FI106954B - Kompostikiihdytinseos - Google Patents

Kompostikiihdytinseos Download PDF

Info

Publication number
FI106954B
FI106954B FI992385A FI992385A FI106954B FI 106954 B FI106954 B FI 106954B FI 992385 A FI992385 A FI 992385A FI 992385 A FI992385 A FI 992385A FI 106954 B FI106954 B FI 106954B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
compost
ion
composting
manganese
accelerator mixture
Prior art date
Application number
FI992385A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Inventor
Pekka Pohjola
Original Assignee
Pekka Pohjola
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Pekka Pohjola filed Critical Pekka Pohjola
Priority to FI992385A priority Critical patent/FI106954B/fi
Priority to DK00976090T priority patent/DK1252124T3/da
Priority to DE2000609563 priority patent/DE60009563T2/de
Priority to AU13982/01A priority patent/AU1398201A/en
Priority to EP00976090A priority patent/EP1252124B1/en
Priority to EEP200200236A priority patent/EE05154B1/xx
Priority to PCT/FI2000/000961 priority patent/WO2001032588A1/en
Priority to AT00976090T priority patent/ATE263129T1/de
Application granted granted Critical
Publication of FI106954B publication Critical patent/FI106954B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C05FERTILISERS; MANUFACTURE THEREOF
    • C05FORGANIC FERTILISERS NOT COVERED BY SUBCLASSES C05B, C05C, e.g. FERTILISERS FROM WASTE OR REFUSE
    • C05F17/00Preparation of fertilisers characterised by biological or biochemical treatment steps, e.g. composting or fermentation
    • C05F17/20Preparation of fertilisers characterised by biological or biochemical treatment steps, e.g. composting or fermentation using specific microorganisms or substances, e.g. enzymes, for activating or stimulating the treatment
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P20/00Technologies relating to chemical industry
    • Y02P20/141Feedstock
    • Y02P20/145Feedstock the feedstock being materials of biological origin
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02WCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
    • Y02W30/00Technologies for solid waste management
    • Y02W30/40Bio-organic fraction processing; Production of fertilisers from the organic fraction of waste or refuse

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Tropical Medicine & Parasitology (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Fertilizers (AREA)
  • Diaphragms For Electromechanical Transducers (AREA)

Description

106954
Kompostikiihdytinseos - Kompostacceleratorkomposition Tämän keksinnön kohteena on kompostikiihdyttimenä käytettävä aineseos.
5
Kompostoinnilla tarkoitetaan biologista prosessia, jossa monilajinen mikrobien muodostama eliöyhteisö hajottaa orgaanista materiaalia aerobisissa ja riittävän lämpöeristelyissä olosuhteissa siten, että lopputuotteina syntyy hiilidioksidia, vettä, humusainetta ja epäorgaanisia suoloja.
10
Suomessa kotitalouksissa syntyy kompostoitavaa biojätettä noin 0,9 miljoonaa tonnia vuodessa ja lisäksi tulevat kaupan ja teollisuuden kompostoitavat jätteet EU-määräysten mukaan kunnat velvoitetaan hoitamaan orgaanisen jätteen kompostointi viimeistään vuodesta 2005 lähtien. Erilaisiin kompostointilaitoksiin ja -menetelmiin 15 on investoitu ja ollaan investoimassa huomattavia summia, jotka viimekädessä jätteen tuottajat joutavat maksamaan. Kompostin olosuhteiden optimointi on toistaiseksi tehokkain tiedossa oleva kompostoitumisprosessin kiihdyttämiskeino. Kompostoinnin tehokkuutta häiritsevät käytännössä kuitenkin monenlaiset kompostointi-prosessin hallintaongelmat. Tällaisia ovat mm. haju ja jäätyminen, patogeenisuus, 20 hoidon työläys, huono työturvallisuus ja tuotteiden heikko laatu ja markkinointi-ongelmat.
Biojätteen kompostoituminen pysähtyy usein yksinkertaisten käymiskykyisten hiilihydraattien nopeaan mikrobihajoamiseen, jonka seurauksena syntyy happamia 25 aineenvaihduntatuotteita ja pH laskee jopa alle neljän. Alhainen pH ja sokerihajoa-misen seurauksena syntyneet reaktiotuotteet (mm. runsas vesimäärä), joita riittämätön mikrobikanta ei pysty hyödyntämään tai jotka eivät pääse poistumaan, luovat kompostiin sellaiset fysikaaliset ja kemialliset olosuhteet että kompostoitumisen jatkuminen proteiinihajotukseen ja ammoniakkitaotantoon estyy. Yleensä juuri am-30 moniakin kehittyminen neutraloi kompostin ja nostaa pH:n jopa emäksiselle puo-.. lelle. Kompostointiprosessin epäonnistuminen ilmenee lämpötilan jäämisenä alle 50 asteen, hajuna, märkyytenä ja selvimmin jätteiden epätäydellisenä hajoamisena.
Kokemukset suurista kompostilaitoksista osoittavat, että pelkästään teknisin ratkai-35 suin kompostointiongelmista ei selvitä. Kompostointilaitoksia on jopa pitänyt sulkea niiden toimimattomuuden ja ympäristöhaittojen vuoksi. Kypsän, viljelykäyttöön ” ; soveltavan humusaineen taottaminen vaatii nykyisellään kalliin ja kohtuuttoman pitkäaikaisen, jopa kahden vuoden jälkikompostoinnin ja kypsytysajan. Ratkaisun 2 106954 löytyminen suurten kompostilaitosten perusongelmiin olisi arvokas ja parantaisi huomattavasti laitosten tehoa ja arvoa.
Humuksen muodostumismekanismit ovat erittäin monimutkaisia, mutta yhtenä pe-5 rusoletuksena on, että polyfenolisten yhdisteiden syntetisoituminen ja niiden poly-merisaatio on yksi tärkeimmistä. Laboratoriokokeissa humushappojen muodostumista hapettavan polymerisaation kautta on onnistuttu kiihdyttämään entsyymien ja eräiden epäorgaanisten komponenttien kautta. Kokeissa on käytetty normaalisti luonnossa tavattavia rauta-, mangaani-, alumiini- ja piioksideja. Näistä etenkin 10 rauta- ja mangaanioksidien todettiin kiihdyttävän humussynteesiä, kun lähtöaineina käytettiin katekolia, pyrogallolia, gallushappoa ym. polyfenoleita, joiden on todettu olevan humuksen rakenneosia (Shindo, H., Teoksessa Humic Substances in the Global Environment and Implications on Human Health, toimittajat Senesi, N. ja Miano, T.M., Elsevier Science B.V., Amsterdam 1994,s. 361).
15
Laboratoriokokeissa on tuotettu "synteettistä humusta" polyfenoleista myös käyttäen pintakatalyytteinä saviainesta, jota on käsitelty metallioksideilla (Wang et ai., Catalytic Synthesis of Humic Substances by natural Clays, Silts, and Soils, Soil Science 135(1983) 350).
20
Raudan tiedetään kompleksoituvan rombisesti humusaineiden kanssa turpeessa tapahtuvan kompostoitumisen seurauksena aumavarastoinnin aikana, jolloin lämpötila nousee lähelle 70 °C:tta. Rauta-ja mangaaniryhmän metalli-ioneilla on myös todettu olevan vuorovaikutusta humusaineiden vapaiden radikaalien kanssa (Pohjola P., The 25 Electron Paramagnetic Resonance Method for Characterization of Finnish Peat Types and Iron(III) Complexes in the Process of Peat Decomposition, University of Jyväskylä 1991, Research Report No. 37.) Katalysoivien vaikutusten lisäksi on kromatografisin kokein todettu, että raudan kompleksoituessa vapaita hydroksyyliryh-miä sisältämien fenolisten happojen kanssa, sen liikkuvuus systeemissä paranee 30 huomattavasti (Hadzja et ai. 1987). Alemmissa pH-arvoissa (pH 2-3) raudalla on to-.. dettu selvä vuorovaikutus (kompostissakin syntyvien) semikinoniradikaalien kanssa.
Semikinonit pelkistävät tai hapettavat rautaa näissä pH-olosuhteissa ja hapettuvat itse kinoneiksi (redox-ilmiöt). Pelkistymisen pH:sta 3 ylöspäin estää raudan komp-leksoituminen karboksyylihappojen kanssa (Rausa et ai. 1994). Vapaiden radikaa-35 lien runsaan esiintymisen vaikutusta kompostin toimivuuteen ei tunneta, mutta on oletettavaa, että ne ovat mikrobitoiminnalle erittäin haitallisia ja jarruttavat prosessia.
3 106954
Mikro-organismit käyttävät kompostoitumisprosessin alussa välittömästi hyväkseen liukoiset ja muuten helposti hyödynnettävät hiililähteet joita ovat mm. yksinkertaiset sokerit, tärkkelys ja rasvat pH:n lasku prosessin alkuvaiheessa johtuu näiden aineiden happamista hajoamisvälituotteista. Etenkin lämpimissä ja niukkahappisissa tai 5 hapettomissa olosuhteissa biojätteen alkusäilytyksen aikana esiintyvän "käymisil-miön" on todettu olevan ongelmallisen. Hiilihydraatit muuttuvat alkoholikäymisen kautta orgaanisiksi hapoiksi ja myös fenolista yhdisteitä esiintyy. Homeiden tuottamat antibioottiset aineetkaan eivät ole merkityksettömiä mikrobienvälisessä kilpailussa. Biojätteessä proteiinit ovat hiilihydraattien jälkeen yleisin aineryhmä. Kom-10 postin epämiellyttävä haju johtuu usein puutteellisesta proteiinien hajoamisesta. Ammoniumtypen avulla on mahdollista ohittaa nopeammin home- ja happobakteeri-vaihe, jossa usein syntyy helposti mikrobisukkession pysäyttävä tilanne, johtuen haitallisista aineenvaihduntatuotteista. Käytännössä on usein todettu kompostin "hapantuminen" ja lämpötilan nousun pysähtyminen noin 40 °C:een paikkeille. Te-15 hokkaina proteiinihajottajina tunnetut termofriliset bacillukset pystyvät toimimaan täydellä teholla vasta kun lämpötila on vähintään 55 °C.
Ammonium-, alkali-, maa-alkali-, fosfaatti- ja karbonaattiyhdisteet puskuroivat kompostisysteemiä ja etenkin systeemin oma ammonifikaatio nostaa nopeasti pH.ta. 20 Kun lämpötilassa päästään termofiiliselle alueelle (jopa 70 °C), biokemialliset ja kemialliset reaktiot nopeutuvat, jätemateriaalin hajoaminen kiihtyy ja humussynteesi käynnistyy. Kompostoitumisen alkuvaiheessa systeemin energia on suurimmillaan, jolloin myös ongelmallisten makromolekyylien hajottaminen on kiivainta, kuten sellulaasiaktiivisuudesta on todettu (Paatero 1984).
25
Rikkiyhdisteitä mikrobit tarvitsevat kompostissa rikkipitoisten aminohappojen syntetisointiin (kystiini,kysteiini, metioniini). Lisäksi rikkiyhdisteiden redox-reaktiot vaikuttavat mikrobistoon.
30 Luonnossa tapahtuvaa orgaanisen aineksen humifikaatiota on tutkittu paljon jo vuo- .·; sisadan alusta lähtien ja todettu mineraaliaineksen huomattava vaikutus prosessiin » < (Scnitzer ja Khan, Humic Substances in the Environment, Marcel Dekker Inc., New York, 1972). Mm. rauta, mangaani ja koboltti ovat tunnettuja mikrobien tarvitsemia entsyymiaktivaattoreita, joita tarvitaan tosin pieniä määriä, mutta esimerkiksi fer-35 mentoreissa niiden saanti usein varmistetaan hivenainelisäyksillä kasvun optimoimiseksi.
« * ·. · 4 106954
Kiistattomasti toimivaa kompostikiihdytintä tai -herätettä ei tähän mennessä ole kehitetty. Valmisteet ovat joko typpi-ja fosforipitoisia lisäravinteita, puutarhajätettä hajoittavia sellulaasientsyymejä tai muita entsyymivalmisteita, luujauhosirotteita tai lantapohjaisia mikrobiymppejä.
5
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan tehokas kompostikiihdytin-seos, jonka avulla saadaan parempilaatuista kompostimultaa entistä tehokkaammin ja edullisemmin. Tällöin voidaan mm. nostaa kompostilaitosten kapasiteettia ja tuotteet täyttävät viranomaisten ja laitosten tilaajien asettamat takuuarvot. Tämä on 10 saatu aikaan siten kuin on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.
Keksinnön mukaisen kompostikiihdytinseoksen tarkoituksena on saada ohitettua kompostoitumista jarruttava pH-kynnys, käynnistymään nopeasti mikrobien oma aminohappo- ja proteiinisynteesi biokiihdyttimen avulla, kiihdyttää reaktionopeutta 15 teraiofiilisten bacillusten suosimassa korkeassa lämpötilassa (55-75 °C), tuhota reaktiossa syntyviä haitallisia radikaaliyhdisteitä sekä ohjata hajua tuottavat typpi-ja rikkiyhdisteet metaboloitumaan mikrobitoiminnassa ja sitoutumaan humuspoly-meeriin. Mikrobihajotuksessa jäljelle jäävistä makromolekyyleistä ja kuolleesta mikrobimassasta syntyvän humusaineen synteesiä kiihdytetään elektrolyyttien ja 20 pintakatalyyttien avulla. Nämä tasapainottavat myös kompostin toimintaan oleellisesti vaikuttavia redox-ilmiöitä.
Keksintö perustuu siihen havaintoon, että maaperässä tapahtuvassa humusaineiden muodostumisessa maaperän metalli-ioneilla on huomattava merkitys happea ja .· 25 typpeä sisältävän orgaanisen aineksen hajoamisprosessiin, humuksen synteesiin ja rakenteen stabiilisuuteen. Mangaani-ionin vuorovaikutus esim. aminohappojen kanssa on tunnettu. Metalli-ionit reagoivat herkästi kompostoitumisen välituotteina esiintyvien radikaaliyhdisteiden kanssa ja lisäksi metalli-ionien liikkuvuus ja liuke-nevuus vesifaasissa ja osallistuminen ravinnonkuljetusmolekyylien toimintaan sekä 30 vaikutus redox-potentiaaliin on merkityksellistä kompostoinnin kululle.
«< » <
Esillä olevan keksinnön yhteydessä havaittiin, että natriumglukonaattiliuos sekoitettuna rautasulfaatti-, mangaanisulfaatti- ja ammoniumsulfaattiliuoksen kanssa toimii tehokkaana stimulanttina, jolla päästään normaalia korkeampiin kompostoin-35 tilämpötiloihin (yli 70 °C).
Esillä olevan keksinnön mukainen kiihdytinaineseos perustuu natriumglukonaatin, kaksiarvoisen rautaionin, mangaani-ionin ja ammoniumionin edulliseksi havaittuun 106954 yhteisvaikutukseen. Natriumglukonaattia saadaan esimerkiksi glukoosioksidaasi-prosessin permeaattiliuoksessa, jonka pääkomponentti se on. Lisäksi keksinnön mukaiseen kiihdytinaineseokseen on edullista lisätä yhtä tai useampaa elektrolyytti-ionia, kuten sulfaatti-ionia SO42·. Myös koboltti-ionien lisääminen saattaa olla 5 edullista. Seokseen on edullista lisätä vielä pintakatalyyttinä toimivaa lamelliraken-teista maa-ainesta, kuten savea, zeoliittia tai kaoliinia tai jotain sen kaltaista sekä pH-muutoksia puskuroimaan dolomiittikalkkia ja tuhkaa. Veteen liuotettu rauta-, mangaani- ja ammoniumsuola (sulfaatti) sekoitettuna natriumghikonaattiliuokseen muodostavat edullisesti kompostikiihdyttimen nestemäisen osan ja loput kompo-10 nentit kiihdytinseoksen kiinteän osan. Mangaani-ionista suurin osa voidaan lisätä myös seoksen kiinteään osaan.
Esillä olevan keksinnön mukaisessa kiihdytinseoksessa voidaan nestemäisenä osana käyttää noin 20-80 %, edullisesti noin 60 % natriumglukonaattia, noin 0,2-1 %, 15 edullisesti noin 0,7 % kaksiarvoista rautaionia, noin 0,1-0,5 %, edullisesti noin 0,3 % kaksiarvoista mangaani-ionia ja noin 0,2-0,8 %, edullisesti noin 0,45 % am-moniumionia sulfaattisuoloina ja noin 20-80 %, edullisesti noin 40 % vettä kiihdyti-naineseoksen nestemäisen osan kokonaispainosta laskettuna. Kompostoinnissa tätä kiihdytinaineseosta käytetään noin 0,2-5 %, edullisesti noin 2 % kompostin koko-20 naistil avuutta ja noin 0,5-8 %, edullisesti noin 5 % biojätteen kokonaismassaa kohden. Muitakin epäorgaanisia ioneja voidaan kuitenkin lisätä kiihdytinseoksen nestemäiseen osaan, kuten sulfaatti-ionia. Sulfaatti-ionia voi olla noin 1-3 %, edullisesti noin 1,8 % kiihdytinseoksen nestemäisen osan kokonaispainosta 25 Esillä olevan keksinnön mukainen kiihdytinseos käsittää vielä edullisesti jauhemaisen kiinteän osan, joka toimii pintakatalyyttinä ja täydentävänä seosaineena. Seoksen kiinteässä osassa käytetään pintakatalyyttinä noin 50-80 %, edullisesti noin 70 % kuivaa jauhettua maa-ainesta, kuten saviainesta, zeoliittia tai kaoliinia tai jotain sen kaltaista. Lisäksi kiinteä osa voi sisältää yhtä tai useampaa epäorgaanista 30 aineosaa, kuten dolomiittikalkkia, tuhkaa tai epäorgaanista ionia, kuten mangaani-*: ionia Mn2+, sinkki-ionia Zn2+, ammoniumionia NH}+, sulfaatti-ionia SO42', kupari- ionia Cu2+ ja koboltti-ionia Co2+, sekä niiden seoksia. Kiinteä osa voi sisältää esimerkiksi noin 5-15 %, edullisesti noin 10 % mangaanisulfaattia (jossa 32 % Mn), noin 10-20 %, edullisesti noin 15 % dolomiittikalkkia, noin 2-8 %, edullisesti noin 35 5 % tuhkaa ja noin 0,001-0,03 % kobolttisulfaattia (21 % Co) kiihdytinaineseoksen kiinteän osan kokonaispainosta laskettuna. Kiihdytinaineseoksessa pintakatalyytti-' ^ jauhetta käytetään noin 0,3-0,6 %, edullisesti noin 0,5 % biojätteen kokonaismassaa 6 106954 ja noin 0,1-0,5 %, edullisesti noin 0,2 % kompostin kokonaistilavuutta kohden. Jauheen fysikaalinen rakenne on tärkeä sen levitettävyyden kannalta.
Natriumglukonaattiliuos ja kaksiarvoiset metalli-ionit, edullisesti sulfaattien vesi-5 liuoksen muodossa, yhdistetään ennen kompostiin lisäämistä. Pintakatalyyttijauhe lisätään kompostiin. Glukonaatti pelkistyy glukonihapon kautta glukoosiksi. Kompostin seosaineena suositellaan käytettäväksi turvetta (1:1) tai kompostilaitoksissa haketta tai kuorta ja turvetta (1:1:0,5). Kiihdyttimen toimivuus edellyttää tehokkaan ilmastuksen ja kosteuden ja kaasumaisten reaktiotuotteiden poiston. Kompostikiih-10 dytinseos tarjoaa mikrobeille lähtöaineita (glukoosi, ammonium, rikki), entsyymien aktivaattoreita, elektrolyyttejä ja puskuroivia tekijöitä.
Keksinnön mukaisen kiihdyttimen avulla tehostettuun kompostiin ilmaantuu noin seitsemän vuorokauden kuluttua runsaasti punaruskeita vesiliukoisia humusyhdis-15 teitä, joiden lisääntymistä voidaan seurata spektrofotometrisesti. Raudan ja mangaanin kompleksoituminen humusyhdisteiden kanssa on samoin todettavissa laboratoriokokein. Kompostiin syntyy kahden vuorokauden kuluttua silminnähtävä valkoinen mikrobikasvusto, joka häviää kahden viikon kuluessa hajoten humusaineiksi. Esillä olevan keksinnön mukaista kompostikiihdytintä käyttämällä biojätteestä on Λ 20 pienkompostoreissa (10 ja 200 dm ) saatu toistettavasi!, stabiilia, täysin multamaista tuotetta 14 vuorokaudessa. Kompostoitumisen lämpöjakso oli 10 - 14 vrk, 3 vrk: n kuluttua pH oli yli 5 ja rottegrad testissä kompostille saatiin luokka IV (VAPO) ja alustava itävyyskoe (krassitesti) antoi 35 kertaisen kasvustomassan perinteisen vertailukompostin satoon verrattuna.
25
Esillä olevan keksinnön mukaista kiihdytintä testattaessa kompostiseos laitettiin tehokkaasti ilmastoituun, erikoisvalmisteiseen kompostoriin, jossa kaasujen vaihto tapahtuu spontaanisti. Kompostia ei tarvitse sekoittaa.
30 Keksinnön mukaista kiihdytintä testattiin myös koneellisesti ilmastoidussa tunneli- ,·: kompostilaitoksessa (Vapo Oy Biotech/Mustankorkea Oy Jyväskylä). Jäte murskat- • · tiin ja sekoitettiin seosaineeseen (hake ja turve) ja kiihdytin sumutettiin säiliöautosta ja jauhemainen osa levitettiin lapiolla kauhan alle valuvaan kompostiseokseen.
Λ
Tunnelin täyttötilavuus oli 200 m .
35
Keksinnön mukainen kiihdytin toimii myös puolta pienemmillä annosmäärillä, '; jolloin lämpöjakso jopa lyhenee, mutta lopputuotteen stabiilisuus kärsii. Liian suuret määrät pidentävät kypsymisaikaa ja lämpöjakso on laajempi. Kiihdytysvaikutusta 7 106954 voidaan saada aikaan myös pelkkää jauhemaista komponenttia käyttäen, mutta tällöin homeiden osuus hajoittajina vähenee kompostissa huomattavasti ja lämpötila jää noin 10 astetta alemmaksi kuin glukonaattia käyttäen. Lopputuote on kosteampaa ja vähemmän stabiilia. Kompostikiihdyttimen annostelulla ja koostumuksen 5 muuntelulla on mahdollista vaikuttaa kompostoitumisprosessin kulkuun, mikä on tärkeää jätemateriaalin vaihdellessa.
Kompostoitumisen tehokkuuden analysointi ei ole vielä kovin kehittynyttä eikä standardisoitua. Useimmiten kompostoinnin onnistumisen arviointi perustuu aistinvarai-10 suuteen. Paljastavimpia epäkohtia ovat haju, hajoamattomat jätteet karkea rakenne ja multamaisuuden puuttuminen. Mitattavista parametreistä mainittakoon pH, joka kuvaa melko hyvin prosessin edistymistä ja jonka stabiilissa kompostissa tulisi olla yli 6 (on usein yli 7), johtoluku ja Rottegrad testi. Esillä olevan keksinnön yhteydessä kehitettiin kompostiin kehittyvien värillisten vesiliukoisten humusyhdisteiden 15 seurantamenetelmä, joka perustuu spektrofotometriseen mittaukseen lyhytaaltoisella VIS ja UV-alueella (humusindeksi).
Seuraavassa keksintöä on kuvattu esimerkkien avulla.
20 Esimerkki 1
Seos, jossa oli 40 kg biojätettä, 10 kg haketta ja 10 kg kompostiturvetta kompostoitiin seuraavasti: ·1 25 Valmistettiin kiihdytinliuos liuottamalla 200 g ammoniumferrosulfaattia (NH4)Fe(S04)2x6H20 ja 30g MnS04xH20 kahteen litraan vettä ja lisäämällä suolan liuettua siihen 1,5 dm natriumglukonaattiliuosta (Genencor Int.Jämsänkoski, permeaattiliuos). Sekoitettiin tehokkaasti.
30 0,15 kg:aan kuivaa, jauhettua savea sekoitettiin noin 20 g mangaanisulfaattia noin ·: 30 g dolomiittikalkkia noin 10 g tuhkaa ja 0,05 g kobolttisulfaattia.
Laitettiin kerros turvetta (noin 10 1) ja sen päälle biojätettä (noin 15 1), joka pilkottiin teräväkärkisellä lapiolla. Siroteltiin noin 0,5 dl savi/sulfaattijauhetta tasai-35 nen kerros turve/biojäte-seoksen päälle päälle ja valeltiin pienestä kastelukannusta noin 1 litra edellä valmistettua kiihdytinnestettä biojätteen päälle. Tämän jälkeen lisättiin noin 5 1 haketta ja sekoitettiin seos lapiolla. Nämä toimenpiteet toistettiin, kunnes kaikki biojäte oli sekoitettu seosaineiden kanssa.
8 106954
Kompostiseos laitettiin tehokkaasti ilmastoituun, erikoisvalmisteiseen pienkompos-toriin, jossa on tehostettu ilmansaanti ja kaasujen poisto. Kompostia ei sekoitettu.
Kompostin lämpötila oi noussut kolmen vuorokauden kuluttua 68 asteeseen ja 5 kompostiin ilmaantui runsas valkoinen mikrobikasvusta, joka hävisi kahden viikon kuluessa hajoten humusaineiksi. Kahdessa viikossa biojäte oh kokonaisuudessaan muuttunut tasalaatuiseksi humukseksi. Alla on esitetty taulukkomuodossa komposti-seoksen mittausarvoja täytön ja tyhjennyksen yhteydessä.
10 Taulukko 1 Täyttö Tyhjennys (14 vrk) pH 4,0 6,4 johtoluku, mS/m 320 320 15 kosteus 65 34 C/N suhde 30 21
Humusindeksi 14 170 (8 vrk)
Massa, kg 59 26 20 Esimerkki 2 Tässä kokeessa oh tarkoitus tutkia keksinnön mukaisella kompostikiihdytinseoksella täydennetyssä kompostissa kehittyvää lämpötilaa ajan suhteen.
• 25 Valmistettiin kompostikiihdyttimellä täydennetty kompostipanos muuten samoin kuin esimerkissä 1, mutta seosaineena käytettiin pelkästään turvetta. Vertailuna käytettiin samanlaatuisesta biojätteestä ja turpeesta sekoitettua kompostia. Komposti-panokset laitettiin samanlaisiin tehokkaasti ilmastoituihin kompostoreihin, joissa oh spontaani tehostettu ilmansaanti ja kaasujen poistuminen. Komposteja ei sekoitettu. 30 .·: Komposteille saadut lämpötilakäyrät on esitetty kuviossa 1. Vertailukomposti (sarja 1) saavuttaa ylimmillään noin 40 °C:een lämpötilan noin 7-8 vuorokauden kuluttua kompostoinnin aloittamisesta. Keksinnön mukaisella kompostikiihdytinseoksella käsitelty komposti (sarja 2) sen sijaan saavuttaa jopa noin 70 °C:een lämpötilan jo 35 6-7 vuorokauden kuluttua kompostoinnin aloittamisesta. 1 » - 9 106954
Vertaihikompostin lämmönnousun esteenä on tässä tapauksessa biojätekomposteille tyypillinen happamuusongelma ( pH 4), joka pysäyttää mikrobisukkession ja estää proteiinihajotuksen.
5 Näinollen voidaan todeta, että keksinnön mukaisella kompostikiihdytinseoksella saavutetaan korkeampi lämpötila varmemmin ja nopeammin kuin ilman sitä.
Esimerkki 3 10 Ladattiin kolme 12dm3 tilavuuksista erikoisvalmisteista testikompostoria. Kompostointi suoritettiin sisätiloissa huonelämpötilan ollessa noin 10 °C. Lämpötilat mitattiin 12 tunnin välein, jolloin otettiin myös näytteet laboratorioanalyysejä varten. Kompostointimateriaalina oli suhteellisen monipuolista talousjätettä, sisältäen salaatteja, hedelmiä, kasviksia ja lihaa (broileri). Seosaineena käytettiin alhaisen 15 maatumisasteen turvetta (pH 4,6, johtoluku 7,4 mS/m, Fe 1452 mg/kg, Mn 20 mg/kg). Biojäte ja turve sekoitettiin tilavuussuhteessa 1:1 yhtenä eränä suuremmat kappaleet (esim. appelsiinit) lapiolla murskaten, kompostoreiden (1, 2 ja 3) sisällöt on esitetty alla: 20 Kompostori 1 (saija 1):
Koe-erä erotettiin sekoituserästä ja siihen lisättiin 500 ml kiihdytinseosta, joka sisälsi 25 g ammoniumferrosulfaattia (technicum), 5 g mangaanisulfaattia, 300 ml vettä ja 200 ml Genencor Int.:n natriumglukonaattipeimeaattia ( NaG n. 70 %). Lisäksi 25 kompostiin lisättiin 2 dl jauhettua savea. Savi on entistä Päijänteen pohjasediment-tiä, joka sisältää runsaasti rautaa (n. 70 g/kg) ja mangaania (n. 0,7 g/kg) sekä jonkin verran mm. kuparia ja kobolttia. Savi siroteltiin kerroksittain kompostiseokseen ja päälle kaadettiin kiihdytinliuos.
30 Kompostori 2 (sarja 2): • ·
Erä käsiteltiin kuten edellä, mutta kiihdytinseos sisälsi 20 g Kemira Oy:n ferrosulfaattia (epäpuhtautena 0,3 % Mg, 0,1 % Mn), 10 g ammoniumsulfaattia, 10 g mangaanisulfaattia ja 200 ml natriumglukonaatti-permeaattia. Rauta- ja ammoniumsuola 35 liuotettiin 300 ml:aan vettä, mutta nyt mangaanisuola sekoitettiin kiinteänä saven joukkoon ja sitä oli kaksinkertainen määrä edelliseen verrattuna.
• < 10 106954
Kompostori 3 (sarja 3, vertailu)
Vertailunäyte biojätteestä ja turpeesta, johon lisättiin 500 ml vettä.
5 Kompostorien lämpötilaa seurattiin 12 tumiin mittausvälein ja analyysinäytteitä otettiin termofiilisen vaiheen aikana 12 tunnin välein ja sitten harvemmin aina 33 vuorokauteen saakka. Näytteistä mitattiin pH, johtoluku, mikrosuodatetun vesiuut-teen absorbanssi (400 nm), vesiliukoinen rauta ja mangaani sentrifugoinnin jälkeen, mikrosuodoksen rauta ja mangaani sekä joistakin näytteistä suoralla vesihöyrytis-10 lauksella vapautunut ammoniumtyppi (Kjeldal) .
Tulokset on esitetty oheisissa kuvioissa.
Kuviossa 2 on kuvattu lämpötilojen muutokset kompostointiprosessin aikana. Ver-15 tailunäytteen (saija 3) lämpötila jää hieman alhaisemmaksi kuin keksinnön mukaisella kiihdytinseoksella käsitelty näyte. Kompostorista 1 voitiin havaita muita jyrkempi lämpötilan nousu, laajempi lämpötilahuippu ja hitaampi lasku. Tässä kompostorissa oli havaittavissa myös muita voimakkaampi homekasvusto ja kompostin nopeampi kuivuminen. Kaikissa kompostoreissa lämpötila laski ympäristön 20 lämpötilaan kahdeksassa vuorokaudessa.
Kuviossa 6 on kuvattu pH:n muutokset kompostointiprosessin aikana. Lähtötilanteen pH oh kaikissa näytteissä hieman yli neljän. Kompostorissa 1 pH oli noussut vuorokauden ja muissa puolentoista vuorokauden kuluttua viiteen. Lämpötilahuipun • · 25 kohdalla pH nousee kahdessa kompostorissa (1 ja 3) lähelle kuutta. Kompostorissa 2, pH pysyy muita alempana lämpövaiheen aikana mutta 33 vrk:n jälkeen se on korkein (1=6,.35, 2=6,81, 3=6,4). Happamien reaktiotuotteiden kerääntyminen kompostiin ei tällä kertaa estänyt lämpötilan nousua vertailukompostissa kuten esimerkin 2 tapauksessa.
30 ·: pH-arvon lievä aaltoilu on vuorovaikutuksessa redox-reaktioiden kanssa, jotka näkyvät parhaiten raudan ja mangaanin liukoisuuskäyrissä. pH vaikuttaa ammoniakin haihtumiseen, jota tapahtuu emäksisissä olosuhteissa.
35 Kiihdytinseos sisältämän raudan ja mangaanin sitoutumista ja liukenemista vesi-uutokseen seurattiin atomiabsorptiospektrofotometrillä. Tulokset on esitetty raudan . · osalta kuviossa 3 ja mangaanin osalta kuviossa 4.
11 106954
Kuviosta 3 nähdään että kaksiarvoisena rauta on liukoisessa muodossa ja komposteissa 1 ja 2, joihin sitä on lisätty, vesiliukoisen raudan määrä on lähtötilanteessa luonnollisesti korkea ollen lähes kaksikymmenkertainen vertailunäytteeseen nähden. Kuvion 3 perusteella voidaan todeta, että lisätty rauta sitoutuu kompostihumukseen, 5 koska lopputuotteessa liukoisen raudan erot vertailunäytteeseen nähden ovat tasoittuneet. Suurimmalta osalta rautapitoisuus vertailukompostissa 3 on lähtöisin biojätteestä eikä vesiliukoisen raudan määrä lopputuoteessa juurikaan poikkea komposteista, joihin on lisätty rautaa.
10 Lähtötilanne mangaanin osalta muistuttaa raudan käyttäytymistä (kuvio 4). Liukoisuudessa tapahtuu voimakas lasku välittömästi kompostoinnin käynnistyttyä hapettumisen seurauksena. Luonnostaan komposti saattaa sisältää vain pieniä määriä mangaania, josta liukoisen mangaanin osuus on erittäin vähäinen. Liukoisen mangaanin määrä laskee lähes nollaan kompostoinin kuluessa, mutta merkittävästi vasta 15 lämpövaiheen jälkeen tapahtuvassa stabiloitumisessa.
Rauta- ja mangaani-ionien osallistuminen humusreaktioihin hapettuen ja pelkistyen prosessin kuluessa näyttää liukoisuuskäyrien perusteella ilmeiseltä. On myös havaittavissa yhteys lämpötila- ja pH-muutoksiin. Vesiliukoisten humusaineiden 20 osalta todettiin selvä väheneminen kun läsnä oli rauta- ja mangaaniyhdisteitä.
Ammonium- ja muut mahdolliset vesihöyrytislauksessa aikalisissä olosuhteissa vapautuvat typpiyhdisteet määritettiin suoraan kompostinäytteistä. Näytteet otettiin lähtötilanteessa sekä 5:n, 6:n, 20:n, 28 :n ja 35 :n vuorokauden kuluttua. Typpimäärät • ; 25 on esitetty kuviossa 5. Lähtötilanteessa typpimäärä on lähes kaksinkertainen ver tailunäytteeseen nähden mutta jäijestys vaihtuu välittömästi lämpötilahuipun kohdalla, jolloin ammoniakin tuotanto on kiihtynyt ja sitä haihtuu ilmaan. Keksinnön mukaisella kiihdytinseoksella käsiteltyjen kompostien ammoniumtypen määrä on selkeästi pienempi kuin vertailukompostissa. Sittemmin ero supistuu kokonais-30 määrien kasvaessa mutta koko ajan vertailukompostin ammoniumtypen määrä pysyy *: muita korkeampana. Hajuhaittoja aiheuttavien ammoniakkipäästöjen kannalta ero on merkityksellinen.
Johtoluku ilmentää liukoisten varattujen partikkelien määrää. Vahvassa kompostissa 35 johtoluku on yleensä noin kymmenkertainen multatuotteisiin verrattuna. Johtolu-kuun vaikuttavat selkeimmin liukoiset alkali- ja maa-alkalimetallit.
• 1 12 106954
Johtoluku kompostoinnin aikana on esitetty kuviossa 7. Lisätyistä elektrolyyteistä johtuen johtoluku on komposteissa 1 ja 2 vertailukompostia 3, kuten kuviosta 7 voidaan nähdä. Vertailukompostissa johtoluku on alle puolet kahden muun arvoihin nähden pysyen alhaisena koko kompostointiprosessin ajan. Raudan ja mangaanin 5 liukoisuuden muuttumisesta päätellen nämä ionit eivät suuresti vaikuta johtolukuun.
Kompostissa mikrobien toimintaympäristössä kiinteä aine, vesi ja siihen liuenneet kiinteät aineet ja kaasut ovat vuorovaikutuksessa. Mikrobien aineenvaihdunta tapahtuu vesifaasissa ja entsyymitoiminnan kautta vesifaasiin liuenneet yhdisteet 10 ovat mikrobien hyödynnettävissä Kompostoitumisen käynnistyttyä, liuenneista yhdisteistä johtuen vesiuutteen värissä on havaittavissa selviä muutoksia. Väri on aluksi kellertävä muuttuen sittemmin punaruskeaksi. Kompostoinnin edetessä väri vähitellen vaalenee ja kypsässä kompostissa ei liukenevia värillisiä yhdisteitä juuri esiinny. Värin esiintyminen toisaalta kertoo kompostin toimivuudesta, mutta myös 15 reaktioiden nopeudesta, joissa värilliset liukoiset yhdisteet häviävät. Mikäli pro-teiinihajotus kompostin happamuudesta johtuen ei käynnisty eikä komposti lämpene ei vesiuutteeseen myöskään synny värillisiä hapetustuotteita ja typpiyhdisteitä.
Kuviossa 8 on kuvattu absorbanssin muutos kompostoinnin edistyessä. Lukemat 20 ovat samaa suuruusluokkaa aina 36 tuntiin saakka, kunnes eroja alkaa näkyä. Voimakkain kasvu on vertailukompostin osalla nousun jatkuessa pientä polveilua lukuunottamatta koko kompostoinnin lämpötilavaiheen ajan. Kompostilla 1 käyrä kääntyy laskuun lämpötilan laskuvaiheessa, jolloin raudan liukoisuudessa on mini-mikohta. Kompostin 2 absorbanssi-lukemat pysyvät muita alhaisemmalla tasolla, * 25 eikä suodoksen värissä tapahtunut kovin suuria muutoksia koko prosessin aikana huolimatta siitä, että kompostoituminen edistyi tehokkaasti. Tämä osoittaa että etenkin mangaanilla on selkeä vaikutus vesiliukoisiin humusaineisiin ja kompostin typpiyhdisteiden reaktioihin ja ainakin osa mangaanista on edullista lisätä kompostiin kiinteässä muodossa. Keksinnön mukaisella kiihdytinseoksella voidaan vaikut-30 taa katalyyttisesti humussynteesiin ja päädytään nopeammin stabiiliin lopputuot-teeseen.
4 «
Aistihavainnoin arvioituna komposteissa 1 ja 2 biojäte kompostoitui multamaiseksi tuotteeksi noin viikossa ja stabiloitui mullaksi noin kahdessa viikossa. Kompostissa 35 1 esiintyi enemmän homeita ja tuote oli vaaleampaa ja kuivempaa kuin kompostissa 2. Komposti 2 oli mustaaja kuohkeata. Ero johtuu joko mangaanipitoisuuden erosta .· . tai epäorgaanisten lähtöaineyhdisteiden eroista. Vertailukompostointi onnistui vain tyydyttävästi. Mikrobistossa esiintyi selviä eroja. Kompostissa 3 esiintyi runsaasti 13 106954 homeita vielä yli kuukauden kuluttua kompostoinnin aloittamisesta ja tuote oli vaaleaa ja karkeaa ja sisälsi runsaasti hajoamatonta turvekuitua. Seulottavuudessa ilmeni selviä eroja.
5 Esimerkki 4.
λ
Tutkittiin maa-aineksen vaikutusta kompostoitumiseen. Ladattiin kolme 12 dm tilavuuksista erikoisvalmisteista testikompostoria. Kompostointi suoritettiin noin 20°C:een lämpötilassa. Kompostointimateriaalina oh talousjätettä. Seosaineena 10 käytettiin turvetta tilavuussuhteessa 1:1. Suurehkot kappaleet muskattiin lapiolla.
Kompostori 1 (sarja 1)
Koe-erään lisättiin 500 ml kiihdytinseosta, joka sisälsi 20 g Kemira Oy:n ferro-15 sulfaattia (epäpuhtautena 0,3 % Mg, 0,1 % Mn), 10 g ammoniumsulfaattia, 10 g mangaanisulfaattiaja 200 ml natriumglukonaatti-permeaattia. Rauta-, ammonium-ja mangaanisuola liuotettiin ensin 300 mkaan vettä. Lisäksi kompostiseokseen hsättiin 100 g savijauhetta, joka sisälsi 70 % savea, 10 % mangaanisulfaattia, 10 % dolomiittikalkkia, 5 % tuhkaa ja 0,02 % kobolttisulfaattia jauheen kokonaismassasta.
20
Kompostori 2 (sarja 2)
Koe-erään hsättiin 500 ml kiihdytinseosliuosta, joka sisälsi 20 g Kemira Oy:n ferrosulfaattia (epäpuhtautena 0,3 % Mg, 0,1 % Mn) 10 g ammoniumsulfaattia, 10 g 25 mangaanisulfaattiaja 200 ml natriumglukonaatti-permeaattia.
Kompostori 3 (sarja 3)
Koe-erään hsättiin ylimääräinen 1 dm :n annos turvetta, johon oh sekoitettu 20 g 30 ferrosulfaattia, 10 g ammoniumsulfaattia, 20 g mangaanisulfaattia, 20 g dolomiitti- * ‘ kalkkia ja 10 g tuhkaa. Seos sekoitettiin tehokkaasti kompostin joukkoon.
• · Lämpötilakäyrät on esitetty kuviossa 9. Kompostorissa 1 lämpötila käy kaikista korkeimmalla, mutta lämpötilahuippu jää kapeaksi. Kompostorissa 2 lämpöjakso on 35 laaja ja maksimilämpötila jää hieman alle kompostorin 1 maksimin. Kompostorissa 3 maksimilämpötila jää selvästi alemmaksi kuin kahdessa edelhsessä kompostorissa.
• · 4 106954 14
Seuraavaan taulukkoon 2 on koottu muita mittausarvoja neljän ja seitsemän vrk:n kuluttua latauksista:
Taulukko 2 5
Kompostori 12 3
Kosteus 4vrk 52,6 50,0 58,0 7vrk 47,1 50,4 50,0 10 pH 4 vrk 5,2 8,0 5,9 7 vrk 8,0 8,4 7,1 johtoluku, 4 vrk 192 243 221 mS/m 7 vrk 198 237 257 15 humus- 4 vrk 72 192 77 indeksi 7 vrk 267 185 54
Tulokset kompostista 1 osoittavat, että keksinnönmukainen kiihdytinaineseos on 20 edullisinta lisätä kompostiin sekä nestemäisenä että jauhemaisena. Natriumgluko-naatin jättäminen pois vaikuttaa alentavasti kompostointilämpötiloihin millä on vaikutusta kompostin stabiloitumiseen (kompostori 3). Hajotustoiminta edistyy kuitenkin tyydyttävästi, homeita esiintyy lämpötilajaksolla vähän ja tuote on mustaa ja multamaista. Pelkän nestemäisen komponentin käyttämisen todettiin kompostoin-*. 25 nin alkuvaiheessa vaikuttavan epäedullisesti pH-olosuhteisiin (kompostori 2).
Kompostissa 2 esiintyi runsaasti homeita ja lopputuote oli huomattavasti muita karkeampaa. Kompostiin saatiin kuitenkin korkea lämpötila ja lämpöjakso oli laaja.
Savijauheen tai muun samankaltaisen aineen, dolomiittikalkin ja tuhkan käyttö 30 yhdisteiden kantajana on tärkeää aineiden levittämisen kannalta ja sillä on jonkin : verran myös vaikutusta kompostin fysikaaliseen rakenteeseen kuohkeutta lisäävänä • · tekijänä.
Keksinnönmukaisella kiihdyttimellä voidaan vaikuttaa mm. kompostin hajottaja-35 mikrohistoon, kompostin lämpötiloihin ja pH-olosuhteisiin.
• ·.
15 106954
Esimerkki S
Testattiin keksinnönmukaista kompostikiihdytinseosta täysmittakaavaisilla testeillä Vapo Oy Biotechin suunnittelemassa tunnelikompostointilaitoksessa (Wastech, k Λ 5 Mustankorkea Oy, Jyväskylä). Laitoksessa on viisi 200m :n tunnelia, joissa ilma puhalletaan pohjasta noin 2m korkeaan kompostikerrokseen.
Komposti 1 valmistettiin seuraavasti. Biojätteeseen sekoitettiin pyöräkuormaajalla seosaineet; hake ja turve tilavuussuhteisssa 1:1:0,5. Seos murskattiin Allu-kauhalla 10 (Ideachip Oy). Kauhasta valuvan kompostin joukkoon sumutettiin säiliöautosta noin 5000 dm3 keksinnönmukaisen kompostikiihdytinsepksen nestemäistä komponenttia, jossa oli 3000 dm3 natriumghikonaattipermeaattia, 280 kg rautasulfaattia (20 % Fe), 120 kg ammoniumsulfaattia (27 % NH4) ja 100 kg mangaanisulfaattia (32 % Mn) liuotettuna 2000 dm3 vettä. Lisäksi kompostin joukkoon lisättiin pienellä lapiolla 15 levittäen n. 500 kg jauhetta, joka sisälsi jauhettua savea 350 kg, mangaanisulfaattia 50 kg, dolomiittikalkkia 30 kg, puutuhkaa 10 kg ja kobolttisulfaattia 100 g. Seos oli valmistettu betonimyllyssä. Komposti ajettiin pyöräkuormaajalla tunneliin, jossa sitä pidettiin viikko ja ilmastettiin kiertoilmalla. Sitten komposti siirrettiin raitisilma-tunneliin (kääntö), jossa sitä pidettiin toinen viikko (tyhjennys). Tämän jälkeen 20 komposti siirrettiin ulos aumaan.
Vertailuna käytettiin tavanomaista tunnelikompostia ilman kiihdytintä (Komposti 2). Samaa seosta kompostoitiin myös pienkompostorissa (PP) (Komposti 3).
·. 25
Tulokset on esitetty taulukossa 3.
•'ll • · 16 106954 pH____Johtoluku____ komposti komposti komposti komposti komposti komposti __1__2__3___1__2__3 täyttö__4__3j9__4 täyttö__210__298__ kääntö__5___kääntö__280___ tyhjennys__7__4/7__7 tyhjennys__280__284__213 auma 2 vko__6^6__5__auma 2 vko__360__309__ auma 2 kk__6^6___auma 2 kk__239___ kosteus____Rottegrad_____ komposti komposti komposti komposti komposti komposti __1__2__3___1__2__3 täyttö__66__62__66 täyttö_,____ kääntö__58___kääntö____ tyhjennys__43__58__34 tyhjennys__55__67__51 auma 2 vko 36__50__auma 2 vko____ auma 2 kk 26___auma 2 kk__29___ C/N-suhde____NH4____ komposti komposti komposti komposti komposti komposti __1__2__3___1__2__3 täyttö__28 25,4__täyttö__1530 1487__ kääntö__29__24,1__kääntö____ tyhjennys__26__23__24 tyhjennys__1910__1351__1580 auma 2 vko 26,6__23__auma 2 vko__1970__2598__ auma 2 kk__22___auma 2 kk__1710___
Humus-indeksi________ täyttö__28_______ kääntö__45__19________ tyhjennys__118___Γ70_______ auma 2 vko 178_________ auma 2 kk 112__1_08________ 17 106954
Taulukossa esitetyt analyysitulokset osoittavat selviä eroja keksinnön mukaisella kiihdytinaineseoksella käsitellyn kompostin eduksi. Kompostointilaitoksissa esiintyvää pH-ongelmaa ei esiintynyt, vaan pH oli 2 viikon kompostoinnin jälkeen 7 (vertailu 4,7 ja takuuarvoraja 5,5) ja kosteus oli laskenut lähelle 40 %:a. Rottegrad-5 testi antoi lukemaksi 55 °C, jota pidetään yleensä takuuarvon rajana. Aumavaras-toinnissa saavutettiin nopeasti arvo 29 °C, mikä osoittaa kompostin kypsyvän nopeasti. Kahden kk:n jälkeen ammoniumtypen määrä oli selvästi alle vertailu-näytteen määrän ja humusindeksi osoitti proteiinihajotuksen käynnistyneen tehokkaasti jo tunnelissa. Lopputuote erosi huomattavasti vertailukompostista ollen sello västi hienojakoisempaa ja mukavampaa, eikä hajoamattomia kappaleita juurikaan ollut havaittavissa vähäistä paperimäärää lukuunottamatta.
Edellä on esitetty eräitä keksinnön sovelluksia. Keksintöä luonnollisesti ei rajoiteta edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan keksinnön mukaista periaatetta voidaan 15 muunnella patenttivaatimusten suoja-alan puitteissa.
* 1 * > «

Claims (11)

106954 Ιο
1. Kompostaccelererande blandning, kännetecknad av att den innefattar en fly-20 tande del och altemativt en fast del, varvid den flytande delen är en vattenlösning Λ , Λ , innefattande ätminstone natriumglukonat, jäm(II)jon Fe , manganjon Mn och ammoniumjon NH4+, och jordmaterial som en valbar fast del, och vidare eventuellt en eller flera valbara oorganiska bestandsdelar i den flytande eller i den fasta delen. • 2. Kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den 25 som flytande del i blandningen beräknat pä den totala vikten innefattar - ca 20-80 % natriumglukonat, - ca 0,2-1 % jäm(II)jon Fe2+, - ca 0,1-0,5 % manganjon Mn2+, . , - ca 0,2-0,8 % ammoniumjon NtL,+, och 30. ca 20-80 % vatten.
1. Kompostikiihdytinseos, tunnettu siitä, että se käsittää nestemäisen osan ja valinnaisesti kiinteän osan, jona nestemäisenä osana on vesiliuos käsittäen ainakin nat- 5 riumglukonaattia, rauta(II)ionia Fe , mangaani-ionia Mn ja ammoniumionia NH/, ja valinnaisena kiinteänä osana maa-ainesta, ja lisäksi mahdollisesti yhtä tai useampaa valinnaista epäorgaanista aineosaa nestemäisessä tai kiinteässä osassa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kompostikiihdytinseos, tunnettu siitä, että se 10 käsittää seoksen nestemäisen osan kokonaispainosta - noin 20-80 % natriumglukonaattia, - noin 0,2-1 % rauta(II)ionia Fe2+, - noin 0,1-0,5 % mangaani-ionia Mn2+, - noin 0,2-0,8 % ammoniumionia NH/, ja 15. noin 20-80 % vettä.
3. Kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 2, kännetecknad av att den som flytande del i blandningen beräknat pä den totala vikten innefattar - ca 60 % natriumglukonat, 35. ca 0,7 % jäm(II)jon Fe2+, Λ I - ca 0,3 % manganjon Mn , 20 106954 - ca 0,45 % ammoniumjon NH/, och - ca 40 % vatten.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kompostikiihdytinseos, tunnettu siitä, että se käsittää seoksen nestemäisen osan kokonaispainosta - noin 60 % natriumglukonaattia, 20. noin 0,7 % rauta(II)ionia Fe2+, - noin 0,3 % mangaani-ionia Mn2+, - noin 0,45 % ammoniumionia NH/, ja - noin 40 % vettä.
4. Kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den flytande delen dessutom innefattar en eller flera elektrolytjoner, sä som sulfatjon
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kompostikiihdytinseos, tunnettu siitä, että nestemäinen osa käsittää lisäksi yhtä tai useampaa elektrolyytti-ionia, kuten sulfaat-ti-ionia S04 '.
5. Kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 4, kännetecknad av att sul-fatjonen utgör ca 1-3 %, företrädesvis ca 1,8 % av den totala vikten av den flytande delen av acceleratorblandningen.
5 S042'.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kompostikiihdytinseos, tunnettu siitä, että 30 sulfaatti-ionia on noin 1-3 %, edullisesti noin 1,8 % kiihdytinseoksen nestemäisen osan kokonaispainosta.
6. Kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 1, kännetecknad av att 10 jordmaterialet är pulveraktigt, torr lera eller kaolin.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kompostikiihdytinseos, tunnettu siitä, että maa-aines on jauhemaista, kuivaa savea tai kaoliinia. 35
7. Kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 6, kännetecknad av att leran utgör ca 50-80 %, företrädesvis ca 70 % av den totala vikten av den fasta delen av blandningen.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kompostikiihdytinseos, tunnettu siitä, että savea on noin 50-80 %, edullisesti noin 70 % seoksen kiinteän osan kokonaispainosta. 19 106954
8. Kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den 15 valbara oorganiska beständsdelen är en oorganisk jon vald i gruppen bestäende av manganjon Mn2+, zinkjon Zn2+, ammoniumjon NH4+, sulfatjon S042', kopparjon Cu2+ och koboltjon C02+, samt blandningar av dessa.
8. Patenttivaatimiiksen 1 mukainen kompostikiihdytinseos, tunnettu siitä, että valinnainen epäorgaaninen aineosa on epäorgaaninen ioni, joka valitaan ryhmästä käsittäen mangaani-ionin Mn2+, sinkki-ionin Zn2+, ammoniumionin NH/, sulfaatti- 5 ionin S042', kupari-ionin Cu2+ja koboltti-ionin Co2+, sekä niiden seokset.
9. Kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den oorganiska beständsdelen är dolomitkalk och/eller aska.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kompostikiihdytinseos, tunnettu siitä, että epäorgaaninen aineosa on dolomiittikalkkia ja/tai tuhkaa.
10. Användning av kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 1, känneteck-, nad av att den kompostaccelerande blandningen används i ett förhällande om ca 0,2-5 %, företrädesvis ca 2 %, per totalvolym kompost.
10. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen kompostikiihdytinseoksen käyttö, tunnettu siitä, että kompostikiihdytinseosta käytetään noin 0,2-5 %, edullisesti noin 2 % kompostin kokonaistilavuutta kohden.
11. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen kompostikiihdytinseoksen käyttö, tunnettu 15 siitä, että kompostikiihdytinseosta käytetään noin 0,5-8 %, edullisesti noin 5 % biojätteen kokonaismassaa kohden.
11. Användning av kompostaccelerande blandning enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den kompostaccelerande blandningen används i ett förhällande om ca . . 25 0,5-8 %, företrädesvis ca 5 %, per totalmassa bioavfall.
FI992385A 1999-11-04 1999-11-04 Kompostikiihdytinseos FI106954B (fi)

Priority Applications (8)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI992385A FI106954B (fi) 1999-11-04 1999-11-04 Kompostikiihdytinseos
DK00976090T DK1252124T3 (da) 1999-11-04 2000-11-03 Kompostacceleratorblanding
DE2000609563 DE60009563T2 (de) 1999-11-04 2000-11-03 Mischung zur beschleunigung der kompostierung
AU13982/01A AU1398201A (en) 1999-11-04 2000-11-03 Compost accelerator mixture
EP00976090A EP1252124B1 (en) 1999-11-04 2000-11-03 Compost accelerator mixture
EEP200200236A EE05154B1 (et) 1999-11-04 2000-11-03 Kompostikiirendussegu
PCT/FI2000/000961 WO2001032588A1 (en) 1999-11-04 2000-11-03 Compost accelerator mixture
AT00976090T ATE263129T1 (de) 1999-11-04 2000-11-03 Mischung zur beschleunigung der kompostierung

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI992385 1999-11-04
FI992385A FI106954B (fi) 1999-11-04 1999-11-04 Kompostikiihdytinseos

Publications (1)

Publication Number Publication Date
FI106954B true FI106954B (fi) 2001-05-15

Family

ID=8555558

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI992385A FI106954B (fi) 1999-11-04 1999-11-04 Kompostikiihdytinseos

Country Status (8)

Country Link
EP (1) EP1252124B1 (fi)
AT (1) ATE263129T1 (fi)
AU (1) AU1398201A (fi)
DE (1) DE60009563T2 (fi)
DK (1) DK1252124T3 (fi)
EE (1) EE05154B1 (fi)
FI (1) FI106954B (fi)
WO (1) WO2001032588A1 (fi)

Families Citing this family (8)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI113165B (fi) * 2001-05-23 2004-03-15 Pekka Pohjola Kompostori orgaanisen jätteen käsittelemiseksi
US6877275B2 (en) * 2002-02-19 2005-04-12 Engelhard Corporation Method of weed control
US20100058821A1 (en) * 2007-04-13 2010-03-11 Tecnoimpianti S.R.L. Plant and process for transformation of organic material
FI20070298A0 (fi) * 2007-04-17 2007-04-17 Pekka Pohjola Aerobisen biohajoamisen kiihdytin
CA2808633A1 (en) * 2010-08-18 2012-02-23 Jane A. Hoxsey Mineral-releasing compost and method of using the same for soil remediation
FI123531B (fi) * 2011-12-02 2013-06-28 Pekka Pohjola Seos öljyn ja orgaanisten kemikaalien keräämiseksi ja hajoittamiseksi
DE102012020266A1 (de) 2012-10-17 2014-04-17 Philipp Dimitriou Dezentrales Verfahren zur Behandlung von Haushaltsabwässern und Bioabfällen.
RU2533431C1 (ru) * 2013-04-16 2014-11-20 Государственное научное учреждение Всероссийский научно-исследовательский институт электрификации сельского хозяйства Российской академии сельскохозяйственных наук (ГНУ ВИЭСХ Россельхозакадемии) Способ переработки бесподстилочного навоза в удобрения, электрическую и тепловую энергию и биоэнергетическая установка для его реализации

Family Cites Families (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPS5294428A (en) * 1976-02-02 1977-08-09 Gorou Ebina Manufacturing method of quickktoobuild stable and compost
JPS5492684A (en) * 1977-12-30 1979-07-23 Sankyo Yuki Kk Treatment of fermentative organic material
DE4133984A1 (de) * 1991-10-14 1993-04-15 Rudolf Prof Dr Kuerner Verfahren zum biologischen aufschluss von mineralien
US5525139A (en) * 1993-07-12 1996-06-11 Gill; Paul E. Process for bioremediation of soils
JPH09503479A (ja) * 1993-09-28 1997-04-08 インバイランメントル アンド リソース テクノロジイ ホールディングス プロプライエタリー リミテッド 生の有機物質から生育媒体の処法および製造
JPH08277188A (ja) * 1995-04-06 1996-10-22 Japan Metals & Chem Co Ltd 有機物醗酵促進剤とその製造方法

Also Published As

Publication number Publication date
AU1398201A (en) 2001-05-14
ATE263129T1 (de) 2004-04-15
EE05154B1 (et) 2009-04-15
EE200200236A (et) 2003-06-16
EP1252124B1 (en) 2004-03-31
EP1252124A1 (en) 2002-10-30
DE60009563D1 (de) 2004-05-06
WO2001032588A1 (en) 2001-05-10
DE60009563T2 (de) 2005-02-24
DK1252124T3 (da) 2004-07-12

Similar Documents

Publication Publication Date Title
Chen et al. Effects of lime amendment on the organic substances changes, antibiotics removal, and heavy metals speciation transformation during swine manure composting
Villar et al. Changes in microbial dynamics during vermicomposting of fresh and composted sewage sludge
Mutabaruka et al. Microbial degradation of hydrolysable and condensed tannin polyphenol–protein complexes in soils from different land-use histories
Wei et al. A comprehensive review on biomass humification: Recent advances in pathways, challenges, new applications, and perspectives
Nolan et al. Characterization of compost produced from separated pig manure and a variety of bulking agents at low initial C/N ratios
Senesi et al. Role of humification processes in recycling organic wastes of various nature and sources as soil amendments
Cáceres et al. Nitrification during extended co-composting of extreme mixtures of green waste and solid fraction of cattle slurry to obtain growing media
Pramanik et al. Changes in fungal population of fly ash and vinasse mixture during vermicomposting by Eudrilus eugeniae and Eisenia fetida: Documentation of cellulase isozymes in vermicompost
Neklyudov et al. Intensification of composting processes by aerobic microorganisms: A review
Suthar Bioremediation of aerobically treated distillery sludge mixed with cow dung by using an epigeic earthworm Eisenia fetida
Yusuf Effect various combination of organic waste on compost quality
FI106954B (fi) Kompostikiihdytinseos
Bohacz et al. Changes in enzymatic activity in composts containing chicken feathers
Gondek et al. Chemical and biological properties of composts produced from organic waste
CN113480381B (zh) 一种废弃蔬菜叶厌氧堆肥制备有机肥料的方法及装置
Sánchez et al. Accelerated coffee pulp composting
CN101696426A (zh) 沼气复合原料及制备方法
Ghaly et al. Biodegradation of phenolic compounds in creosote treated wood waste by a composting microbial culture augmented with the fungus Thermoascus aurantiacus
Shin et al. The degradation of cellulosic fraction in composting of source separated food waste and paper mixture with change of C/N ratio
Henry et al. Carbon fractions in compost and compost maturity tests
El-Mrini et al. Co-composting process assessment of three-phase olive mill pomace and turkey manure in morocco
Rodrigues et al. Co-composting of sweet sorghum biomass with different nitrogen sources
Pasda et al. Influence of bulking agents and microbial activator on thermophilic aerobic transformation of sewage sludge
Nuntagij et al. Aerobic nitrogen fixation during the biodegradation of lignocellulosic wastes
Benito et al. Carbon mineralization of pruning wastes compost at different stages of composting

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired