FI107206B - Menetelmä ja laite rajapinnan määrittämiseksi ja tietoliikennejärjestelmä - Google Patents
Menetelmä ja laite rajapinnan määrittämiseksi ja tietoliikennejärjestelmä Download PDFInfo
- Publication number
- FI107206B FI107206B FI990588A FI990588A FI107206B FI 107206 B FI107206 B FI 107206B FI 990588 A FI990588 A FI 990588A FI 990588 A FI990588 A FI 990588A FI 107206 B FI107206 B FI 107206B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- network
- data elements
- values
- interface
- management system
- Prior art date
Links
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
- H04W24/00—Supervisory, monitoring or testing arrangements
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04M—TELEPHONIC COMMUNICATION
- H04M3/00—Automatic or semi-automatic exchanges
- H04M3/22—Arrangements for supervision, monitoring or testing
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Communication Control (AREA)
- Mobile Radio Communication Systems (AREA)
- Data Exchanges In Wide-Area Networks (AREA)
- Exchange Systems With Centralized Control (AREA)
- Computer And Data Communications (AREA)
- Inspection Of Paper Currency And Valuable Securities (AREA)
Description
107206
Menetelmä ja laite rajapinnan määrittämiseksi ja tietoliikennejärjestelmä
Keksinnön kohteena on menetelmä rajapinnan määrittämiseksi tie-5 toliikenneverkossa verkonhallintajärjestelmän ja verkkoelementin välillä, jossa menetelmässä määritellään rajapinnan yli siirrettävissä olevia tietoelementtejä.
Edelleen keksinnön kohteena on tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää verkonhallintajärjestelmän ja ainakin yhden verkkoelementin sekä näiden välisen rajapinnan, joka rajapinta on järjestetty määriteltäväksi tietoele-10 menttien avulla.
Vielä keksinnön kohteena on tietoliikenneverkon elementti, joka on järjestetty määrittämään rajapinnan tietoliikenneverkossa verkonhallintajärjestelmän ja verkkoelementin välillä.
Termillä rajapinta tarkoitetaan tässä yhteydessä kahden yhteistoi-15 minnassa olevan laitteen, järjestelmän tai ohjelman välistä yhtymäkohtaa ja sopimusta yhteistoiminnan vaatimuksista. Termillä tietoliikenneverkon elementti tarkoitetaan tässä yhteydessä verkonhallintajärjestelmää tai verkkoelementtiä, jolloin edellä mainittu rajapinta voi muodostua myös kahden verkkoelementin välille, mikäli ainakin toinen verkkoelementeistä vastaa verkonhallin-20 tajärjestelmälle kuuluvista toiminnoista.
Suurissa tietoliikenneverkoissa verkonhallintajärjestelmien toimivuus on tärkeä edellytys verkon toiminnan takaamiseksi. Erityisen suuri merkitys verkonhallintajärjestelmillä on langattomissa tietoliikenneverkoissa, kuten suurissa matkaviestinverkoissa, jotka saattavat käsittää useita tuhansia loogi-v< 25 siä verkkoelementtejä. Matkaviestinverkkojen yleistymisen myötä vaatimukset verkkojen peltoalueen ja kapasiteetin kasvattamiseksi luonnollisesti kovene- • · · ’/·* vat, mikä puolestaan lisää yhden verkko-operaattorin hallinnoimien erilaisten : verkkoelementtien määrää.
• · · Tämä asettaa tiukkoja vaatimuksia verkonhallintajärjestelmälle.
• · · · 30 Verkko-operaattorin tulee kyetä monitoroimaan ja ohjaamaan verkon kapasi- :T: teettia ja verkkoelementtejä edullisesti yhdestä pisteestä. Edelleen kaikkien elementtien toiminnasta tulee saada määräajoin tietoa, joka kertoo elementin kuormituksesta, millaista tiedonsiirtoa elementin kautta tapahtuu sekä elemen-.···. tissä tapahtuneista virhetoiminnoista. Uusien verkkoelementtien lisääminen 35 tietoliikenneverkkoon sekä verkonhallintajärjestelmään tulee olla helppoa, mi- ♦ » ♦
• I
2 107206 kä edellyttää tarkasti määriteltyjä rajapintoja sekä eri verkkoelementtien välillä että verkkoelementtien ja verkonhallintajärjestelmän välillä.
Verkkoelementtien ja verkonhallintajärjestelmän välisestä rajapinnasta käytetään termiä verkkorajapinta. Verkkorajapinnan avulla määritellään, 5 mitä verkkoelementin toimintoja verkonhallintajärjestelmä pystyy ohjaamaan ja monitoroimaan. Jos verkkoelementin toimintoja kehitetään tai sen tilalle vaihdetaan uusi verkkoelementti, verkkorajapinta täytyy määritellä uudestaan. Nykyisissä tietoliikenneverkoissa verkkorajapinnat määritellään jo verkon suunnitteluvaiheessa ennen verkkoelementtien ja verkonhallintajärjestelmän ιοί 0 teutusta. Verkkorajapinta ohjelmoidaan sekä verkkoelementtiin että verkonhal-lintajärjestelmään tyypillisesti jo tuotantovaiheessa.
Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on verkkorajapinnan uudelleenmäärittelystä aiheutuvat haitat. Jos verkkorajapinta tekniikan kehittyessä tai laitemuutosten vuoksi joudutaan määrittelemään uudestaan tai teke-15 mään lisämäärityksiä, on verkkorajapinta ohjelmoitava uudestaan sekä kyseistä rajapintaa käyttävään verkkoelementtiin että verkonhallintajärjestel-mään. Tuotannossa tämä ylimääräinen päivitys, tästä mahdollisesti johtuvät laitemuutokset sekä ohjelmistomuutokset ja niiden testaukset aiheuttavat pidentyviä valmistusaikoja ja kertaalleen valmistuneiden tuotteiden ottamista 20 uudelleen päivitettäväksi. Valmiiksi asennetuissa tietoliikenneverkoissa sekä verkkoelementti että verkonhallintajärjestelmä täytyy ohjelmoida uudestaan, mikä aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä. Tyypillisesti verkkoelementti tai verkonhallintajärjestelmä tai molemmat joudutaan kytkemään irti tietoliikenneverkosta päivityksen ajaksi, mikä luonnollisesti heikentää verkon kapasiteettia ja 25 edellyttää varajärjestelmien hyvää suunnittelua.
• · · ; i Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän I t t /*;' toteuttava laitteisto, joiden avulla yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua.
• · · *·· '· Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, • · < että ««· v : 30 koodataan mainitut rajapinnan yli siirrettävissä olevat tietoelementit :T: ja niiden arvot itsekuvautuvan määrittelykielen avulla, välitetään mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen avulla koodatut .;. ·: tietoelementit ja niiden arvot mainitun rajapinnan yli ja .· ·. dekoodataan vastaanotetut tietoelementit ja niiden arvot.
·’ 35 Keksinnön mukaiselle tietoliikennejärjestelmälle on tunnusomaista : se, että 3 107206 mainitut tietoelementit ja niiden arvot on järjestetty koodattavaksi it-sekuvautuvan määrittelykielen avulla, mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen avulla koodatut tietoelementit ja niiden arvot on järjestetty välittäväksi mainitun rajapinnan yli ja 5 vastaanotetut mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen avulla koo datut tietoelementit ja niiden arvot on järjestetty dekoodattavaksi.
Keksinnön mukaiselle tietoliikenneverkon elementille on tunnusomaista se, että laite käsittää välineet tietoelementtien ja niiden arvojen koodaami-10 seksi itsekuvautuvan määrittelykielen avulla ja/tai välineet itsekuvautuvan määrittelykielen avulla koodattujen tietoelementtien ja niiden arvojen dekoodaamiseksi sekä kommunikointivälineet koodattujen tietoelementtien ja niiden arvo- 4 jen vastaanottamiseksi ja/tai välittämiseksi rajapinnan yli.
15 Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan verkonhallin- tajärjestelmään ja verkkoelementtiin voidaan tallettaa erilaiset tietoelementti-määritykset, jolloin uuden rajapinnan yli siirrettävissä oleva tietoelementin määritys voidaan tallettaa joko verkonhallintajärjestelmään tai verkkoelementtiin. Edelleen keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan itsekuvautu-20 van määrittelykielen avulla tietoelementit ja niiden arvot koodataan viestiksi siten, että koodattu viesti käsittää alkukentän, informaatiokentän ja edullisesti loppukentän.
Keksintö perustuu siihen, että rajapintamääritykset välitetään verk- korajapinnan yli siten, että rajapintamääritysten mukaiset tietoelementit sekä 25 niiden arvot on koodattu välitettävään viestiin. Vastaanottava osapuoli osaa *; V dekoodata viestin käsittämät tietoelementit sekä niiden arvot.
• · · !*';* Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on, että rajapintamääri- i.i i tysten tekeminen helpottuu huomattavasti. Keksinnön mukainen menettely • ·« ·...* rajapintojen määrittelemiseksi ei edellytä samaa rajapintamäärittelyä verkko- • · · · 30 rajapinnan molemmin puolin, joten rajapintamäärittelyt voidaan tehdä eriaikai- Y:*: sesti verkonhallintajärjestelmään ja verkkoelementtiin. Verkonhallintajärjestel- mä ja verkkoelementti pystyvät kommunikoimaan verkkorajapinnan yli, vaikka niiden rajapintamäärittelyt eroavaisivatkin toisistaan, eivätkä eroavaisuudet .···. rajapintamäärittelyissä aiheuta verkkorajapinnan yli välitettävien viestien vää- *·’ 35 rää tulkintaa, kuten tunnetun tekniikan tapauksessa. Täten valmiiksi asenne- : Y tuissa tietoliikenneverkoissa ei verkkoelementtejä tai verkonhallintajärjestel- 4 107206 mää tarvitse kytkeä irti verkosta päivityksen ajaksi, jolloin päivitys ei vaikuta haitallisesti verkon kapasiteettiin. Edelleen ylimääräiset päivitykset tuotannossa voidaan jättää tekemättä, koska keksinnön mukainen menettely ei edellytä samaa rajapintamääritystä verkonhallintajärjestelmään ja verkkoelementtiin 5 myöskään asennusvaiheessa.
Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista kuvio 1 esittää erästä tietoliikenneverkon verkonhallintajärjestelmää ja tietoliikenneverkkoon kuuluvia verkkoelementtejä; 10 kuvio 2 esittää erästä tunnetun tekniikan mukaista menetelmää verkkorajapinnan määrittelemiseksi; kuvio 3 esittää erästä tunnetun tekniikan mukaista menetelmää verkkorajapintamäärityksen päivittämiseksi; kuvio 4 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista 15 menetelmää verkkorajapinnan määrittelemiseksi ja päivittämiseksi; kuvio 5 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista viestiä verkkorajapinnan määrittelemiseksi; kuvio 6 esittää lohkokaavion avulla keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista tietoliikenneverkon elementtiä verkkorajapinnan mää-20 rittelemiseksi ja kuvio 7 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista tietoliikennejärjestelmää.
Viitaten kuvioon 1 seuraavassa selostetaan tarkemmin tyypillistä matkaviestinverkon, erityisesti GSM-verkon, verkonhallintajärjestelmää. Kek- 25 sintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu pelkästään langattomiin tietoliikenneverkkol·- ; .** hin, vaan keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää missä tahansa • · · tietoliikenneverkossa.
• · * * ·
Kuviossa 1 on esitetty tyypillinen keskitetty verkonhallintajärjestelmä (NMS, Network Management System), joka on yhteydessä eri verkkoele- • · * 1 30 mentteihin (NE, Network Element) dataverkon (DCN, Data Communication
Network) välityksellä. Dataverkko voidaan tunnetusti toteuttaa lukuisalla eri tavalla, kuten piirikytkentäisenä PCM-yhteytenä (Pulse Code Modulation), pa- kettivälitteisenä verkkona tai OSI-mallin mukaisena lähiverkkona. Verkonhal- .···. lintajärjestelmän avulla ohjataan ja monitoiroidaan matkaviestinkeskuksia '·[ 35 (MSC, Mobile Services Switching Center) ja niiden yhteydessä olevia vierailija* i rekistereitä (VLR, Visitor Location Register), kotitilaajarekistereitä (HLR, Home 5 107206
Location Register), jotka tyypillisesti käsittävät myös laiterekisterin (EIR, Equipment Identity Register) ja autentikointikeskuksen (AC, Authentication Center), tukiasemaohjaimia (BSC, Base Station Controller), transkoodereita ja alimultipleksereitä (TCSM, Transcoders&Submultiplexers) sekä tukiasemia 5 (BTS, Base Transceiver Station). Lisäksi verkonhallintajärjestelmän alaisuudessa voi olla verkkoelementtejä, jotka eivät suoranaisesti kuulu matkaviestinverkon funktioihin, kuten esimerkiksi lyhytsanomakeskus (SMSC, Short Message Service Center) tai älyverkon palvelunohjauspiste (SCP, Service Control Point). Verkonhallintajärjestelmän alaisuudessa voi olla tuhansia erilai-10 siä verkkoelementtejä. Itse verkonhallintajärjestelmä käsittää tyypillisesti useita palvelimia (S1, S2) ja käyttöliittymän tarjoavia työasemia (WS1 - WS3). Ainakin yksi palvelin on tyypillisesti varattu tietokantapalvelimeksi (DBS, Database Server), johon voidaan tallettaa verkkoelementtien toimintaa kuvaavia mittaus-tietoja.
15 On huomattava, että tietoliikenneverkoissa verkonhallintajärjestel män ei välttämättä tarvitse olla keskitetty, kuten edellä on kuvattu, vaan tietoliikenneverkoissa voidaan käyttää myös hajautettua verkonhallintajärjestel-mää. Tällöin verkko käsittää useita toisistaan riippumattomia verkonhallinta-järjestelmiä NMS, joilla kullakin on oma vastuualueensa verkkoelementtien 20 ohjaamisessa. Myös yksittäinen verkkoelementti voi hoitaa verkonhallintajärjestelmän tehtäviä suhteessa muihin verkkoelementteihin. Verkonhallintajärjestelmä voidaan siis tulkita yhdeksi tietoliikenneverkon elementiksi. Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa myös hajautetussa verkonhallintajär-jestelmässä.
25 Seuraavaksi selostetaan kuvion 2 avulla tunnetun tekniikan mu- • · • · · II kaista menettelyä verkkorajapinnan määrittelemiseksi. Kuviossa 2 esitetään ,*·*:* yksinkertaistettu tietoliikennejärjestelmä, jossa on kuvattu vain yksi verkonhal- • · < :·\ 1 lintajärjestelmä NMS ja yksi verkkoelementti NE. Rajapintamäärittelyn (ID, In- terface Definition) parametrien lukumäärä on minimoitu periaatteiden havain- • « « 30 nollistamiseksi. Todellisissa tietoliikennejärjestelmissä verkkoelementtien ja määrittelyparametrien lukumäärä on satoja tai tuhansia. Myös verkonhallinta-järjestelmiä voi tietoliikennejärjestelmässä olla useita. Verkkorajapinnan (Nl, ·:··· Network Interface) kautta välitetään tyypillisesti informaatiota kahteen suun- .···. taan: verkkoelementiltä verkonhallintajärjestelmään ja päinvastoin. Verkkoe- 35 lementiltä lähetettävä informaatio käsittää konfigurointitietoja, virheilmoituksia • * · ' ·* ja tietoa verkkoelementin suoritusarvoista. Tämän tiedon perusteella verkon- « 1 · 6 107206 hallintajärjestelmään päivittyy tiedot verkkoelementin konfiguraatioista ja suoritusarvoista sekä tapahtuneista virhetilanteista. Verkonhallintajärjestelmäliä verkkoelementille lähetettävä informaatio käsittää tyypillisesti konfigurointitiS-toja, joiden avulla verkonhallintajärjestelmä määrittelee verkkoelementin ase-5 tuksia. Nyt selostettavien menetelmien periaatteet verkkorajapinnan määrittelemiseksi toimivat sekä verkkoelementiltä verkonhallintajärjestelmään päin että vastakkaiseen suuntaan. Kuitenkin selostuksen yksinkertaistamiseksi meno-telmiä selostetaan vain verkonhallintajärjestelmästä verkkoelementtiin päin tapahtuvan tiedonsiirron avulla.
10 Tunnetun tekniikan mukaisesti verkkorajapinta määritellään ennen verkkoelementin ja verkonhallintajärjestelmän lopullista asentamista ja käyttöönottoa tietoliikenneverkossa. Rajapintamäärittelyssä voidaan käyttää joko yleisesti hyväksyttyjä standardi- tai de facto -standardirajapintoja tai rajapintja voi olla laitevalmistajan itsensä määrittelemä. Kuvion 2 rajapintamäärittely IDI 15 käsittää esimerkinomaisesti vain yhden määritellyn tietoelementti- ja paramet-rijoukon Configuration. Tämä on määritelty käsittämään yhden tai useamman tietoelementin CircuitConfiguration, joka edelleen määritelmän mukaan koostuu parametreista Circuit ja PhoneNumber. Parametrille Circuit annetaan yhden tavun (byte) mittainen arvo, joka voidaan esittää esimerkiksi heksadesi-20 maalilukuna. Edelleen rajapintamäärittelyn ID1 mukaan parametri PhoneNumber koostuu kentästä Length, joka edelleen määritellään yhden tavun mittaiseksi, sekä kentästä ASCII digit, joka voi käsittää yhdestä kahdeksaan ASCII-koodattua lukuarvoa.
Kun rajapintamäärittely ID1 on tehty (vaihe 1), se päivitetään sekä . . 25 verkonhallintajärjestelmään NMS että verkkoelementtiin NE (vaihe 2). Päivitys « · e verkkorajapinnan kokonaismäärittelyn osaksi voi tapahtua esimerkiksi manu- .* I aalisesti ohjelmoimalla tai automaattisena ohjelmointikielikäännöksenä. Kun • I · :;j/ rajapintamäärittely ID1 on päivitetty sekä verkonhallintajärjestelmään NMS että • · *;-* verkkoelementtiin NE, verkonhallintajärjestelmä NMS voi lähettää rajapinta- v : 30 määrittelyn ID1 mukaisia konfigurointitietoja verkkoelementille NE (vaihe 3).
• « · : Välitettävät konfigurointitiedot käsittävät ainoastaan rajapintamäärittelyn ID1 mukaiset arvot eikä mitään arvoja kuvailevia määrityksiä lähetetä tässä vai- ·:·*: heessa. Koska sama rajapintamäärittely ID1 on päivitetty verkkorajapinnan ·": molemmin puolin, osaa verkkoelementti tulkita vastaanotetut arvot ja suorittaa 35 näiden mukaisen konfiguroinnin.
• ia 7 107206
Kuviossa 2 verkonhallintajärjestelmän NMS lähettämässä rajapintamäärittelyn ID1 mukaisessa konfigurointiviestissä M1 verkkoelementille NE (vaihe 3) tavujen arvot esitetään heksadesimaalilukuina. Konfigurointiviestin M1 ensimmäinen tavu 00 asettaa parametrille Circuit arvon 0. Toinen tavu 05 5 asettaa parametrin PhoneNumber kentän Length arvoksi 5 osoittaen, että seu-raavat viisi tavua esittävät viisinumeroista puhelinnumeroa. Tavut 3-7 esittävät ASCII-koodattuja numeroita 77900 vastaavina heksadesimaaliarvoina 37 37 39 30 30. Täten tavut 1-7 muodostavat yhden tietoelementin CircuitConfh guration, jolla määritellään parametrille Circuit arvoksi 0 ja parametrille Pho-10 neNumber arvoksi 77900. Konfigurointiviestin M1 tavusta 8 alkaa uusi Circuit-Configuration -tietoelementti, jolle tavu 8 (04) määrittää parametrin Circuit arvoksi 4, tavu 9 (05) kentän Length arvoksi 5 sekä tavut 10 - 14 (37 37 39 35 38) parametrille PhoneNumber arvoksi 77958. Täten konfigurointiviestin M1 kuvailema Configuration käsittää kaksi CircuitConfiguration-määr\tte\yä.
15 Kun verkkoelementtiin NE halutaan lisätä uusia toimintoja, täytyy verkkorajapinta tyypillisesti määritellä uudestaan. Kuviossa 3 kuvataan edellisen esimerkin pohjalta rajapintamäärittelyyn ID1 tehtävää muutosta. Rajapintamäärittelyn ID1 CircuitConfiguration -tietoelementtiin lisätään yhdellä tavulla määriteltävä parametri CallerID, joka voi saada arvon 0 tai 1, tavun heksade-20 simaaliarvon ollessa vastaavasti 00 tai 01. Näin muodostuu uusi rajapintamäärittely ID2 (vaihe 4). Muutettu rajapintamäärittely ID2 päivitetään sekä verkon-hallintajärjestelmään NMS että verkkoelementtiin NE (vaihe 5), jonka jälkeen verkonhallintajärjestelmä NMS voi lähettää rajapintamäärittelyn ID2 mukaisia konfigurointitietoja verkkoelementille NE (vaihe 6). Konfigurointiviesti M2 vas-25 taa konfigurointiviestiä M1 tavujen 1-7 osalta. Kahdeksas tavu konfigurointi- • ^ viestissä M2 kuuluu kuitenkin ensimmäiseen CircuitConfiguration -tietoele- • · .1 : menttiin, jossa se määrittelee CallerID-parametrille arvon 1 (01). Yhdeksän- nestä tavusta alkaa uusi CircuitConfiguration -tietoelementti, joka tavujen 9 - • · *·”2 15 osalta vastaa edellisen esimerkin tavuja 8-14. Myös tavu 16 kuuluu tähän : 30 toiseen CircuitConfiguration -tietoelementtiin, jossa se määrittelee CallerID- ··» : parametrille arvon 0 (00). Myös konfigurointiviestin M2 kuvailema Configurati on käsittää kaksi CircuitConfiguration-rnäär\tt.e\yä, jotka ovat kahdeksan tavua ·:··: pitkiä erotuksena konfigurointiviestin M1 seitsentavuisiin CircuitConfiguration- ·***: määrittelyihin. Koska sama rajapintamäärittely ID2 on päivitetty sekä verkon- 35 hallintajärjestelmään NMS että verkkoelementtiin NE, voidaan vastaanotettu •, t · ’ viesti dekoodata oikealla tavalla.
· » 2 • « 8 107206 Tällainen tunnetun tekniikan mukainen menettely rajapintojen määrittelyssä ei kuitenkaan mahdollista verkkoelementtien ja verkonhallintajärjes-telmän päivittämistä eriaikaisesti, vaan molempien määritykset on päivitettävä ennen kuin viestejä voidaan niiden välillä siirtää. Jos edellisessä esimerkissä 5 rajapintamäärittely ID2 olisi päivitetty vain verkonhallintajärjestelmään ja verkkoelementti käyttäisi edelleen rajapintamäärittelyn ID1 mukaista viestien tulkintaa, konfigurointiviestin M2 kahdeksas tavu tulkittaisiin aloittamaan toisen CircuitConfiguration-määr\tte\yn, jolloin viestin dekoodaus tapahtuu väärin. Vaatimus verkonhallintajärjestelmän ja verkkoelementtien samanaikaisesta 10 päivittämisestä vaikeuttaa uusien toimintojen ja verkkoelementtien lisäämistä tietoliikenneverkkoon ja heikentää verkon tilaajakapasiteettia pitkäksi aikaa.
Keksinnön mukainen menettely rajapintojen määrittelemiseksi ei edellytä samaa rajapintamäärittelyä verkkorajapinnan molemmin puolin. Keksinnön mukaisesti verkonhallintajärjestelmä ja verkkoelementti pystyvät kom-15 munikoimaan verkkorajapinnan yli, vaikka niiden rajapintamäärittelyt eroavai-sivatkin toisistaan. Rajapintamäärittelyjen täysi toiminnallisuus saavutetaan niiltä osin kuin rajapintamäärittelyt vastaavat toisiaan, mutta eroavaisuudet rajapintamäärittelyissä eivät aiheuta verkkorajapinnan yli välitettävien viestien väärää tulkintaa, kuten tunnetun tekniikan tapauksessa.
20 Keksinnön erään edullisen sovellusmuodon mukaan rajapintamää rittely tehdään itsekuvautuvana rajapintana, jonka määrittelyyn käytetään itse-kuvautuvaa määrittelykieltä. Termillä itsekuvautuva tarkoitetaan tässä yhteydessä minkä tahansa kokonaisuuden määrittelyä loogisten sääntöjen avulla siten, että kokonaisuus voidaan tulkita määrittelyn perusteella mainittujen loo-25 gisten sääntöjen avulla autonomisesti ja täsmälleen oikein. Itsekuvautuvan • I « I'1, määrittelykielen avulla koodattu tietoelementti, kuten edellä kuvattu Circuit- • · · :'l Configuration -tietoelementti, voidaan dekoodata vastaanottopäässä itsenäi- ·".1 sesti ja täsmälleen oikeaksi riippumatta tietoelementin käsittämien parametrien • · tyypistä, lukumäärästä, järjestyksestä tai pituudesta. Edelleen jokaisen itseku- v : 30 vautuvasti määritellyn parametrin tyyppi voidaan tulkita oikein dekoodaamal|a • · · v : vastaanotettu viesti. Itsekuvautuva määrittelykieli ei kuitenkaan rajoitu näille kahdelle tasolle, vaan määriteltävät tietoelementit voivat käsittää alielement-'·.1·. tejä useassa tasossa. Tässä yhteydessä termillä tietoelementti tarkoitetaan ·1“: mitä tahansa loogisesti määriteltyä informaatiokokonaisuutta. Jokainen tietoä- 35 lementti käsittää ainakin yhden parametrin, joka on siis pienin määritelty infor- ♦ ♦ · \ maatioyksikkö.
• · » » • · · 9 107206
Seuraavassa selostetaan keksinnön toteutusta kuvion 4 mukaisen esimerkin avulla. Kuviossa 4 verkkorajapinta Nl perustuu itsekuvautuvaan määrittelykieleen 11, joka on käytössä sekä verkonhallintajärjestelmässä NMS että verkkoelementissä NE. Itsekuvautuvan määrittelykielen avulla voidaan 5 koodata kaikki rajapintamäärittelyssä tarvittavat tietoelementit, mutta määrittelykieleen sinänsä ei kuulu tietoelementtimäärittelyt (ED, Element Definition). Sen vuoksi tietoelementtimäärittelyt tehdään suoraan sekä verkonhallintajär-jestelmään että verkkoelementtiin. Koska keksinnön mukainen menettely ei edellytä samoja määrittelyjä verkonhallintajärjestelmään ja verkkoelementtiin, 10 voidaan molemmille osapuolille tehdä omat, toisistaan poikkeavat tietoelementtimäärittelyt ED1 ja ED2, jotka päivitetään vastaavasti verkonhallintajärjestelmään (vaihe 12) ja verkkoelementtiin (vaihe 13).
Verkkorajapinnan yli voidaan lähettää esimerkiksi verkonhallinta-järjestelmästä verkkoelementtiin itsekuvautuvalla määrittelykielellä muodos-15 tettu konfigurointiviesti M3 (vaihe 14), jonka sisältö on esimerkinomaisesti muodostettu samaksi kuin kuvion 2 mukaisessa esimerkissä. Itsekuvautuvalla määrittelykielellä muodostetun viestin tietoelementit ja parametrit voivat edullisesti käsittää alkukentän, jossa kuvataan tyypillisesti tietoelementin tai parametrin nimi, informaatiokentän sekä edullisesti loppukentän. Loppukenttä kä-20 sittää tyypillisesti tietoelementin tai parametrin nimen sekä loppukesälle ominaisen merkin, esimerkiksi Y-merkin. Sekä alku- että loppukenttä erotetaan informaatiokentästä joillakin ominaisilla merkeillä, kuten ”<”- ja ”>”-merkeillä. Kentät eivät luonnollisesti saa sisältää mainittuja erottelumerkkejä sekaannuksen välttämiseksi. Konfigurointiviesti M3 alkaa tietoelementin Configuration al-·.1. 25 kukentällä (<Configuration>). Configuration-tietoelementin informaatiokenttä ! ! käsittää edelleen kaksi CircuitConfiguration-tietoelementtiä omine määrittely!- « 1 · / neen. Konfigurointiviesti M3 päättyy tietoelementin Configuration loppukent- tään (< f Configuration^. Vastaavasti kumpikin CircuitConfiguration-tietoele- • · *·;·1 mentti käsittää alku- ja loppukentän sekä näiden välisen informaatiokentän, jo- v : 30 ka edelleen käsittää määrittelyt kahdelle parametrille, Circuit ja PhoneNumber.
• · · v : Edelleen nämä parametrimäärittelyt käsittävät alku- ja loppukentän sekä näi den välisessä informaatiokentässä arvon kyseiselle parametrille. Verkonhal-·:«·: lintajärjestelmä käsittää edullisesti koodaus- ja dekoodausvälineet itsekuvau- • tuvan määrittelykielen mukaisten viestien muodostamiseksi ja tulkitsemiseksi. 35 Tässä yhteydessä esitetyt tietoelementtien ja parametrien määrittelyt eivät välttämättä ole minkään tunnetun määrittelykielen mukaisia, vaan ne on esi- • · • » » « · « · 10 107206 tetty pelkästään esimerkkeinä. Keksinnön mukainen itsekuvautuva määrittely voidaan suorittaa rajoittamattomalla määrällä itsekuvautuvia määrittelykieliä, jotka voivat olla jonkin standardin tai de facto -standardin mukaisia tai selkeästi yksittäiseen tarkoitukseen suunniteltuja määrittelykieliä. Eräs itsekuvautu-5 va määrittelykieli, jolle on laadittu standardisuositus, tunnetaan nimellä XML (Extensible Markup Language), jota voidaan soveltaa myös keksinnön mukaisessa menetelmässä.
Edellä kuvattu itsekuvautuvan määrittelykielen rakenne on vain yksi esimerkki siitä, miten itsekuvautuva määrittelykieli voidaan muodostaa. Kielen 10 rakenne voi vaihdella hyvinkin paljon edellä kuvatusta. Esimerkiksi loppukerit-tää ei tarvitse välttämättä käyttää, jos seuraavan tietoelementin tai parametrin alku voidaan kuvata jollakin muulla tavalla, kuten ilmoittamalla informaatio-kentän pituus alkukentässä. Keksinnön toteutus ei siis ole riippuvainen käytetystä määrittelykielestä eikä sen rakenteesta, vaan keksintö voidaan toteuttaa 15 käyttäen mitä tahansa itsekuvautuvaa määrittelykieltä, jonka avulla koodatut viestit pystytään vastaanotettaessa dekoodaamaan itsenäisesti ja täsmälleen oikeaksi riippumatta viestien käsittämien tietoelementtien ja parametrien tyypistä, lukumäärästä, järjestyksestä tai pituudesta.
Myös verkkoelementti käsittää koodaus- ja dekoodausvälineet itse-20 kuvautuvan määrittelykielen mukaisten viestien muodostamiseksi ja tulkitsemji-seksi, joten verkkoelementti osaa dekoodata konfigurointiviestin M3 mukaiset määritykset. Tämä ei edellytä sitä, että verkkoelementtiin talletetut tietoele-menttimäärittelyt olisivat vastaavat kuin verkonhallintajärjestelmän tietoele-menttimäärittelyt. Vastaanottava verkkoelementti dekoodaa konfigurointiviestih 25 M3 käsittämän Configuration -tietoelementin kaksi CircuitConfiguration -tieto-elementtiä ja määrittää parametreille Circuit ja PhoneNumber vastaavasti ar- • · vot 0 ja 77900 sekä 4 ja 77958. Jotta verkkoelementti osaisi myös tulkita de- • ♦ · ‘LY koodatut parametrit ja niiden arvot verkonhallintajärjestelmän haluamalla ta- • ♦ * Y1 valla, täytyy verkkoelementtiin olla talletettu verkonhallintajärjestelmää vastaa- * 1 1 *γ1 30 vat tietoelementtimäärittelyt eli määrittelyt kunkin parametrin aikaansaamalle v; ohjaustiedolle.
Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan verkkorajapin-’:··! nan Nl eri puolella olevat tietoliikenneverkon osat voidaan päivittää eri aikaan ilman, että kommunikointi verkkorajapinnan yli täytyisi keskeyttää siksi aikaa, 35 että päivitys suoritetaan verkkorajapinnan molemmin puolin. Verkkoelement-tejä ei myöskään tarvitse kytkeä irti tietoliikenneverkosta päivittämisen ajaksi.
« > « t » i · 4 1 · • 1 » 11 107206 Tämä on mahdollista, koska vastaanottava verkkoelementti osaa dekoodata itsenäisesti ja täsmälleen oikein esimerkiksi keksinnön mukaisesti määritellyn viestin <Circuit>h<tCircuit><NewElement> 12345</NewElement><PhoneN 5 umber>77358</PhoneNumber>, jossa verkkoelementti ei etukäteen tunne parametria NewElement eli verkkoelementtiin ei ole tehty tietoelementtimääritystä NewElement -tietoelementille tai parametrille. Tämä on kuitenkin koodattu määrittelykielen mukaisesti, joten vastaanottava verkkoelementti osaa dekoodata sen oikein anta-10 en parametrille nimen NewElement ja arvon 12345.
Uuden tietoelementin tai parametrin lisäämistä rajapintamäärittelyyn havainnollistetaan edelleen kuvion 4 avulla. Verkonhallintajärjestelmään NMS lisätään uusi tietoelementtimäärittely ED3 (vaihe 15). Konfigurointiviesti M4, joka käsittää myös tietoelementtimäärittelyn ED3 mukaisen parametrin Calle-15 rID, lähetetään verkkoelementille NE (vaihe 16). Vastaanottava verkkoelementti dekoodaa konfigurointiviestin M4 käsittämän Configuration -tietoelementin kaksi CircuitConfiguration -tietoelementtiä kuten edellä kuvatussa konfigurointiviestin M3 dekoodauksessa, lisäten molempiin CircuitConfiguration -tietoelementteihin parametrin CallerID ja antaen näille vastaavat arvot 1 20 ja 0. Jos verkkoelementtiin on talletettu määrittely CallerID -parametrin ja sen arvon aikaansaamalle ohjaustiedolle, voidaan parametriin liittyvä konfiguroin-titoimenpide suorittaa. Jos mainittua tietoelementtimäärittelyä ei ole tehty, voi-, , daan dekoodattu CallerID -parametri ja sen arvo esimerkiksi jättää verkkoele-
I I
V:' mentissä huomioimatta tai raportoida takaisin verkonhallintajärjestelmään ja * « « |·'' 25 ilmoittaa tuntemattomasta parametrista. Uuden tietoelementin tai parametrin : olemassaolo ei kuitenkaan estä kommunikointia verkkorajapinnan yli eikä
(M
edellytä verkonhallintajärjestelmän ja verkkoelementin samanaikaista päivittäni': mistä. Edelleen kaikki viestissä vastaanotetut tietoelementit ja parametrit voi- :T: daan dekoodata oikein ja myös tulkita oikein, mikäli tietoelementeille ja para- 30 metreille on määritelty ohjaustiedot eli tietoelementtimääritykset.
Edellä kuvatussa esimerkissä on verkkorajapinnan yli välitettävät .···. viestit ja niiden käsittämät määrittelyt esitetty keksinnön havainnollistamiseksi ’’’ ASCII-koodattuina tietoelementteinä ja parametreinä. Keksinnön erään edulli- : sen sovellusmuodon mukaan koodaus voidaan tehdä millä tahansa koodaus- 35 menetelmällä, kuten esimerkiksi binäärikoodauksena. Tällöin voidaan vähen-. %·. tää verkkorajapinnan yli välittävää informaatiomäärää.
• * 12 107206
Keksinnön erään edullisen sovellusmuodon mukaan viestien informaatiomäärää voidaan edelleen vähentää erityisesti tapauksessa, jossa useita saman rakenteen omaavia viestejä tai tietoelementtejä lähetetään peräkkäin. Tätä kuvataan seuraavassa kuvion 5 avulla. Viesti voidaan koodata edullisesti 5 siten, että vain ensimmäiseen viestiin tai tietoelementtiin koodataan tietoelementtien ja parametrien määrittelyt ja seuraaviin viesteihin ja tietoelementtqi-hin ainoastaan näitä vastaavat arvot. Tällöin jokaiseen viestiin ja tietoelementtiin ei tarvitse liittää mukaan määrittelyjä, jotka ovat samat kuin ensimmäisessä viestissä tai tietoelementissä. Kuvion 5 mukaisessa esimerkkiviestissä Confi-10 guration -tietoelementin ensimmäinen CircuitConfiguration -tietoelementti käsittää määrittelyt parametreille Circuit ja PhoneNumber sekä vastaavasti arvot 0 ja 77900. Koska seuraavat tietoelementit ovat myös CircuitConfiguration -tietoelementtejä, ei niiden määrittelyjä tarvitse tehdä erikseen, vaan dekoodaukseen käytetään samoja määrittelyjä kuin edellisessä tietoelementissä. Tällöin 15 riittää, että näiden tietoelementtien käsittämät parametriarvot (4 ja 77958 sekä 6 ja 77932) liitetään koodattavaan viestiin. Vasta kun lähetettävän viestin tai tietoelementin määritykset muuttuvat, koodataan uusilla määrityksillä lähetettävä viesti täysin itsekuvautuvin määrittelyin. Määritysten muuttuminen voidaan edullisesti ilmaista tietoelementtimäärittelyn loppukesällä, kuten kuvion 20 5 esimerkissä </Configuration> -loppukesällä. Tällä menettelyllä vähennetään huomattavasti verkkorajapinnan yli siirrettävää informaatiomäärää. Keksinnön erään edullisen sovellusmuodon mukaisesti koodatut viestit voidaan edullisesti vielä pakata tiiviimpään muotoon periaatteessa millä tahansa tunnetulla pak-; ; kausmenetelmällä, mikä edelleen pienentää siirrettävän informaation määrää.
I I
25 Seuraavassa selostetaan kuvion 6 pohjalta keksinnön hyödyntämj- ·*·: : seen käytettävää tietoliikenneverkon elementtiä. Koska keksinnön mukaistja * * * menetelmää voidaan käyttää rajapinnan määrittämiseksi molempiin suuntiih
»M
· verkkorajapinnan yli, voi keksinnön mukainen tietoliikenneverkon elementti ollp : V: toteutettu verkonhallintajärjestelmässä tai verkkoelementtissä. Keksinnön mii- 30 kainen tietoliikenneverkon elementti käsittää kuhunkin tietoliikenneverkon elementtiin tyypillisesti kuuluvien välineiden lisäksi edullisesti välineet (UI, User .···. Interface) tietoelementtimäärittelyiden syöttämiseksi laitteeseen, välineet tietq- elementtimäärittelyiden tallentamiseksi (M, Memory) , välineet tietolementtj-: V määrittelyiden koodaamiseksi itsekuvautuvan määrittelykielen avulla (μΡ,
• · I
35 Micro Prosessor) sekä kommunikointivälineet (I/O, Input/Output) koodattujeh tietoelementtimäärittelyiden vastaanottamiseksi ja/tai välittämiseksi rajapinnan • ♦ • · 13 107206 yli. Mainitut välineet tietoelementtimäärittelyiden syöttämiseksi (UI) laitteeseen voivat edullisesti käsittää näytön ja näppäimistön. Edelleen välineet tietoelementtimäärittelyiden tallentamiseksi (M) voivat edullisesti käsittää luku- ja kir-joitusmuistia (RAM, Random Access Memory) tietoelementtimäärittelyiden 5 tallentamiseksi sekä edullisesti ohjelmoitavaa lukumuistia (EPROM, Erasible Programmable Read-Only Memory) itsekuvautuvan määrittelykielen mukaisten koodausohjeiden tallentamiseksi. Tietolementtimäärittelyiden koodaamisväli-neitä (μΡ) voidaan edullisesti käyttää myös vastaanotettujen koodattujen tietoelementtien dekoodaamiseen.
10 Kuviossa 7 esitetään yksinkertaistetusti keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen tietoliikennejärjestelmä, jossa verkonhallintajärjes-telmä NMS on dataverkon DCN välityksellä yhteydessä useisiin verkkoele-mentteihin NE1 - NE6. Dataverkko DCN muodostaa verkkorajapinnan Nl ver-konhallintajärjestelmän NMS ja verkkoelementtien NE1 - NE6 välillä. Keksin-15 nön mukaisten rajapintamääritysten tekeminen ei ole riippuvainen dataverkossa DCN käytettävästä tiedonsiirtoprotokollasta, vaan määrittelyinformaatio voidaan siirtää minkä tahansa tiedonsiirtoprotokollan avulla. Keksinnön mukainen tietoliikennejärjestelmä voidaan toteuttaa missä tahansa tietoliikenneverkossa.
Keksintöä on edellä selityksessä ja piirustuksissa esitetty vain esi-20 merkinomaisesti, eikä sitä ole millään tavalla rajoitettu siihen. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintöä voidaan soveltaa myös missä tahansa muussa tietoliikenneverkossa, jossa verkonhallintajärjestelmä ja verkkoele-. . mentit välittävät ohjausinformaatiota verkkorajapinnan kautta. Näin ollen kek sinnön eri toteutusmuodot voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puit- [ Y 25 teissä.
# ♦ · ♦ · · ··· · • · · • · * · • « · • « 1 • · « * · « » ♦ · · • « · • · « • t · • « · • · ·
Claims (24)
14 107206 Patentti vaati m u kset
1. Menetelmä rajapinnan määrittämiseksi tietoliikenneverkossa ver-konhallintajärjestelmän ja verkkoelementin välillä, jossa menetelmässä määritellään rajapinnan yli siirrettävissä olevia tietoelementtejä, tunnettu siitä, 5 että koodataan mainitut rajapinnan yli siirrettävissä olevat tietoelementit ja niiden arvot itsekuvautuvan määrittelykielen avulla, välitetään mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen avulla koodatut tietoelementit ja niiden arvot mainitun rajapinnan yli ja 10 dekoodataan vastaanotetut tietoelementit ja niiden arvot.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taitetaan mainitut tietoelementtimääritykset verkonhallintajärjestelmään ja verkkoelementtiin.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että taitetaan verkonhallintajärjestelmään ja verkkoelementtiin erilaiset tietoe- lementtimääritykset.
4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritellään mainituista talletetuista tietoelementtimäärityksistä 20 poikkeava tietoelementtimääritys ja talletetaan mainittu poikkeava tietoelementtimääritys verkonhallinta-järjestelmään ja/tai verkkoelementtiin.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan vastaanotettujen dekoodattujen tietoel$- ... 25 menttien ja niiden arvojen mukaiset ohjaustoimenpiteet vasteena sille, että .···! mainitut tietoelementit on määritelty vastaanottavassa verkonhallintajärjestel- • · -I mässä tai verkkoelementissä. • · t
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, *·* ‘ tunnettu siitä, että koodataan mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen 30 avulla tietoelementit ja niiden arvot viestiksi siten, että koodattu viesti käsittää ’**” alkukentän, informaatiokentän ja loppukentän. • · · \,,r 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tun- nettu siitä, että koodataan mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen avulla .···. tietoelementit ja niiden arvot viestiksi siten, että koodattu viesti käsittää infor- V 35 maatiokentän sekä alkukentän, joka ilmaisee informaatiokentän pituuden. 15 107206
8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodataan ensimmäinen viesti siten, että se käsittää ainakin alku-kentän ja informaatiokentän ja 5 koodataan seuraavat viestit siten, että ne käsittävät informaatio- kentän, vasteena sille, että mainittujen seuraavien viestien rakenne on määritelty vastaavaksi ensimmäisen viestin kanssa.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodataan viestit binäärikoodauksena.
10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että pakataan koodatut viestit siten, että viestien käsittämä informaatiomäärä pienenee.
11. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää verkonhallintajärjestelmän ja ainakin yhden verkkoelementin sekä näiden välisen rajapinnan, joka raja- 15 pinta on järjestetty määriteltäväksi tietoelementtien avulla, tunnettu siitä, että mainitut tietoelementit ja niiden arvot on järjestetty koodattavaksi it-sekuvautuvan määrittelykielen avulla, mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen avulla koodatut tietoele- 20 mentit ja niiden arvot on järjestetty välittäväksi mainitun rajapinnan yli ja vastaanotetut mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen avulla koodatut tietoelementit ja niiden arvot on järjestetty dekoodattavaksi.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että tietoelementtimääritykset on talletettu verkonhallinta- 25 järjestelmään ja/tai verkkoelementtiin. ;:i.; 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tietoliikennejärjestelmä, • · ';··1 tunnettu siitä, että verkonhallintajärjestelmään ja verkkoelementtiin on : talletettu erilaiset tietoelementtimääritykset. M· v ; 14. Jonkin patenttivaatimuksen 11-13 mukainen tietoliikennejär- 30 jestelmä, tunnettu siitä, että vastaanotettujen dekoodattujen tietoele-*:**: menttien ja niiden arvojen mukaiset ohjaustoimenpiteet on järjestetty suoritet- ·“1: tavaksi vasteena sille, että mainitut tietoelementit on määritelty vastaanotta- .. . vassa verkonhallintajärjestelmässä tai verkkoelementissä. \ 15. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen tietoliikennejär- '···’ 35 jestelmä, tunnettu siitä, että tietoelementit ja niiden arvot on koodattu • · • · · · 16 107206 mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen avulla viestiksi siten, että koodattu viesti käsittää alkukentän, informaatiokentän ja loppukentän.
16. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen tietoliikennejäjr-jestelmä, tunnettu siitä, että tietoelementit ja niiden arvot on koodattu 5 mainitun itsekuvautuvan määrittelykielen avulla viestiksi siten, että koodattu viesti käsittää informaatiokentän sekä alkukentän, joka ilmaisee informaatiö-kentän pituuden.
17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että 10 ensimmäinen viesti on koodattu siten, että se käsittää ainakin alku- kentän ja informaatiokentän ja seuraavat viestit on koodattu siten, että ne käsittävät informaatio-kentän, vasteena sille, että mainittujen seuraavien viestien rakenne on määritelty vastaavaksi ensimmäisen viestin kanssa.
18. Jonkin patenttivaatimuksen 15-17 mukainen tietoliikennejär jestelmä, tunnettu siitä, että viestit on koodattu binäärikoodauksena.
19. Jonkin patenttivaatimuksen 15-18 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että koodatut viestit on pakattu siten, että viestien käsittämää informaatiomäärää on pienennetty.
20. Tietoliikenneverkon elementti, joka on järjestetty määrittämään rajapinnan tietoliikenneverkossa verkonhallintajärjestelmän ja verkkoelementin välillä, tunnettu siitä, että laite käsittää välineet tietoelementtien ja niiden arvojen koodaamiseksi itsekuvautuvan määrittelykielen avulla ja/tai 25 välineet itsekuvautuvan määrittelykielen avulla koodattujen tietoa- • · · : lementtien ja niiden arvojen dekoodaamiseksi sekä • · kommunikointivälineet koodattujen tietoelementtien ja niiden arvo- • « * v * jen vastaanottamiseksi ja/tai välittämiseksi rajapinnan yli. • ♦ · v : 21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen tietoliikenneverkon elementti, 30 tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi välineet tietoelementtimääritysten *:·: syöttämiseksi ja tallettamiseksi verkonhallintajärjestelmään tai verkkoelement tiin. < I t
22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen tietoliikenneverkon elementti, tunnettu siitä, että mainitut välineet tietoelementtien ja niiden *·;· 35 arvojen koodaamiseksi itsekuvautuvan määrittelykielen avulla on järjestetty ( I 17 107206 koodaamaan tietoelementit ja niiden arvot viestiksi siten, että koodattu viesti käsittää alkukentän, informaatiokentän ja loppukentän.
23. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen tietoliikenneverkon elementti, tunnettu siitä, että mainitut välineet tietoelementtien ja niiden 5 arvojen koodaamiseksi itsekuvautuvan määrittelykielen avulla on järjestetty koodaamaan tietoelementit ja niiden arvot viestiksi siten, että koodattu viesti käsittää informaatiokentän sekä alkukentän, joka ilmaisee informaatiokentän pituuden.
24. Patenttivaatimuksen 22 tai 23 mukainen laite, tunnettu siilo tä, että mainitut välineet tietoelementtien ja niiden arvojen koodaamiseksi itsekuvautuvan määrittelykielen avulla on järjestetty koodaamaan ensimmäinen viesti siten, että se käsittää ainakin alkukentän ja informaatiokentän ja seuraavat viestit siten, että ne käsittävät informaatiokentän, vastee-15 na sille, että mainittujen seuraavien viestien rakenne on määritelty vastaavaksi ensimmäisen viestin kanssa. * ♦ » • ♦ · ♦ «» • · • · • · « ««· • ♦ 1 • · 1 * · · • · · • « « m • « • · ♦ • · » I. ( 1 · 107206 18
Priority Applications (11)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI990588A FI107206B (fi) | 1999-03-16 | 1999-03-16 | Menetelmä ja laite rajapinnan määrittämiseksi ja tietoliikennejärjestelmä |
| CN00805058A CN1127861C (zh) | 1999-03-16 | 2000-03-15 | 在网络管理***和网络单元之间传递接口定义的方法以及通信*** |
| AT00912694T ATE405091T1 (de) | 1999-03-16 | 2000-03-15 | Verfahren und vorrichtung für die definition einer schnittstelle sowie telekommunikationssystem |
| JP2000605410A JP4477243B2 (ja) | 1999-03-16 | 2000-03-15 | インターフェイスを定義する方法及び装置並びにテレコミュニケーションシステム |
| DE60039856T DE60039856D1 (de) | 1999-03-16 | 2000-03-15 | Verfahren und vorrichtung für die definition einer schnittstelle sowie telekommunikationssystem |
| PCT/FI2000/000207 WO2000056084A1 (en) | 1999-03-16 | 2000-03-15 | Method and apparatus for defining interface and telecommunication system |
| AU34355/00A AU3435500A (en) | 1999-03-16 | 2000-03-15 | Method and apparatus for defining interface and telecommunication system |
| EP00912694A EP1166537B1 (en) | 1999-03-16 | 2000-03-15 | Method and apparatus for defining interface and telecommunication system |
| ES00912694T ES2311450T3 (es) | 1999-03-16 | 2000-03-15 | Metodo y aparato para definir una interfaz y sistema de telecomunicaciones. |
| US09/953,449 US20020044532A1 (en) | 1999-03-16 | 2001-09-17 | Method and apparatus for defining interface and telecommunication system |
| JP2007098272A JP2007274699A (ja) | 1999-03-16 | 2007-04-04 | インターフェイスを定義する方法及び装置並びにテレコミュニケーションシステム |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI990588A FI107206B (fi) | 1999-03-16 | 1999-03-16 | Menetelmä ja laite rajapinnan määrittämiseksi ja tietoliikennejärjestelmä |
| FI990588 | 1999-03-16 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI990588A0 FI990588A0 (fi) | 1999-03-16 |
| FI990588A FI990588A (fi) | 2000-09-17 |
| FI107206B true FI107206B (fi) | 2001-06-15 |
Family
ID=8554212
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI990588A FI107206B (fi) | 1999-03-16 | 1999-03-16 | Menetelmä ja laite rajapinnan määrittämiseksi ja tietoliikennejärjestelmä |
Country Status (10)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US20020044532A1 (fi) |
| EP (1) | EP1166537B1 (fi) |
| JP (2) | JP4477243B2 (fi) |
| CN (1) | CN1127861C (fi) |
| AT (1) | ATE405091T1 (fi) |
| AU (1) | AU3435500A (fi) |
| DE (1) | DE60039856D1 (fi) |
| ES (1) | ES2311450T3 (fi) |
| FI (1) | FI107206B (fi) |
| WO (1) | WO2000056084A1 (fi) |
Families Citing this family (5)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US20060184380A1 (en) * | 2005-02-15 | 2006-08-17 | Samsung Electronics Co., Ltd. | XML-based resource data structures and networks managed by XML-based resource data structures |
| US20080104094A1 (en) * | 2006-10-31 | 2008-05-01 | Adrian Cowham | Systems and methods for managing syslog messages |
| CN101500343B (zh) * | 2008-02-02 | 2012-11-14 | 中兴通讯股份有限公司 | 一种半自动化实现电信管理网网管中接口的方法 |
| CA2716564C (en) * | 2008-05-05 | 2014-03-25 | Nokia Corporation | System information acquisition in multi-radio access technology system |
| CN102790694A (zh) * | 2011-05-20 | 2012-11-21 | 中兴通讯股份有限公司 | 网元管理层消息组织方法和装置 |
Family Cites Families (21)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI106418B (fi) * | 1992-03-10 | 2001-01-31 | Nokia Networks Oy | Verkonhallintajärjestelmä |
| FR2688611A1 (fr) * | 1992-03-12 | 1993-09-17 | Bull Sa | Utilisation d'un langage dont le typage porte sur le contenu des variables et permettant de manipuler des constructions complexes. |
| CA2103869A1 (en) * | 1992-10-09 | 1994-04-10 | Jo Ann Blatchford | Telecommunications system ss7 signaling interface with loose coupling to its host |
| US5608720A (en) * | 1993-03-09 | 1997-03-04 | Hubbell Incorporated | Control system and operations system interface for a network element in an access system |
| US5377186A (en) * | 1993-07-21 | 1994-12-27 | Telefonaktiebolaget L M Ericsson | System for providing enhanced subscriber services using ISUP call-setup protocol |
| US5832503A (en) * | 1995-02-24 | 1998-11-03 | Cabletron Systems, Inc. | Method and apparatus for configuration management in communications networks |
| US5774689A (en) * | 1995-09-22 | 1998-06-30 | Bell Atlantic Network Services, Inc. | Network configuration management system for digital communication networks |
| US5764955A (en) * | 1995-10-19 | 1998-06-09 | Oasys Group, Inc. | Gateway for using legacy telecommunications network element equipment with a common management information protocol |
| ES2142564T3 (es) * | 1996-08-20 | 2000-04-16 | Cit Alcatel | Procedimiento para administrar la especificacion de objetos. |
| US6041355A (en) * | 1996-12-27 | 2000-03-21 | Intel Corporation | Method for transferring data between a network of computers dynamically based on tag information |
| US6073172A (en) * | 1997-07-14 | 2000-06-06 | Freegate Corporation | Initializing and reconfiguring a secure network interface |
| US6055304A (en) * | 1998-02-05 | 2000-04-25 | Ameritech Corporation | Method and system for selectively performing call information query |
| EP2101453A3 (en) * | 1998-05-07 | 2010-01-27 | Samsung Electronics Co., Ltd. | Method and system for device to device command and control in a network |
| US6167448A (en) * | 1998-06-11 | 2000-12-26 | Compaq Computer Corporation | Management event notification system using event notification messages written using a markup language |
| US6584507B1 (en) * | 1999-03-02 | 2003-06-24 | Cisco Technology, Inc. | Linking external applications to a network management system |
| US6463528B1 (en) * | 1999-04-20 | 2002-10-08 | Covad Communications Group, Inc. | Method and apparatus for simplifying the configuration of several models of customer premise equipment |
| US6618764B1 (en) * | 1999-06-25 | 2003-09-09 | Koninklijke Philips Electronics N.V. | Method for enabling interaction between two home networks of different software architectures |
| US6834298B1 (en) * | 1999-09-21 | 2004-12-21 | Siemens Information And Communication Networks, Inc. | System and method for network auto-discovery and configuration |
| US6581094B1 (en) * | 1999-11-02 | 2003-06-17 | Sun Microsystems, Inc. | Apparatus and method for identifying a digital device based on the device's uniform device descriptor file that specifies the attributes of the device in a XML document in a networked environment |
| US7054924B1 (en) * | 2000-09-29 | 2006-05-30 | Cisco Technology, Inc. | Method and apparatus for provisioning network devices using instructions in extensible markup language |
| US20040010626A1 (en) * | 2002-07-11 | 2004-01-15 | Gillam Richard James | System and method of processing transactions off-line |
-
1999
- 1999-03-16 FI FI990588A patent/FI107206B/fi active
-
2000
- 2000-03-15 JP JP2000605410A patent/JP4477243B2/ja not_active Expired - Fee Related
- 2000-03-15 WO PCT/FI2000/000207 patent/WO2000056084A1/en active IP Right Grant
- 2000-03-15 AU AU34355/00A patent/AU3435500A/en not_active Abandoned
- 2000-03-15 DE DE60039856T patent/DE60039856D1/de not_active Expired - Lifetime
- 2000-03-15 EP EP00912694A patent/EP1166537B1/en not_active Expired - Lifetime
- 2000-03-15 CN CN00805058A patent/CN1127861C/zh not_active Expired - Fee Related
- 2000-03-15 AT AT00912694T patent/ATE405091T1/de not_active IP Right Cessation
- 2000-03-15 ES ES00912694T patent/ES2311450T3/es not_active Expired - Lifetime
-
2001
- 2001-09-17 US US09/953,449 patent/US20020044532A1/en not_active Abandoned
-
2007
- 2007-04-04 JP JP2007098272A patent/JP2007274699A/ja not_active Abandoned
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| ATE405091T1 (de) | 2008-08-15 |
| US20020044532A1 (en) | 2002-04-18 |
| JP4477243B2 (ja) | 2010-06-09 |
| JP2002539549A (ja) | 2002-11-19 |
| CN1127861C (zh) | 2003-11-12 |
| ES2311450T3 (es) | 2009-02-16 |
| EP1166537A1 (en) | 2002-01-02 |
| AU3435500A (en) | 2000-10-04 |
| DE60039856D1 (de) | 2008-09-25 |
| FI990588A (fi) | 2000-09-17 |
| FI990588A0 (fi) | 1999-03-16 |
| WO2000056084A1 (en) | 2000-09-21 |
| EP1166537B1 (en) | 2008-08-13 |
| CN1343426A (zh) | 2002-04-03 |
| JP2007274699A (ja) | 2007-10-18 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| AU2002359548B2 (en) | Apparatus, and associated method, for retrieving mobile-node logic tree information | |
| FI105369B (fi) | Menetelmä toistimien hallintaan ja toistin | |
| CN102100035B (zh) | 在媒体访问控制子层动态地配置和管理通信网络节点的方法及*** | |
| CN109347659A (zh) | 基于nb-iot的智能终端设备和模组远程升级方法 | |
| US20020160763A1 (en) | Apparatus, and an associated method, by which to provide operation parameters to a mobile station | |
| US6246879B1 (en) | Methods of sharing capabilities information between the nodes of telecommunications network | |
| EP2571224B1 (en) | Method for processing messages on m2m platform and m2m platform system | |
| CN105807617A (zh) | 智能家居设备的控制方法及装置 | |
| CN101009588B (zh) | 配置分布式代理服务器信息的方法及*** | |
| FI107206B (fi) | Menetelmä ja laite rajapinnan määrittämiseksi ja tietoliikennejärjestelmä | |
| WO2011030294A2 (en) | An end-to-end (m2m) service development and control system with central management | |
| US7403606B1 (en) | General protocol for service control point | |
| CN101212346B (zh) | 一种网元管理***的软件版本管理方法及装置 | |
| US20070171860A1 (en) | Method for negotiating the bandwidth of data communication channel automatically | |
| CN105162616B (zh) | 一种兼容snmp协议和corba协议的综合网络管理方法 | |
| CN102394699A (zh) | 一种数字光纤直放站***远程升级的方法 | |
| CN111614612B (zh) | 通讯协议实现方法、装置、网管服务器和存储介质 | |
| FI109167B (fi) | Palvelunkehitysympäristö | |
| CN100450116C (zh) | 一种指示媒体网关执行终端连接的方法 | |
| US7146556B2 (en) | Structured data communication with backwards compatibility | |
| CN115296989B (zh) | 订阅地址的配置方法、相关设备及存储介质 | |
| CN101442815B (zh) | 一种指示媒体网关执行终端连接的方法 | |
| CN118381723A (zh) | 通信配置动环设备的方法、装置和*** | |
| CN110209411A (zh) | 一种计量自动化终端程序升级自适应方法 | |
| ZA200305961B (en) | Apparatus, and associated method, for retrieving mobilenode logic tree information. |