FI105505B - Menetelmä ja laitteisto modulaation ilmaisemiseksi - Google Patents

Description

, 105505

Menetelmä ja laitteisto modulaation ilmaisemiseksi

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy menetelmään modulaation ilmaisemiseksi, jossa menetelmässä otetaan vastaanotetusta signaalista näytteitä symbolijaksoittain 5 aikavälin yli ja syötetään näytteet kahteen tai useampaan rinnakkaiseen mo-dulaationilmaisimeen bittien ilmaisua varten.

Siirrettäessä informaatiota radiokanavan välityksellä täytyy lähetettävä signaali moduloida, Moduloinnin tarkoituksena on saada signaali sellaiseen muotoon, että se voidaan lähettää radiotaajuudella. Hyvältä modulaatio-10 menetelmältä voidaan edellyttää esimerkiksi, että pystytään siirtämään mahdollisimman paljon informaatiota mahdollisimman kapealla taajuuskaistalla. Käyttötarkoituksesta riippuen voidaan painottaa myös muita ominaisuuksia. Lisäksi modulaation täytyy olla sellainen, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriöitä naapurikanavalle.

15 Eräs modulaatiomenetelmä on π/4-DQPSK (π/4-shifted, Differential

Quaternary Phase Shift Keying) -modulointi. Tässä modulaatiomenetelmässä on kahdeksan vaihetilaa, mutta vain neljä vaihesiirtymää. Sallitut vaihesiirty-mät (symbolit) ovat +π/4 ja +3π/4. Kuviossa 3A on esitetty modulaation vaihe-siirtymäkuvio (konstellaatio). Jokainen vaihesiirtymä vastaa kahta lähetettävää 20 bittiä. Toisin sanoen digitaalinen signaali moduloi kantoaaltoa kahden bitin jaksoissa siten, että jokaista kahden bitin yhdistelmää vastaa tietty vaiheen #t*i* muutos jokaisen symbolijakson aikana. Symbolijaksolla tarkoitetaan signaalin ;:· jaksoa, joka käytetään kahden bitin välittämiseen. Bittiyhdistelmiä 00, 01,10 ja ;***; 11 vastaavat vaiheenmuutokset ovat π/4, 3π/4, -π/4 sekä -3π/4. Esimerkiksi • % m 25 TETRA (Terrestrial Trunked Radio) -järjestelmässä käytetty symbolitaajuus on 18 kHz, jolloin bittitaajuus on 36 kHz.

• · · —. ^

Vastaanotettaessa signaalia täytyy se demoduloida eli ilmaista signaaliin moduloidut bitit ilmaisimen avulla, jotta siihen sisältyvä informaatio saadaan selville. Radioteitse välitettävä signaali saattaa kuitenkin vääristyä eri • · *...· 30 tavoin vaikeuttaen näin modulaation ilmaisua. Eräitä tällaisia signaalia huo- ··· ' "—== nontavia ilmiöitä ovat kohina sekä symbolien välinen ylikuuluminen (ISI, Inter-' iv. Symbol Interference). Signaalia vääristävä ilmiö syntyy myös, kun radioyhtey- della signaali heijastuu erilaisista esteistä kuten rakennuksista ja maaston epätasaisuuksista. Tällöin vastaanottimessa havaitaan signaali, joka on usei-35 den etenemisteiden summa. Kukin etenemistie on eri pituinen ja signaalit saa- puvat vastaanottimeen eri ajan hetkillä, eli viive vaihtelee. Tämän lisäksi ajo- 2 105505 neuvon liikkuminen aiheuttaa nopeuden suhteessa taajuuspoikkeamia, joita kutsutaan Doppler-taajuuksiksi.

Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on se, että erityyppisten ilmaisimien suorituskyky on erilainen signaaliin kohdistuvasta häiriötyypistä riip-5 puen. Esimerkiksi koherentti-ilmaisin toimii hyvin kanavalla, jolla on kohinaa mutta ei symbolien välistä ylikuulumista. Vastaavasti kanavalla, jolla esiintyy symbolien välistä ylikuulumista, saavutetaan tyypillisesti parempi suorituskyky kanavakorjain -tyyppisellä ilmaisimella. Koska etukäteen on usein vaikea tietää, minkä tyyppisiä häiriöitä kanavalla pääasiassa esiintyy, on edullista käyt-10 tää vastaanottimessa ainakin kahta eri tyyppistä ilmaisinta. Patenttihakemuksessa EP 0 605 102 A1 [1] onkin esitetty menetelmä kahden eri tyyppisen il-maisinhaaran rinnakkaisesta käytöstä vastaanotossa. Ilmaisinhaarat käsittävät monitiekompensoidun haaran ja monitiekompensoimattoman haaran. Menetelmän mukaisesti ilmaisinhaaraa vaihdetaan kesken vastaanotetun aikavälin, 15 jos vaihtoehtoisella ilmaisinhaaralla saavutettaisiin parempi suorituskyky. Ilmaisinhaaraa voidaan vaihtaa esitetyn menetelmän mukaisesti vain kerran aikavälin kuluessa. Hakemuksessa [1] esitetty menetelmä ei täten ratkaise sitä ongelmaa, joka syntyy, kun kanavan häiriöolosuhteet muuttuvat useaan otteeseen vastaanotetun aikavälin aikana.

20 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä, jonka avulla <i« ···· yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että jaetaan aikaväli useaan osaan, «« « määritetään osakohtaisesti kunkin ilmaisimen tuottaman signaalin virhe-·:·*: 25 estimaatti, joka kuvaa tuotetun signaalin virheellisyyttä kyseisellä aikavälin osalla, ja valitaan osakohtaisesti edullisimman virhe-estimaatin omaavan il- • · maisimen tuottamat kyseistä aikavälin osaa vastaavat bitit jatkokäsittelyyn.

Keksintö perustuu siihen, että jakamalla vastaanotetun signaalin ai- ,···. kaväli useisiin osiin ja valitsemalla osakohtaisesti edullisin ilmaisin, voidaan • · IV.m 30 vastaanotetun signaalin ilmaisu optimoida kanavan häiriöolosuhteiden perusteella parhaaksi mahdolliseksi.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on se, että voidaan tehokin]: kaasti ja yksinkertaisella tavalla yhdistää kahden tai useamman ilmaisimen , <' , edut vastaanottimessa.

35 Keksinnön kohteena on myös laitteisto modulaation ilmaisemiseksi, joka laitteisto käsittää välineet näytteiden ottamiseksi vastaanotetusta signaa-

= I

3 105505 lista symbolijaksoittain aikavälin yli ja kaksi tai useampia rinnakkaisia modu-laationilmaisimia, jotka ilmaisevat bitit vastaanotetusta signaalista, jolloin laitteistolle on tunnusomaista se, että laitteisto on sovitettu jakamaan aikaväli useaan osaan, määrittämään osakohtaisesti kunkin ilmaisimen tuottaman sig-5 naalin virhe-estimaatti, joka kuvaa tuotetun signaalin virheellisyyttä, valitsemaan osakohtaisesti edullisimman virhe-estimaatin omaava ilmaisin ja syöttämään ulostuloonsa osakohtaisesti valitun ilmaisimen tuottamat bitit vastaavan aikavälin osan ilmaisutulpksena. Tällaisen laitteiston avulla voidaan keksinnön mukaisen menetelmän edut saavuttaa yksinkertaisella tavalla.

10 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää lohkokaavion eräästä TETRA-järjestelmän mukaisesta vastaanoton rakenteesta; 15 Kuvio 2 esittää yksinkertaistetun kaaviokuvan TETRA-järjestelmän kehysrakenteesta;

Kuvio 3A esittää π/4-DQPSK-moduloinnin vaihesiirtymäkaavion; Kuvio 3B esittää π/4-DQPSK-moduloinnin konstellaatiopisteet;

Kuvio 4 esittää lohkokaavion adaptiivisesta MLSE-ilmaisimesta ja 20 siihen liittyvistä kanavaestimaattpreista erään suoritusmuodon mukaisesti.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintöä selitetään seuraavassa TETRA-järjestelmän yhteydessä, mutta keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa mihinkään tiettyyn järjestelmään tai ·:··· modulaatiomenetelmään._____________ 25 Tetra-järjestelmässä siirtotien hallintakerrokselta MAC (Medium Ac- cess Layer) saadut informaatiobitit koodataan lohkokoodauksella ja konvoluu- • · · ‘ —" ·· '· ----- — * · tiokoodauksella, jotta radiotiellä signaaliin aiheutuvat virheet voitaisiin havaita ... ja mahdollisesti korjata vastaanotossa. Koodatut bitit lomitetaan siten, että pe- • · __~ __ - *;;·/ räkkäiset bitit ovat kaukana toisjstaan. Tämä helpottaa virheenkorjausta, jos '···* 30 lähetettävään signaaliin kohdistuu radiotiellä hetkellinen häiriö. Lomitetut bitit ' Λ sekoitetaan käyttämällä tiettyä värikoodia, jonka avulla eri tukiasemien lähe- .'"; tykset voidaan tunnistaa, Multipleksoinnissa yhdistetään eri loogisten kanavien bittejä. Multipleksoiduista biteistä muodostetaan tämän jälkeen purske. Purske '··] on rakenne, joka lähetetään yhdessä TDMA (Time Division Multiple Access) * 35 aikavälissä tai aliaikavälissä, Purske koostuu databittikentistä 20 ja 22 sekä 105505 4 niiden välissä purskeen keskellä olevasta opetusjaksosta 21, kuten kuviossa 2 on havainnollistettu. Differentiaalikoodaus muodostaa purskeen bittipareista moduloivia symboleita. Symbolien ohjauksella moduloitu kantoaalto vahvistetaan lähettimessä ja lähetetään radiotielle.

5 Modulointi on edellä kuvattu π/4-DQPSK (π/4-shifted, Differential

Quaternary Phase Shift Keying) -modulointi. Tässä modulaatiomenetelmässä on kahdeksan vaihetilaa, mutta vain neljä vaihesiirtymää. Sallitut vaihesiirty-mät (symbolit) ovat +π/4 ja +3π/4. Käytännössä siis π/4-DQPSK-konstellaatio vaihtelee symbolin välein kahden 4-pisteisen konstellaation välillä, joita on ku-10 viossa 3B havainnollistettu neljällä mustalla pisteellä (1. Konstellaatio) ja neljällä valkoisella pisteellä (2. Konstellaatio). Symbolijakson vaihtuessa on mahdollista siirtyä vain valkoisesta mustaan pisteeseen ja mustasta valkoiseen pisteeseen. Kukin näistä kahdeksasta konstellaatiopisteestä voidaan esittää numeroin 0-3, kuten kuviossa 3B. Radiokanavan epäideaalisuuksista johtuen 15 saattavat konstellaatiopisteet siirtyä.

Kuviossa 1 on esitetty lohkokaavio eräästä keksinnön mukaisesta vastaanotinrakenteesta esimerkiksi TETRA-järjestelmää varten. Vastaanottimesta on kuvattu vain keksinnön selittämisen kannalta oleelliset osat. Vastaanotossa saadaan signaali antennilta (ei esitetty) ja radiotaajuiset osat kä-20 sittelevät ensin signaalia. Tämän jälkeen otetaan A/D-muuntimilla (ei esitetty) näytteitä välitaajuisesta signaalista. Näytteet syötetään synkronointilohkolle 11, kuten kuviossa 1 on havainnollistettu signaalilla RF. Synkronointilohko 11 etsii kehysrakenteeseen kuuluvaa opetusjaksoa 21 saaduista näytteistä. Sen ·;;; avulla synkronointilohko pystyy määrittämään tarkasti näytteenottohetken eli I « 25 kaikkien symbolien paikat näytevirrassa. Synkronointilohko ohjaa myös vas-taanottimen radiotaajuisia osia siten, että A/D-muuntimelle tuleva signaali py- • · v.: syisi optimaalisella tasolla. Synkronointilohko antaa kehyksen kanavakorjain- :T: ja ilmaisinlohkolle, joka koostuu ohjausyksiköstä 12 ja ilmaisimista 14 ja 15.

Kanavakorjaimessa korjataan radiotiekanavan aiheuttamia epäideaalisuuksia .·*; 30 ja siihen liittyvä ilmaisin ilmaisee informaatiobitit. Lopuksi muodostetaan ke- ··· ,···. hystyksessä 13 kehyksestä looginen kanava, joka lähetetään edelleen jatko- /·* käsittelyyn.

Edellä on keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi kuvattu eräs esimerkki vastaanottimen yleisestä rakenteesta. Vastaanottimen rakenne voi . 35 kuitenkin vaihdella ilman, että poiketaan esillä olevasta keksinnöstä, joka koh- ///.: distuu vastaanottimen kanavakorjaimeen/ilmaisimeen 12,14 ja 15.

< · 5 105505

Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa ilmaisimet 14 ja15 ovat MLSE -ilmaisimia, jotka on varustettu Viterbi-algoritmilla. Adaptiivinen MLSE-ilmaisin siis käsittää Viterbi-ilmaisijan 41 ja ainakin yhden adaptiivisen kanava-estimaattorin 42a (a=1...Mv), kuten kuviossa 4 on esitetty. Viterbi-ilmaisija 41 5 estimoi lähetettyä sekvenssiä rn käyttäen apuna kanavaestimaattorin 42a luomaa kuvausta radiokanavan impulssivasteesta. Kanavaestimaattori 42a estimoi adaptiivisesti radiokanavan impulssivastetta käyttäen apuna Viterbi-ilmaisimen 41 tuottamia päätöksiä Jn tai alustavia päätöksiä. Kutakin Viterbi-ilmaisimen sekvenssiä vastaa yksi kanavaestimaatti. Nämä estimaatit on 10 mahdollista toteuttaa yhdellä yhteisellä kanavaestimaattorilla, mutta tämä johtaa kanavaestimaattorin seurantakyvyn heikkenemiseen. Kuviossa 4 esitetyssä suoritusmuodossa on useita rinnakkaisia kanavaestimaattoreita 42a, edullisesti yhtä monta kuin sekvenssejä.

Radiotielle on tyypillistä, että lähetetty signaali saapuu vastaanotti-15 meen useita etenemisteitä pitkin, joilla jokaisella on sille ominainen aikaviive, minkä lisäksi kanavan ominaisuudet muuttuvat ajan funktiona. Esimerkiksi radiotiellä heijastuneet ja viivästyneet säteet aiheuttavat symbolien välistä ylikuulumista (ISNIntersymbol Interference). Kanavan taajuusvastetta tai impulssivastetta voidaan estimoida diskreettiaikaisella suodattimena, kanavaes-20 timaattorilla, jonka tappikertoimet mallintavat radiokanavaa. Kanavaestimaa-tilla pyritään kuvaamaan radiokanavan tilaa.

. Tässä selityksessä kanavaestimaattorilla käsitetään yleisesti meka- ··; nismia, joka estimoi ja ylläpitää kuvausta radiokanavan kompleksisesta im-

III

·;;; pulssivasteesta. Tähän mekanismiin liittyy olennaisesti menetelmä, jolla kana- 25 vaestimaattia päivitetään. TETRA-järjestelmässä kanavaestimaattien päivittä- m miseen voidaan käyttää LMS (Least Mean Square) -algoritmia. Jotta LMS- • · v.: algoritmin konvergoituminen ennen varsinaisten informaatiobittien alkua var- niistettäisiin, on ilmaisimen 14 ja 15 saatava mahdollisimman hyvä alkuesti-maatti kanavan tilasta. Tämä estimaatti saadaan synkronoinnilta 11, joka etsi-.···. 30 essään optimaalista näytteenottohetkeä laskee kompleksista ristikorrelaatiota vastaanotetun signaalin opetusjakson 21 ja opetusjakson tallennetun version • · ’·* välillä. Ristikorrelaatiotuloksesta saadaan kanavaestimaatille alkuarvo, joka ; V kuvaa kanavan keskimääräistä tilaa opetusjakson aikana. Kanavakorjaus ja ·.,/ symbolien ilmaiseminen aloitetaan aina vasta, kun opetusjakso on vastaan- .··. 35 otettu. Tämä siksi, että symbolisynkronointi kykenee säätämään symboliajas- ....: tuksen mahdollisimman tarkaksi ja muodostamaan kanavan alkuestimaatin.

I « ----- 6 105505

Sekä eteenpäin- että taaksepäin suoritettava kanavakorjaus tapahtuu siten, että estimaattien alustusten jälkeen lähdetään aina liikkeelle siten, että opetetaan ilmaisinta 14 ja 15 opetusjakson 21 yli kohti purskeen loppua tai vastaavasti alkua, kuten kuviossa 2 on esitetty.

5 Viterbi-algoritmi on menetelmä, jolla etsitään trellis maksimitoden- näköisyyttä vastaavalle signaalipolulle signaalipolkujen joukosta, jossa kutakin signaalipolkua vastaa yksi kanavaestimaatti. Signaalipoluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä erilaisia perättäisten modulaatiosymbolien yhdistelmiä. Jokaisessa trelliksen haun vaiheessa ilmaisimessa etenee ML sekvenssiä, joilla jokaisella 10 on oma euklidiseen etäisyyteen perustuva polun metriikka. Kanavan nykyisestä tilasta saatavilla olevan tiedon, eli kanavaestimaatin, perusteella konstruoidaan referenssikonstellaatiopisteet. Kun referenssikonstellaatiopis-teet on laskettu, voidaan laskea referenssipisteen ja vastaanotetun näytteen välinen ero kullekin kanavaestimaatille. Tämän virheen avulla voidaan päivit- 15 tää kanavaestimaatti. Tietyn signaalipolun virhemetriikka lasketaan summaa-malla signaalipolun kaikkien pisteiden virhemetriikat eli neliölliset virheet yhteen.

Keksinnön perusajatuksen mukaisesti ilmaisinlohkon ohjausyksikkö 12 välittää ilmaistavan signaalin ilmaisimille 14 ja 15, jotka toimivat rinnakkain.

20 Rinnakkaisia ilmaisimia voi olla useampiakin kuin tässä esimerkissä esitetyt kaksi kappaletta ilman, että poiketaan keksinnön perusajatuksesta. Ilmaisimet 14 ja 15 suorittavat bittien ilmaisun vastaanotetusta signaalista itsenäisesti toi- sistaan riippumatta. Ilmaisimet ovat edullisesti keskenään eri tyyppisiä, jolloin I » « •;;; toisella ilmaisimella voidaan saavuttaa hyvä suorituskyky sellaisissa vastaan- '··’ 25 otto-olosuhteissa, joissa toinen ilmaisin ei toimi optimaalisesti. Esimerkiksi ko- herentti-ilmaisin toimii hyvin kanavalla, jolla on kohinaa mutta ei symbolien vä- • · :.v listä ylikuulumista. Vastaavasti kanavalla, jolla esiintyy symbolien välistä yli- :T: kuulumista, saavutetaan tyypillisesti parempi suorituskyky kanavakorjain- tyyppisellä ilmaisimella. Ilmaisimet 14 ja 15 määrittävät ilmaistujen bittien li-.·**; 30 säksi myös tuottamansa bitti-informaation virhemetriikan, joka kuvastaa sen .···. virheellisyyttä, aiemmin tässä selityksessä kuvatulla tavalla. Eri ilmaisimien tuottamat virhemetriikka-arvot ovat edullisesti yhteismitallisia, jolloin kahden eri : r1 ilmaisimen suorituskykyä voidaan suoraan verrata keskenään. Vastaanotettu 11« aikaväli 20, 21 ja 22 jaetaan useaan osaan. Aikaväli käsittää tyypillisesti 220 35 bittiä, joka jaetaan esimerkiksi kymmeneen osaan (aliaikaväliin), jolloin osan ....: pituus on 22 bittiä. Ohjausyksikkö 12 vertailee rinnakkaisten ilmaisimien 14 ja « ·

3 I

7 105505 15 virhemetriikka-ärvöja osa (aliaikaväli) kerrallaan ja valitsee osa (aliaikaväli) kerrallaan paremman suorituskyvyn omaavan ilmaisimen eli ilmaisimen, jonka kyseisen osan (aliaikavälin) virhemetriikka-arvo on pienempi, tuottamat bitit lähetettäväksi edelleen kehystykseen 13.

5 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Hl « im

I 1 I

I - -

«III « « I «I

I I " ----------- 4 « « f ...........

• · ...

I · - · ------:--- f · * ....--------· • · · ........

• · IM -------- • < · - - ------ • · * « ··* ----- - - t · - ......

• · • · · ··· • · • · • · · • -.............

r i * . _ ( « 11«

I

« « 11« .....- « 4 « f · « ·

4 I I

11··« • ·

Claims (11)

1. I • ilmaisin.

1. Menetelmä modulaation ilmaisemiseksi, jossa menetelmässä otetaan vastaanotetusta signaalista näytteitä symbolijaksoittain aikavälin yli ja syötetään näytteet kahteen tai useampaan rinnakkaiseen modulaa-5 tionilmaisimeen bittien ilmaisua varten, tunnettu siitä, että jaetaan aikaväli useaan osaan, määritetään osakohtaisesti kunkin ilmaisimen tuottaman signaalin virhe-estimaatti, joka kuvaa tuotetun signaalin virheellisyyttä kyseisellä aikavälin osalla, ja 10 valitaan osakohtaisesti edullisimman virhe-estimaatin omaavan il maisimen tuottamat kyseistä aikavälin osaa vastaavat bitit jatkokäsittelyyn.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmaisimen tuottaman signaalin virhe-estimaattina käytetään yksittäisten symbolijaksokohtaisten näytepisteiden ja niitä vastaavien referenssikonstel- 15 laatiopisteiden perusteella laskettujen neliöllisten virheiden avulla muodostettua virhemetriikkaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalin aikavälin osan ilmaisimeksi valitaan se ilmaisin, jonka virhemet-riikka on kyseisellä osalla pienin.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että yksi rinnakkaisista modulaationilmaisimista on koherentti-

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tun- II* nettu siitä, että yksi rinnakkaisista modulaationilmaisimista on kanavakor-·:*·: 25 jain-tyyppinen ilmaisin.

6. Laitteisto modulaation ilmaisemiseksi, joka laitteisto käsittää väli- • · neet näytteiden ottamiseksi vastaanotetusta signaalista symbolijaksoittain ai-kavälin yli ja .···. kaksi tai useampia rinnakkaisia modulaationilmaisimia (14, 15), jot- • · Ϊ.'.' 30 ka ilmaisevat bitit vastaanotetusta signaalista, tunnettu siitä, *"·' että laitteisto on sovitettu: jakamaan aikaväli (20, 21, 22) useaan osaan, ; ^ määrittämään osakohtaisesti kunkin ilmaisimen tuottaman signaalin , virhe-estimaatti, joka kuvaa tuotetun signaalin virheellisyyttä, 35 valitsemaan osakohtaisesti edullisimman virhe-estimaatin omaava (|ll( ilmaisin ja i 9 105505 syöttämään ulostuloonsa osakohtaisesti valitun ilmaisimen tuottamat bitit vastaavan aikavälin osan ilmaisutuloksena.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se on sovitettu käyttämään ilmaisimen (14, 15) tuottaman signaalin virhe- 5 estimaattina yksittäisten symbolijaksokohtaisten näytepisteiden ja niitä vastaavien referenssikonstellaatiopisteiden perusteella laskettujen neliöllisten virheiden avulla muodostettua virhemetriikkaa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se on sovitettu valitsemaan signaalin aikavälin (20, 21, 22) osan ilmaisi- 10 meksi sen ilmaisimen, jonka virhemetriikka on kyseisellä osalla pienin.

8 105505

9. Jonkin patenttivaatimuksista 6-8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että yksi rinnakkaisista modulaationilmaisimista (14, 15) on ko-herentti-ilmaisin.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 6-9 mukainen laitteisto, tun-15 nettu siitä, että yksi rinnakkaisista modulaationilmaisimista (14, 15) on ka- navakorjain-tyyppinen ilmaisin. • · · «· · · « I · • i · · • * · « < - « · - · ^— -' -• · · • ---------- • · · · · • · - -- -—·-—— —- -• · • · · " ------- • ♦ · ----------- * • · · - ---- -- - • · · ·- -: =-^=- ^ · · _ - * · · • t * · • · · • · · i t, < ---- - t < .......— t C -. . . C t I — ____ __

<11 I I I ·------ - · • I • • « · - ----------- _ __ . f — « « 10 105505