FI105163B - Menetelmä ja laite lumemagneettistimulaation tuottamiseksi - Google Patents

Description

105163

Menetelmä ja laite lumemagneettistimulaation tuottamiseksi

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä ja patenttivaatimuksen 9 johdannon mukainen laite.

5 Tämänkaltaisia menetelmiä ja laitteita käytetään biologisen kudoksen mittaamiseen ja tutkimiseen stimuloimalla sitä sähkömagneettisesti.

Tunnetun tekniikan mukaisesti biologista kudosta, kuten aivoja, ääreishermostoa, lihaksia ja sydäntä, voidaan stimuloida indusoimalla kudokseen sähkökenttä. Magneettistimulaatiossa sähkökenttä saadaan aikaan muuttuvalla magneettikentällä. 10 Erilaisia magneettistimulaatioon soveltuvia laiteratkaisuja on esitetty esim. US-patenttijulkaisuissa 4940453, 5047005, 5061234, 5066272 ja 5267938 sekä FI-patenttijulkaisussa 100458.

Magneettistimulaattoreissa sopiva muuttuva magneettikenttä synnytetään kelan avulla. Kela muuntaa stimulaattorin teholähteen syöttämän sähköenergian magneettikentän 15 energiaksi. Kela voi olla kiinteä tai irrallinen osa magneettistimulaattoria. Joitakin mahdollisia kelaratkaisuja on esitetty esim. US-patenttijulkaisussa 4994015, 5078674, 5116304 ja 5725471.

Magneettistimulaatiolla voidaan stimuloida vaarattomasti ja kivuttomasti ihmisaivoja, ääreishermostoa tai lihaksia. Menetelmällä on useita sovelluksia perustutkimuksessa, « « • 20 diagnoosissa ja terapiassa.

Aivoja stimuloitaessa magneettistimulaatioon liittyy kuitenkin myös päätä ympäröivän ihon aktivoituminen. Kelan sähkömagneettinen kenttä vaimenee etäisyyden kasvaessa kelasta. Jotta esimerkiksi aivoihin saadaan riittävän suuri hermosoluja eksitoiva kenttä, vaikuttaa ihon pinnalla useita kertoja suurempi kenttä. Tämä aktivaatio aiheuttaa 25 päänahan lihasten supistumisen ja ihon hermopäätteiden aktivoitumisen, minkä , koehenkilö kokee kopautusta tai nipistystä muistuttavana tuntemuksena. Tuntemus voi myös olla lievästi kivulias, mikäli kohdassa on paljon lihaksia. Päänahan tuntemusta ei voida poistaa tunnetuilla teknisillä ratkaisuilla.

, 105163

Tunnetulla tekniikalla toteutettuna magneettistimulaatioon liittyy myös voimakas paukahdus, joka aiheuttaa kuuloaistimuksen. Tätä kuuloaistimusta voidaan pienentää, mutta ei yleensä poistaa, käyttämällä kuulosuojaimia.

Sekä päänahan stimuloituminen että kelan paukahdus aktivoivat aivoihin vieviä 5 sensorisia hermoratoja ja siten niitä aivojen alueita, jotka käsittelevät aisti-informaatiota. Tämä aivoaktivaatio sekoittuu siihen, jonka magneettistimulaation aivoja suoraan stimuloiva kenttä saa aikaan. Siksi on usein vaikeata tietää, aiheutuuko tietty stimulaation vaikutus suorasta aivojen stimulaatiosta vai päänahan tuntemuksesta ja paukahduksesta.

10 Päänahan stimuloitumisen ja kelan paukahduksen aiheuttaman stimulaation osuutta kokonaisstimulaatiovaikutuksesta voidaan arvioida tuottamalla lumemagneetti-stimulaatiopulsseja ja mittaamalla näiden pulssien aiheuttamaa stimulaatiota. Lumemagneettistimulaatiolla tarkoitetaan stimulaatiota, joka tuntuu ja kuulostaa oikealta magneettistimulaatiolta, mutta jonka aivoihin indusoima kenttä on niin pieni. 15 että se ei suoraan stimuloi aivojen hermosoluja.

Eräässä tyypillisessä lumemagneettistimulaatiota vaativassa kokeessa stimuloidaan depressiopotilaiden aivoja. Tällöin ei kuitenkaan voida varmuudella sanoa, liittyvätkö havaitut vaikutukset magneettistimulaatiosta syntyvään tuntemukseen vai tarvitaanko siihen aivokudoksen stimulaatio.

20 Lumemagneettistimulaatio saadaan nykyisen tekniikan ja menetelmien mukaisesti » * · · ’ aikaan siirtämällä tai kääntämällä kela eri asentoon pään päällä siten, että indusoitu sähkökenttä aivojen tietyllä alueella pienenee.

Yhtenä tunnetun tekniikan ongelmana on se, että lumestimulaatiossa kelaa tulee siirtää tai kallistaa, jolloin vuorottelu magneettistimulaation ja lumemagneettistimulaation 25 välillä vaatii aikaa kymmenistä sekunneista jopa minuutteihin. Kelan paikka suhteessa stimuloitavaan kohteeseen saattaa myös muuttua huomattavasti kelaa lumestimulaatioasentoon ja takaisin siirrettäessä tai kallistettaessa.

Toisena tunnetun tekniikan ongelmana on se, että koehenkilön on suhteellisen helppo huomata kelan asennon ja siis stimulaatiotavan muuttuminen.

« 3 105163

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvatut puutteellisuudet ja aikaansaada aivan uudentyyppinen menetelmä ja laite lumemagneettistimulaation tuottamiseksi.

Keksintö perustuu siihen, että lumestimulaatio tuotetaan muodostamalla ainakin kaksi muuttuvaa magneettikenttää siten, että magneettikentistä ainakin kaksi on kohdealueella 5 keskenään erisuuntaisia, esim. vastakkaissuuntaisia. Magneettikenttien suunnat ja voimakkuudet asetetaan siten, että muuttuvien magneettikenttien indusoimat sähkökentät osittain kumoutuvat kohdealueella, kuten aivoissa, siten, että kohdealueen kudos ei olennaisesti stimuloidu kentän suorasta vaikutuksesta. Erisuuntaiset magneettikentät voidaan tuottaa esim. käyttämällä kahta tai useampaa kelaa, joihin 10 syötetään muuttuvat virrat. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää esim. sopivasti muotoiltua kahdeksikon muotoista kelaa. Muodostettavan sähkömagneettisen kentän täytyy kumoutumisvaikutuksesta huolimatta olla niin voimakas, että kohdealueen päällä mahdollisesti oleva kudoskerros, kuten päänahka, stimuloituu. Varsinaisen magneettistimulaation tuottamiseen voidaan käyttää samoja keloja tai ainakin yhtä 15 niistä. Käytettäessä useampia keloja stimulaatio tuotetaan syöttämällä keloihin sellaiset muuttuvat virrat, että kelojen indusoimat sähkökentät summautuvat kohdealueella, kuten aivoissa, eksitoiden sekä kohdealueen hermosoluja että sen päällä mahdollisesti olevaa kudoskerrosta, kuten päänahkaa ja sen lihaksia. Tällöin voidaan kelaa tai keloja siirtämättä antaa sekä magneettistimulaatio- että lumemagneettistimulaatiopulsseja. 20 Lumemagneettistimulaatiossa ja magneettistimulaatiossa keloihin syötettävät virrat ovat edullisesti olennaisesti saman suuruisia kelojen synnyttämän paukahduksen ” pysyttämiseksi samanlaisena molemmissa tilanteissa. Keksintöä voidaan vastaavalla tavalla soveltaa myös stimuloitaessa ääreishermostoa, lihaksia tai selkäydintä. Samoin stimulaatio voidaan kohdistaa ihmisen sijasta esim. koe-eläimeen.

25 Oikean stimulaation kohdealuetta, kuten aivoja, stimuloivan kentän vaikutuksia voidaan mitata ja arvioida esim. vähentämällä magneettistimulaation synnyttämistä vasteista

V

lumemagneettistimulaation vasteet.

» Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle 30 laitteelle on puolestaan tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa.

4 105163

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Keksintö mahdollistaa sen, että tuotettaessa vuoroin varsinaisia stimulaatiopulsseja ja lumestimulaatiopulsseja stimulaatioon kelaa ei tarvitse siirtää tai kallistaa, jolloin vuorottelu voidaan tehdä nopeasti ja kelan suhteellinen asema pysyy vakiona. 5 Koehenkilö ei myöskään voi kelan liikkeen perusteella havaita stimulaatiotavan vaihtumista.

Joissakin tunnetuissa stimulaattoreissa lumemagneettistimulaatio aikaansaadaan siirtämällä kela toisen aivoalueen päälle, jolloin on vaarana, että kyseisen, lumepulssin vaikutukselle alttiin aivoalueen aktivoituminen voi muuttaa tuloksia. Tällaisiin 10 laitteisiin verrattuna keksinnöllämme saavutetaan lisäksi se etu, että lumepulssilla ei ole aivoja paikallisesti stimuloivaa suoraa vaikutusta vaan lumepulssin suora stimulaatiovaikutus voidaan hallita ja minimoida.

Keksinnöllä on myös lisäetuja tarjoavia edullisia sovellusmuotoja.

Keksintöä voidaan soveltaa edullisella tavalla esim. siten, että stimulaatiokelojen 15 stimulointivirran ohjaus toteutetaan elektronisesti, jolloin simulaattoria käyttävä henkilö voi helposti ohjata laitetta ja valita haluamansa stimulaatiotavan. Stimulaatiotapa, varsinainen stimulaatio tai lumestimulaatio, voidaan valita esimerkiksi kytkimen painalluksella tai tietokoneavusteisesti.

Ohjattaessa stimulaatiotapaa tietokoneen avulla voidaan keksintöä soveltaa myös siten, ... 20 että stimulaatiotapa määrätään tietokoneeseen tallennetun algoritmin mukaisesti tai • · vaikkapa satunnaisesti, jolloin on nykyistä paremmin mahdollista esim. arvioida terapiahoitona annetun magneettistimulaation vaikutusta.

Keksintöä tarkastellaan seuraavassa esimerkkien avulla ja oheisiin piirustuksiin viitaten.

Kuvio 1 esittää yhden keksinnön mukaisen sekä magneettistimulaation että 25 lumemagneettistimulaation tuottamiseen soveltuvan laitteen lohkokaaviota.

Kuvio 2 esittää yhtä mahdollista keksinnön mukaisessa stimulaattorissa käytettävää pulssinmuodostuspiiriä.

Keksintöä voidaan soveltaa esim. siten, että käytetään kahta kelaa, joista ainakin toiseen ' ' kelaan syötetyn virran suunta voidaan valita elektronisesti tai manuaalisesti. Kun kelat 5 105163 asetetaan vierekkäin ja niissä kulkeva virta asetetaan kulkemaan vastakkaisiin suuntiin, kelojen tuottamat sähkömagneettiset kentät summautuvat kohdealueella ja sen ympäristössä aiheuttaen esim. aivoja stimuloitaessa sekä aivosolujen aktivaation että päänahan tuntemuksen. Kun taas virrat syötetään keloihin samoin päin, kentät osittain 5 kompensoituvat, jolloin kohdealueella, kuten aivoissa, vaikuttava kenttä ei ole riittävän suuri hermosolujen aktivoitumiseen. Kenttä lähialueilla, kuten päänahassa, sen sijaan säilyy edullisesti riittävän suurena stimuloidakseen esim. päänahkaa ja lihaksia.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä magneettistimulaatiovaikutuksen ja/tai lumemagneettistimulaatiovaikutuksen tuottamiseksi biologiseen kudokseen tehdään 10 seuraavia vaiheita: magneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa tuotetaan biologiseen kudokseen kudosta olennaisesti eksitoiva sähkömagneettinen kenttä ja lumemagneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa tuotetaan biologiseen kudokseen kudosta olennaisesti eksitoivaa sähkömagneettista kenttää kohdealueella heikompi 15 sähkömagneettinen kenttä siten, että biologiseen kudokseen tuotetaan ensimmäinen sähkömagneettinen kenttä ja tämän kanssa yhtäaikaisesti vaikuttava ainakin yksi toinen sähkömagneettinen kenttä, joka on suunnaltaan poikkeutettu ensimmäisestä sähkömagneettisesta kentästä siten, että sähkömagneettisten kenttien yhteisvaikutus biologisen kudoksen kohdealueella on kudosta olennaisesti eksitoivaa 20 sähkömagneettista kenttää heikompi.

·· Sähkömagneettinen kenttä voidaan tuottaa kelan avulla ja sen suunta voidaan tarvittaessa vaihtaa kääntämällä kelaan syötettävän virran suunta.

Yhdessä menetelmän edullisessa sovellusmuodossa sekä magneettistimulaatiovaikutusta että lumemagneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa biologiseen kudokseen tuotetaan 25 samanaikaisesti ainakin kaksi sähkömagneettista kenttää. Magneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa kentät muodostetaan siten, että ne ovat kohdealueella „ olennaisesti yhdensuuntaisia toistensa vahvistamiseksi ja biologista kudosta olennaisesti eksitoivan sähkömagneettisen kentän muodostamiseksi. Lumemagneettistimulaatio-vaikutusta tuotettaessa sitä vastoin ainakin yhden toisen sähkömagneettisen kentän 30 suunta vaihdetaan päinvastaiseksi suhteessa magneettistimulaation tuottamisessa * käytettävään kyseisen kentän suuntaan, jolloin ainakin kaksi sähkömagneettista kenttää 6 105163 ovat kohdealueella olennaisesti vastakkaissuuntaiset toistensa vaikutuksen heikentämiseksi ja sellaisen sähkömagneettisen kentän tuottamiseksi, joka ei kohdealueella olennaisesti eksitoi biologista kudosta, kuten aivoja.

Menetelmää edullisesti sovellettaessa sekä magneettistimulaatiovaikutus että 5 lumemagneettistimulaatiovaikutus tuotetaan olennaisesti samoja laitteita ja olennaisesti saman suuruisia tehoja käyttäen, jolloin magneettistimulaatiovaikutusta ja lumemagneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa sivutuotteena mahdollisesti syntyvä muu vaikutus, kuten päänahan tuntemus tai laitteiden synnyttämän äänen aiheuttama kuulovaikutus, pysyvät olennaisesti samankaltaisina siirryttäessä magneettistimu-10 laatiosta lumemagneetti-stimulaatioon ja päin vastoin.

Kuvion 1 mukainen laite käsittää stimuloitavan kohteen läheisyyteen rinnakkaisesti sijoitettavat magneettistimulaattorikelat la, Ib, keloja la, Ib syöttävän virtalähteen 4, virtalähteen 4 kelaan la syöttämän virran suunnan asettavan kytkinlaitteen 3, sekä virtalähteen 4 kytkinlaitteeseen 3 ja keloihin la, Ib yhdistävät virtajohtimet 2a, 2b, 2c.

15 Kytkinlaitteessa 3 on ainakin ensimmäinen ja toinen napa kelaa la varten, kolmas napa kelaa Ib varten ja neljäs napa virtalähdettä varten. Laitteisto käsittää tarvittaessa myös virtalähdettä 4 ja kytkinlaitetta 3 ohjaamaan sovitetun ohjausyksikön. Ohjausyksikköä ei kuitenkaan ole esitetty kuviossa 1.

Johtimien 2a, 2b, 2c kytkentä on tehty siten, että johtimet 2a yhdistävät kelan la 20 ensimmäisen ja toisen navan kytkilaitteen 3 ensimmäiseen ja toiseen napaan, johtimet ·: 2b yhdistävät kelan Ib ensimmäisen navan virtalähteeseen 4 ja toisen navan kytkilaitteen 3 kolmanteen napaan ja johdin 2c yhdistää kytkinlaitteen 3 neljännen navan virtalähteeseen 4. Kytkinlaitteen 3 käsittämät kytkimet puolestaan yhdistävät kytkinlaitteen 3 kolmanteen napaan tulevan johtimen 2b vaihtoehtoisesti joko 25 ensimmäiseen tai toiseen napaan yhdistettyyn johtimeen 2a ja vastaavasti kytkinlaitteen 3 neljännestä navasta lähtevän johtimen 2c joko toiseen tai ensimmäiseen napaan , yhdistettyy johtimeen 2a. Tällöin kelat la ja Ib voidaan kytkeä sarjaan ja virtalähteen 4 syöttämä virtapulssi ohjata molempien kelojen la, Ib läpi siten, että virran suunta kelassa la voidaan kytkinlaitteen 3 avulla asettaa joko samaksi tai päinvastaiseksi kuin 30 kelassa Ib. Kytkinlaite 3 voidaan suunnitella sellaiseksi, että myös kolmannen ja neljännen navan ja siis johdinten 2b ja 2c kytkeminen suoraan toisiinsa on mahdollista.

7 105163 Tällaisessa kytkennässä kela 1 a ohitetaan, ja virtalähteen 4 tuottama virtapulssi kulkee ainoastaan kelan Ib läpi.

Kuvion 1 laitteella magneettikenttää tuotettaessa magneettistimulaattorikeloihin la, Ib syötetään virtapulssi, joka on tyypillisesti voimakkuudeltaan 1-20 kA ja kestoajaltaan 5 50-1000 ps. Virtapulssi synnytetään pulssinmuodostuspiirillä, joka käsittää kelat la, Ib, virtajohtimet 2a, 2b, 2c, kytkinlaitteen 3 ja virtalähteen 4. Yhtä mahdollista pulssinmuodostuspiirin rakennetta on lähemmin tarkasteltu kuviossa 2. Kuvion 2 mukainen virtalähde 4 käsittää rinnan kytketyt kondensaattorin 5 ja teholähteen 6 sekä näiden kanssa satjaan kytketyt rinnakkaiset tyristorikytkimen 7 ja diodin 8. Pulssi 10 muodostetaan tyypillisesti siten, että teholähteellä 6 0,5-4 kV jännitteeseen ladattu kondensaattori 5 puretaan nopeasti kelan Ib tai kelojen la, Ib lävitse virtajohtimien 2a, 2b, 2c välityksellä. Kuvion 2 laitteessa kondensaattorin 5 purkaminen aloitetaan ohjaamalla tyristorikytkin 7 johtavaan tilaan halutulla hetkellä. Kytkinlaitteella 3 valitaan ainakin yhden kelan, tässä tapauksessa kelan la, lävitse menevän virtapulssin 15 suunta.

Yleisesti kytkinlaitteen tehtävänä on siis kytkeä ainakin yksi kela osaksi pulssinmuodostuspiiriä ja valita ainakin yhden kelan läpäisevän virran suunta.

Yksi yksinkertainen liittimiin perustuva kytkinlaite 3 on esim. sellainen kytkinlaite 3, joka käsittää ensimmäisen ja toisen liittimen, joihin voidaan liittää kelan la johtimiin 2a 20 kytketyt liittimiin sopivat ensimmäinen ja toinen vastinkappale. Vaihtamalla : ; vastinkappaleiden paikkaa keskenään voidaan virran suunta kelassa la valita halutuksi.

Kytkinlaite 3 voidaan toteuttaa myös esim. siten, että se käsittää ensimmäisen ja toisen kaksiasentoisen kytkimen, kelan ensimmäiseen ja toiseen napaan kytketyt ensimmäisen ja toisen johtimen sekä kelan ensimmäiseen ja toiseen napaan kytketyt ensimmäisen ja 25 toisen lisäjohtimen. Kytkimet, johtimet ja lisäjohtimet asennetaan kytkinlaitteeseen 3 » siten, että ensimmäinen kytkin on ensimmäisessä asennossaan kosketuksessa ensimmäiseen johtimeen ja toisessa asennossaan toiseen lisäjohtimeen ja toinen kytkin * on ensimmäisessä asennossaan kosketuksessa toiseen johtimeen ja toisessa asennossaan ensimmäiseen lisäjohtimeen. Tällöin virran suunta kelassa voidaan valita kytkimien 30 asennon avulla. Kun molemmat kytkimet ovat ensimmäisessä asennossaan, eli ' . kosketuksissa vastaaviin johtimiin, kulkee virta kelassa ensimmäiseen suuntaan, ja kun 8 105163 molemmat kytkimet ovat toisessa asennossaan, eli kosketuksissa lisäjohtimiin, kulkee virta kelassa toiseen suuntaan. Itse kytkimet voidaan muodostaa esimerkiksi puolijohdekytkimistä tai mekaanisista kytkimistä.

Keksinnön mukainen laite voidaan toteuttaa myös siten, että kumpikin kela la ja Ib 5 kytketään omaan pulssinmuodostuspiiriinsä. Tällöin yksi pulssinmuodostuspiiri voi vastata toimintaperiaatteeltaan kuviossa 2 esitettyä pulssinmuodostuspiiriä. Toinen pulssinmuodostuspiiri puolestaan poikkeaa rakenteeltaan kuvion 2 tapauksesta esim. siten, että diodi 8 korvataan tyristorikytkimellä. Valitsemalla nyt toisen piirin kondensaattorin latausjännitteen polariteetti halutuksi ja ohjaamalla polariteetin 10 mukaisesti joko ensimmäinen tai toinen tyristorikytkin johtavaksi voidaan virran suunta kelassa valita halutuksi. Järjestelyn etuna on se, ettei erillistä kytkinlaitetta 3 tarvita, vaan kytkinlaitteen 3 muodostavat vastarinnan kytketyt tyristorikytkimet ja virran suunta voidaan valita sähköisesti. Kahden pulssinmuodostuspiirin tapauksessa saavutetaan mahdollista lisähyötyä kuvion 1 tai 2 järjestelyyn verrattuna myös 15 suuremmasta virransyöttökyvystä.

Keksinnön puitteissa voidaan ajatella myös yllä kuvatuista sovellusmuodoista poikkeavia ratkaisuja.

Lumemagneettistimulaatioita voidaan tuottaa vaihtoehtoisesti myös esim. siten, että käytetään kahta magneettistimulaattoria, joissa molemmissa on yksi stimulaatiokela.

20 Kelat asetetaan vierekkäin kohteen päälle. Vaihtamalla toisen kelan orientaatiota 180 : · astetta siten, että sähkömagneettisten kenttien suunnat ovat vastakkaiset, saadaan aikaan lumestimulaatio. Tällöin stimulaatiotavan vaihtelu lume- ja oikean stimulaation välillä on kuitenkin varsin hidasta.

Yhdessä toisessa vaihtoehtoisessa menetelmässä käytetään yhtä magneettistimulaattoria, 25 johon lumemagneettistimulaatiossa kiinnitetään erityinen lumekela. Lumekela on * < edullisesti ulkoisesti samankaltainen kuin oikean magneettistimulaation aiheuttama kela, mutta sen tuottaman kentän voimakkuus vastaa lumestimulaatiokenttää.

m

Lumestimulaatiokenttä voidaan tuottaa myös ns. 8-kelalla, jossa on kaksi saman kuoren sisälle suljettua kelaa, joista toiseen syötettävän virran suunta voidaan valita.

9 105163

Yhdessä vaihtoehtoisessa menetelmässä muutetaan eri kelojen suhteellisia virtoja koesarjan kuluessa asteittain oikean stimulaation aiheuttavasta asetuksesta lumestimulaation aiheuttavaan asetukseen ja päinvastoin. Tällaisessa menetelmässä saadaan aivoihin vaikuttavan kentän voimakkuutta muutettua asteittain muuttamatta 5 olennaisesti aiheutettua tunto- tai kuuloaistimusta.

Claims (15)

1. Menetelmä magneettistimulaatiovaikutuksen ja/tai lumemagneettistimulaatio-vaikutuksen tuottamiseksi biologiseen kudokseen, jossa menetelmässä 5. magneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa tuotetaan biologiseen kudokseen kudosta olennaisesti eksitoiva sähkömagneettinen kenttä ja lumemagneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa tuotetaan biologiseen kudokseen kudosta olennaisesti eksitoivaa sähkömagneettista kenttää heikompi sähkömagneettinen kenttä, 10 tunnettu siitä, että kudosta olennaisesti eksitoivaa sähkömagneettista kenttää heikompi sähkömagneettinen kenttä tuotetaan tuottamalla biologiseen kudokseen ainakin yksi ensimmäinen sähkömagneettinen kenttä ja tuottamalla biologiseen kudokseen ensimmäisen sähkömagneettisen kentän kanssa 15 yhtäaikaa vaikuttava ainakin yksi toinen sähkömagneettinen kenttä, joka on suunnaltaan poikkeutettu ensimmäisestä sähkömagneettisesta kentästä siten, että sähkömagneettisten kenttien yhteisvaikutus biologisen kudoksen kohdealueella on kudosta olennaisesti eksitoivaa sähkömagneettista kenttää heikompi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin sähkömagneettinen kenttä tuotetaan kelan avulla. *

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekä magneettistimulaatiovaikutusta että lumemagneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa ^ 25 tuotetaan biologiseen kudokseen ainakin kaksi sähkömagneettista kenttää siten, että 11 105163 magneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa kentät tuotetaan siten, että ne ovat kohdealueella olennaisesti yhdensuuntaisia toistensa vahvistamiseksi ja biologista kudosta olennaisesti eksitoivan sähkömagneettisen kentän muodostamiseksi, ja lumemagneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa ainakin yhden sähkömagneettisen 5 kentän suunta vaihdetaan päinvastaiseksi suhteessa magneettistimulaation tuottamisessa käytettävään kyseisen kentän suuntaan, jolloin ainakin kaksi sähkömagneettista kenttää ovat kohdealueella olennaisesti vastakkaissuuntaiset toistensa vaikutuksen heikentämiseksi ja biologista kudosta olennaisesti eksitoivaa sähkömagneettista kenttää heikomman sähkömagneettisen kentän tuottamiseksi. 10

4. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhden sähkömagneettisen kentän suuntaa vaihdetaan kääntämällä kelaan syötettävän virran polariteetti.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekä magneettistimulaatiovaikutus että lumemagneettistimulaatiovaikutus tuotetaan olennaisesti samoja laitteita ja olennaisesti saman suuruisia tehoja käyttäen, jolloin magneettistimulaatiovaikutusta ja lumemagneettistimulaatiovaikutusta tuotettaessa sivutuotteena mahdollisesti syntyvä muu vaikutus, kuten laitteiden synnyttämän äänen : - 20 aiheuttama kuulovaikutus tai esim. päänahkaan indusoituneen virran aiheuttama aistituntemus, pysyvät olennaisesti samankaltaisina siirryttäessä magneettistimulaatiosta lumemagneettistimulaatioon ja päinvastoin.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 tuotetaan peräkkäisesti useita magneettistimulaatiovaikutus- ja lumemagneetti-- stimulaatiovaikutuspulsseja siten, että stimulaatiotapaa vaihdellaan satunnaisesti tai tietyn ohjelman mukaisesti magneettistimulaatiovaikutuksen ja lumemagneetti-stimulaatiovaikutuksen välillä. 12 105163

7. Patenttivaatimusten 4 ja 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että stimulaatiotapaa vaihdellaan satunnaisesti tai tietyn ohjelman mukaisesti kääntämällä ainakin yhteen kelaan syötettävän virran polariteettia käsiohjatun kytkinlaitteen välityksellä tai koesarjaa toteuttamaan ohjelmoidun tietokoneen avulla tietokoneohjatun 5 kytkinlaitteen välityksellä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen sähkömagneettisen kentän tuottamiseksi käytetään kahta erillistä magneettistimulaatiolaitetta. 10

9. Laite magneettistimulaatiovaikutuksen tuottamiseksi biologiseen kudokseen, joka laite käsittää ainakin yhden ensimmäisen kelan (Ib) magneettikentän tuottamiseksi, johtimet (2b, 2c) sähkövirran johtamiseksi kuhunkin kelaan (Ib) ja 15. virtalähteen (4) sähkövirran syöttämiseksi johtimien (2b, 2c) kautta kuhunkin kelaan (Ib), tunnettu siitä, että se käsittää • -- - ainakin yhden toisen kelan (la), joka on asetettu lähelle ainakin yhtä ensimmäistä kelaa (Ib), 20. johtimet (2a) ja virtalähteen (4) sähkövirran johtamiseksi kuhunkin toiseen kelaan (la), . - kytkinlaitteet (3) sähkövirran ohjaamiseksi kunkin toisen kelan (la) läpi valinnan * mukaan joko ensimmäisessä tai toisessa suunnassa, jolloin toiseen kelaan (la) johdettavan virran suunnan avulla toisen kelan (la) kenttä 25 voidaan ohjata joko vastaavan ensimmäisen kelan (Ib) kenttää vahvistavaksi tai heikentäväksi ja tällä tavalla tuottaa sekä magneettistimulaatiopulsseja että lumemagneettistimulaatiopulsseja. ,3 105163

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi toinen kela (la) on kytketty kytkinlaitteiden (3) välityksellä Saijaan tai rinnan ainakin yhden ensimmäisen kelan (1 b) kanssa ja kytkentä (la, Ib, 3) on yhdistetty yhteen virtalähteeseen (4) saijaankytkennässä 5 saman sähkövirran ja rinnankytkennässä saman jännitteen syöttämiseksi kuhunkin ensimmäiseen kelaan (Ib) ja kytkinlaitteiden (3) määräämässä suunnassa kuhunkin toiseen kelaan (la).

10 105163

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi toinen 10 kela (la) on kytketty omaan erilliseen virtalähteeseensä, joka käsittää myös kytkinlaitteet kelaan (la) ohjattavan virran suunnan määräämiseksi.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi ensimmäinen kela (Ib) ja ainakin yksi toinen kela (la) ovat suhteessa toisiinsa 15 sisäkkäin, vierekkäin tai päällekkäin.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi ensimmäinen kela (Ib) ja ainakin yksi toinen kela (la) on sovitettu lukittaviksi toistensa suhteen liikkumattomiksi. 20

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää tietokoneen kytkinlaitteiden ohjaamiseksi.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että tietokone käsittää 25 ohjelman kytkinlaitteen ohjaamiseksi ja magneettistimulaatiopulssien ja Iumemagneettistimulaatiopulssien vuorottelemiseksi satunnaisesti tai halutun sekvenssin mukaan. 14 105163 Patentkrav.