmässä määritetty kohteen nopeus tallennetaan mittausjärjestelyn muistiin.

22. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu : 'siitä, että menetelmässä määritetty kohteen nopeus siirretään jatkokäsittelyyn.

23. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että mittaussuure on yksi tai useampi seuraavista; askelaika, jalan kiihty- •;. : vyys horisontaalisuunnassa askelluksessa, jalan kiihtyvyys vertikaalisuunnas- .·:·. sa askelluksessa, askelajan keskiarvo, perättäisten askelaikojen hajonta.

24. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu » I f siitä, että mittaussuure on käden heilahduksia mittaavalta anturilta saatava . 30 mittaussuure, joka siis on askellusta epäsuorasti koskeva mittaussuure.

’ / 25. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu < » ··' siitä, että mittaussuure on yksi tai useampi seuraavista; askelpariaika, askel- •; * · · pariajan keskiarvo, perättäisten askelpariaikojen hajonta.

26. Patenttivaatimuksen 2 tai 15 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että laskentakaava on ainakin pääasiallisesti muotoa: •: · ‘ nopeus = A / (k * mittaussuure + B), missä yhden tai useamman teki- ! 17 10 8 b 79 jän A, B, k arvo riippuu annetusta käyttäjäkohtaisesta informaatiosta tai lisäinformaatiosta.

27. Mittausjärjestely juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän kohteen nopeuden määrittämiseksi, joka mittausjärjestely käsittää anturin ai-5 nakin yhden sellaisen mittaussuureen mittaamiseksi joka suoraan tai epäsuorasti koskee kohteen suorittamaa askellusta ja on riippuvainen liikkuvan elävän kohteen liikkeen nopeudesta, tunnettu siitä, että mittausjärjestely lisäksi käsittää todellisten mittaustulosten avulla mittausjärjestelylle opetettavan mit-taussuure-nopeus-riippuvuuden perusteella nopeutta määrittävän laskentayk-10 sikön ja laskentayksikköön yhteydessä olevan yhden tai useamman antajan käyttäjäkohtaisen opetusinformaation antamiseksi, jota käyttäen ja mittaussuu-retta mittavaa mainittua anturia myöskin käyttäjäkohtaisen opetusinformaation lähteenä käyttäen mittaussuure-nopeus-riippuvuus opetetaan käyttäjäkohtaisen opetusinformaation avulla mittausjärjestelylle käyttäjäkohtaiseksi lasken-15 takaavaksi nopeuden määrittämiseksi laskentakaavaa käyttävällä mainitulla laskentayksiköllä.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen mittausjärjestely, tunnet-t u siitä, että mittausjärjestelyn käsittämä opetusinformaation antaja käsittää välineet erillisellä laitteella mitatun kohteen nopeuksien ilmoittamiseen mittaus- 20 järjestelylle.

29. Patenttivaatimuksen 27 mukainen mittausjärjestely, tunnet-t u siitä, että mittausjärjestelyn käsittämä opetusinformaation antaja käsittää ; välineet kuljettavan yhden tai useamman matkan tunnetun pituuden ilmoitta- miseksi mittausjärjestelylle.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen mukainen mittausjärjestely, • · :··· tunnettu siitä, että mittausjärjestelyn käsittämä opetusinformaation antaja käsittää välineet yhden tai useamman tunnetun pituisen matkan suorittami-seen kuluneiden ainakin kahden yksittäisen matkan suoritusaikojen pituuksien ilmoittamiseksi mittausjärjestelylle. . 30

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen mittausjärjestely, tunnet tu siitä, että välineet ainakin kahden yksittäisen matkan suoritusaikojen pituuksien ilmoittamiseksi mittausjärjestelylle käsittää mittausjärjestelyssä ole-:· ·: van ajanottolaitteen, ja sitä ohjaavan käyttöliitynnän.

32. Mittausjärjestely juoksijan, kävelijän tai muun liikkuvan elävän 35 kohteen nopeuden määrittämiseksi, joka mittausjärjestely käsittää anturin ai-’·’··’ nakin yhden sellaisen mittaussuureen mittaamiseksi joka suoraan tai epäsuo-

33. Patenttivaatimuksen 26 tai 32 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että mittausjärjestely on henkilökohtainen kohteen mukana kulkeva sykemittausjärjestely.

34. Patenttivaatimuksen 26 tai 32 mukainen mittausjärjestely, tun-15 n e 11 u siitä, että mittausjärjestely on henkilökohtainen kohteen mukana kulkeva sykemittausjärjestely, jonka käsittämä sykeinformaatiovastaanotinranne-keyksikkö on se sykemittausjärjestelyn osa jossa nopeuden määrittämisen suorittava laskentayksikkö on.

35. Patenttivaatimuksen 34 mukainen mittausjärjestely, tunnet-20 t u siitä, että mittaussuuretta mittaava anturi on sykevastaanotinrannekeyksi- kössä.

36. Patenttivaatimuksen 26 tai 32 mukainen mittausjärjestely, tun-n e 11 u siitä, että mittausjärjestely käsittää välineet ennen nopeuden määrit- ; / ·; tämistä havaita onko kyseessä kävely vai juoksu. /·.: 25

37. Patenttivaatimuksen 36 mukainen mittausjärjestely, tunnet- *;«· t u siitä, että välineet havaita onko kyseessä kävely vai juoksu on järjestetty :·. ohjaamaan nopeuden määrittämisessä käytettävän laskentakaavan valintaa, , ·, muodostamista, tai laskentakaavan muuta aikaansaamista.

38. Patenttivaatimuksen 32 mukainen mittausjärjestely, tunnet-30 t u siitä, että laskentakaava on ainakin pääasiallisesti muotoa: nopeus = A / (k * mittaussuure + B), missä yhden tai useamman tekijän A, B, k arvo riippuu annetusta käyttäjäkohtaisesta informaatiosta. 's 0 B 5 7 9