FI108270B - Menetelmä ja järjestely katkottujen kehysten moodiin liittyvien mittausten tekemiseksi optimaalisen aikataulun mukaisesti solukkoradiojärjestelmässä - Google Patents

Description

108270

Menetelmä ja järjestely katkottujen kehysten moodiin liittyvien mittausten tekemiseksi optimaalisen aikataulun mukaisesti solukkoradiojärjestelmässä

Keksintö liittyy yleisesti käytön aikaisten mittausten tekemiseen ja signaloinnin 5 vastaanottoon aikataulun mukaisesti solukkoradiojärjestelmässä. Erityisesti keksintö liittyy mittaus- ja vastaanottoaikataulujen optimoimiseen tilanteessa, jossa langaton päätelaite voi toimia useilla taajuusalueilla ja suorittaa vaihtoja taajuusalueiden välillä.

Tämän patenttihakemuksen jättämisen ajankohtana on tehty päätös hyväksyä laaja-10 kaistainen koodijakoinen multipleksointi (Wideband Code Division Multiple Access, WCDMA) yhdeksi UMTS-järjestelmänä (Universal Mobile Telecommunication System) tunnetun kolmannen sukupolven yleisen solukkoradiojärjestelmän multipleksointijärjestelmäksi. UMTS-järjestelmässä maanpäällinen tukiasemajärjestelmä tunnetaan nimellä UTRA (UMTS Terrestrial Radio Access). CDMA:ssa tie-15 donsiirto tietyllä kanavalla on yleensä jatkuvaa, toisin kuin TDMA (Time Division Multiple Access) -järjestelmissä, joissa kukin kanava varaa tietyn jaksottain toistuvan aikavälin. Kuitenkin sekä CDMA:ssa että TDMA:ssa on tavallista järjestää tiedonsiirto peräkkäisiksi, jatkuvakestoisiksi kehyksiksi.

Jotta langaton päätelaite voisi täysin käyttää hyväkseen käytettävissä olevia solukko-20 radioverkon resursseja, olisi hyvin edullista, jos se voisi olla yhteydessä sekä toisen että kolmannen sukupolven järjestelmien tukiasemiin ja siirtyä näiden tukiasemien solujen välillä sen mukaan, kuinka kohtuullisen laatutason omaavia yhteyspalveluja on saatavissa kullakin hetkellä ja mihin hintaan. Etsiessään jatkuvasti optimaalista tukiasemaa tiedonsiirtoa varten langattoman päätelaitteen on suoritettava mittauksia, 25 jotka kertovat kultakin mahdolliselta tukiasemalta saatavissa olevan signaalin voimakkuuden. Lisäksi päätelaitteen on vastaanotettava tiettyjä signalointisanomia mahdollisilta tukiasemilta voidakseen suunnitella etukäteen uuden solun valintaa tai tukiaseman vaihtoa. On yleisesti tunnettua, että jos päätelaite on yhteydessä ' ’‘ - CDMA-tukiasemaan, se tarvitsee muutamia lyhyitä aikavälejä, joiden aikana muuten 30 jatkuva, tukiasemalta päätelaitteeseen tapahtuva CDMA-lähetys keskeytetään mittausten suorittamiseksi ja signaloinnin vastaanottamiseksi.

Äskettäin on osoitettu, että on edullista keskeyttää myös päätelaitteelta tukiasemalle tapahtuva CDMA-lähetys mittausten ja signaloinnin vastaanoton ajaksi. Kuvaamme lyhyesti tämän havainnon taustalla olevia syitä viittaamalla kuvaan 1, jossa 108270 2 GSM1800-jäqestelmää (Global System for Mobile telecommunications at 1800 MHz), joka tunnetaan myös nimellä DCS 1800 (Digital Cellular System at 1800 MHz) pidetään esimerkkinä toisen sukupolven solukkoradiojärjestelmästä. GSM1800-jäqestelmässä lähetystaajuudet päätelaitteelta tukiasemalle ovat välillä 5 1710 - 1785 MHz ja vastaavat lähetystaajuudet tukiasemalta päätelaitteelle ovat välillä 1805 - 1880 MHz. Päätelaitteelle tulevien lähetystaajuuksien yläpuolella on kapea taajuusalue DECT (Digital European Cordless Telephone) -järjestelmän taajuuksille ja toinen kapea taajuusalue UTRA TDD (Time Division Duplex) -järjestelmän taajuuksille. UTRA FDD (Frequency Division Duplex) -järjestelmässä lähe-10 tystaajuudet päätelaitteelta tukiasemalle ovat välillä 1920 - 1980 MHz ja vastaavat lähetystaajuudet tukiasemalta päätelaitteelle ovat välillä 2110-2180 MHz. Näiden välillä on myös toinen suhteellisen kapea taajuusalue UTRA TDD -taajuuksille välillä 2010 - 2025 MHz.

Jos langaton päätelaite harkitsee vaihtoa UTRA FDD -solusta GSM1800-soluun, 15 sen pitäisi voida vastaanottaa ja dekoodata signalointisanomia taajuusalueella, jota GSM1800-järjestelmä käyttää tukiasemalta päätelaitteelle tapahtuvissa lähetyksissä. UTRA FDD -järjestelmän päätelaitteelta tukiasemalle tapahtuvissa lähetyksissä käyttämä taajuus on niin lähellä GSM1800-järjestelmän tukiasemalta päätelaitteelle tapahtuvissa lähetyksissä käyttämää taajuutta, että se hyvin todennäköisesti aiheut-20 taa radiotaajuusvuotoa päätelaitteen dupleksisuodattimen kautta vastaanotinketjuun ja häiritsee siksi mittauksia tai vastaanottoa dekoodausta varten tai jopa estää ne. Tähän ongelmaan on kehitetty erilaisia laitteistoratkaisuja, kuten eri antennin käyttäminen eri taajuusalueille ja hyvin korkealaatuiset dupleksisuodattimet, mutta ne vaativat tyypillisesti huomattavan monimutkaisen päätelaiterakenteen ja ovat siksi 25 valmistuksen kannalta epäedullisia. On paljon helpompaa järjestää sopivat keskeytykset myös päätelaitteelta tukiasemalle tapahtuviin lähetyksiin, etenkin jos vastaaville toiseen suuntaan tapahtuville lähetyksille on jo määritetty vastaavat keskeytykset.

UTRA-järjestelmässä hyväksytty CDMA-lähetyksen keskeytysmuoto tunnetaan kat-I 30 kottujen kehysten moodina. Se tarkoittaa tavallisesti sitä, että ennalta määrätty osa tietystä kehysjaksosta jätetään tyhjäksi, eli siinä ei tapahdu lähetystä. Kehys, joka sisältää mainitun kehysjakson aikana lähetettäväksi määrätyn tietosisällön, lähetetään kehysjakson jäljellä olevan osan aikana pakatussa muodossa käyttämällä esimerkiksi vähän suurempaa lähetystehoa. Käytettäväksi on esitetty kolme katkottujen kehysten 35 moodin tyyppiä; kahden tyypin yhdistelmää voidaan lisäksi pitää neljäntenä tyyppinä. Kuvassa 2 esitetään katkottujen kehysten moodin eri tyypit koordinaattijärjes- 3 108270 telmässä, jossa vaaka-akseli kuvaa aikaa jaettuna kehysjaksoihin (esim. 10 ms) ja pystyakseli kuvaa lähetystehoa joinakin mielivaltaisina yksikköinä. Kehys 201 kuvaa tyhjää jaksoa kehysjakson lopussa, kehys 202 kuvaa tyhjää jaksoa kehysjakson keskellä ja kehys 203 kuvaa tyhjää jaksoa kehysjakson alussa. Keskenään peräkkäi-5 set kehykset 204 ja 205 ovat edellä kuvattua ensimmäistä ja kolmatta tyyppiä, jolloin on heti ilmeistä, että näiden peräkkäisten kehysjaksojen välillä olevan rajalinjan molemmin puolin on suhteellisen pitkä tyhjä jakso. Tätä ’’kaksinkertaista” tyhjää jaksoa voidaan pitää katkottujen kehysten moodin neljäntenä tyyppinä, vaikka se on itse asiassa vain ensimmäistä ja kolmatta tyyppiä olevien katkottujen kehysten sopi-10 va, koordinoitu järjestely.

Periaatteessa olisi mahdollista, että kaikilla CDMA-tukiaseman solussa olevilla langattomilla päätelaitteilla olisi kiinteä varaus samanaikaisiin, katkottuihin kehyksiin. Kuitenkin samanaikaisesti aktiivisten mahdollisten yhteyksien suuren määrän vuoksi tällainen yhteinen katkottujen kehysten moodi ei ole suositeltava, koska se aiheut-15 taisi suuria vaihteluja lähetystehon määrässä. Käytännössä tukiasema muodostaa aikataulun katkottujen kehysten moodin käytölle solussaan ja käyttää päätelaitekoh-taista signalointia varatakseen jokaiselle tai lähes jokaiselle päätelaitteelle yksilöllisen katkottujen kehysten mallin siten, että katkottujen kehysten kokonaisvaikutus solun keskimääräiseen lähetystehoon on merkityksetön.

20 Seuraavaksi kuvataan lyhyesti tunnettua kanavajärjestelyä, jota GSM1800-tukiase-ma käyttää lähettäessään niitä yleisen kanavan sanomia, jotka läheisessä solussa toimivan langattoman päätelaitteen pitäisi vastaanottaa valmistautuakseen solun uudelleenvalintaan tai vaihtamiseen kyseessä olevaan soluun. Täydellinen kuvaus ·*: GSM1800-järjestelmän yleisistä kanavista (jotka noudattavat yleisen 900 MHz:n 25 GSM-järjestelmäii vastaavien kanavien järjestelyä) on luettavissa ETSI:n (European Telecommunication Standards Institute) julkaisemista GSM-spesifikaatioista ja esimerkiksi kirjasta Michel Mouly, Marie-Bemadette Pautet: The GSM System for Mobile Communications, tekijöiden julkaisema, ISBN 2-9507190-0-7, Palaiseau 1992. Seuraavassa kuvauksessa painotetaan ajastusnäkökohtia, koska ne ovat tärkei-30 tä tämän keksinnön kannalta.

Jokainen GSM-tukiasema lähettää säännöllisesti tietyllä yleisen kanavan taajuudella niin sanottuja FCCH (Frequency Correction CHannel) ja SCH (Synchronisation CHannel) -sanomia. Kaikkien GSM-kanavien lähetysaikataulut on määrätty suhteessa kehykseen, joka sisältää 8 peräkkäistä aikaväliä eli purskejaksoa (Burst Period, ' 35 BP), joiden kaikkien pituus on 15/26 ms (noin 0,577 ms). Mainitulla yleisen kana van taajuudella voidaan ottaa 51 kehyksen jakso ja numeroida siinä olevat kehykset 4 108270 O - 50; tässä järjestelyssä kehysten numero O, 10, 20, 30 ja 40 ensimmäinen aikaväli sisältää FCCH-sanoman ja kehysten numero 1, 11, 21, 31 ja 41 ensimmäinen aikaväli sisältää SCH-sanoman. Toisin sanoen GSM-tukiasema lähettää tietyllä yleisen kanavan taajuudella FCCH-sanomia säännöllisin välein siten, että neljä peräkkäistä 5 aikaväliä on noin 46,154 millisekuntia ja viides aikaväli niiden jälkeen on noin 50,769 millisekuntia, ja jokaista FCCH-sanomaa seuraa SCH-sanoma noin 4,615 millisekuntia myöhemmin.

UMTS:ssä kehyksen kestoajaksi on määritetty 10 ms. On huomioitu, että GSM:n FCCH- ja SCH-aikataulujen suhde UMTS-järjestelmän kehysajastukseen on sellai-10 nen, ettei mitään suhteellisen lyhytkestoista jaksollisuutta esiinny. Tällaisen jaksot-tomuuden etuna on se, että kun UTRA-tukiasema varaa tiettyjä kehyksiä katkottujen kehysten moodille, on väistämätöntä, että ennemmin tai myöhemmin katkotun kehyksen vapaaksi jättämä mittausaikaväli sattuu samaan aikaan kuin läheisen GSM-tukiaseman FCCH- tai SCH-sanoman lähetyshetki.

15 Edellä kuvatun tunnetun tekniikan mukaisen järjestelmän haittapuolena on se, että tarvitaan suhteellisen suuri määrä katkottuja kehyksiä, jotta langaton päätelaite löytäisi, vastaanottaisi ja dekoodaisi riittävänä määrän FCCH- ja/tai SCH-sanomia läheisiltä GSM-tukiasemilta. Sen lisäksi, että katkottujen kehysten moodin mukaisen pakatun kehyksen virheettömän vastaanoton todennäköisyys on pienempi kuin ta-20 vanomaisen kehyksen, on myös otettava huomioon pakatun kehyksen lähettämiseen tarvittava korkeampi tehotaso. On tunnettua, että kunkin CDMA-yhteyden tehotaso vaikuttaa suoraan verrannollisesti muiden samanaikaisten yhteyksien kokemaan häiriötasoon sekä samassa solussa että viereisissä soluissa. Johtopäätöksenä on esi-tetty, että tunnetussa muodossaan katkottujen kehysten moodi saattaa kuluttaa 15 -25 20 prosenttia WCDMA-järjestelmän kokonaiskapasiteetista.

Tämän keksinnön tavoitteena on siksi esittää menetelmä ja järjestely, joka mahdollistaa tarpeelliset mittaus- ja vastaanottotoiminnot aktiivisen CDMA-yhteyden aikana niin, että sillä on vain vähäinen vaikutus järjestelmän kokonaiskapasiteettiin.

a · f

Keksinnön tavoitteet saavutetaan antamalla CDMA-tukiasemalle tietoja läheisten 30 muiden tukiasemien lähetysaikatauluista, jotta katkotut kehykset voidaan varata optimaalisesti.

Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat mene-telmävaiheet: 5.

108270 - luodaan tieto, joka osoittaa ainakin yhden ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tulevan esiintymän, - yksilöidään mainitun luodun tiedon perusteella ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen liittyvä tuleva kehys, joka on samanaikainen kuin mainittu ensimmäisen tieto- 5 liikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tuleva esiintymä, ja - määritetään yksilöity tuleva kehys kehykseksi, joka varataan ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin mittausta ja vastaanottoa varten.

Keksintö koskee myös tukiasemajärjestelmää, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat - välineet sellaisen tiedon luomiseksi, joka osoittaa ainakin yhden ensimmäisen tie- 10 toliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tulevan esiintymän, - välineet, joilla yksilöidään mainitun luodun tiedon perusteella ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen liittyvä tuleva kehys, joka on samanaikainen kuin mainittu ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tuleva esiintymä, ja - välineet, joilla määritetään yksilöity tuleva kehys kehykseksi, joka varataan ensim-15 mäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin mittausta ja vastaanottoa varten, ja joilla välitetään tämä määritys langattomalle päätelaitteelle.

Tunnetun tekniikan mukaisen järjestelyn suuri kapasiteettihäviö aiheutuu siitä, että CDMA-tukiasemat varaavat katkottuja kehyksiä langattomille päätelaitteille ilman mitään tietoa muiden läheisten tukiasemien lähetysaikatauluista. Tämän vuoksi lan-20 gattomat päätelaitteet kuluttavat suhteellisen suuren määrän mittausaikavälejä etsimällä turhaan FCCH- ja/tai SCH-sanomia, joita ei lähetetä tietyn mittausaikavälin aikana. Keksinnön mukaan CDMA-tukiasema tai yleisemmin oleellisesti jatkuvaa lähetysmoodia käyttävä tukiasema tietää etukäteen, milloin jokin muu lähellä oleva ♦ tukiasema lähettää sanoman, joka langattoman päätelaitteen pitäisi pystyä vastaanot-25 tamaan. CDMA-tukiasema varaa sitten katkotun kehyksen, joka on samanaikainen kyseessä olevan sanoman tiedossa olevan lähetyshetken kanssa.

On useita tapoja antaa tukiasemalle (tai jollekin muulle katkottujen kehysten varauksista vastaavalle verkkolaitteelle) tietoja muiden läheisten tukiasemien lähetysaikatauluista. Monissa tapauksissa CDMA-tukiasema ja muu tukiasema asennetaan sa-30 maan paikkaan, jolloin lyhyt kaapeli laitteistojen välillä riittää välittämään tarvittavan tiedon. Silloinkin, kun tukiasemat ovat kauempana toisistaan, vastaava suora yhteys tukiasematasolla on mahdollinen. Eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa tukiasemaohjain tai jokin muu verkkoelementti, joka on kauempana tukiasemasta matkapuhelinkeskuksen tai muun vastaavan keskuksen suuntaan, kerää useiden tuki-35 asemien toimintaa kuvaavat ajastustiedot ja välittää ne toiselle tukiasemaohjaimelle, joka jakaa tiedot sitten omille tukiasemilleen. Eräässä toisessa suoritusmuodossa ei 6 108270 tarvita lainkaan erillistä ajastustietojen siirtoa: CDMA-tukiasemalla voi olla oma radiovastaanotin, joka valvoo jatkuvasti tai säännölliset! muiden läheisten tukiasemien FCCH-ja SCH-lähetyksiä ja saa näin selville niiden säännölliset aikataulut.

Järjestämällä katkottujen kehysten varaukset päätelaitteille ainutkertaisten tai lähes 5 ainutkertaisten varausmallien mukaan ja varmistamalla, että ainakin huomattava määrä varatuista, katkotuista kehyksistä esiintyy samanaikaisesti läheisten tukiasemien lähettämien signalointisanomien kanssa CDMA-tukiasema voi merkittävästi vähentää katkottujen kehysten moodin käytön aiheuttamaa kapasiteettihäviötä.

Keksinnölle tunnusomaisina pidetyt uudet piirteet on esitetty erityisesti liitteenä 10 olevissa patentttivaatimuksissa. Itse keksintöä, sen rakennetta ja toimintaa sekä sen muita tavoitteita ja etuja kuvataan havainnollisesti seuraavissa keksinnön toteutus-muotojen kuvauksissa sekä niihin liittyvissä piirustuksissa.

Kuva 1 esittää tunnettua taajuusalueiden jakoa eräiden solukkoradiojärjestelmien välillä, 15 kuva 2 esittää katkottujen kehysten tunnettuja tyyppejä, kuva 3 esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaista katkottujen kehysten ajas-tusta, kuva 4 esittää eräitä keksinnön yhteydessä käytettyjä kehysten ja kehysjaksojen kestoaikojen välisiä ajallisia suhteita, 20 kuva 5 on keksinnössä käytetyn signalointisanoman esimerkinomainen muoto, kuva 6 kuvaa solukkoradiojärjestelmää, johon keksintöä sovelletaan, ja kuva 7 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää.

Kuva 3 esittää tilannetta, jossa ajallisesti peräkkäisten CDMA-kehysten jono 301 ··' esiintyy samanaikaisesti kahden ajallisesti peräkkäisten GSM-kehysten jonon 302 ja " 25 303 kanssa. GSM-kehysjonoissa on vinoviivoituksella merkittyjä kehyksiä, jotka si sältävät FCCH-sanoman. Kuvassa on myös vaakasuoralla viivoituksella merkittyjä GSM-kehyksiä, jotka sisältävät SCH-sanoman. Tiettyjen verkkoelementtien tehtävänä on löytää CDMA-kehykset, joiden aikana olisi mahdollista vastaanottaa GSM-kehyksessä lähetetty tietty sanoma (tässä: SCH-sanoma). Kehysten lähetyshetkien 30 vertailun helpottamiseksi on piirretty pystysuora viiva kaikkien GSM-kehysten kautta, joissa lähetetään SCH-sanoma.

7 108270

Kuvasta 3 nähdään selvästi, että kohdassa 304 on SCH-sanoman lähetys GSM-ke-hysjonossa 302 siten, että itse sanoma (joka on GSM-kehyksen alussa eli ensimmäisessä aikavälissä; aikavälejä ei ole esitetty erikseen) osuu suunnilleen CDMA-kehyksen 305 keskikohtaan. Siksi on suositeltavaa varata kehys 305 toisen tyypin 5 katkottuna kehyksenä (ks. 202 kuvassa 2) siten, että katkotun CDMA-kehyksen keskellä oleva tyhjä jakso esiintyy samanaikaisesti vastaanotettavan SCH-sanoman kanssa. Kohdassa 306 GSM-kehysjonon 302 SCH-sanoman lähetys tapahtuu suunnilleen CDMA-kehysten 307 ja 308 välisellä kehysrajalla, jolloin hyvä valinta olisi varata kehys 307 ensimmäisen tyypin katkotuksi kehykseksi ja kehys 308 kolman-10 nen tyypin katkotuksi kehykseksi, jolloin niiden yhdistelmä muodostaa ns. neljännen tyypin katkotun kehyksen. Samalla tavalla kohdassa 309 on SCH-sanoman lähetys GSM-kehysjonossa 303, ja jos CDMA-kehys 310 on varattu ensimmäisen tyypin katkotun moodin kehykseksi, on hyvin todennäköisesti mahdollista vastaanottaa SCH-sanoman lähetys kehyksen 310 lopussa olevan tyhjän jakson aikana.

15 Kuvasta 3 nähdään, että heti, kun CDMA-tukiasema (tai jokin muu katkottujen kehysten moodiin liittyvistä varauksista vastaava verkkolaite) tietää jokaisella GSM-tukiasemalla käytetyn 51 kehyksen jakson alkamiskohdan, se voi osoittaa erityyppisiin katkottujen kehysten moodeihin liittyville varauksille hyvin soveltuvat CDMA-kehykset käyttämällä tunnettua GSM-kehyksen kestoaikaa ja FCCH- ja 20 SCH-lähetysten tunnettua esiintymistä suhteessa 51 kehyksen jaksoon. On huomattava, että eri GSM-tukiasemilla ei ole mitään yhteistä aikaohjausta kehysjaksoilleen, ja siksi CDMA-tukiaseman tai muun verkkolaitteen on käsiteltävä kaikki läheiset GSM-tukiasemat erikseen voidakseen tunnistaa kaikkki mahdolliset katkottujen ke-... hysten moodiin liittyvien varausten paikat. CDMA-tukiasema tai muu verkkolaite 25 voi sitten muodostaa aikataulun katkottujen kehysten moodin käytölle sen tunnetun periaatteen mukaan, että katkotut kehykset jaetaan eri yhteyksille eriaikaisesti, ja käyttää tunnettuja päätelaitakohtaisen signaloinnin muotoja ilmoittaakseen kyseessä oleville päätelaitteille päätetyistä katkottujen kehysten varauksista.

Periaatteessa on mahdollista, että tukiasema tai muu verkkolaite osoittaisi jokaisen

• I

30 varatun, katkotun kehyksen erikseen jokaiselle päätelaitteelle. Tämä olisi kuitenkin epätaloudellista tarvittavan signaloinnin määrän vuoksi. Edullisempi vaihtoehto on määritellä joukosta varattuja, katkottuja kehyksiä tietty malli, jonka sekä tukiasema tai muu verkkolaite että päätelaite tuntevat etukäteen, jolloin riittää, että osoitetaan rakenteen alkamiskohta suhteessa peräkkäisten CDMA-kehysten jonoon. On myös 35 mahdollista määritellä etukäteen joukko yksikäsitteisesti tunnistettavia varausmalle-ja, jolloin tukiaseman tai muun verkkolaitteen on osoitettava päätelaitteelle, mitä 8 108270 mallia käytetään ja mikä on alkamiskohta suhteessa peräkkäisten CDMA-kehysten jonoon.

Seuraavaksi kuvataan edullista tapaa määritellä edellä mainitut katkottujen kehysten moodiin liittyvät varausmallit. GSM- ja UMTS-järjestelmien kehysjaksojen analyysi 5 paljastaa, että niissä on kuitenkin tiettyä keskinäistä jaksollisuutta. Edellä mainittu jaksottain toistuva 51 peräkkäisen GSM-kehyksen jakso tunnetaan monikehyksenä. Jos otetaan 13 peräkkäistä GSM-monikehystä, saadaan kehysjono, jonka kestoaika on tasan 3060 millisekuntia eli tasan yhtä pitkä kuin 306 peräkkäisen UMTS-kehyk-sen kestoaika. Edelleen voidaan huomata, että 26 peräkkäistä GSM-monikehystä 10 muodostaa niin sanotun GSM-superkehyksen, jonka kestoaika on 6120 millisekuntia. Toisaalta 72 peräkkäistä UMTS-kehystä muodostaa UMTS-superkehyksen, jonka kestoaika on 720 millisekuntia. Jos otetaan 17 peräkkäistä UMTS-superkehystä, saadaan UMTS-kehysjono, jonka kestoaika on tasan 12240 millisekuntia eli tasan yhtä pitkä kuin kahden peräkkäisen GSM-superkehyksen kestoaika.

15 Kuva 4 esittää edellä mainittujen aikavälien keskinäisiä suhteita. 12240 millisekunnin aikavälin voidaan nähdä koostuvan toisaalta kahdesta peräkkäisestä GSM-super-kehyksestä 401, joista kummassakin on 26 peräkkäistä GSM-monikehystä 402, joista jokainen sisältää 51 peräkkäistä GSM-kehystä 403. Toisaalta taas 12240 millisekunnin aikavälin voidaan nähdä koostuvan 17 peräkkäisestä UMTS-superkehyk-20 sestä 404, joista jokainen sisältää 72 UMTS-kehystä 405.

3060 millisekunnin aikaan liittyvä jaksollisuus osoittaa, että keksinnön hyvin yksinkertaisessa suoritusmuodossa riittää, että tukiasema tai muu verkkolaite osoittaa langattomalle päätelaitteelle halutun määrän UMTS-kehyksiä 306 peräkkäisen UMTS-kehyksen jaksosta. Samassa yhteydessä tukiasema tai muu verkkolaite myös nimeää 25 osoitetut UMTS-kehykset ensimmäisen, toisen tai kolmannen tyypin katkotuiksi kehyksiksi. Langaton päätelaite voi sitten toistuvasti käyttää vastaavaa katkottujen kehysten mallia tasan 306 kehyksen jaksolla, ja yrittää jokaisen katkotun kehyksen tyhjällä aikavälillä vastaanottaa signalointisanoman joltakin läheiseltä GSM-tuki-asemalta.

30 Hiukan monimutkaisemmassa suoritusmuodossa tukiasema tai muu verkkolaite yksilöi UMTS-kehyksen 306 peräkkäisen UMTS-kehyksen jakson sisällä antamalla sille juoksevan numeron N (0 < N < 305) ja siirtymänumeron n (0 < n < 3) siten, että numerot yhdessä osoittavat N:nnen UMTS-kehyksen n:nnestä peräkkäisestä 306 UMTS-kehyksen jaksosta. Tämä kehysten tunnistamisen määritelmä tekee mahdol-35 liseksi tunnistaa yksikäsitteisesti mikä tahansa UMTS-kehys kuvan 4 esittämästä 9 108270 12240 millisekunnin aikavälistä. Sanomassa, joka sisältää tämän kehyksen tunnistuksen, on oltava yhdeksän bittiä numerolle N ja kaksi bittiä numerolle n.

Vielä monipuolisemmassa keksinnön suoritusmuodossa käytettäisiin yhdeksää bittiä UMTS-kehyksen tunnistamiseen 306 peräkkäisen UMTS-kehyksen jaksosta, ja nel-5 jää bittiä, jotka edustavat neljää peräkkäistä 306 kehyksen jaksoa, jotka yhdessä muodostavat 12240 millisekunnin aikavälin. Neljällä bitillä on mahdollista osoittaa mikä tahansa jaksojen toistojen yhdistelmä neljän jakson aikavälissä, jonka kestoaika on 12240 ms, jolloin esimerkiksi arvo ‘0110’ kertoo langattomalle päätelaitteelle, että tunnistettu UMTS-kehys on katkottu toisessa ja kolmannessa jaksossa (toisen ja 10 kolmannen bitin arvo ‘Γ), mutta ei ensimmäisessä eikä neljännessä jaksossa (ensimmäisen ja neljännen bitin arvo ‘0’).

Niissä suoritusmuodoissa, joissa katkottujen kehysten tunnistaminen perustuu yksinomaan 306 UMTS-kehyksen jaksojen toistoihin, on luonnollisesti tarpeen varmistaa, että langaton päätelaite tietää, mitä tukiasema tai muu verkkolaite pitää 306 ke-15 hyksen jakson alkamiskohtana. Niissä suoritusmuodoissa, joissa käytetään myös neljästä 306 UMTS-kehyksen jaksosta koostuvaa 12240 millisekunnin aikaväliä, sekä tukiaseman tai muun verkkolaitteen että langattoman päätelaitteen on tiedettävä 12240 millisekunnin aikavälin alkamiskohta. Sinänsä tunnetaan monia menetelmiä, joiden avulla voidaan jakaa tietoa tietyn peräkkäisten kehysten jakson alkamisesta 20 päätelaitteen ja tukiaseman välillä.

Kuva 5 esittää informaatioelementtien ryhmän edullista muotoa signalointisanomas-sa, jolla tukiasema tai muu verkkolaite voi osoittaa langattomalle päätelaitteelle tietyn katkotun kehyksen ja sen tarkoituksen. Kenttä 501 sisältää sen UMTS-kehyksen tai superkehyksen tunnuksen, josta sanoman tarkoittama kehysjakso alkaa. Kehykset 25 ja superkehykset numeroidaan joka tapauksessa, joten yksinkertainen numero kentässä 501 riittää yksilöimään kehyksen tai superkehyksen. Kenttä 502 sisältää yh-deksänbittisen numeron N, johon viitattiin edellä, joka yksilöi tietyn UMTS-kehyksen 306 peräkkäisen UMTS-kehyksen jaksossa, ja kenttä 503 sisältää edellä mainitun kaksibittisen numeron, joka asettaa tietyn jaksosiirtymän 0-3. Kenttä 504 sisäl-30 tää kaksibittisen numeron, joka yksilöi katkottujen kehysten moodin tyypin, jota käytetään yksilöidyssä UMTS-kehyksessä, ja kenttä 505 sisältää tunnuksen, joka kertoo langattomalle päätelaitteelle, mitä GSM-kantoaaltoa sen pitäisi mitata ja vastaanottaa yksilöidyn, katkotun UMTS-kehyksen tyhjän aikavälin aikana. GSM-järjestelmässä on tunnettu menetelmä GSM-kantoaaltojen tunnistamiseksi, joten 35 samaa menetelmää käytetään edullisesti myös tässä.

108270 ίο

Tukiasema tai muu verkkolaite voi lähettää langattomalle päätelaitteelle niin monta kuvassa 5 esitetyn muotoista sanomaa kuin se pitää tarpeellisena. Yksi mainitun muotoinen sanoma varaa vain yhden UMTS-kehyksen kustakin peräkkäisestä 12240 millisekunnin jaksosta katkotuksi kehykseksi, joten vaikutus järjestelmän kokonais-5 kapasiteettiin on minimaalinen. Jokainen uusi sanoma langattomalle päätelaitteelle varaa toisen aikavälin jokaisesta peräkkäisestä 12240 millisekunnin jaksosta. Tarve useisiin samanaikaisiin varauksiin voi syntyä kahdesta eri syystä. Näistä todennäköisempi on tilanne, jossa tukiasema tai muu verkkolaite tietää, että lähellä on useita mahdollisia GSM-soluja, joita langaton päätelaite voi pitää sopivina ehdokkaina 10 solun uudelleenvalintaa tai tukiaseman vaihtoa varten. Toinen syy on se, että voi olla epävarmuutta ajoituksessa, laatuongelmia yhteydessä tai joitakin muita syitä, joiden vuoksi langattoman päätelaitteen on vaikeaa vastaanottaa ja dekoodata tarvittavat FCCH- ja/tai SCH-sanomat GSM-tukiasemista oikein. Useampien katkottujen kehysten varaaminen yhden GSM-kantoaallon mittaamista ja vastaanottamista var-15 ten lisää onnistuneen vastaanoton ja dekoodauksen todennäköisyyttä.

Yksi katkottujen kehysten moodiin liittyviä varauksia koskeva kysymys on se, kuinka kauan tällaisen varauksen pitäisi olla voimassa. Yksinkertainen tapa ratkaista tämä ongelma olisi määrätä, että katkottujen kehysten moodiin liittyvä varaus pysyy voimassa X kehysjakson ajan alkamiskohdasta, joka merkittiin numerolla 501 ku-20 vassa 5, jolloin X on järjestelmän spesifikaatioissa määrätty positiivinen kokonaisluku. Kehittyneempi tapa määrittää varauksen ajallinen kesto on määrätä, että langattoman päätelaitteen, joka on vastaanottanut katkottujen kehysten moodiin liittyvän varauksen, on sen jälkeen, kun se on onnistunut suorittamaan vastaavat mittauk-. - set ja/tai vastaanoton, ilmoitettava saadut tulokset tukiasemalle tai muulle verkko- 25 laitteelle. Tällöin katkottujen kehysten moodiin liittyvä varaus olisi voimassa siihen asti, kun langaton päätelaite on ilmoittanut tulokset. Näitä vaihtoehtoja voidaan yhdistellä eri tavoin, esimerkiksi varaus on voimassa siihen asti, kun ilmoitus on lähetetty, mutta ei missään tapauksessa pidempään kuin X kehysjaksoa, tai varaus on voimassa toiset X kehysjaksoa sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

· · • 30 Kuva 6 esittää järjestelyä, jossa ensimmäinen solukkoradiojärjestelmä ja toinen so- lukkoradiojärjestelmä on sijoitettu samalle maantieteelliselle alueelle. Ensimmäinen solukkoradiojärjestelmä on esimerkiksi UMTS/UTRA-järjestelmä ja toinen solukko-radiojärjestelmä on esimerkiksi GSM-järjestelmä. Yksinkertaisuuden vuoksi kuvassa on esitetty vain pieni määrä todellisista verkkoelementeistä. Ensimmäinen solukko-35 radiojärjestelmä käsittää ensimmäisen tukiaseman 601, ensimmäisen tukiasemaohjaimen 602 ja ensimmäisen matkapuhelinkeskuksen 603. Vastaavasti toinen soluk- 11 108270 koradiojärjestelmä käsittää toisen tukiaseman 604, toisen tukiasemaohjaimen 605 ja toisen matkapuhelinkeskuksen 606. On myös mahdollista, että kolmannen sukupolven tukiasemajärjestelmällä (joka käsittää joukon tukiasemia ja ainakin yhden tukiasemaohjaimen tai vastaavan keskitetyn ohjauslaitteen) ja toisella, toisen sukupol-5 ven järjestelmällä on yhteinen puhelinkeskuslaitteisto, eli ne on kytketty samaan matkapuhelinkeskukseen. Joka tapauksessa solukkoradiojärjestelmien välillä on tietoliikenneyhteys, joka on esitetty kuvassa 6 matkapuhelinkeskusten välisenä kaapeliyhteytenä.

Langattomalla päätelaitteella 607 on aktiivinen CDMA-tietoliikenneyhteys ensim-10 mäiseen tukiasemaan 601. Tässä keksinnön suoritusmuodossa oletetaan, että ensimmäisen solukkoradiojärjestelmän tukiasemat vastaavat katkottujen kehysten moodiin liittyvien varausten tekemisestä. Tämän aikaansaamiseksi ensimmäisellä tukiasemalla 601 on oltava tieto toisen tukiaseman 604 käyttämästä kehysten ja 51 kehyksen monikehysten (ja mahdollisesti myös 26 monikehyksen superkehysten) 15 ajastuksesta. Kuvassa 6 esitetään useita vaihtoehtoisia tapoja välittää nämä tiedot ensimmäiselle tukiasemalle. Ensimmäinen vaihtoehto on toiselta tukiasemalta ensimmäiselle tukiasemalle tapahtuva suora yhteys 610, jonka avulla toinen tukiasema antaa kellopulssin tai jonkin muun tiedon, joka kuvaa yksikäsitteisesti kehyksen, monikehyksen ja superkehyksen ajastusta. Toinen vaihtoehto on se, että tukiasema-20 ohjainten tasolla on yhteys 611 kahden solukkoradiojärjestelmän välillä. Toinen tukiasemaohjain keräisi sitten ajastustiedot, jotka kuvaavat kaikkia sen ohjauksessa toimivia tukiasemia, ja lähettäisi ne ensimmäiselle tukiasemaohjaimelle jaettavaksi vastaaville tämän ohjauksessa toimiville tukiasemille. Kolmas vaihtoehto on se, että vastaava yhteys 612 on muodostettu matkapuhelinkeskusten välillä.

25 Neljäs vaihtoehto on se, että kummallakin solukkoradiojärjestelmällä on yhteinen kello 613 tai 614 kaikkien kehys-, monikehys-ja superkehysajastusten synkronoimi-seksi järjestelmän sisällä, ja että kahden järjestelmän yhteisten kellojen välillä on yhteys 615 synkronointitietojen vaihtamiseksi. Viides vaihtoehto on se, että ensimmäisellä tukiasemalla 601 on käytettävissään radiovastaanotin 616, jolla se voi etsiä, • 30 vastaanottaa ja dekoodata kaikki läheisiltä toisen sukupolven tukiasemilta tulevat FCCH- ja SCH-lähetykset. Radiovastaanotin 616 voi olla samassa paikassa kuin ensimmäinen tukiasema tai jossakin muualla. Tällöin ensimmäinen tukiasema olisi täysin riippumaton kaikista ulkoisista synkronointikomennoista, mikä on edullista, koska se helpottaa uusien kolmannen sukupolven tukiasemien ja tukiasemajärjes-35 telmien rakentamista.

12 1 08270

Kuudes vaihtoehto tarpeellisten ajastustietojen antamiseksi ensimmäiselle tukiasemalle on se, että ensimmäinen tukiasema ylläpitää tietokantaa, johon se tallentaa suoritetut katkottujen kehysten varaukset ja vastaavat langattomien päätelaitteiden 607 toimittamat tulosilmoitukset. Suhteellisen lyhyen käyttöajan jälkeen on helppo 5 nähdä tietokannassa tiettyjä kehityssuuntia: tietyt katkottujen kehysten varaukset tuottavat ilmoituksia, jotka osoittavat onnistunutta vastaanottoa, kun taas muut varaukset eivät tuota mitään hyödyllistä. Keskittymällä onnistuneisiin varauksiin ensimmäinen tukiasema voi tehdä johtopäätöksiä läheisten toisen sukupolven tukiasemien kehysten, monikehysten ja superkehysten ajastuksesta.

10 Seitsemäs vaihtoehto on hyödyntää eräiden nykyisten ja/tai tulevien monimoodisten langattomien päätelaitteiden kykyä verrata erilaisten solukkojärjestelmien ajastuksia. Sellainen langaton päätelaite 607 voi vastaanottaa tarpeeksi signalointisanomia sekä toisen että kolmannen sukupolven tukiasemilta ja lähettää kolmannen sukupolven tukiasemalle suunnilleen seuraavansisältöisen sanoman: ’’Läheisen toisen sukupol-15 ven tukiaseman X yleisen kanavan lähetysten ajastus on sellainen, että sen FCCH-lähetys sattuu seuraavan kerran tarkasti samaan aikaan tietyn lähettämäsi UMTS-kehyksen kanssa UMTS-kehyksessä numero YYY.” Tässä X on toisen sukupolven tukiaseman ainutkertainen tunnus ja YYY on jonkin tulevan UMTS-kehyksen ainutkertainen tunnus. Luonnollisesti sanoma voidaan muotoilla monella muulla tavalla, 20 kunhan se vain osoittaa toisen ja kolmannen sukupolven solukkoradiojärjestelmien ajastussuhteet.

Edellä esitetyt vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia. Keksinnössä voidaan käyttää myös muita menetelmiä tarpeellisten ajastustietojen antamiseksi ensimmäi-selle tukiasemalle.

25 Lopuksi esitetään keksinnön mukaisen menetelmän eräs edullinen suoritusmuoto viitaten kuvaan 7. Seuraavassa kuvauksessa oletetaan edelleen, että tukiasema vastaa katkottujen kehysten moodiin liittyvistä varauksista; kuvaus on helppo yleistää koskemaan mitä tahansa verkkoelementtiä. Menetelmän ensimmäisessä vaiheessa 701 UMTS-tukiasema hankkii tavalla tai toisella tietoa ainakin yhden läheisen toisen su-30 kupolven tukiaseman kehysten, monikehysten ja superkehysten ajastuksesta. Toisessa vaiheessa 702 tukiasema muodostaa tietyn päätelaitekohtaisen aikataulun, joka koostuu sellaisista UMTS-kehyksistä, jotka soveltuvat katkottujen kehysten moodiin liittyviin varauksiin; UMTS-kehysten soveltuvuus voidaan helposti päätellä edellä kuvatulla menetelmällä, jonka yhteydessä viitattiin kuvaan 3. Vaiheen 702 toteutta- · 35 miseen on periaatteessa kaksi vaihtoehtoista tapaa: joko tukiasema muodostaa etukäteen ’’kirjaston” päätelaitekohtaisista aikatauluista, ja kun tiettyjä katkottujen ke- 13 108270 hysten moodiin liittyviä varauksia on tehtävä, se vain valitsee kirjastosta sopivan, aikaisemmin muodostetun aikataulun, tai tukiasema muodostaa uusia päätelaitekoh-taisia katkottujen kehysten moodiin liittyviä varausaikatauluja vain tarpeen mukaan eli vastauksena siihen, että tietty langaton päätelaite rekisteröityy toimintaan tuki-5 aseman solussa.

Joka tapauksessa uuden päätelaitekohtaisen katkottujen kehysten moodiin liittyvän varausaikataulun muodostaminen vaiheessa 702 noudattaa edullisesti tiettyjä sääntöjä: - ainakin suurimman osan katkottujen kehysten moodia varten varattavista kehyksis-10 tä on oltava samanaikaisia muilta tukiasemilta tulevien FCCH- ja/tai SCH-sanomien tunnettujen lähetyshetkien kanssa.

- jos käytettävissä olevien, kehysten, monikehysten ja superkehysten ajastusta kuvaavien tietojen tiedetään olevan tarkkoja, edullisesti toista tyyppiä mutta myös ensimmäistä ja kolmatta tyyppiä olevat yksittäiset katkotut kehykset voidaan varata; 15 jos ajastustietojen tiedetään olevan epätarkkoja tai ajastustietojen tarkkuudesta ei ole mitään tietoa, ensimmäistä ja kolmatta tyyppiä olevat katkotut kehykset pitäisi varata pareittain, jotta on käytettävissä pidempi tyhjä aikaväli, ja - jos lähellä on useiden taajuusalueiden tai jopa eri solukkoradiojärjestelmien tukiasemia, katkottujen kehysten moodiin liittyvän varausaikataulun pitäisi ottaa huomi- 20 oon päätelaitteen kyky kommunikoida erilaisten tukiasemien kanssa; esimerkiksi jos päätelaite voi kommunikoida 900 MHz:n GSM-tukiaseman kanssa, mutta ei 1800 MHz:n GSM1800-tukiaseman kanssa, ei kannata varata katkottuja kehyksiä niitä tilanteita varten, jolloin läheiseltä GSM1800-tukiasemalta tulee FCCH- tai SCH-lähe-. tyksiä.

25 Vaiheessa 703 tukiasema lähettää katkottujen kehysten varauksista muodostetun aikataulun langattomalle päätelaitteelle. Lähetyksen muotona voi olla yksi tai useampia sentyyppisiä sanomia, joita kuvattiin edellä viitaten kuvaan 5. Toisin sanoen aikataulu voi koostua yhdestä tai useammasta (jaksottain toistuvasta) katkotun kehyksen varauksesta. Vaiheessa 704 langaton päätelaite suorittaa mittauksia ja signa-30 loimiin vastaanottoa annetun aikataulun mukaisesti, ja vaiheessa 705 se ilmoittaa vastaavat tulokset tukiasemalle. Keksintö ei rajoita tarkoituksia, joihin tukiasema voi käyttää ilmoitettuja tuloksia. Vaihe 706 edustaa mielivaltaista määrää toistettuja varaus-, mittaus- ja ilmoitusjaksoja. Toiminta päättyy siihen, että langaton päätelaite suljetaan tai suoritetaan siirtyminen toisen tukiaseman soluun vaiheessa 707.

35 Alan asiantuntijalle on selvää, että vaikka GSM- ja UMTS-järjestelmiä on edellä käytetty esimerkkeinä toisen ja kolmannen sukupolven solukkoradiojäijestelmistä, 14 1 08270 keksintöä voidaan soveltaa kaikkiin sellaisiin tilanteisiin, joissa on mahdollisuus siirtyä oleellisesti jatkuvaa lähetysmoodia käyttävästä solusta toiseen soluun, ja joissa tällaista siirtymistä pitäisi edeltää valmistava signalointisanomien vastaanotto toiselta tukiasemalta tietyn aikataulun mukaisesti.

*«

Claims (19)

1. Menetelmä tiettyyn ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen (301) liittyvien ja mainitun ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin (302, 303) mittausta ja vastaanottoa varten varattujen kehysten ajastuksen määrittelemiseksi so- 5 lukkoradiojärjestelmässä, jossa - tietoliikenneyhteyksiin liittyvä tiedonsiirto on olennaisesti jatkuvaa ja koostuu peräkkäisistä kehyksistä ja - tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin mittaaminen ja vastaanotto edellyttää keskeytystä tietoliikenneyhteyteen liittyvään, muuten jatkuvaan tiedonsiirtoon, 10 tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat menetelmävaiheet: - luodaan tieto (701), joka osoittaa ainakin yhden ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tulevan esiintymän, - yksilöidään (702) mainitun luodun tiedon perusteella ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen liittyvä tuleva kehys (305, 307, 308, 310), joka on samanaikainen (304, 15 306, 309) kuin mainittu ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloin nin tuleva esiintymä, ja - määritetään yksilöity tuleva kehys kehykseksi, joka varataan ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin mittausta ja vastaanottoa varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää 20 seuraavat menetelmävaiheet: - luodaan tieto, joka osoittaa ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin jonkin säännöllisen tulevan esiintymän, - yksilöidään mainittujen luotujen tietojen perusteella . . v - ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen liittyvä tuleva kehys ja 25. toistojakso siten, että yksilöity kehys ja tietty määrä sen toistoja, jotka esiintyvät tietyn toisto-jaksojen kokonaislukumäärän jälkeen, esiintyvät samanaikaisesti ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tulevien esiintymien kanssa ja - määritetään yksilöity tuleva kehys ja tietty määrä sen toistoja kehyksiksi, jotka on 30 varattu ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin mittausta ja vastaanottoa varten.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat menetelmävaiheet: - luodaan tieto, joka osoittaa ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signa-35 loinnin jonkin säännöllisen tulevan esiintymän, ie 1 08270 - yksilöidään mainittujen luotujen tietojen perusteella - ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen liittyvä tuleva kehys ja - toistojakso siten, että yksilöity kehys ja tietty määrä sen toistoja, jotka esiintyvät tietyn toisto-5 jaksojen kokonaislukumäärän jälkeen, esiintyvät samanaikaisesti ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tulevien esiintymien kanssa, - määritetään ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen liittyville kehysvarauksille tietty enimmäiskestoaika ja - määritetään yksilöity tuleva kehys ja sellainen määrä sen toistoja, joka ei ylitä mai-10 nittua kehysvarausten, enimmäiskestoaikaa kehyksiksi, jotka varataan ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin mittausta ja vastaanottoa varten.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kehysvarausten enimmäiskestoaika on määritetty tietyn toistojaksojen kokonaislukumäärän jälkeen esiintyvien yksilöidyn kehyksen toistojen enimmäismääräksi.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää li säksi vaiheen, jossa vaaditaan, että mainitun ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolista signalointia mittaava ja vastaanottava laite ilmoittaa näiden mittausten ja vastaanoton tulokset (705), jolloin mainittu kehysvarausten enimmäiskestoaika vastaa aikaa siihen asti, kun tulosten ilmoittaminen tapahtuu.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää li säksi vaiheen, jossa vaaditaan, että ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolista signalointia mittaava ja vastaanottava laite ilmoittaa näiden mittausten ja vastaanoton tulokset (705), jolloin mainittu kehysvarausten enimmäiskestoaika määritetään yksilöidyn kehyksen toistojen enimmäismääräksi tulosten ilmoittamisen jälkeen 25 esiintyneiden toistojaksojen tietyn kokonaislukumäärän jälkeen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se vastaa ensimmäisen solukkoradiojärjesteinään ensimmäisen tukiaseman (601) ja langattoman päätelaitteen (607) väliseen tiettyyn ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen liittyvien : kehysten ajastuksen määrittelemistä, kun mainitut kehykset on varattu toisen soluk- 30 koradiojärjestelmän tukiasemalta (604) tulevan signaloinnin mittausta ja vastaanottoa varten, jolloin vaihe, jossa hankitaan tietoa, joka osoittaa ainakin yhden ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tulevan esiintymän, käsittää seuraavat alivaiheet: - luodaan tieto mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastuksesta ja π 108270 -toimitetaan mainitulle ensimmäiselle tukiasemalle luodut tiedot mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastuksesta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alivaihe, jossa mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastuksesta luodut tiedot toimitetaan mai- 5 nitulle ensimmäiselle tukiasemalle, vastaa suoran tietoliikenneyhteyden (610) muodostamista ensimmäisen ja toisen tukiaseman välille.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu suora tietoliikenneyhteys on kaapeliyhteys, joka on määritetty molemmilla tukiasemilla välittämään tietoa mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastuksesta.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu suora tietoliikenneyhteys on radioyhteys, jossa ensimmäiseen tukiasemaan kytketty radio-vastaanotin (616) vastaanottaa mainitun toisen tukiaseman lähettämää signalointia.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alivaihe, jossa mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastuksesta luodut tiedot toimitetaan mai- 15 nitulle ensimmäiselle tukiasemalle, vastaa tietoliikenneyhteyden (611,612) muodostamista ensimmäisen ja toisen tukiaseman välille ensimmäisen ja toisen solukkora-diojärjestelmän muiden osien (602, 603, 605, 606) kautta.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alivaihe, jossa mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastuksesta luodut tiedot toimitetaan mai- 20 nitulle ensimmäiselle tukiasemalle, vastaa yhteisen aikaohjauksen (614) muodostamista mainitun toisen solukkoradiojärjestelmän signaloinnille ja ensimmäisen solukkoradiojärjestelmän toiminnan synkronoimista (613) mainittuun yhteiseen ai-kaohjaukseen.

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alivaihe, jossa 25 mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastuksesta luodut tiedot toimitetaan mainitulle ensimmäiselle tukiasemalle, vastaa toimintaa, jossa ensimmäisellä tukiase-maila vastaanotetaan ilmoituksia joukolta langattomia päätelaitteita, ja mainitut ilmoitukset osoittavat mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastusta.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut il-30 moitukset osoittavat mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastuksen epäsuorasti osoittamalla mainitun toisen tukiaseman signaloinnin onnistunutta tai epäonnistunutta vastaanottoa mainitun ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin mittausta ja vastaanottoa varten aiemmin varattujen kehysten aikana. 18 108270

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ilmoitukset osoittavat mainitun toisen tukiaseman signaloinnin ajastuksen suoraan osoittamalla sen suhteen ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen liittyviin kehyksiin.

15 1 08270

16. Solukkoradiojärjestelmän verkkoelementti, joka käsittää välineet, joilla tietyt 5 kehykset - jotka liittyvät tukiaseman (601) ja langattoman päätelaitteen (607) välisistä peräkkäisistä kehyksistä koostuvaan olennaisesti jatkuvaan ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen - osoitetaan varatuiksi mainitun ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin mittausta ja vastaanottoa varten, tunnettu siitä, että se käsittää myös 10. välineet (616) sellaisen tiedon luomiseksi, joka osoittaa ainakin yhden ensimmäi sen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tulevan esiintymän, - välineet, joilla yksilöidään mainitun luodun tiedon perusteella ensimmäiseen tietoliikenneyhteyteen liittyvä tuleva kehys, joka on samanaikainen kuin mainittu ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tuleva esiintymä, ja 15 - välineet, joilla määritetään yksilöity tuleva kehys kehykseksi, joka varataan ensim mäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin mittausta ja vastaanottoa varten, ja joilla välitetään tämä määritys langattomalle päätelaitteelle.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että ainakin yhden ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tulevan esiin- 20 tymän osoittavan tiedon luomiseksi se käsittää kaapeliyhteyden (610) toisen solukkoradiojärjestelmän tukiasemaan (604).

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että ainakin • yhden ensimmäisen tietoliikenneyhteyden ulkopuolisen signaloinnin tulevan esiin tymän osoittavan tiedon luomiseksi se käsittää radiovastaanottimen (616) toisen so- 25 lukkoradiojärjestelmän tukiaseman (604) lähettämän signaloinnin vastaanottamiseksi.

19 1 08270