FI107963B - Infrapunasäteilijä - Google Patents

Description

107963 INFRAPUNASÄTEILIJÄ

Esillä olevan keksinnön kohteena patenttivaa-.. timuksen 1 johdanto-osassa määritelty infrapunasätei- lijä.

„ 5 Sähkövirralla kuumennettua vastuselementtiä käytetään yleisesti kaasuanalysaattoreissa, jotka perustuvat kaasun infrapuna-absorption mittaamiseen määritettäville kaasuille ominaisilla absorptiokaistoil-la. Tällaisen termisen säteilylähteen etuja ovat mm.

10 edullinen hinta, nopea käynnistyminen ja Pianokin lain mukainen, laajakaistainen säteilyn tuotto.

Pianokin lain mukaisesti termisen säteilijän säteilytuotto riippuu voimakkaasti säteilevän pinnan lämpötilasta. Esimerkiksi nukutetun potilaan hengityk- 15 sen hiilidioksidipitoisuutta mitattaessa 4.27 μτη:η aallonpituudella, kasvaa säteilylähteen tuotto yli 4 % sen lämpötilan noustessa 900 -> 910 K. Tällainen lämpötilan muutos voi tapahtua esimerkiksi kaasuanaly-saattorin ympäristön lämpötilan muuttuessa 10 °C.

20 Säteilytuoton muutoksen vaikutus analysaatto rin mittaustarkkuuteen voidaan tunnetusti eliminoida analysaattorin kaksisädeoptiikalla. Tämä kuitenkin . . vaatii liikkuvia mekaanisia osia, jotka alentavat ana- • « · • · · *.* lysaattorin luotettavuutta ja elinikää ja nostavat sen • « · *·:·* 25 hintaa.

* · ·

Infrapunalähteen lämpötilan muutokset voidaan • · · • V ottaa huomioon ajoittain tehtävällä nollapisteen viri- i tyksellä, mikä kuitenkin keskeyttää analysaattorin ·’!*; normaalin toiminnan heikentäen siten potilasturvalli- 30 suutta. Analysaattorin käynnistyksen jälkeisen muutos- : .·. tilan aikana nollauksia joudutaan tekemään jopa muuta- • · · ‘I!.’ man minuutin välein.

ς. · · » · · *. Kaasuanalysaattorin rakenteen, toiminnan ja mittaustarkkuuden kannalta olisi siis toivottavaa sta- :***: 35 biloida inf rapunalähteen lämpötila mahdollisimman tar- ··· kasti.

··« « · « · ♦ • ·♦ φ · 2 107963

Ennestään tunnetaan useita infrapunasäteili-jöitä, joista eräs ratkaisu esitetään PCT-julkaisussa W093/09412, jonka mukaan infrapunalähteenä toimivan lämmityselementin yhteydessä käytetään siihen termi -5 sesti kytkettyä, mutta siitä sähköisesti eristettyä lämpöanturia, joka mittaa lämmityselementin keskimääräistä lämpötilaa. Lisäksi käytetään säädintä, joka säätää mitatun lämpötilan perusteella lämmityselemen-tille menevää tehoa niin, että lämmityselementin läm-10 pötila pysyy halutulla tasolla.

Toisaalta US patentissa 4620104 esitetään, että säteilylähteenä toimiva sähkövirralla kuumennettava pinta on levymäisellä alustalla, jonka vastakkaisella pinnalla on lämpöanturina toimiva pinnoite. Pin-15 noitteelta saatavan palautteen perusteella säädetään säteilylähteelle syötettävää tehoa niin, että se pysyy vakiolämpötilassa.

Kummankin edellä mainitun ratkaisun haittana on, että säteilylähteen lämpötilan mittaus vaatii 20 erillisen lämpöanturin mekaanisine asennuksineen, säh-köeristyksineen ja johtimineen. Koska säteilylähteen lämpötila nousee toiminnan aikana korkeaksi, joutuvat . lämpöanturi ja sen sähköiset ja mekaaniset asennukset • ·· ’ .1 alttiiksi korkeille lämpötiloille sekä suurille ja no- • · · *··;’ 25 peille lämpötilanmuut oksi lie, jotka vaikeuttavat nii- t den luotettavaa toteutusta ja alentavat infrapunaläh- t · 1 i 1.1 teen luotettavuutta.

φ · j U.S. patentissa 4,499,382 esitetään infrapu- nasäteilijä, jossa säteilylähteen lämpötila pidetään 0 30 vakiona syöttämällä infrapunalähteeseen sellainen te- ; .·. ho, että vastuslankakäämin lämpötilasta riippuva re- 0 · · sistanssi pysyy vakiona. Koska yleisesti käytettävän, kromi-nikkeliseoksesta valmistetun vastuslangan resis- **.·.· tanssin lämpötilakerroin on hyvin pieni, tyypillisesti • 1 1 35 alle 100 ppm/C, edellyttää tämän menetelmän käyttö hy- * .···. vin tarkkaa ja lämpötilasta riippumatonta resistanssi- **’. mittausta.

♦ 1 · ·» « · 3 107963 , Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitetyt ongelmat.

Erityisesti esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uusi ja yksinkertainen toteu-5 tustapa, jossa infrapunasäteilijän rakenteen valinnalla poistetaan yllämainitut ongelmat.

Lisäksi esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin luotettava ja nopeita 1ämpötilamuutoksia hyvin kestävä infrapunasäteilijä.

10 Esillä olevalle keksinnölle tunnusomaisten ominaisuuksien osalta viitataan patenttivaatimuksiin.

Esillä olevan keksinnön mukaiseen infrapunasäteili jään kuuluu sähkövirralla kuumennettava lämmityselementti, joka lähettää lämpötilasta riippu-15 vaa infrapunasäteilyä, ja lämmityselementtiin termisesti yhdistetty ensimmäinen termopari lämmityselemen-tin lämpötilan mittaamista varten. Keksinnön mukaisesti termopari on sähköisesti yhdistetty lämmityselementtiin siten, että lämmityselementin kuumentamiseen 20 käytettävä sähkövirta kulkee ensimmäisen termoparin kautta.

Esillä olevan keksinnön etuna tunnettuun tekniikkaan verrattuna on, että keksinnön ansiosta infra-. . punasäteilijän rakenne yksinkertaistuu, koska lämmi- 9 · ' / 25 tyselementin rakenteesta jää yksi ylimääräinen liitos • · · pois, sillä lämmityselementin kuumennukseen käytettä- • m vän sähkövirran syöttävien elektrodien tai liitoselin- ·· f • ten materiaali on valittu siten, että lämmityselemen- • · j#: : tin lämpötilan mittauksessa käytettävä termopari syn- 30 tyy elektrodien tai liitoselinten liitoskohdassa lämmityselementtiin. Näin ollen keksinnön ansiosta IR-säteilijän lämpötilan mittausta varten ei tarvita * · · erillistä ongelmia aiheuttavaa lämpöanturia mittaus-johtimineen.

• · · • V 35 Lisäksi esillä olevan keksinnön ansiosta koko : infrapunasäteilijän rakenne tulee aikaisempaa yksin- .·] . kertaisemmaksi ja sitä myöten luotettavammaksi. Edel- • »· • 0 1 ·· • · • · • · · 4 107963 leen keksinnön mukainen infrapunasäteilijä on kustannuksiltaan edullinen valmistaa.

Esillä olevan keksinnön eräässä sovellutuksessa infrapunasäteilijään kuuluu toinen termoliitos, 5 jonka avulla ensimmäisen termoliitoksen lämpötilan mittauksessa esiintyvät virheet voidaan kompensoida.

Esillä olevan keksinnön eräässä edullisessa sovellutuksessa termopariin kuuluu ensimmäinen ja toinen liitoselin, kuten liitosjohdin, elektrodi tai sen 10 tapainen. Edullisesti liitoselimet ovat pitkänomaisia ja valmistettu sähköäjohtavasta materiaalista. Olennaista on, että liitoselimet ovat keskenään samaa materiaalia, mutta olennaisesti eri materiaalia kuin lämmityselementti. Edullisesti liitoselin voi olla 15 krominikkeliseosta, nikkeliä tai kovaria.

Esillä olevan keksinnön eräässä edullisessa sovellutuksessa lämmityselementti on hehkuiankakäämi, johon on yhdistetty sen kanssa samaa materiaalia oleva kompensaatioelin, jonka avulla hehkulankamateriaali on 20 järjestetty itse lämmityselementistä etäisyyden päähän ja jonka pituus on ennalta määrätty. Edullisesti kom- pensaatioelimen poikkileikkauspinta on suurempi kuin hehkulangan poikkileikkauspinta. Edelleen kompensaa- :\j tioelin tai siirtoelin myös on pitkänomainen johto tai • · . .·. 25 elektrodi, jonka avulla toinen termopari - kompensaa- ···, tioelimen ja liitoselimen välinen termopari - viedään • · etäisyyden päähän lämmityselementistä.

• · · | *. Edullisesti ensimmäinen liitoselin on termi- • · · sesti ja sähköisesti yhdistetty lämmityselementtiin, V ' 30 jolloin ensimmäinen termopari muodostuu ensimmäisen liitoselimen ja lämmityselementin välille siten, että ij : ensimmäinen termopari on olennaisesti samassa lämpöti- :*·*: lassa kuin lämmityselementti. Ensimmäinen termopari *. voi olla missä tahansa kohtaa hehkuiankakäämiä, edul- • 4 » 35 lisimmin kuitenkin käämin toisessa päässä, jolloin • · *··** kompensaatioelimen ollessa kytketty käämin vastakkai- seen päähän ensimmäiseen termopariin nähden, liitos- • · · • · ♦ * · • · · » · 5 107963 ja kompensaatioelimen kautta kytkettävä sähkövirta kulkee koko käämin lävitse. Edelleen edullisesti toinen liitoselin on termisesti ja sähköisesti yhdistetty kompensaatioelimeen, jolloin toinen termopari muodos-5 tuu toisen liitoselimen ja kompensaatioelimen välille siten, että toinen termoliitos on ennalta määrätyssä lämpötilassa, esimerkiksi huoneenlämmössä.

Esillä olevan keksinnön eräässä edullisessa sovellutuksessa hehkuiankakäämin rakenne on valittu 10 siten, että ensimmäinen termopari voidaan järjestää hehkuiankakäämin sisätilaan, jossa lämpötila hehkulan-kamateriaalista johtuen vastaa erittäin tarkasti heh-kulankakäämin ulkopinnan lämpötilaa. Lisäksi koska ensimmäinen termopari on hehkukäämin ympäröimä ja hyvin 15 lähellä sitä ja koska liitoksen terminen massa on pieni, on sen lämpötila jatkuvasti hyvin tarkoin sama kuin lämmityselementin sisäpinnan keskimääräinen lämpötila. Koska lämmityselementin sisä- ja ulkopintojen välinen etäisyys on vain hehkulangan halkaisijan suu-20 ruinen ja koska lämpö siirtyy koko hehkulangan poikkileikkauspinnan alueella, on hehkukäämin sisäpinnan jokainen piste hyvin tarkoin samassa lämpötilassa kuin sitä lähinnä oleva lämmitys-elementin ulkopinnan pis- • * , : te.

• · . 25 Edullisesti lämmityselementin ja ensimmäisen • · · ···. ja toisen liitoselimen materiaali on valittu siten, » · .·*·. että ensimmäiseen ja toiseen termopariin syntyy lämpö- • · I tilasta riippuvainen termojännite. Tällaisia edullisia materiaalipareja voivat olla esim. kupari- • · · *·* ‘ 30 konstantaani, rauta-konstantaani, nikkeli-krominikkeli tai platina-platinarodium.

• · ,·.· ; Esillä olevan keksinnön eräässä edullisessa sovellutuksessa infrapunasäteilijään kuuluu mittauslaite, joka on yhdistetty ensimmäiseen ja toiseen lii- • · · 35 toselimeen, ensimmäisen ja toisen termoliitoksen väli- • · ·;·* sen termojännite-eron mittaamiseksi.

• · · • · • · · • · * · · • ♦ 6 107963

Esillä olevan keksinnön eräässä edullisessa sovellutuksessa infrapunasäteilijään kuuluu säädettävä teholähde, joka on sähköisesti yhdistetty ensimmäiseen ja toiseen liitoselimeen mittauslaitteen kanssa rinnan 5 sähkövirran järjestämiseksi lämmityselementtiin. Teholähde voi olla mikä tahansa sinänsä tunnettu säädettävä teholähde. Edullisesti teholähde kytkekään hetkellisesti pois päältä lämpötilan mittauksen ajaksi, joka tavallisesti on muutamia sekunnin kymmenyksiä.

10 Seuraavassa keksintöä selostetaan oheisten suoritusesimerkkien avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuva 1 esittää erästä esillä olevan keksinnön mukaista infrapunasäteilijää sivulta nähtynä; 15 kuva 2 esittää erästä toista esillä olevan keksinnön mukaista infrapunasäteilijää sivulta nähtynä; kuva 3 esittää erästä kolmatta esillä olevan keksinnön mukaista infrapunasäteilijää sivulta nähty-2 0 nä ; kuva 4 esittää kaaviomaisesti kuvassa 2 esitetyn infrapunasäteilijän tehonsäätöä; ja kuva 5 esittää kaaviomaisesti kuvassa 1 esi- :*·.· tetyn infrapunasäteili jän mittauspiiriä.

• · . .·. 25 Kuvassa 1 esitettyyn esillä olevan keksinnön k · k ···. mukaisen infrapunasäteilijän perustoteutukseen kuuluu • · ..*! lämmityselementtinä 1 toimiva hehkulangasta kääritty | * hehkuiankakäämi, jonka toinen pää on viety käämin si- • k· ··· : sätilaan 7 ja pitkänomainen liitoselin 4, joka on yh- V · 30 distetty hehkulankaan sisätilassa 7. Keksinnön mukai sesti lämmityselementin 1 lämpötilaa mitataan mittaa- • maila lämmityselementin ja liitoselimen 4 välistä ter- • ♦ · · mojännitettä.

·. Kuvassa 2 esitettyyn erääseen toiseen keksin- k k k *·:·* 3 5 nön mukaiseen infrapunasäteilijään kuuluu kuvassa 1 esitettyjen elementtien lisäksi hehkulankamateriaalia k .*·*. oleva pitkänomainen kompensaatioelin 6, joka on yhdis- k k k k k k k k k kk k k 7 107963 tetty hehkuiankakäämiin 1 liitoksella 11 ja jonka poikkileikkauspinta on suurempi kuin hehkulangan poikkileikkauspinta. Lisäksi infrapunasäteilijään kuuluu toinen liitoselin 5.

5 Kuvassa 2 Ensimmäinen liitoselin 4 on termi sesti ja sähköisesti yhdistetty hehkuiankakäämiin ensimmäisen termoparin 2 muodostamiseksi hehkuiankakää-min 1 sisätilaan 7 olennaisesti samaan lämpötilaan kuin hehkulankakäämin lämpöä säteilevä ulkopinta. Toi-10 nen liitoselin 5 on yhdistetty kompensaatioelimeen 6 toisen termoparin 3 muodostamiseksi ennalta määrättyyn lämpötilaan. Ensimmäistä termoparia 2 nimitetään mit-taustermopariksi ja toista termoparia 3 nimitetään vertailutermopariksi. Hehkulankakäämin 1 ja liitoseli-15 mien 4, 5 materiaalit on valittu siten, että ensimmäisessä ja toisessa termoparissa 2, 3 syntyy lämpötilasta riippuvaiset termojännitteet.

Kuvassa 3 esitetään eräs kolmas keksinnön mukaisen infrapunasäteilijän toteutus, johon kuuluu li-20 säksi mittauselektrodi 10. Tällöin lämmityselementin 1 lämpötilaa mittaava termopari muodostuu mittauselekt-rodin 10 ja lämmityselementin välille. Lämpötila mitataan mittaamalla lämmityselementin 1 ja mittauselekt- . . rodin välinen termojännite.

• · · ' .* 25 Viitaten nyt kuvaan 4, kuvan 2 infrapunasä- • · · **!;* teilijän lämpötilan ohjaus tapahtuu seuraavasti. Sä- * ··’ teilylähde eli hehkui ankakäämi 1 kytketään sähköisesti • · · : V teholähteeseen 9 ja mittauslaitteen 8 mittausjohtimiin • · 1.· * liitoselimien 4, 5 (ei esitetty kuvassa 4) kautta lii- 30 tospisteissä 12 ja 13.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa lämmitysele- : .·. mentin 1 ja liitoselimen 4 välisen mittaustermoparin 2 • · · lämpötila mitataan katkaisemalla lämmityselementtiin l • · · menevä lämmitysvirta kytkimellä 14 ja mittaamalla läm-35 mitysvirran ollessa katkaistuna pisteiden 12 ja 13 vä- • · · l.„'· linen jännite Vtemp.

• · · • · • · · • · • · · • · 8 107963

Viitaten nyt kuvaan 5, joka esittää kaavio-maisesti mittauspiiriä, on mitattu jännite Vtemp mittauslaitteen 8 näkemä jännite seuraavasti: 5 Vtemp = V12 + V3 + VI1 + V2 + V13

Koska liitoksessa 11 on yhdistetty hehkulan-kakäämi 1 ja sen kanssa samaa materiaalia oleva kom-pensaatioelin 6, ei liitoksen yli vaikuta termojänni-10 tettä, jolloin Vll = 0.

Liitoksissa 12 ja 13 on keskenään samaa materiaalia olevat mittausjohtimet yhdistetty keskenään samaa materiaalia oleviin liitoselimiin 4 ja 5. Kun liitokset 12 ja 13 pidetään samassa lämpötilassa, vai-15 kuttaa niiden yli samansuuruiset termojännitteet, jotka summautuvat mittausvirtapiiriin vastakkaissuuntaisina. Näinollen V12 = -V13.

Tulokseksi saadaan siis: 2 0 Vtemp = V2 + V3 + Vll + V12 + V13 = V2 + V3 + 0 + V12- V12 = V2 + V3

Koska liitoksissa 2 ja 3 on keskenään samaa materiaalia olevat liitoselimet 4 ja 5 yhdistetty kes-kenään samaa materiaalia oleviin kompensaatioelimeen 6 • · . .·. 25 ja hehkui ankakäämi in 1 vastakkai s suuntaisesti, on V2 = • · -V3, kun termoparit 2 ja 3 ovat samassa lämpötilassa. Vtemp muuttuu termoparien välisen lämpötilaeron muut- • « · * ·' tuessa. Näin ollen termoparien 2 ja 3 välinen lämpöti- • ·ί : laero saadaan selville mittaamalla jännite Vtemp mit- *♦« * 30 tauslaitteella 8.

Liitoskohtien 2 ja 3 välinen lämpötilaero \ l : voidaan pitää vakiona säätämällä tehonsyöttöpiirin 9 lämmityselementtiin 1 syöttämää tehoa niin, että jän-*. nite Vtemp pysyy muuttumattomana.

i t · *”·1 2 35 Toisaalta liitos 2 voidaan pitää halutussa i · •y‘ vakiolämpötilassa mittaamalla vertailutermoparin 3 :***: lämpötila ja säätämällä tehonsyöttöpiirin 9 lämmityse- • · ·

M

2 • · 107963 o -/ lementille 1 syöttämää tehoa niin, että jännite Vtemp vastaa halutun vakiolämpötilan ja liitoksen 3 lämpötilan erotusta.

Kummassakin edellä selostetuissa tapauksissa 5 säätö voidaan toteuttaa tunnetusti monin eri tavoin. Yhteenvetona todetaan vielä, että tämän keksinnön oleellinen sisältö koskee infrapunasäteilijän rakennetta, jossa takaisinkytketyn säädön palautteena tunnetusti käytetty hehkukäämin lämpötila mitataan suo-10 raan hehkukäämin rakenteeseen helposti integroitavan termoparin avulla ja siis ilman erillistä hehkukäämiin termisesti kytkettyä lämpöanturia tai hehkukäämin re-sistanssimittausta.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitet-15 tyjä sovellutusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• · • » 1 • · 1 » • 4 · • · · ··· • · · • · • · · • · · « · • · « · s : : * · · · *** » · 1 • · « • · • « · • · 1 • · · « # • · · • · · • · · • · · w · · • « · • · · i : • 1 · · · • « ··♦ • φ • · · • »t • ·

Claims (14)

107963

1. Infrapunasäteilijä, johon kuuluu sähkövirralla kuumennettava lämmityselementti (1) ja ensimmäinen termopari (2), joka on termisesti yhdistetty läm-5 mityselementtiin sen lämpötilan mittaamista varten, tunnettu siitä, että ensimmäinen termopari (2) on sähköisesti yhdistetty lämmityselementtiin (1) siten, että lämmityselementin kuumentamiseen käytettävä sähkövirta kulkee termoparin kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen infrapuna- säteilijä, tunnettu siitä, että ensimmäinen termopari (2) on kytketty lämmityselementin (1) kanssa sarj aan.

3. Patenttivaatimuksen l tai 2 mukainen 15 infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, että infrapunasätein jään kuuluu toinen termopari (3), joka on sähköisesti yhdistetty ensimmäiseen termopariin (2).

4. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista 1 - 3 mukainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, 20 että inf rapunasäteilij ään kuuluu ensimmäinen ja toinen liitoselin (4, 5) , jotka ovat keskenään olennaisesti samaa materiaalia ja jotka ovat olennaisesti eri materiaalia kuin lämmityselementti (1).

*. *: 5. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista 1 25 - 3 mukainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, että inf rapunasäteilijään kuuluu mittauselektrodi :***: (10) , joka on yhdistetty lämmityselementtiin (l) si- • · J ten, että se ne muodostavat termoparin ja siten, että ··· * niiden liitoskohta on olennaisesti samassa lämpötilas-30 sa kuin lämmityselementti.

. . 6. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista 1 • « · '**/ - 5 mukainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, • · · '·' * että lämmityselementti (1) on hehkulankakäämi, johon : on sähköisesti yhdistetty sen kanssa samaa materiaalia ·»· j***; 35 oleva kompensaatioelin (6) , jonka pituus on ennalta • · · määrätty. • · • « • · · • « • · · ♦ M « · 107963

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, että kom-pensaatioelimen (6) poikkileikkauspinta on suurempi kuin hehkulangan poikkileikkauspinta.

8. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista 1 - 7 mukainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, että ensimmäinen liitoselin (4) on termisesti ja sähköisesti yhdistetty lämmityselementtiin (1) , jolloin ensimmäinen termopari (2) muodostuu ensimmäisen liito- 10 selimen ja lämmityselementin välille,· ja että toinen liitoselin (5) on termisesti ja sähköisesti yhdistetty kompensaatioelimeen (6), jolloin toinen termopari (3) muodostuu toisen liitoselimen ja kompensaatioelimen välille.

9. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista 1 - 8 mukainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, että ensimmäinen termopari (2) on järjestetty olennaisesti samaan lämpötilaan kuin lämmityselementti (1)

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen infrapuna- 20 säteilijä, tunnettu siitä, että ensimmäinen termopari (2) on järjestetty hehkuiankakäämin (1) sisätilaan (7) .

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mu- :*♦.· kainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, että » · . 25 lämmityselementin (1) ja ensimmäisen ja toisen liito- • <# · ·♦·. selimen (4, 5) materiaali on valittu siten, että en- « simmäiseen ja toiseen termopariin (2, 3) syntyy lämpö- • « I I tilasta riippuvainen termojännite. j

: : *;*/ 12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mu- • ♦ ♦ *·* * 30 kainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, että infrapunasäteilijään kuuluu mittauslaite (8) , joka on • · ij I yhdistetty ensimmäiseen ja toiseen liitoselimeen (4, 5. ensimmäisen ja toisen termoparin (2, 3) välisen termojännite-eron mittaamiseksi. « · * I” 35

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mu- j : ·;· kainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, että : infrapunasäteilijään kuuluu säädettävä teholähde (9) , * · · » · · • · 107963 joka on sähköisesti yhdistetty mittauslaitteen (8) kanssa rinnan sähkövirran järjestämiseksi lämmitysele-menttiin (1).

14. Jonkin patenttivaatimuksista 1-13 mu-5 kainen infrapunasäteilijä, tunnettu siitä, että lämmityselementti (l) on KanthalA-tyypin materiaalia; ja että ensimmäinen ja toinen liitoselin (4, 5) on nikkeliä, krominikkeliä tai kovaria. * · • 1 1 • · 1 • « • · « * · · • · · » · · * • · ·» 1 i « » • · i « * · i 1 · • · « • · · « · · • · • » f * · « ·«» « # ♦ · «1 I « · * I j • • · · « · · ·«· • ♦ · » : »«· ··· » · » · • · « $ · · r ·· • ♦ 107963