FI104959B - Hydraulinen iskuvasara - Google Patents

Description

104959

HYDRAULINEN ISKUVASARA

Tämä keksintö kohdistuu hydrauliseen iskuvasaraan, käsittäen männän, korkeapainepiirissä olevan paineakun, pääventtiilin, joka ohjaa aina-5 kin toiseen männän painepintaan vuoroin korkeapaineen ja matalapaineen männän liikuttamiseksi edestakaisin, sekä työkalun, johon mäntä iskee, ja pääventtiilin ohjaamista varten ohjauspaineventtiilin, joka avautuu paineen ylittäessä säädetyn arvon.

Hydraulisessa iskuvasarassa on hydraulisesti edestakaisin liikkuva 10 mäntä, joka suorittaa perättäisiä iskuja työkalun välityksellä iskettävään kohteeseen. Iskettävä kohde voi olla kiveä, betonia, asfalttia, routaista maata tai vastaavaa. Hydraulinen iskuvasara voidaan edullisesti liittää olennaisesti kaikkiin hydrauliikkaa käyttäviin koneisiin, kuten maansiirtokoneisiin. Iskuvasaraa voidaan käyttää myös kallioporauksessa iskukoneistona ja esimerkiksi maan 15 junttauksessa ja tamppauksessa. Seuraavassa puhuttaessa peruskoneesta tarkoitetaan yleisesti hydrauliikkaa käyttävää konetta, johon hydraulinen isku-vasara on liitetty.

Tavanomaiset iskuvasarat toimivat kapealla hydraulinesteen tila-vuusvirta-alueella, jolloin myös iskuluvun, jolla tarkoitetaan aikayksikössä teh-20 tyjen iskujen lukumäärää, vaihtelumahdollisuus jää vähäiseksi. Laaja tilavuus-virta-alue on edullinen haluttaessa käyttää samaa iskuvasaraa erilaisiin riko-tustöihin sekä erityisesti vuokrauskäytössä, jossa iskuvasara asennetaan erilaisiin peruskoneisiin ja säätöjä joudutaan useasti muuttamaan. Iskuvasaran käyntipaine vaikuttaa iskuvasaran antamaan iskuenergiaan. Yleensä käynti-25 paine säädetään iskuvasaran paluulinjaan asetetulla kuristimella, paineen-säätöventtiilillä tai ns. mäntäakkuperiaatteella toimivissa vasaroissa akun kaasunpaineen avulla. Näissä säätötavoissa on epäkohtana käyntipaineen suuri vaihtelu tilavuusvirran muuttuessa. Yleensä iskuvasaran valmistajat säätävät iskuvasarat antamaan oikean käyntipaineen maksimitilavuusvirralla. =, .. 30 Kun iskuvasara asennetaan peruskoneeseen, joka antaa minimitilavuusvirran, putoaa käyntipaine jopa 20%. Jos nyt käyntipaine tässä peruskoneessa sää-, detään oikeaksi ja iskuvasaraa ajetaankin toisessa peruskoneessa maksimiti lavuusvirralla, ylittyy iskuvasaran käyntipaine noin 20%, mikä voi aiheuttaa iskuvasaran ennenaikaisen kulumisen tai rikkoutumisen. Tämän lisäksi käynti-35 paineet vaihtelevat myös eri peruskoneissa riippuen hydrauliputkitusten koosta ·. ja muista hydraulisista vastuksista. Rikotustyössä, mihin vasaroita pääasialli- 2 104959 sesti käytetään, esiintyy usein tarvetta pienentää iskuvasaran antamaa iskue-nergiaa esimerkiksi pehmeää materiaalia rikottaessa tai iskujen maaperään ja rakennuksiin synnyttämän tärinän vuoksi.

Erilaisia säätöjä on rakennettu jo aikaisemminkin vasaroihin ja on 5 tehty jopa itsesäätyviä laitteita. Nämä säätöjärjestelmät eivät kuitenkaan poista edellä mainittuja ongelmia, vaan kullakin säätöarvolla jää käytettävissä oleva tilavuusvirta-alue kapeaksi ja iskuvasaran käyntipaine muuttuu paljon tilavuus-virtaa muutettaessa. Joissakin laitteissa säädetään iskuenergiaa muuttamalla männän iskunpituutta, jolloin kuitenkin muuttuu samalla myös iskuvasaran is-10 kuluku niin, ettei maksimi-iskuenergiaa käytettäessä enää saavuteta maksimi-iskulukua.

Iskuenergiaa säädetään yleensä pienentämällä männän iskuno-peutta eli sitä nopeutta, minkä mäntä on saavuttanut ennen iskua työkalun yläpäähän. Iskettäessä kovaa materiaalia, kuten kovaa kiveä tai metallia, jol-15 loin terä ei tunkeudu materiaaliin, pomppaa mäntä takaisin työkalun yläpinnasta nopeudella, joka on suhteessa iskunopeuteen. Mäntää ohjaavat venttiilit ajoitetaan siten, että mäntä pääsee liikkumaan vaivattomasti paluusuuntaan.

Venttiilien ajoitus onnistuu yleensä hyvin tietyllä iskunopeudella ja tilavuusvir-ta-alueella, mutta jos iskunopeutta muutetaan yli 10%, voi syntyä venttiilien ja 20 männän välille ajoitusongelmia, jotka aiheuttavat esimerkiksi kavitointia ja männän epätahtisia liikkeitä. Tällaisia ongelmia on erityisesti vasaroissa, joissa käyntipaine säädetään paluulinjan virtausvastuksilla.

Fl-patentissa 50390 kuvataan hydraulisesti käytetty iskulaite, jossa vaihtuvapaineisen sylinteritilan painetta säädetään männän ympärille holkki- • · 25 maisesti sijoitetun jakolaitteen ja iskulaitteen runkoon sijoitetun minimipaine-venttiilin avulla. Tässä iskulaitteessa minimipaineventtiili on säädetty aukeamaan vain korkeapainekanavassa vallitsevan paineen saavuttaessa halutun arvon. Tällöin männän iskuliike voi alkaa vain, jos mäntä on työkalusta kauim-pana olevassa ääriasennossaan ja minimipaineventtiili toimii sekä paineväliai-30 neen syöttäjänä vaihtuvapaineeseen sylinteritilaan että holkkimaisen jakolait- -s teen ohjausventtiilinä. Fl-patentin 59390 pystytään siten säätämään vain iskulaitteen minimikäyntipainetta.

Esilläolevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tekniikan tason mukaisia haittapuolia ja aikaansaada entistä parempi hydraulinen iskuvasara, 35 jossa iskuvasaran käyntipaine voidaan säätää ennalta määrättyihin minimi- tai maksimikäyntipaineeseen tai portaattomasti näiden välillä ja pitää paine olen- 3 104959 naisesti vakiona olennaisen laajalla tilavuusvirta-alueella.

Keksinnön mukaiselle hydrauliselle iskuvasaralle on tunnusomaista se, että ohjauspaineventtiili on sijoitettu niin, että ohjauspaineventtiilin kara on toisesta päästään jatkuvasti yhteydessä hydraulisen iskuvasaran korkeapai-5 nepiiriin ja hydraulisen iskuvasaran maksimi- ja minimikäyttöpaineiden säätämiseksi ohjauspaineventtiilin karan toisessa päässä on säätötila, joka on yhteydessä hydraulikanaviston kautta ainakin kahteen paineensäätölaitteeseen.

Keksinnön mukaisesti iskuvasaraan on paineensäätölaitteiden avulla säädetty maksimi- ja minimikäyttöpalneet, jotka määrittävät maksimi- ja 10 minimi-iskuenergiat. Pääventtiilin ohjaamista varten on keksinnön mukaiseen iskuvasaraan asennettu ohjauspaineventtiili, joka avautuu paineen ylittäessä säädetyn arvon. Iskuvasarassa ohjauspaineventtiili on sijoitettu niin, että ohjauspaineventtiilin kara on toisesta päästään yhteydessä hydraulisen iskuvasaran korkeapainepiiriin ja hydraulisen iskuvasaran maksimi- ja minimikäyttöpai-15 neiden säätämiseksi ohjauspaineventtiilin karan toisessa päässä on säätötila, joka on yhteydessä hydraulikanaviston kautta ainakin kahteen paineensäätölaitteeseen. Iskuvasarassa on edelleen säätölaite, jolla voidaan valita joko maksimi- tai minimi-iskuenergia. Näiden välille saadaan tarvittaessa portaaton säätö kaukosäätölaitteiden avulla. Nämä kaukosäätölaitteet kuten muut kek-20 sinnön mukaisessa iskuvasarassa käytetyt paineensäätölaitteet ja paineen-säätöelimet ovat edullisesti tavanomaisia hydrauliikan säätölaitteita, kuten pai-neenrajoitus-, paineenalennus-, kuristus- tai proportionaan- ja servoventtiileitä. Lisäksi ainakin yksi paineensäätölaittelsta on asennettu niin, että sen avautu-• ; mistä säätelee paineensäätölaitteen oman palneensäätövoiman lisäksi isku- 25 vasaran ulkopuolinen ilmanpaine.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla iskuenergia pysyy olennaisesti vakiona tilavuusvirtaa muutettaessa tai asennettaessa iskuvasara eri perusko-neisiin, joissa putkistojen hydrauliset vastukset vaihtelevat. Iskuvasaran isku-luvun säätö on saatu aikaan yksinkertaisesti eli säätämällä iskuvasaraan syö-„ y 30 tettyä tilavuusvirtaa. Keksinnön mukaisella laitteella voidaan säätää erikseen iskuvasaran iskuenergiaa ja iskulukua, mistä on suuri hyöty rikottaessa erilaisia materiaaleja ja asennettaessa samaa iskuvasaraa eri peruskoneisiin kuten esimerkiksi vuokrauskäytössä.

Keksinnön mukaisella järjestelyllä vaimennetaan myös mahdolliset 35 suuret hetkelliset painevaihtelut ja männän värähtelevä kiihtyminen iskusuun-taan pääventtiilin avatessa korkeapaineen männän yläolakkeelle. Vaikka 4 104959 käyntipaine säädetään vakioksi, vaihtelee iskuenergia vielä hieman eri tila-vuusvirroilla, koska männän liikkuessa iskusuuntaan, purkautuu korkeapai-neakku pienillä tilavuusvirroilla enemmän ja paine laskee männän yläolak-keella alemmaksi kuin suurilla tilavuusvirroilla. Tämä vaimennus saadaan ai-5 kaan männän yläpään jarrulla, joka liikkeen alussa rajoittaa yläolakkeelle tulevaa hydraulinesteen virtausta. Männän yläpään hydraulisen jarrun avulla männän yläolakkeen hydraulinestevirtaus on kuristettavissa myös männän liikkuessa ylöspäin. Näin männän yläpäähän muodostettu jarrutustila vaikuttaa männän liikkuessa sekä ylöspäin alaspäin.

10 Keksinnön mukaisella ratkaisulla saadaan aikaan myös iskuvasaran lämmityskierto, millä tarkoitetaan hydraulinesteen ja iskuvasaran välisten lämpötilaerojen tasaamista tai iskuvasaran lämmittämistä ennen työskentelyn aloittamista esimerkiksi pakkasolosuhteissa. Muutenkin jos peruskoneen hyd-raulineste on kuumentunut esimerkiksi pitkän ajomatkan vuoksi ja kylmä isku-15 vasara käynnistetään, syntyy vaaratilanne, jolloin iskuvasara voi rikkoutua liikkuvien osien pienten välysten ja äkillisten lämpölaajenemien vuoksi. Tämä voidaan estää lämmityskierrolla, jossa hydraulineste kiertää iskuvasaran läpi minimipainetta pienemmällä paineella, jolloin iskuvasara ei iske. Kierto saadaan edullisesti aikaan säätölinjan kautta kierrättämällä hydraulinestettä ohja-20 uspaineventtiilin säätötilaan johtavan kanavan kautta.

Keksintöä kuvataan lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää erästä keksinnön edullista sovellutusmuotoa kaa-viomaisesti osittaisena halkileikkauksena, 25 kuvio 2 esittää erästä toista keksinnön edullista sovellutusmuotoa kaaviomaisesti osittaisena halkileikkauksena.

Kuvion 1 mukaisesti männässä 1 on pinnaltaan rengasmainen ylä-olake 2, johon paineen vaikuttaessa mäntä kiihtyy alaspäin kohti työkalua 3. Männässä 1 on myös vastakkaiseen eli paluusuuntaan vaikuttava rengasmai-30 nen painepinta, alaolake 4. Alaolake 4 on pinta-alaltaan pienempi kuin yläola-ke 2. Hydraulinesteen tuloportista 5 tulee iskuvasaraan korkeapaine, joka on kanaviston 6 välityksellä suoraan yhteydessä sekä korkeapaineakkuun 7, männän alaolakkeelle 4, pääventtiilille 8 että ohjauspaineventtiilille 9. Männän keskialueella on ohjausura 10, joka männän ala-asennossa yhdistää päävent-35 tiilin ohjauspainekanavan 11 iskuvasaran poistolinjaan 12. Männän yläasen-nossa yhdistyy alaolakkeen puolelta korkeapaine kanavaan 13, joka johtaa 5 104959 ohjauspaineventtiilillä 9 olevaan uraan 14. Ohjauspaineventtiilin 9 asennosta riippuen karassa oleva ura 16 voi avata yhteyden urasta 14 toiseen uraan 15, joka johtaa tällöin korkeapaineen ohjauspainekanavaan 11.

Pääventtiili 8 ohjaa keskellä olevan uran 17 avulla yläolakkeen 2 ti-5 lan toisessa asennossaan korkeapainekanaviston yhteyteen uran 18 kautta ja paluukanaviston yhteyteen uran 19 kautta. Pääventtiilin 8 karaa liikutetaan ohjauspainekanavan 11 kautta kytkemällä karan päässä olevaan tilaan 20 vuoroin korkeapaine ja matalapaine. Pääventtilin 8 karan toisessa päässä on pienempi tila 21, joka on jatkuvasti kanavan 22 ja uran 18 avulla yhteydessä 10 korkeapainekanavistoon. Karan painetila 20 on suljettu pienellä mäntätapilla 23, joka on suurempi kuin vakiopainetilan mäntätappi 24. Kun tilaan 20 tulee korkeapaine, liikkuu pääventtiilin 8 kara kuvion 1 mukaisesti vasemmalle avaten urasta 18 uran 17 avulla korkeapaineyhteyden uraan 25, josta korkeapaine johdetaan edelleen kanavan 26 kautta männän yläolakkeelle 2. Kun tila 20 15 kytkeytyy matalapainelinjaan, siirtyy pääventtiilin 8 kara kuvion 1 mukaisesti oikealle tilassa 21 olevan korkeapaineen vaikutuksesta. Tässä pääventtiilin 8 karan asennossa kytkeytyy männän yläolakkeelta yhteys kanavan 26 ja urien 25, 17 ja 19 kautta paluulinjaan 12. Korkeapaine kytketään kanavaan 11 ja pääventtiilin tilaan 20 männän yläasennossa ohjauspaineventtiilin 9 avulla. 20 Ohjauspaineventtiilin 9 karan 27 alapuolella olevaan tilaan 28 vaikuttaa aina korkeapaine pyrkien nostamaan karaa ja avaamaan yhteyden urien 14 ja 15 välille. Karan 27 yläpuolella on tila 29, jossa vallitsevaa painetta säädetään paineenrajoitusventtiileillä 30 ja 31, sukuelimellä 32 sekä kauko-ohjauslinjan . . 33 ja siinä olevien säätölaitteiden (ei esitetty kuvissa) avulla. Kaukosäätölinja 25 33 voi sekä syöttää että poistaa säädössä tarvittavaa hydraulinestettä. Kauko säätölinja 33 voi olla myös kokonaan tulpattu.

Kun iskuvasaran paine saavuttaa korkeapainelinjassa ja kammiossa 28 paineen, joka on säädetty kammioon 29 (tai tietyssä rakenteellisessa suhteessa kammion 29 avulla), avaa kara 27 edellä mainitun yhteyden kana-, .. 30 vasta 13 kanavaan 11. Paineensäätöventtiileillä 30 ja 31 aikaansaatava karan 27 avautuminen tapahtuu paineensäätöventtiilien 30 ja 31 jousivoimaa ja ulkoilman painetta vastaan, jolloin ei iskuvasaran paluulinjan 12 virtausvastuksilla eikä putkiston koolla ole vaikutusta säätöpaineeseen ja iskuvasaran käyntipaine pysyy säädetyssä arvossaan. Jokaisen iskun jälkeen pysähtyy 35 mäntä 1 jäljempänä kuvatulla tavalla yläasentoon, kunnes paineakku 7 on riittävästi latautunut ja ohjauspaineventtiili 9 avautuu siirtääkseen pääventtiiliä 8 6 104959 uutta iskua varten. Säätöventtiilin 31 jousivoima on mitoitettu antamaan isku-vasaralle minimikäyntipaine, joka on esimerkiksi 30% pienempi kuin säätö-venttiilillä 30 säädetty maksimikäyntipaine. Tämä ero on saatu aikaan erilaisten paine- ja jousivoimien avulla. Jos sulkuelin 32 avataan, määräytyy käynti-5 paine minimipaineventtiilin 31 mukaiseksi. Kun sulkuelin 32 on suljettu, määräytyy iskuvasaran käyntipaine maksimikäyntipaineventtiilin 30 mukaisesti. Säätölinjalla 33 voidaan erikseen säätää käyntipainetta portaattomasti. Karan 27 painepinta-alat voivat luonnollisesti olla erisuuret, jolloin säätöpaineen ja käyntipaineen suhde muuttuu.

10 Kuviossa 2 minimipaineventtiili on korvattu ohjauspaineventtiiliin 9 asetetulla säätöelin 35, joka on mitoitettu antamaan iskuvasaralle minimikäyntipaine. Säätöelin 35 voi olla jousi, kuten kuviossa 2, mutta säätöelin 35 voi olla muu paineen säätöön tarkoitettu elin. Säätöpiirin tarvitsema hydraulineste syötetään korkeapainelinjasta porauksella 34, joka on karassa 27, mutta voi 15 olla muuallakin. Kuvio 2 esittää sulkuelimen 32 avattuna, jolloin iskuvasara toimii minimipaineella. On huomattava, että vaikka kaukosäätölinja 33 olisi avattuna ja siten paineettomana, toimii iskuvasara silti minimipaineella.

Kuvion 2 mukaisessa sovellutusmuodossa maksimikäyntipaine muodostuu hydraulisesta sarjakytkennästä seuraavien komponenttien kautta: 20 kara 27 (pinta-alasuhteet), säätöelin 35 sekä venttiilin 30 kara- ja jousivoima. Sulkuelin 32 ja kaukosäätölinja 33 ovat hydraulisesti rinnankytkettyjä maksimi-paineventtiilin 30 suhteen. Täten iskuvasaran maksimikäyttöpainetta ei voida ylittää sulkuelimen 32 ja kaukosäätölinjan 33 avulla.

Kuvion 2 mukaisesti männän 1 yläasentoon on tehty vaimennus-25 kammio eli jarru 36, koska männän 1 liikkuessa iskusuuntaan, purkautuu kor-keapaineakku 7 pienillä tilavuusvirroilla enemmän ja paine laskee männän yläolakkeella 2 alemmaksi kuin suurilla tilavuusvirroilla. Kun mäntä 1 on palaamassa iskun jälkeen taaksepäin yläasentoon, pysähtyy männän liike lähes kokonaan jarruun 36. Kun pienillä tilavuusvirroilla korkeapaineakku 7 ei ole · 30 vielä latautunut eikä ohjauspaineventtiili 9 avautunut, jää mäntä 1 liikkumaan hitaasti ylöspäin jarrun 36 sisällä.

Kun korkeapaineakun 7 paine on noussut, ohjauspaineventtiili 9 avautunut ja pääventtiili 8 kytkenyt korkeapaineen männän yläolakkeelle 2, muuttaa mäntä 1 liikesuuntansa jarrusta 36 ulospäin. Jarru 36 hidastaa myös 35 männän 1 ulostuloa. Pienillä tilavuusvirroilla ehtii mäntä 1 mennä paluusuun-nassa syvemmälle jarruun 36 kuin suurilla tilavuusvirroilla, jolloin korkeapai- 7 104959 neakku 7 latautuu nopeammin. Tästä seuraa, että mitä suuremmat tilavuusvir-rat, sitä nopeammin mäntä 1 tulee myös ulos jarrusta 36. Männän 1 tullessa hitaasti ulos jarrusta 36 pienillä tilavuusvirroilla, ehtii korkeapaineakku 7 ylila-tautua, jolloin paine yläoiakkeella 2 ei laske liian alas männän 1 iskuliikkeen 5 aikana. Männän 1 paluuliikkeen jarrun toiminta yhdessä edelläkuvattujen va-kiopaineeseen pyrkivien venttiilien kanssa voidaan sovittaa siten, että pienillä tilavuusvirroilla iskuvasaran käyntipaine tulee korkeammaksi kuin suurilla tilavuusvirroilla, jotta männän iskunopeus ja iskuenergia pysyisi vakiona riippumatta iskuvasaran tilavuusvirrasta. Keksintö käsittää myös sellaisen edullisen 10 mitoituksen männän 1 yläpään jarrulle 36, että pienillä tilavuusvirroilla männän iskunopeus ja iskuenergia nostetaan korkeammaksi kuin suurilla tilavuusvir-roilla.

' · *

Claims (11)

1. 8 104959
2. 1. Hydraulinen iskuvasara käsittäen männän (1), korkeapainepiiris-sä olevan paineakun (7), pääventtiilin (8), joka ohjaa ainakin toiseen männän 5 (1) painepintaan (2,4) vuoroin korkeapaineen ja matalapaineen männän (1) lii kuttamiseksi edestakaisin, sekä työkalun (3), johon mäntä (1) iskee, ja pääventtiilin (8) ohjaamista varten ohjauspaineventtiilin (9), joka avautuu paineen ylittäessä säädetyn arvon, tunnettu siitä, että ohjauspaineventtiili (9) on sijoitettu niin, että ohjauspaineventtiilin (9) kara (27) on toisesta päästään jat- 10 kuvasti yhteydessä hydraulisen iskuvasaran korkeapainepiiriin ja hydraulisen iskuvasaran maksimi- ja minimikäyttöpaineiden säätämiseksi ohjauspaineventtiilin (9) karan (27) toisessa päässä on säätötila (29), joka on yhteydessä hydraulikanaviston kautta ainakin kahteen paineensäätölaitteeseen (30,31,32,33,35).
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hydraulinen iskuvasara, tun nettu siitä, että paineensäätölaitteet (30,31,32,33,35) on kytketty hydraulisesti rinnakkain.
4. 3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen hydraulinen iskuvasara, tunnettu siitä, että paineensäätölaitteet (30,31,32,33,35) on kytketty hyd- 20 raulisesti sarjaan.
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen hydraulinen iskuvasara, tunnettu siitä, että paineensäätölaitteissa (30,31,32,33,35) on säätölaite (32) minimi- ja maksimipaineen määrittämiseksi säätötilaan (29). - ; 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen hydraulinen iskuvasa- 25 ra, t u n n e 11 u siitä, että ohjauspaineventtiilin (9) säätötilaan (29) on kytkettävissä kaukosäätölinja (33) iskuvasaran käyntipaineen säätämiseksi portaattomasti minimi-ja maksimikäyntipaineiden välillä.
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen hydraulinen iskuvasara, tunnettu siitä, että ohjauspaineventtiilin (9) säätötilaan (29) johtaa ka- 30 nava (34) korkeapainepiiristä paineensäätölaitteiden (30,31,32,33,35) tarvitsemaa hydraulinestettä varten.
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen hydraulinen iskuvasara, tunnettu siitä, että hydraulinesteen ja iskuvasaran mekanismiin liittyvien osien välisten lämpötilaerot on tasattavissa kierrättämällä hydraulinestettä säätöti- 35 laan (29) johtavan kanavan (34) kautta. 9 104959
8. 8. Patenttivaatimusten 1 tai 3 mukainen hydraulinen iskuvasara, tunnettu siitä, että ohjauspaineventtiilin (9) säätötilaan (29) on sijoitettu säätöelin (35) antamaan iskuvasaralle minimikäyntipaine, kun säätötilassa ei ole painetta ja että tällöin muut paineensäätölaitteet (30,32,33) on kytketty 5 sarjaan säätöelimen (35) kanssa.
9. 9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen hydraulinen iskuvasara, tunnettu siitä, että ohjauspaineventtiilin (9) kara (27) on säädetty avaamaan yhteys pääventtiilille (8) männän (1) ollessa männän yläolak-keelle (2) muodostetun hydraulisen jarrun (36) sisällä.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen hydraulinen iskuvasara, tunnettu siitä, että hydraulisen jarrun (36) avulla männän (1) yläolakkeen (2) hydraulinestevirtaus on kuristettavissa männän (1) liikkuessa sekä ylöspäin että alaspäin.
11. 11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen hydraulinen 15 iskuvasara, tunnettu siitä, että ainakin yksi ohjauspaineventtiiliin (9) yhteydessä olevan paineensäätölaitteen (30,31,32,33,35) avautuminen on säädettävissä paineensäätölaitteen (30,31,32,33,35) oman paineensäätövoiman lisäksi iskuvasaran ulkopuolisen ilmanpaineen avulla. m 10 104959