FI105872B - Menetelmä ja järjestelmä sanomien välittämiseksi - Google Patents

Description

105872

Menetelmä ja järjestelmä sanomien välittämiseksi w

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 joh-• danto-osassa esitettyyn menetelmään sanomien välittämiseksi sano- 5 mapalvelua käyttäen vastaanottajan matkaviestimeen. Keksintö koh-t distuu lisäksi patenttivaatimuksen 5 johdanto-osassa esitettyyn järjes-:: ΐ telmään sanomien välittämiseksi lähettäjältä vastaanottajalle.

Sanomapalvelulla tässä selityksessä tarkoitetaan mm. lyhytsanomien 10 välityspalvelua (short message service, SMS) sekä henkilöhakupalve-lua (paging). Sanomien välitysjärjestelmällä vastaavasti tarkoitetaan sanomapalvelun toteuttavaa järjestelmää, sopivimmin matkaviestinjärjestelmää. Tekniikan Sanastokeskus r.y.:n julkaisussa TSK 19: "Matka-viestinsanasto" (ISBN 951-95567-9-6) on matkaviestinjärjestelmä mää-15 ritelty matkaviestinverkon ja matkaviestinten muodostamaksi tietolii kennejärjestelmäksi. Matkaviestinjärjestelmiä ovat mm. solukkojärjestelmä, henkilöhakujärjestelmä sekä matkapuhelinjärjestelmä. Solukko-järjestelmä, kuten GSM-järjestelmä on matkaviestinjärjestelmä, jossa käytetään solukkoverkkoa. Henkilöhakujärjestelmä on henkilöhakuun 20 tarkoitettu yksisuuntainen matkaviestinjärjestelmä. Matkapuhelinjärjes telmä on ensisijaisesti puheen siirtoon tarkoitettu kaksisuuntainen matkaviestinjärjestelmä. Matkaviestimellä tässä selityksessä tarkoitetaan sanomapalvelun välittämien sanomien vastaanottamiseen soveltuvaa .. matkaviestintä ja hakuvastaanotinta.

25 Käyttäjällä on esimerkiksi kaksi matkaviestintä, joista tässä selityksessä käytetään selvyyden vuoksi nimityksiä primäärinen matkaviestin ja sekundäärinen matkaviestin. Primäärisellä matkaviestimellä tarkoitetaan käyttäjän pääasiassa käyttämää matkaviestintä. Sekundäärisellä mat-' ·· 30 kaviestimellä vastaavasti tarkoitetaan harvemmin käyttäjän käytössä olevaa matkaviestintä. Nämä matkaviestimet voivat olla ominaisuuksil-t taan oleellisesti samanlaiset tai primäärinen matkaviestin on ominai suuksiltaan tavallisesti laajempi kuin sekundäärinen matkaviestin. Primäärisessä matkaviestimessä on esimerkiksi telefax-ominaisuus, säh-35 köpostiominaisuus ja kalenteritoiminto. Sekundäärinen matkaviestin 105872 2 saattaa sen sijaan olla kevyempi ja pienempi ja voi tällöin olla miellyttävämpi kuljettaa mukana.

Sanoman välitys sanomien välitysjärjestelmässä suoritetaan tyypillisesti 5 siten, että sanoman lähettäjä kirjoittaa tekstisanoman esimerkiksi matkaviestimellä tai televerkkoon tiedonsiirtoyhteydessä olevalla tietokoneella ja määrittää sanomalle vastaanotto-osoitteen. Vastaanotto-osoite on esimerkiksi sanoman vastaanottajan matkaviestimen identifioiva tunnus, kuten puhelinnumero. Sanomien välitysjärjestelmässä on väli-10 neet lähetettävän sanoman vastaanottamiseksi lähettäjältä ja välineet sanoman vastaanotto-osoitteen selvittämiseksi ja sanoman lähettämiseksi vastaanottajan matkaviestimeen.

Sanomapalvelukeskus on esimerkiksi GSM-järjestelmässä edullisesti 15 lyhytsanomapalvelukeskus (Short Message Service Center, SM-SC), henkilöhakujärjestelmän hakukeskus (Paging Network Controller, PNC) tai langaton viestikeskus (Wireless Messaging Switch, WMS).

Lähetetty sanoma voi olla tarkoitettu lähetettäväksi myös usealle vas-20 taanottajalle, jolloin puhutaan ns. ryhmälähetyksestä. Tällöin lähetyksen mukana on tieto vastaanottoryhmästä, jolloin sanomien välitysjärjestelmässä on ryhmään kuuluvien matkaviestimien identifiointitiedot ja sanoma välitetään kaikkiin ao. ryhmään kuuluviin matkaviestimiin. Ryhmä-lähetys voidaan toteuttaa myös siten, että ryhmään kuuluvien matka-25 viestimien identifiointitiedot on tallennettuna lähettäjän matkaviestimeen, jolloin lähettäjän matkaviestin muodostaa lähetettävän sanoman kullekin ryhmään kuuluvalle matkaviestimelle ja lähettää kunkin sanoman erikseen. Tämä vaihtoehto ei vaadi sanomien välitysjärjestelmältä ryhmälähetysten käsittelyominaisuuksia ja ryhmien tietojen tallennuska-30 pasiteettia.

Eräs tunnettu sanomien välitysjärjestelmä on henkilöhakujärjestelmä (paging), jossa lähetettävä sanoma voidaan antaa esimerkiksi langalliseen tai langattomaan televerkkoon liitetyn telepäätelaitteen avulla. Sa-35 noma välitetään hakukeskukseen, jossa on välineet (modulaattori ja radiolähetin) sanoman lähettämiseksi radiotien välityksellä hakuvas- i 105872 3 taanottimeen. Hakuvastaanottimessa on radiovastaanotin ja demodu-laattori sanoman demoduloimiseksi. Lisäksi hakulaite käsittää välineet sanoman esittämiseksi vastaanottajalle. Sanoma voidaan esittää esi-• merkiksi tekstiviestinä tai ääniviestinä.

5

Eräs toinen sanomien välitysjärjestelmä on GSM-matkaviestinverkon lyhytsanomapalvelu. Tällöin lähetettävä sanoma voidaan muodostaa esimerkiksi matkaviestimellä tai televerkkoon tiedonsiirtoyhteydessä olevalla tietojenkäsittelylaitteella lyhytsanomana, johon liitetään mukaan 10 vastaanottajan matkaviestimen tunnistetiedot, kuten puhelinnumero.

Lyhytsanoma välitetään tunnistetiedon perusteella vastaanottajan matkaviestimeen. Lyhytsanomapalvelukeskus SM-SC ohjaa lyhytsanomien siirtoa GSM-matkaviestinverkossa. Vastaanottajan matkaviestin vastaanottaa lyhytsanoman pltmoittaa sanoman saapumisesta vastaanot-15 tajalle. Tällöin vastaanottaja voi esimerkiksi valikkotoimintojen avulla lukea vastaanotetun lyhytsanoman. Lähettävä ja vastaanottava matkaviestin voivat kuulua myös eri teleoperaattoreiden ylläpitämiin matkaviestinverkkoihin ja voivat olla myös eri matkaviestinjärjestelmien matkaviestimiä, mikäli näiden matkaviestinjärjestelmien välille on järjestetty 20 lyhytsanomien välitysominaisuudet. Vastaanottavana matkaviestimenä voi olla myös hakulaite. Tämä on sinänsä tunnettua tekniikkaa, joten sen tarkempi esittäminen tässä yhteydessä ei ole tarpeen.

On kehitetty järjestelmiä, pissa käyttäjää voidaan informoida haluttuna 25 ajankohtana jonkin tapahtuman alkamisesta muistuttamiseksi. Tässä selityksessä tällaisista tapahtumista käytetään nimitystä kalenteritapah-tumat. Näitä kalenteritapahtumia voi olla esimerkiksi ennalta sovittu kokous, merkkipäivä, tapaäniinehV matka tai messut. Käyttäjällä on käytössään kaienterisovellus, esimerkiksi tietokoneen kalenteriohjelma, ; 30 henkilökohtaisen digitaalisen apulaisen (personal digital assistant, PDA) tai matkaviestimen kaienterisovellus. Kaienterisovelluksessa on mahdollisuus määrittää myös hälytys tietyn tapahtuman alkamisesta. Tämä hälytys voidaan määrittää tapahtuman alkamishetkelle tai mahdollisesti myös jonkin verran tämän tapahtuman alkamisaikaa aikai-35 semmaksi, jolloin käyttäjällä on aikaa vielä valmistautua tapahtumaa varten. Tämä on erittäin käyttökelpoinen toiminto erityisesti palaverien 105872 4 alkamisesta muistuttamisessa. Hälytys voi olla äänimerkki tai se voi olla myös tekstiviesti, joka tulostetaan matkaviestimen näyttölaitteella.

USA:laisessa patentissa 5,416,473 on esitetty eräs tällainen kalenteri-5 ohjattu selektiivinen sanomajärjestelmä ja sen käyttömenetelmä. Järjestelmä käsittää elektronisen tietojenkäsittelylaitteen, jossa on välineet sanoman lähettämiseksi hakuvastaanottimeen, välineet sanoman kirjoittamiseksi, välineet vastaanottajan hakulaitteen osoitteen valitsemiseksi ja välineet sanoman lähettämiseksi ennalta määritettynä ajanhet-10 kenä ainakin yhteen valittuun hakuvastaanottimeen. Tietojenkäsittely-laitteena voidaan käyttää esimerkiksi tietokonetta, jossa on modeemi tietokoneen liittämiseksi tiedonsiirtoyhteyteen televerkkoon, esimerkiksi langalliseen televerkkoon. Tietojenkäsittelylaitteen muistivälineissä on tallennettuna luettelo hakulaitteiden identifiointitiedoista ja reaaliaikaka-15 lenteri, johon käyttäjä voi merkitä tapahtumat etukäteen. Tietojenkäsittelylaitteen ohjelmistossa on sovellusohjelma, joka tutkii olennaisesti reaaliajassa kalenteriin merkittyjen tapahtumien hälytysaikoja ja lähettää sanoman tapahtumaan merkittynä hälytysaikana. Sanoma lähetetään valittuun hakulaitteeseen. Hakulaite voi olla myös käyttäjän oma 20 hakulaite, jolloin käyttäjä voi muistuttaa itseään tärkeistä tapahtumista. Tämän järjestelmän epäkohtana on kuitenkin mm. se, että sanoman vastaanottajalla on oltava mukanaan juuri oikea hakulaite ollakseen tavoitettavissa. Toisaalta vastaanottajalla voi olla useita tällaiseen sano-• mien vastaanottoon soveltuvia laitteita, kuten matkapuhelimia ja haku- a < 25 laitteita, jolloin sanoman lähettäjä ei välttämättä tiedä, mihin näistä eri laitteista sanoma on lähetettävä, jotta se tavoittaisi vastaanottajan ajallaan.

Puhelinkeskuksissa tunnetaan soitonsiirtotoiminto, eli tiettyyn puheli-30 meen saapuvat puhelut on mahdollista siirtää ennalta valittuun toiseen puhelimeen. Soitonsiirto asetetaan näppäilemällä siirtokomento siitä puhelimesta, johon saapuvat puhelut on tarkoitus siirtää. Siirtokomen-non yhteydessä näppäillään sen puhelimen numero, johon puhelut siirretään. Puhelimena voi olla tavallinen langallisen televerkon puhelin tai 35 myös matkaviestinverkkoon liitetty matkaviestin. Mikäli matkaviestimeen tulevat puhelut on ohjattu siirtymään toiseen telepäätelaittee- ... i 5 105872 ' seen, myös tähän matkaviestimeen tulevat sanomat siirtyvät valittuun ‘ telepäätelaitteeseen. Soitonsiirto ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen toi minto esim. sellaisissa tilanteissa, joissa tiettyyn telepäätelaitteeseen * saapuvat puhelut ja sanomat haluttaisiin siirtää eri telepäätelaitteisiin tai 5 ainoastaan saapuvat sanomat haluttaisiin siirtää. Nykyisin tunnetun tekniikan mukaisissa järjestelmissä tämä edellyttää sitä, että sanoman lähettäjällä on lähetyshetkellä tiedossaan vastaanottajan sillä hetkellä sanomien vastaanottamisessa käytössä olevan matkaviestimen numero. Lähettäjän on siis suoritettava numeron valinta.

10

Nyt esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada parannettu menetelmä ja laite vastaanottajan primääriseen matkaviestimeen osoitettujen sanomien välittämiseksi vastaanottajan sekundääriseen matkaviestimeen. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnus-15 omaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa. Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on puolestaan tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkki-osassa. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että vastaanottajan sekundäärinen matkaviestin on aktivoitavissa vastaanottamaan primääri-20 seen matkaviestimeen lähetettävät kalenteritapahtumiin liittyvät sanomat, jolloin sanomat ohjataan vastaanottajan aktiivisena olevaan matkaviestimeen ja säilytetään mahdollisuus vastaanottaa muita puheluita primäärisellä vastaanottimella.

* 25 Keksintöä voidaan soveltaa erityisesti sellaisissa tietoliikennejärjestelmissä, joissa on mahdollista välittää lyhyitä sanomia tietoliikennejärjestelmään kuuluvaan päätelaitteeseen päätelaitteen tunnuksen, kuten puhelinnumeron perusteella. Monissa matkaviestinjärjestelmissä on tällainen ominaisuus. Nyt esillä olevaa keksintöä on edullista soveltaa * ’ 30 matkaviestinjärjestelmissä, joissa on käytettävissä lyhytsanomapalvelu : (Short Message Service, SMS) tai henkilöhaku (Paging).

Nyt esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja tunnetun tekniikan mukaisiin menetelmiin ja järjestelmiin verrattuna. Käyttäjän ei 35 aina tarvitse pitää mukanaan primääristä matkaviestintään, vaan hän voi halutessaan ottaa mahdollisesti pienemmän ja kevyemmän matka- 105872 6 viestimen mukaansa tilanteisiin, joissa hän ei tarvitse kaikkia primäärisen matkaviestimen ominaisuuksia. Käyttäjällä voi olla myös useita matkaviestimiä, jotka voivat olla samanaikaisesti käytössä esimerkiksi eri perheenjäsenillä ja silti käyttäjä pystyy ohjaamaan hänelle tärkeät 5 tiedotteet mukana olevaan matkaviestimeen, vaikka tämä matkaviestin ei olisikaan hänen varsinainen primäärinen matkaviestimensä. Tällöin myös puhelut ja sanomat voidaan ohjata tarpeen mukaan eri matkaviestimiin. Lisäksi käyttäjä pystyy sanomien siirtotoiminnosta riippumatta soittamaan toisen henkilön hallussa olevaan primääriseen mat-10 kaviestimeensä. Muita keksinnön etuja on esitetty oheisissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa 15 kuva 1 a esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista järjestelmää pelkistettynä periaatekaaviona, kuva 1 b esittää pelkistettynä lohkokaaviona erästä matkaviestintä, 20 jota voidaan käyttää keksinnön erään edullisen suoritus muodon mukaisessa järjestelmässä, kuva 2 esittää vuokaaviona kalenteritapahtumaan perustuvan sanoman määrittämistä, 25 kuva 3 esittää vuokaaviona kalenteritapahtumaan perustuvan sanoman lähettämistä, ja kuva 4 esittää vuokaaviona kalenteritapahtumaan perustuvan sa-30 noman vastaanottamista.

Keksintöä selostetaan seuraavassa käyttämällä sanomien välitysjärjestelmästä esimerkkinä GSM-matkaviestinjärjestelmää. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu ainoastaan tähän matkaviestinjärjestelmään, vaan 35 keksintöä voidaan soveltaa muissakin matkaviestinjärjestelmissä, joissa i 105872 7 on käytettävissä osoitettu sanomien välitysmahdollisuus. Matkaviestin-’ järjestelmä voi olla yksi- tai kaksisuuntainen.

Kuten tunnettua, GSM-matkaviestinverkko 1,1' koostuu matkaviestin-5 keskuksista MSC ja tukiasemajärjestelmistä BSS, BSS'. Tukiasemajärjestelmä koostuu tukiasemasta BS ja tukiasemaohjaimesta BSC. Kutakin tukiasemajärjestelmää BSS, BSS1 ohjaa yksi matkaviestinkes-kus MSC. Matkaviestinkeskukset MSC ovat yhteydessä toisiinsa, jolloin puhelut ja muu signalointi voidaan välittää matkaviestinverkossa 1,1' 10 sekä matkaviestinverkon 1,1' ja langallisen televerkon PSTN tai muun matkaviestinverkon 1,1' välillä. Samalla maantieteellisellä alueella voi olla myös useita, tavallisesti eri teleoperaattoreiden ylläpitämiä matkaviestinverkkoja 1,1', jopa saman standardin mukaisia matkaviestinverkkoja. Esimerkiksi Suomessa tällä hetkellä on kaksi GSM-matka-15 viestinverkkoa, joista yksi on Radiolinjan ylläpitämä ja toinen Telen ylläpitämä matkaviestinverkko. Matkaviestinkeskuksessa MSC on kotirekisteri HLR (home location register) sekä vierailijarekisteri VLR (visitor location register). Kotirekisteri HLR on matkaviestinverkon tietokanta, joka sisältää perustiedot verkkoon rekisteröidyistä matkaviestintilaajista.

20 Kotirekisteriin HLR on tallennettuna mm. kansainvälinen matkaviestintilaajan tunnus IMSI (international mobile subscriber identity), matkaviestintilaajan kansainvälinen ISDN-numero MSISDN sekä tilaajan käytettävissä oleviin palveluihin liittyviä tietoja. Vierailijarekisteri VLR on mat-: kaviestinverkon tietokanta, joka sisältää puhelujen välitykseen tarvitta- 25 vat tiedot matkaviestinverkon alueella kulloinkin olevista matkaviestintilaajista. Vierailijarekisteriä VLR käytetään mm. matkaviestimen liikkuvuuden hallintaan, jolloin puhelut ja sanomat voidaan ohjata oikeaan matkaviestimeen 2, 3, 4, 4' myös siinä tilanteessa, että matkaviestin on eri matkaviestinverkon alueella kuin mihin matkaviestin on rekisteröity.

* ; 30 Tämä tilanne esiintyy esimerkiksi silloin, kun matkaviestintä käytetään ’ ulkomailla liikuttaessa.

_ r • GSM-matkaviestimissä kullakin matkaviestintilaajalla on oltava ainakin yksi SIM-kortti (subscriber identity module). Tällä SIM-kortilla on matka-35 viestintilaajakohtaiset identifiointitiedot, kuten matkaviestintilaajan tunnus ja puhelinnumero. Tällöin näiden identifiointitietojen avulla sanomat 105872 8 ja puhelut voidaan ohjata oikeaan matkaviestimeen 3, 4, 4’. SIM-kortti voidaan tarvittaessa siirtää toiseen matkaviestimeen, jolloin myös puhelut siirtyvät tähän toiseen matkaviestimeen.

5 SIM-kortin käyttö edellyttää yleensä PIN-koodin syöttämistä siinä vaiheessa, kun matkaviestin kytketään päälle. Tämä PIN-koodi on matkaviestintilaajan muutettavissa ja koodilla pyritään estämään SIM-kortin väärinkäyttö esim. SIM-kortin kadotessa.

10 Kuvassa 1a on pelkistettynä periaatekaaviona esitetty keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukainen järjestelmä sanomien välittämiseksi. Sanomien välitysjärjestelmä käsittää mm. matkaviestinverkon 1, joka tässä esimerkkitapauksessa on siis GSM-matkaviestin-verkko, lähettäjän matkaviestimen 2, ainakin yhden vastaanottajan pri-15 määrisen matkaviestimen 3 sekä mainitun ainakin yhden vastaanottajan yhden tai useamman sekundäärisen matkaviestimen 4, 4.

Kuvassa 1 b on esimerkinomaisesti esitetty pelkistettynä lohkokaaviona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä 20 käytettävissä olevasta matkaviestimestä 2, 3, 4. Lohkokaaviossa on esitetty lähinnä vain ne lohkot, jotka tämän keksinnön selventämisen kannalta ovat tärkeitä. On selvää, että lähettäjän matkaviestin 2, vastaanottajan primäärinen matkaviestin 3 sekä vastaanottajan sekundää-. rinen matkaviestin 4, 4‘ eivät välttämättä ole keskenään samanlaisia.

25 Ohjausyksikkö 5 koostuu esim. mikro-ohjaimesta 5a (MCU, miero controller unit) ja sovelluskohtaisesta logiikkapiiristä 5b (ASIC, application specific integrated circuit). Matkaviestimessä 2 on lisäksi näppäimistö 6, näyttö 7, kuuloke 8, mikrofoni 11, muistivälineet 9, joka käsittää mm. haihtumatonta lukumuistia ohjelmien tallennukseen ja lu-: 30 ku/kirjoitusmuistia matkaviestimen 2, 3, 4, 4' toiminnan aikaisten tieto jen tallennukseen. Lisäksi matkaviestin käsittää reaaliaikakellon 10, joka voi olla erillinen, tähän tarkoitukseen soveltuva mikropiiri tai se voi olla toteutettu myös ohjelmallisesti, jolloin matkaviestin 2, 3, 4, 4' saa tiedon reaaliajasta esim. matkaviestinverkosta 1. Matkaviestin 2, 3, 4, 4' 35 käsittää vielä radio-osan 12, jossa on tarvittavat välineet yhteyden muodostamiseksi ja tiedon siirtämiseksi matkaviestimen ja matkavies- 105872 9 tinverkon välillä. Kuvassa 1b on vielä esitetty SIM-kortti 14 sekä väli-* neet 15 SIM-kortin liittämiseksi matkaviestimeen 2, 3, 4, 4'.

Kuvassa 2 on esitetty pelkistettynä vuokaaviona lähetettävän sanoman 5 muodostus- ja tallennusvaiheet keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä. Sanoman muodostus suoritetaan esim. kalenterisovelluksella (201), joka on asennettu lähettäjän matkaviestimeen 2, tietojenkäsittelylaitteeseen tai vastaavaan sanoman muodostuslaitteeseen. Kalenterisovellus on sovellusohjelma, joka on 10 järjestetty suoritettavaksi esim. matkaviestimen ohjausyksikössä 5, kuten on tunnettua.

Lähettäjä voi kirjoittaa lähetettävän sanoman näppäimistöllä 6. Ohjain-yksikkö 5 tunnistaa näppäinpainallukset ja tallentaa kirjoitettavan sa-15 noman sanomapuskuriin tai vastaavaan, josta sanoma on myöhemmin noudettavissa käsittelyä varten. Tämä on alan asiantuntijan sinänsä tuntemaa tekniikkaa ja voidaan toteuttaa useilla eri menetelmillä, joten sen tarkempi käsittely tässä yhteydessä ei ole tarpeen. Kirjoitettuaan sanoman (lohko 202), esim. "Neuvottelu", lähettäjä valitsee ainakin yh-20 den sanoman vastaanottajan primäärisen matkaviestimen 3 tunnistetiedon, edullisesti puhelinnumeron (lohko 203). Tarvittaessa voidaan valita myös useampia vastaanottajia (lohko 204), jolloin kullekin valitulle vastaanottajalle määritellään ao. vastaanottajan primäärisen matkaviestimen 3 tunnistetieto.

25

Seuraavaksi lähettäjä ilmoittaa näppäimistöä 6 käyttäen kalenterisovel-lukselle sanoman lähetyspäivän ja kellonajan (lohko 205). Lähetyspäivän oletusarvona on edullisesti sama päivä, jolloin sanoman kirjoitus-päivänä lähetettävään sanomaan ei välttämättä tarvitse erikseen ilmoit-: 30 taa lähetyspäivää, vaan kellonaika riittää. Sanomalle voidaan vielä määritellä lähetyksen uudelleenyrityskertojen lukumäärä (lohko 206), eli se, kuinka monta kertaa sanomaa yritetään epäonnistuneen lähetyksen jälkeen lähettää uudelleen. Tämä on esitetty myöhemmin tässä selityksessä, kuvan 3 vuokaavion kuvauksen yhteydessä.

35 105872 10

Sanomalle määritellään vielä tyyppi (lohko 207), joka on edullisesti lyhytsanoma, mutta voi olla myös telekopio, sähköposti, äänipuhelu, da-tapuhelu tai muu sinänsä tunnettu sanomatyyppi. Sanoman tyyppi ilmoittaa sen, missä muodossa sanoma välitetään vastaanottajal-5 le/vastaanottajille. Tässä selityksessä esitetään tarkemmin lähinnä lyhytsanoman välitys, mutta vastaavat periaatteet on sovellettavissa myös muihin edellä mainittuihin sanomatyyppeihin, joissa sanoma voidaan osoittaa oikealle vastaanottajalle tunnistetiedon, edullisesti tele-päätenumeron (puhelinnumeron) perusteella.

10

Sen jälkeen, kun lähettäjä on ilmoittanut kalenterisovellukselle kaikki sanoman määrityksessä tarvittavat tiedot, tallennetaan sanoma ja sen määritykset (lohko 208). Tallennus suoritetaan edullisimmin lähettäjän telepäätelaitteen muistivälineisiin 9. Tallennuksen jälkeen sanoma on 15 odottamassa sanomalle määritettyä lähetyshetkeä (lohko 209).

Vastaanottaja voi tarvittaessa aktivoida sekundäärisen matkaviestimensä 4, 4', joka myös voi olla GSM-matkaviestin, primääriseen matkaviestimeen 3 lähetettyjen sanomien vastaanottajaksi. Käyttäjällä on täl-20 löin ainakin kaksi SIM-korttia 14 tai vastaavaa, jolloin yksi SIM-kortti 14 on asennettuna ainakin yhteen sekundääriseen matkaviestimeen 4. Myös primäärisessä matkaviestimessä 3 ja mahdollisissa muissa sekundäärisissä matkaviestimissä 4, 4' voi olla SIM-kortti 14 asennettuna. ; Vastaanottajalla voi kuitenkin olla vain yksi matkaviestin 3, 4, 4' kerral- 25 laan aktivoituna ao. vastaanottajan mainittuun primääriseen matkaviestimeen 3 lähetettyjen sanomien vastaanottajaksi. Tämä aktivointi ei kuitenkaan estä vastaanottamasta sanomia myös muilla matkaviestimillä 3,4,4', jos sanomien lähettäjä on määrittänyt osoitteeksi tämän matkaviestimen 3, 4, 4' puhelinnumeron.

: 30

Seuraavaksi kuvataan sanoman lähetystä, joka on esitetty vuokaaviona kuvassa 3.

Lähettäjän matkaviestimessä 2, esim. kalenterisovellusohjelmassa 35 (lohko 301), tutkitaan oleellisesti reaaliaikaisesti kalenteriin merkittyjä lähetettävien sanomien asetuksia. Sovellusohjelmassa verrataan reaali- 105872 11 aikakellon 10 aikainformaatiota ja kunkin sanoman lähetysaikainfor-* maatiota keskenään sinänsä tunnetusti (lohko 302). Vertailun osoitta essa jonkin ennalta asetetun lähetysajan ollessa sama kuin reaaliaika-kellon ilmoittama aika, luetaan ao. sanoman määritykset muistivälineis-5 tä 9 (lohko 303). Sanomaan määritetyn vastaanottajan tunnistetiedon perusteella muodostetaan kyselysanoma matkaviestinverkkoon 1 mainitun vastaanottajan primäärisen matkaviestimen 3 verkkoinformaa-tion, kuten puhelinnumeron ja toimintatilan selvittämiseksi (lohko 304). Toimintatilan perusteella voidaan päätellä (lohko 305) mm. se, onko ky-10 seinen matkaviestin 3 sillä hetkellä aktivoitu sanomien vastaanottoon.

Mikäli toimintatilatieto osoittaa, että vastaanottajan primäärinen matkaviestin 3 on aktivoitu sanomia vastaanottavaksi matkaviestimeksi, asetetaan lähetettävän sanoman osoitteeksi tämän primäärisen matkavies-15 timen 3 puhelinnumero ja lähetetään sanoma (lohko 306).

Mikäli toimintatila ilmoittaa, että vastaanottajan primääristä matkaviestintä 3 ei sillä hetkellä ole aktivoitu sanomia vastaanottavaksi matkaviestimeksi, pyydetään matkaviestinverkosta 1 tietoa siitä, onko vas-20 taanottajalla käytössään mahdollisesti muita, sekundäärisiä matkaviestimiä 4, 4' (lohko 307). Lohkossa 308 tutkitaan matkaviestinverkon 1 palauttamaa vastausta. Jos tutkittavana olevasta matkaviestinverkosta 1 löytyy vastaanottajan sekundäärinen matkaviestin 4,4', tutkitaan . vielä, onko se aktivoitu sanomien vastaanottoon. Jos on, asetetaan 25 lohkossa 309 lähetettävän sanoman osoitteeksi tämän sekundäärisen matkaviestimen 4, 4' puhelinnumero, jonka matkaviestinverkko 1 lähetti vastaussanomassa. Tämän jälkeen toiminta jatkuu jälleen lohkosta 306.

Mikäli tätä sekundääristä matkaviestintä 4, 4' ei ole aktivoitu viestien : 30 vastaanottoon, tutkitaan lohkossa 310, onko vastaanottajalla käytettä vissään vielä joku sanomien vastaanottoon soveltuva sekundäärinen matkaviestin 4, 4'. Mikäli ei löydy muita vastaanottajan matkaviestimiä, voidaan mahdollisesti yrittää etsiä myös jostakin toisesta matkaviestinverkosta T. Mikäli muita matkaviestimiä ei ole, käytetään osoitteena 35 sanomassa primäärisen matkaviestimen 3 tunnistetietoa (lohko 311) ja toiminta jatkuu lohkosta 306 sanoman lähetyksellä.

105872 12

Jos verkkoinformaatiossa on tieto käyttäjän sekundäärisestä matkaviestimestä 4,4', toiminta siirtyy lohkoon 307, jossa muodostetaan uusi kyselysanoma lähetettäväksi matkaviestinverkkoon 1,1' tämän sekun-5 däärisen matkaviestimen 4,4' verkkoinformaation selvittämiseksi.

Esitetään vielä se, miten vastaanottajan matkaviestimessä sanoma vastaanotetaan ja tiedotetaan vastaanottajaa. Tämä on esitetty vuo-kaaviona kuvassa 4. Vastaanottajan aktivoitu sekundäärinen matka-10 viestin suorittaa sanomankäsittelysovellusohjelman 401, joka on toteutettu sopivimmin ohjausyksikön 5 sovellusohjelmistossa. Sanoma vastaanotetaan esim. sanomapuskuriin (ei esitetty), joka on toteutettu sopivimmin muistivälineissä 9 luku/kirjoitusmuistiin (lohko 402). Sanomasta tutkitaan tiedotettavan tapahtuman päiväys ja kellonaika sekä tapah-15 tuman aihe (esim. "Neuvottelu") ja mahdollisesti tehtävälista, osanottajien nimet yms. (lohko 403). Päivämäärän ja kellonajan perusteella voidaan vastaanottajan matkaviestimessä olevaan kalenterisovelluksen tietokantaan lisätä vastaavat tiedot tapahtumasta (lohko 404). Saapuneesta sanomasta muodostetaan viesti, esim. tekstiviesti tai kuvake 20 matkaviestimen näytölle 7 ja/tai ääniviesti matkaviestimen kuulokkeelle 8 (lohko 405).

Usein lähettäjälle on tärkeää saada tieto siitä, onko sanoma mennyt pe-. rifle (lohko 312 kuvassa 3). Tämä voidaan matkaviestinjärjestelmässä 25 toteuttaa esim. siten, että sanomapalvelukeskus SM-SC lähettää kuittaussanoman lähettäjän matkaviestimeen sen jälkeen kun sanoma on saatu toimitettua vastaanottajan matkaviestimeen 3, 4,4'. Kuittaussanoma voidaan välittää esim. signalointikanavan välityksellä. Se, miten tämä käytännössä toteutetaan, riippuu mm. kulloinkin käytettävän mat-: 30 kaviesti n verkon rakenteesta ja on alan ammattimiehen sinänsä tunte maa tekniikkaa. Mikäli sanomaa ei saada toimitettua vastaanottajan matkaviestimeen 3,4, 4’, voidaan sanoma yrittää lähettää uudelleen, jos uudelleenlähetys on asetettu käyttöön (lohko 313).

35 Seuraavassa selostetaan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista sekundäärisen matkaviestimen 4, 4' aktivointimenetelmää primääri- i 105872 13 seen matkaviestimeen 3 osoitettujen viestien vastaanottamiseksi sekundäärisellä matkaviestimellä 4,4' kuvan 1 mukaisessa järjestelmässä. Aktivointi suoritetaan esimerkiksi sekundäärisen matkaviestimen 4, 4' valikkotoimintojen avulla tai tietyllä näppäintoiminnolla, esi-5 merkiksi näppäilemällä kolme kertaa "‘-näppäintä ja syöttämällä mahdollisesti vielä tunnusluku, että voidaan estää asiattomat aktivointiyri-tykset esim. matkaviestimen kadotessa. Se, miten aktivointitoiminto toteutetaan, ei ole oleellista tämän keksinnön soveltamisen kannalta, vaan voi vaihdella eri sovelluksissa ja jopa eri matkaviestimissä. Akti-10 vointikomennon antamisen jälkeen tästä välitetään tieto siihen matkaviestinverkkoon 1,1', johon kyseiseen matkaviestimeen asennettu matkaviestintilaajan SIM-kortti 14 on rekisteröity. Matkaviestinverkossa 1,1' aktivointitieto tallennetaan esimerkiksi matkaviestinkeskuksen tietokantaan kyseisen tilaajan primäärisen matkaviestimen 3 tietoihin, 15 kuten kotirekisteriin HLR. Lisäksi mainittu matkaviestinverkko 1,1' voi välittää aktivointitiedon muihin matkaviestinverkkoihin, joissa kyseisellä matkaviestintilaajalla on rekisteröity SIM-kortteja. Tällöin kaikki tilaajan kotirekisterit tietävät sen, mikä on tilaajan sillä hetkellä aktiivisena oleva matkaviestin.

20

Matkaviestintilaaja voi myös tallentaa kaikki SIM-korttiensa tunnistetiedot (matkaviestinpuhelinnumerot) matkaviestimiensä muistivälineisiin 9, jolloin aktivointi toimii esim. seuraavasti. Aktivoitava matkaviestin lähet-tää kyseistä SIM-korttia vastaavan teleoperaattorin matkaviestinverk-25 koon 1,1' aktivointisanoman, jossa ilmoitetaan aktivoitavan matkaviestimen tunnistetieto. Seuraavaksi matkaviestin lukee tallennusvälineistä 9 ao. matkaviestintilaajan muiden SIM-korttien tunnistetiedot ja välittää aktivointitiedon vastaavasti muita SIM-kortteja vastaavien teleoperaattoreiden matkaviestinverkkoihin 1,T, jolloin myös näissä matka-' 30 viestinverkoissa 1, T on tieto sillä hetkellä aktiivisena olevasta matka- viestimestä.

Aktivointi voi olla myös automaattista sellaisissa tilanteissa, joissa matkaviestintilaajalla ei ole sillä hetkellä muita matkaviestimiä päälle kytket-35 tynä. Tällöin kaikki mainitun tilaajan primääriseen matkaviestimeen 3 lähetetyt sanomat voidaan ohjata tähän, päällä olevaan matkaviesti- 14 105872 meen. Tämä automaattinen aktivointi on toteutettavissa edullisesti matkaviestinverkkoon 1,1', jolloin matkaviestinverkko tutkii esim. kotirekisteristä HLR sen, onko tilaajalla muita matkaviestimiä päälle kytkettynä. Mikäli muita päälle kytkettyjä matkaviestimiä ei ao. tilaajalla ole sillä 5 hetkellä, aktivoi matkaviestinverkko tämän matkaviestimen.

Esitetään seuraavaksi eräs edullinen esimerkki aktivointisanoman rakenteesta. Sanoma perustuu digitaalisissa televerkoissa yleisesti käytettyihin erotinmerkkeihin * ja #. Sanoma on muotoa *#[koodi]#[käyttä-10 jätunnus]#[A-tilaajan tunnus]#[operaattorin tunnus]#[salasana]#, missä [koodi] tarkoittaa sopivimmin numeromuotoista aktivointikoodia, esim 123; [käyttäjätunnus] tarkoittaa matkaviestintilaajan yksilöivää tunnusta, esim. 0987654321; [A-tilaajan tunnus] vastaavasti aktivoitavaa puhelinnumeroa, esim. +358505678901; [operaattorin tunnus] on sen teleope-15 raattorin tunnus, jonka ylläpitämään matkaviestinverkkoon sanoma lähetetään, esim. 8353; ja [salasana] on käyttäjän määrittämä salasana, esim. 5432. A-tilaajan tunnus voidaan lukea esim. SIM-kortilta 14, tai matkaviestintilaaja voi sen itse asettaa sanomaan. Esimerkkisanoma on siis: 20 *#123#0987654321#+358505678901#8353#5432#.

Esitetään vastaavasti esimerkki kuvan 3 vuokaaviossa esitetystä kyse-lysanomasta, joka lohkossa 306 lähetetään matkaviestinverkkoon 1, T. .. Esimerkkisanoma on muotoa *#[kyselytunnus]#, joka on kyselyn koodi, 25 esim 124. Esimerkkisanoma on siis: *#124#.

Vastauksena matkaviestinverkko 1,1' lähettää esim. aktiivisena olevan puhelinnumeron, esim. +358055544332. Tätä puhelinnumeroa ei vält-·. 30 tämättä näytetä kyselyn tehneelle lähettäjälle mm. sen vuoksi, että joil lakin on salaisia puhelinnumeroita, joita ei haluta julkistaa. Lähettävä matkaviestin 2 käyttää saamaansa puhelinnumeroa lähetettävässä sanomassa, kuten aiemmin tämän selityksen yhteydessä on esitetty.

35

- I

105872 15

Keksintöä voidaan soveltaa myös joukkolähetyksissä esimerkiksi seuraavasti: Viestin lähettäjä on määrittänyt oman matkaviestimensä 2 ka-lenterisovellukseen kokouksen alkamisajan sekä sanoman, joka lähetetään kokoukseen osallistujille edullisesti hieman ennen kokouksen al-5 kua. Tällöin sanoman lähetysajan lisäksi on määritelty ne henkilöt, joille sanoma on toimitettava. Lähettäjällä on tiedossaan henkilöiden primääristen matkaviestimien 3 puhelinnumerot, joihin sanoma osoitetaan. Tiedot syötetään joko suoraan näppäimistöltä tai ne on voitu tallentaa etukäteen esim. matkaviestimen 2 tai SIM-kortin 14 ns. puhelinluettelo lomuistiin, kuten on tunnettua. Lähettäjä on myös voinut muodostaa henkilöryhmiä, jolloin tiettyyn ryhmään on koottu niiden henkilöiden puhelinnumerot, jotka kuuluvat ao. ryhmään. Tällaisia ryhmiä voivat olla esim. tiettyyn projektiin kuuluvat työntekijät. Tällöin lähettäjä voi valita haluamansa ryhmän, jolloin kunkin ryhmän primäärinen matkaviestin 3 15 on identifioitu ryhmän tietoihin, jota tietoa käytetään sanoman lähetys-vaiheessa. Sanomalle määritellyllä lähetyshetkellä lähettäjän matkaviestin 2 muodostaa yhden lähetettävän sanoman jokaista, valittuun ryhmään kuuluvan henkilön matkaviestintä 3 kohden ja suorittaa kunkin sanoman lähetyksen, kuten edellä on kuvan 3 vuokaavion kuvauksen 20 yhteydessä esitetty.

Tällöin jollakin henkilöllä voi olla aktivoituna oma sekundäärinen matkaviestimensä 4, 4', jolloin kyseiselle henkilölle primääriseen matka-.. viestimeen 3 tuleva sanoma ohjataankin tähän sekundääriseen matka- 25 viestimeen 4, 4' vastaavalla periaatteella kuin edellä on esitetty. Tällä tavoin käyttäjien saavutettavuus paranee ja lähettäjällä ei kuitenkaan tarvitse olla tietoa kaikista hiistä mahdollisista matkaviestintunnuksista, joita kullakin käyttäjällä voi olla käytettävissään. Tällöin lähettäjälle riittää, että hän määrittelee yhden tunnuksen, jolloin keksinnön mukainen * .· 30 järjestelmä huolehtii sanoman ohjaamisesta oikeaan, aktiivisena ole vaan matkaviestimeen 3, 4, 4'.

Keksintöä voidaan soveltaa myös siten, että sekundäärisen matkaviestimen 4,4' sijasta vastaanottaja ohjaa viestit esim. langallisen telever-35 kon PSTN telepäätelaitteeseen 13. Tällöin lähettäjän matkaviestimessä muunnetaan lähetettävä tekstimuotoinen sanoma esim. puheviestiksi, 105872 16 joka välitetään mainittuun telepäätelaitteeseen 13. Sanoma voidaan muuntaa myös DTMF-signaaliksi (Dual Tone Multiple Frequency), joka voidaan välittää myös langallisen televerkon PSTN kautta vastaanottajan langalliseen telepäätelaitteeseen 13. Lähetettävänä sanomana voi-5 daan käyttää myös telekopiolähetystä, jolloin lähetys ohjataan vastaanottajan aktiivisena olevaan telekopioiden vastaanottoon soveltuvaan telepäätelaitteeseen.

Aktivoinnin poisto suoritetaan esim. siinä tilanteessa, että aktivoitu mat-10 kaviestin kytkeytyy pois päältä. Tällöin sanomat sopivimmin jäävät järjestelmään odottamaan, esim. sanomapalvelukeskukseen, kunnes käyttäjä kytkee tämän matkaviestimen uudestaan tai aktivoi jonkin muun käytössään olevan matkaviestimen.

15 Keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

• · i

Claims (5)

105872

1. Menetelmä sanomien välittämiseksi sanomapalvelua käyttäen vastaanottajalle, jolla on käytettävissään ainakin primäärinen matkaviestin 5 (3), jossa on ainakin puheluiden ja sanomien vastaanottomahdollisuus, ja ainakin yksi sekundäärinen matkaviestin (4, 4'), jossa on ainakin sanomien vastaanottomahdollisuus, tunnettu siitä, että primääriseen matkaviestimeen (3) osoitettavat sanomat on ohjattavissa puheluista riippumatta vastaanottajan johonkin sekundääriseen matkaviestimeen 10 (4,4').

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanottajan sekundäärinen matkaviestin (4,4') on aktivoitavissa primääriseen matkaviestimeen (3) lähetettävien sanomien vastaanotta- 15 jaksi, jolloin menetelmässä primääriseen matkaviestimeen (3) osoitetut sanomat ohjataan aktivoituun sekundääriseen matkaviestimeen (4,4').

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanomat muodostetaan kalenteritapahtumien perusteella. 20

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktivointi suoritetaan aktivoitavasta matkaviestimestä (4,4').

5. Järjestelmä sanomien "välittämiseksi lähettäjältä vastaanottajalle, 25 jolla on käytettävissään ainakin primäärinen matkaviestin (3), joka käsittää ainakin välineet puheluiden vastaanottamiseksi, ja välineet sanomien vastaanottamiseksi, ja ainakin yksi sekundäärinen matkaviestin (4,4'), joka käsittää ainakin välineet sanomien vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää välineet vastaanottajan sekun- - .· 30 däärisen matkaviestimen (4,4') aktivoimiseksi vastaanottamaan pri määriseen matkaviestimeen (3) lähetettävät sanomat, ja välineet primääriseen matkaviestimeen (3) lähetettävien sanomien ohjaamiseksi sekundääriseen matkaviestimeen (4, 4'). 105872