FI104598B - Tapahtumien tallettaminen palvelutietokantajärjestelmässä - Google Patents

Description

104598

Tapahtumien tallettaminen palvelutietokantajärjestelmässä

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy yleisesti palvelutietokantajärjestelmään, ja erityisesti menetelmään, jonka avulla voidaan suorittaa erilaisia tapahtumamittauksia palvelutietokantajärjestelmässä. Erään edullisen sovelluskohteen muodostavat älyverkon palvelutietokantajärjestelmät.

10 Keksinnön tausta

Telekommunikaation nopea kehitys on tehnyt mahdolliseksi sen, että operaattorit voivat tarjota käyttäjille monia eri tyyppisiä palveluja. Kehittyneitä palveluja tarjoavaa verkkoarkkitehtuuria kutsutaan älyverkoksi, josta käytetään yleisesti lyhennettä IN (Intelligent Network).

15 Älyverkon toiminnallista arkkitehtuuria on esitetty kuviossa 1, jossa verkon toiminnalliset oliot (functional entities) on esitetty ovaaleina. Seuraavassa tätä arkkitehtuuria kuvataan lyhyesti, koska keksintöä kuvataan jatkossa viitaten älyverkkoympäristöön.

Loppukäyttäjän (tilaajan) pääsystä verkkoon huolehtii CCAF-toiminto : V 20 (Call Control Agent Function). IN-palveluihin pääsy toteutetaan olemassaole-* » · ! *. viin digitaalisiin keskuksiin tehtävillä lisäyksillä. Tämä tehdään käyttämällä hyväksi yleistä puhelun tilamallia BCSM (Basic Call State Model), joka kuvaa sitä olemassaolevaa toiminnallisuutta, jolla kahden käyttäjän välinen puhelu prosessoidaan. BCSM on korkean tason tila-automaattikuvaus niistä puhe- 25 linohjaustoiminnon (CCF, Call Control Function) toiminnoista, joita tarvitaan käyttäjien välisen yhteysreitin pystyttämiseen ja ylläpitoon. Tähän tilamalliin ; lisätään toiminnallisuutta palvelun kytkentätoiminnon SSF (Service Switching • · · :*·* Function) avulla (vrt. olioiden CCF ja SSF osittainen päällekkäisyys kuviossa « ‘ .·.* 1), jotta voidaan päättää, milloin on kutsuttava älyverkon palveluja (eli IN- 30 palveluja). Kun näitä IN-palveluja on kutsuttu, huolehtii älyverkon palvelulo- *

giikan sisältävä palvelun ohjaustoiminto SCF (Service Control Function) palveli lusidonnaisesta (puheluyrityksen) käsittelystä. Palvelun kytkentätoiminto SSF

J.v liittää siis puhelunohjaustoiminnon CCF (Call Control Function) palvelun ohjaustoimintoon SCF (Service Control Function) ja sallii palvelun ohjaus-35 toiminnon SCF ohjata puhelunohjausta CCF. SCF voi esim. pyytää, että 2 104598 SSF/CCF suorittaa määrättyjä puhelu- tai yhteystoimintoja, esim. laskutus- tai reititystoimenpiteitä. SCF voi myös lähettää pyyntöjä palveludatatoiminnolle SDF (Service Data Function), joka huolehtii pääsystä älyverkon palvelusidon-naisiin tietoihin ja verkkotietoihin. SCF voi näin ollen esim. pyytää SDF.ää ha-5 kemaan tiettyä palvelua koskevia tietoja tai päivittämään näitä tietoja.

Edellä esitettyjä toimintoja täydentää vielä erikoisresurssitoiminto SRF (Specialized Resources Function), joka tarjoaa sellaisia erikoiskeinoja, joita vaaditaan joidenkin älyverkon tarjoamien palvelujen toteuttamiseksi. Esimerkkejä tällaisista ovat protokollamuunnokset, puheentunnistus, ääni-ilmoitukset, 10 jne. SCF voi esim. pyytää SSF/CCF-toimintoja luomaan ensin yhteyden loppukäyttäjien ja SRF:n välillä ja sen jälkeen pyytää SRF:ää antamaan ääniviestejä loppukäyttäjille.

Muita älyverkon toiminnallisia olioita ovat erilaiset hallintaan liittyvät

toiminnot, joita ovat SCEF (Service Creation Environment Function), SMF

15 (Service Management Function) ja SMAF (Service Management Access

Function). SMF käsittää mm. palvelujen hallinnan, SMAF tarjoaa liitynnän SMF:ään ja SCEF mahdollistaa älyverkon palvelujen määrittelyn, kehityksen, v testauksen ja syötön SMF:n kautta SCF:lle. Koska nämä toiminnot liittyvät :. i. ainoastaan verkon operaattorin toimintaan, ei niitä ole esitetty kuviossa 1.

• * · 20 Seuraavassa kuvataan vielä lyhyesti kuviossa 1 esitettyjen toiminnal-

* ’ I

i . listen olioiden roolia IN-palvelujen kannalta. CCAF vastaanottaa kutsuvan osa- : j* puolen antaman palvelupyynnön, joka muodostuu tyypillisesti kuulokkeen nos-

:Y tosta ja/tai tietystä kutsuvan osapuolen valitsemasta numerosarjasta. CCAF

välittää palvelupyynnön edelleen CCF/SSF:lle prosessointia varten. Puhe-25 lunohjaustoiminnolla CCF ei ole palvelutietoja, mutta se on ohjelmoitu tunnistamaan palvelupyynnöt. CCF keskeyttää puhelunmuodostuksen hetkeksi ja il- ; ;· moittaa palvelun kytkentätoiminnolle SSF tiedon puhelun tilasta. SSF:n tehtä- « · · .·;· vänä on, käyttäen ennalta määrättyjä kriteerejä, tulkita palvelupyyntö ja näin ,·.· ollen määrittää, onko kysymyksessä älyverkon palveluihin liittyvä palvelu- * · 30 pyyntö. Mikäli näin on, SSF muodostaa standardoidun IN-palvelupyynnön ja '···, lähettää pyynnön SCF:lle yhdessä palvelupyynnön tilaa koskevan informaation : kanssa. SCF vastaanottaa pyynnön ja dekoodaa sen. Tämän jälkeen se toimii yhdessä SSF/CCF:n, SRF:n ja SDF:n kanssa pyydetyn palvelun antamiseksi loppukäyttäjälle.

35 Älyverkon fyysisen tason arkkitehtuuri kuvaa sitä, kuinka edellä 3 104598 kuvatut toiminnalliset oliot sijoittuvat verkon fyysisiin olioihin. Älyverkon fyysistä arkkitehtuuria on havainnollistettu kuviossa 2, jossa fyysiset oliot (physical entities) on kuvattu suorakaiteina tai ympyröinä ja toiminnalliset oliot ovaaleina. Merkinantoyhteyksiä on kuvattu katkoviivoilla ja varsinaista hyötyliikennettä 5 (transport), joka on esim. puhetta, yhtenäisillä viivoilla. Optionaalisia toiminnallisia olioita on merkitty katkoviivalla. Kuviossa esitetty signalointi-verkko on signalointijärjestelmän numero 7 mukainen verkko (SS7, Signalling System Number 7 on tunnettu signalointijärjestelmä, jota kuvataan CCITT:n (nykyisin ITU-T) sinisessä kirjassa Specifications of Signalling System No. 7, 10 Melbourne 1988).

Tilaajalaitteet SE (Subscriber Equipment), joita voivat olla esim. puhelin, tietokone tai telefax, kytkeytyvät joko suoraan palvelun kytkentäpisteeseen SSP (Service Switching Point) tai verkkoliittymäpisteeseen NAP (Network Access Point).

15 Palvelun kytkentäpiste SSP tarjoaa käyttäjälle pääsyn verkkoon ja hoitaa kaikki tarvittavat valintatoiminnot. SSP pystyy myös havaitsemaan älyverkon palvelupyynnöt. Toiminnallisesti SSP sisältää puhelunhallinta-ja palve-lunvalintatoiminnot.

'·'/ Verkkoliittymäpiste NAP on puhelunohjaustoiminteen CCF sisältävä 20 perinteinen puhelinkeskus, esim. hakijan DX 220 -keskus, joka osaa erottaa älyverkon palveluja tarvitsevat puhelut perinteisistä puheluista ja reitittää älyverkon puheluja tarvitsevat puhelut asiaankuuluvalle SSP:lle.

Palvelun ohjauspiste SCP (Service Control Point) sisältää ne :.: ' palveluohjelmat, joita käytetään tuottamaan älyverkon palveluja.

25 Palveludatapiste SDP (Service Data Point) on tietokanta, joka sisältää asiakkaan ja verkon dataa, jota SCP.n palveluohjelmat käyttävät tuottaakseen yksilöityjä palveluja. SCP voi käyttää SDP:n palveluja suoraan tai merkinanto- : verkon välityksellä.

- Älykäs oheislaite IP (Intelligent Peripheral) tarjoaa erityistoimintoja, . V 30 kuten tiedonantoja sekä ääni- ja monivalintatunnistusta.

M Palvelun kytkentä-ja ohjauspiste SSCP (Service Switching and Cont- rol Point) koostuu SCP:stä ja SSP:stä yhdessä solmussa (eli jos kuviossa • ·» : esitetyssä SSP-solmussa on sekä SCF- että SSF-oliot, on kysymyksessä :/! SSCP).

35 Palvelun hallintapisteen SMP (Service Management System) tehtäviin 104598 4 kuuluu tietokannan (SDP) hallinta, verkon valvonta ja testaus sekä verkkotietojen keräys. Se voi kytkeytyä kaikkiin muihin fyysisiin olioihin.

Palvelun luontiympäristön pistettä SCEP (Service Creation Environment Point) käytetään älyverkon palvelujen määrittelyyn, kehittelyyn ja testauk-5 seen ja syöttämään palvelut SMP:Ile.

Palvelun liitännäisohjain AD (Adjunct) vastaa toiminnallisesti palvelun ohjauspistettä SCP, mutta se on kytketty suoraan SSP:hen nopealla datayhteydellä (esim. ISDN 30B+D-liittymä), eikä yhteiskanavamerkinantoverkon SS No.7 kautta.

10 Palvelusolmu SN (Service Node) voi ohjata älyverkon palveluja ja suorittaa tiedonsiirtoa käyttäjien kanssa. Se kommunikoi suoraan yhden tai useamman SSP:n kanssa.

SMAP (Service Management Access Point) on fyysinen olio, joka tarjoaa tietyille käyttäjille yhteyden SMP:hen.

15 Edellä on lyhyesti kuvattu älyverkkoa taustaksi keksinnön mukaisen menetelmän kuvaukselle. Kiinnostunut lukija voi saada tarkemman käsityksen älyverkosta esim. ITU-T:n suosituksista Q.121X tai Bellcoren AIN-suo-situksista.

. Kuten edellä esitettiin, SSF lähettää SCF:lle standardoituja IN- 20 palvelupyyntöjä tietyissä vaiheissa puhelunmuodostusta. Koska palvelun : ohjauspiste SCP (tai palvelun liitännäisohjain AD) on tyypillisesti verkon keskitetty solmu, joka palvelee useita puhelinkeskuksia, on myös tärkeää ·· suorittaa jatkuvasti erilaisia kuormitusmittauksia tällaisen keskitetyn ' palvelupisteen tietokannassa. Esim. SCP (tai AD) voidaan jakaa tällaisten 25 mittausten kannalta toiminnallisiin osiin kuvion 3 mukaisesti. Alimman kerroksen muodostaa ns. platform-kerros 31, joka sisältää laitteiston ja peruskäyttöjärjestelmän (esim. Unix). Platform-kerroksen päällä on sovelluskohtainen kerros 32, joka voidaan jakaa kolmeen osaan: :**:* palvelutietokantaan (SDB, Service Data Base) 32a, .·.·! 30 palvelulogiikkaohjelmalohkoon (SLP, Service Logic Programs) 32b ja .··’·. mittausohjelmalohkoon (MP, Measurement Programs) 32c.

Palvelulogiikkaohjelmat ovat niitä ohjelmia, jotka liipastuvat solmuun tulevista ‘ palvelupyynnöistä ja tarjoavat varsinaisen IN-palvelun. Nämä ohjelmat ’.*·: suorittavat siis prosessointityötä kutsukohtaisesti. Mittausohjelmalohko on 35 puolestaan se kokonaisuus, joka hoitaa SCP:n kuormitukseen liittyvää „ 104598 prosessointia. Mittausohjelmalohko ei siis suorita työtään kutsukohtaisesti kuten palvelulogiikkaohjelma, vaan se suorittaa operaationsa esim. mittausväleittäin tai tietyissä tilanteissa, esim. ylikuormitustilanteissa.

Palvelutietokannassa on tyypillisesti tietotauluja, joissa jokaisella 5 tilaajalla on oma rivinsä Ri (i=1,2,...n). Tilaajan tunniste OI on jokaisen rivin alussa avaimena. Keksinnön kannalta oleellisia ovat sellaiset tietotaulut, jotka liittyvät em. mittauksiin. Yhtä tälläistä mittaustaulua vastaa mittauskohteiden ryhmä, jota kutsutaan (mittaus)moduuliksi. Usean mittausmoduulin mittaustaulut voidaan sijoittaa samaan tietotauluun tai mittausmoduulin 10 mittaustaulu voi muodostaa oman tietotaulunsa. Mittaustaululla tarkoitetaan siis moduulikohtaista tietojoukkoa, joka voi olla järjestelmässä tietotaulun osa tai kokonainen tietotaulu. Mittausmoduulia kutsutaan jatkossa myös mittausryhmäksi.

Kullakin tilaajalla on järjestelmässä tilaajakohtaiset laskurit, joita 15 kasvatetaan niihin liittyvien tapahtumien seurauksena, esim. kutsumäärälaskuria kasvatetaan kutakin kutsua kohti. Laskureista kootaan lukuarvot mittausväleittäin.

... Kuviossa 3 on havainnollistettu menetelmän sovellusympäristöä '"/ käyttäen edelleen esimerkkinä älyverkon palvelun ohjauspistettä SCP.

20 Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että menetelmää voidaan soveltaa | ; missä tahansa palvelutietokantajärjestelmässä, johon tulee satunnaisesti '· · palvelupyyntöjä, joihin järjestelmä antaa vastauksen. Seuraavassa kuvataan :.i.· tällaista ympäristöä yleisesti rajoittumatta pelkästään älyverkon SCP-solmuun.

Jotta tuleviin palvelupyyntöihin voitaisiin antaa vastauksia, on 25 prosessorin, jolla on pääsy tietokantaan suoritettava palvelukohtaista prosessointia. Palvelupyyntöihin liittyvät (mittaus)kohteet (eli (mittaus)objektit) muodostuvat tietokantajärjestelmän tietotaulujen yksittäisistä riveistä, joita prosessori käsittelee. Järjestelmässä talletetaan pyyntöjen lukumäärät ja tietyt tapahtumat määrätyn pituisten mittausaikavälien aikana.

,v’ 30 Kohteet voidaan luokitella kohdeluokkiin siten, että kussakin luokassa « % kaikki kohteet ovat samaa tyyppiä (esim. tilaajia), kun tilannetta tarkastellaan niiden tapahtumien kannalta, joita talletetaan. Saman tyyppisistä kohteista «· v voidaan muodostaa mittausryhmä ja kunkin kohdeluokan sisällä voidaan määritellä useampi kuin yksi mittausryhmä. Mittausryhmän sisällä kuhunkin 35 kohteeseen liittyy laskureita, joilla tapahtumia talletetaan. Laskuriarvot voivat . 104598 ο vaihdella kohteesta toiseen, mutta tietyn tapahtuman tulkinta on samanlainen jokaisen kohteen osalta, tietyt tapahtumat voivat esim. merkitä numeromuunnospyyntöä jokaisen tilaajan (eli kohteen) kohdalla.

Mittaukseen liittyvä toiminnallisuus käsittää seuraavanlaisia 5 tallennustoimintoja riippumatta siitä, minkälaisessa ympäristössä palvelutietokantajäijestelmä on.

Jokaisen pyynnön saapuessa luodaan palvelulogiikkaproseduurista dedikoitu ilmentymä, halutun kohteen datarivi haetaan tietotaulusta ja vaadittava palvelulogiikkaprosessointi suoritetaan. Mittausryhmässä jokaiseen 10 yksittäiseen datariviin liittyy laskurijoukko jolla erilaisten tapahtumien esiintyminen talletetaan. Palvelulogiikkaprosessoinnin aikana kasvatetaan laskuriarvoja talletettaviksi haluttavien tapahtumien esiintymisen mukaisesti.

Lisäksi on edullista, jos sama prosessori voidaan asettaa hoitamaan palveluprosessointia, tapahtumien talletukseen liittyviä toimintoja (laskurien 15 kasvatusta) ja laskuriarvojen talletusta useiden eri mittausryhmien osalta.

Laskuriarvojen talletuksella tarkoitetaan sitä, että laskurien arvot haetaan säännöllisin väliajoin, jotta ne voidaan kirjoittaa muistiin (lokitiedostoon) tai lähettää ulkopuoliseen järjestelmään prosessointia varten. Käytännössä yhden ’·'/ prosessorin käyttö saattaa olla jopa ainoa vaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että 20 palvelupyyntöihin liittyy useinkin tiukat vasteaikavaatimukset, jolloin tietokanta : ; on toteutettava RAM-muistiin (ei levylle). Kaikissa kaupallisissa : ' tietokonejärjestelmissä ei ole edes mahdollista, että useammalla kuin yhdellä :.i. prosessorilla olisi pääsy samaan RAM-muistiin. Usealle prosessorille yhteinen • · v RAM-muisti on myös vaikea toteuttaa, koska joudutaan huolehtimaan siitä, 25 ettei synny päällekkäisiä muistioperaatioita.

Tällaisessa palvelutietokantajärjestelmässä on paljon mittausryhmiä joista jokainen voi olla aktiivinen (mittausta suoritetaan ko. ryhmän osalta) tai passiivinen (mittausta ei suoriteta ko. ryhmän osalta). Jokaisella ryhmällä voi :T myös olla tietyt aktivointi- ja passivointiajat, jolloin hallintajärjestelmä 30 aktivoi/passivoi ryhmän. Tällaisessa ympäristössä on ongelmana se, kuinka

• I

M toimitaan yksittäisen mittausryhmän aktivoinnin/passivoinnin yhteydessä niin, että mittausryhmä voidaan aktivoida milloin tahansa yksinkertaisesti ja » 0 » nopeasti ja myös passivoida häiritsemättä kulumassa olevaa mittausta.

Ongelmana on erityisesti se, kuinka yksittäisen mittausryhmän aktivoinnin tai 35 koko mittauksen aktivoinnin (järjestelmän käynnistyksen) yhteydessä • · 104598 7 toteutetaan tällaisen hyvin suuren laskurijoukon nollaus, mikä on edellytys sille, että mittaus voidaan aloittaa.

Konventionaalisissa järjestelmissä on nollaus toteutettu siten, että tietokannan hallintajärjestelmä antaa kaikkien laskureiden nollauskomennon 5 moduulin käynnistyskomennon yhteydessä, jolloin kaikkien kaikkien kohteiden laskurit on nollattu. Tämä on kuitenkin huono ratkaisu etenkin silloin, kun kohteiden lukumäärä on hyvin suuri, koska se johtaa helposti nollausta suorittavan prosessorin ylikuormittumiseen ja sitä kautta viiveisiin, jotka viivästyttävät mittauksen alkamista.

10

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvattu epäkohta ja saada aikaan järjestelmä, jossa pystytään suorittamaan nollaus tehokkaasti niin, ettei aiheuteta nollausta suorittavalle prosessorille ylikuormaa ja että kaikilla 15 kohteilla laskurien kasvatus voi kuitenkin alkaa samanaikaisesti ja oikealla hetkellä (mittausaikavälin vaihtumishetkellä).

Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, joka on määritelty itsenäisessä patenttivaatimuksessa.

Keksinnön ajatuksena on ensinnäkin suorittaa tietokantajärjes-*/; 20 telmässä, jossa tietotaulun kohdekohtaisella rivillä ylläpidetään monistettuja : ; laskurijoukkoja, joita käytetään vuoroväleittäin toisaalta laskuriarvojen ' · kasvattamiseen ja toisaalta arvojen tallettamiseen ja nollaukseen, :·ί· laskuriarvojen talletusta ja nollausta rivi riviltä siten, että käsiteltäessä v ‘ yksittäistä riviä suoritetaan talletus ja nollaus peräkkäin. Lisäksi ajatuksena on 25 pakottaa kullakin yksittäisellä kohteella kunkin laskurijoukon ensimmäinen käsittelykerta mittausryhmän aktivoinnin jälkeen sellaiseksi, että laskurijoukon talletus on estetty, mutta laskurijoukon nollaus on sallittu.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti kohdekohtaisella - :T rivillä ylläpidetään kahdennettuja laskureita (monistuskerroin on kaksi), jolloin .•X 30 ensimmäinen laskuri kuuluu ensimmäiseen laskurijoukkoon ja toinen laskuri • · #*.· toiseen laskurijoukkoon ja joka toisessa mittausaikavälissä kasvatetaan ensimmäisten laskurijoukkojen laskureita ja talletetaan sekä nollataan toisten • · * v laskurijoukkojen laskurien arvoja ja joka toisessa aikavälissä kasvatetaan toisten laskurijoukkojen laskureita ja talletetaan sekä nollataan ensimmäisten 35 laskurijoukkojen laskurien arvoja. Kahdennetuilla laskureilla saavutetaan em.

. 104598 δ päämäärä yksinkertaisimmalla tavalla, joskin samanlaista vuorotteluperiaatetta voidaan noudattaa suuremmallakin määrällä samanlaisia laskureita (monistuskerroin >2).

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti 5 laskurijoukkojen talletus- ja nollausprosessi tarkkailee myös moduulikohtaisen aktivointiparametrin arvoa. Tällöin on lisäksi edullista, että talletus- ja nollausprosessi käynnistetään toistuvasti ja tiheästi yhden mittausvälin kuluessa, jotta aktivointi voidaan havaita nopeasti. Koska aktivoinnin jälkeisen talletuksen estäminen perustuu aikaleimojen käyttöön, on lisäksi edullista 10 käyttää järjestelmässä diskretoituja aika-arvoja. Koska talletus- ja nollausprosessi käynnistyy alusta aina mittausvälin vaihtuessa on myös edullista muuttaa aktivoinnin jälkeen seuraavaksi odotettavissa oleva mittausaikavälin vaihtumishetki siihen hetkeen, joka on seuraavana vuorossa oleva diskretoitu aika-arvo. (Huomattakoon, että vaikka tässä yhteydessä 15 puhutaan talletus- ja nollausprosessista, tarkoitetaan sillä prosessia, joka hoitaa sekä laskuriarvojen talteenottoa että niiden nollausta. Laskuriarvoja ei välttämättä kirjoiteta heti lokitiedostoon, vaan laskuriarvot voidaan esim. lähettää ulkopuoliseen järjestelmään. Mittauskohteen yksittäisellä käsittelykerralla ei myöskään aina suoriteta sekä talteenottoa että nollausta, I w ’ : 20 vaan molemmat voidaan ohittaa tai suorittaa ainoastaan nollaus.)

Lisäksi on edullista käynnistää talletus- ja nollausprosessi ajastimella, i jonka prosessi itse asettaa laukeamaan. Tällöin voidaan koko mittaus (sekä laskurien kasvatus että niiden talletus ja nollaus) käynnistää yhteisellä • · v käynnistyskomennolla, joka asettaa mainitun ajastimen laukeamaan. Tällaisen 25 käynnistyskomennon yhteydessä on edullista asettaa voimaan lippu, joka osoittaa ensimmäistä käynnistystä. Tällöin voidaan aina, kun havaitaan mainittu lippu antaa mittausryhmäkohtaiselle aktivointiparametrille arvo, joka :indikoi sitä, että passiivinen mittausryhmä on juuri muutettu aktiiviseksi. Tällä tavalla voidaan hyvin yksinkertaisesti hoitaa esim. kahdennetussa ..y 30 tietokonejärjestelmässä tapahtuvat puolenvaihdot.

!.! Aktivoinnin/passivoinnin havainnointi on edullista toteuttaa siten, ψ järjestelmässä säilytetään erikseen kulloinkin käytössä olevan • · · aktivointiparametrin arvoa ja käyttäjän määrittämän aktivointiparametrin arvoa verrataan säännöllisin väliajoin tähän arvoon ja käytössä olevan 35 aktivointiparametrin arvoa päivitetään aktivoinnin tai passivoinen jälkeen.

9 104598 Tässä yhteydessä on lisäksi edullista ylläpitää järjestelmässä lippua, joka osoittaa, milloin kaikki rivit on saatu käsiteltyä kulumassa olevan mittausaikavälin aikana. Näin voidaan mittausryhmän passivoinen yhteydessä estää käytössä olevan aktivointiparametrin päivitys niin kauan kuin mainittu 5 lippu osoittaa, että rivien käsittely on kesken. Tällä tavoin mittausryhmän passivointi ei pääse häiritsemään vielä käynnissä olevaa mittausta.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan 10 tarkemmin viitaten oheisten kuvioiden 4-1 Od mukaisiin esimerkkeihin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 havainnollistaa älyverkon toiminnallista arkkitehtuuria, kuvio 2 havainnollistaa älyverkon fyysistä arkkitehtuuria, kuvio 3 havainnollistaa SCP-solmun tapahtumamittauksen kannalta 15 oleellisia osia, kuvio 4 havainnollistaa keksinnön mukaista palvelutietokanta- järjestelmää, kuvio 5a esittää aika-akselia, jolla on havainnollistettu kuvion 4 järjestelmässä noudatettavaa vuorotteluperiaatetta, 20 kuvio 5b esittää aika-akselia, jolla on havainnollistettu yleistä ; ; vuorotteluperiaatetta, jota noudatetaan kuvion 4 järjestelmässä, ; ; kuvio 6 on vuokaavio, joka esittää järjestelmän siirtymistä : · tyhjäkäyntitilasta normaaliin toimintatilaansa, ja r v V kuviot 7a...7d muodostavat vuokaavion, joka kuvaa laskurien 25 talousprosessin kulkua, kuvio 8 esittää aika-akselilla mittausryhmän aktivointia seuraavia merkittäviä ajanhetkiä, ja kuviot 9a...9e esittävät aika-akseleilla erästä esimerkkiä siitä, kuinka = :T käynnistyksen yhteydessä toteutuu laskureiden nollaus, mutta laskureiden , v ’ 30 talletus estyy, ja • · ,’ kuviot 10a... 10d esittävät aika-akseleilla erästä toista esimerkkiä siitä, ’·’· kuinka käynnistyksen yhteydessä toteutuu laskureiden nollaus, mutta laskureiden talletus estyy.

* ( *

V

35 Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus 10 104598

Kuviossa 4 on havainnollistettu keksinnön mukaista tietokantajärjestelmää DBS, joka voi olla esim. älyverkon SCP-solmussa. Tietokanta sisältää ainakin yhden perustietotaulun BT ja ainakin yhden mittaustaulun MT, joissa on paljon peräkkäisiä rivejä. Kuviossa on esitetty yksi 5 perustaulu ja kolme mittaustaulua.

Perustaulun yksi rivi vastaa yhtä mittauskohdetta (esim. tilaajaa). Rivin alussa on kohteen tunniste OI. Samassa perustaulussa olevat kohteet kuuluvat samaan mittauskohdeluokkaan, toisin sanoen kaikki saman perustaulun kohteet ovat tyypiltään samanlaisia. Perustaulun yksi kohde voi 10 sisältyä useaan eri mittaustauluun MT, esim. sama tilaaja voi olla mukana kutsumäärämittauksessa, jossa mittausvälin pituus on esim. 5 min. ja kutsumäärämittauksessa, jossa mittausvälin pituus on esim. 24 tuntia. Perustaulun jokaisella rivillä ovat lisäksi parametrit, jotka kertovat, mihin mittausryhmiin kyseinen kohde on sisällytetty aktiivisena. Jatkossa näiden 15 parametrien tunnukset ovat ObjAct) (j=1...mittausryhmien lukumäärä). Parametrien arvot ovat käyttäjän aseteltavissa.

Yksittäinen mittaustaulu käsittää otsikkorivin HR ja peräkkäisiä rivejä Ri (i=1...n). Mittaustaulun yhdellä rivillä Ri on kohdekohtaiset parametrit ja ... kohdekohtaiset laskurit. Kukin mittaustaulu muodostaa tietyn mittausryhmän ' . 20 edellä esitettyn tapaan. Kussakin mittaustaulussa ovat siis mukana ne kohteet, : joille suoritetaan samanlaista mittausta. Esim. kuvion yhdessä mittaustaulussa voisivat olla ne tilaajat, joille suoritetaan kutsumäärämittausta, toisessa ne : ; tilaajat, joille suoritetaan jotakin tapahtumalaskurimittausta ja kolmannessa ne tilaajat, joille suoritetaan puhelunpituusmittausta. Kuten aiemmin todettiin, « * · ‘ 25 saman tyyppisestäkin mittauksesta (esim. kutsumäärämittauksesta) voi olla useita eri mittaustauluja.

Mittaustaulun otsikkorivillä HR ovat ne parametrit, jotka ovat yhteisiä koko mittausryhmälle. Nämä parametrit kuvataan jäljempänä.

Palvelulogiikkaohjelmainstanssi SLPi lukee perustaulun BT rivejä, • «· !,*· * 30 joten perustaulun riveillä on myös sellaisia parametreja, joita käytetään ,·.·. palvelun tuottamiseen. Koska ne eivät kuitenkaan kuulu tämän keksinnön . · . piiriin, ei niitä kuvata tässä yhteydessä tarkemmin.

I · SSP:n lähettämä palvelupyyntö SR sisältää tilaajan (kohteen) tunnisteen. Kun SCP saa tällaisen palvelupyynnön luodaan 35 palvelulogiikkaohjelmasta palvelulogiikkaohjelmailmentymä SLPi, joka ryhtyy 104598 11 palvelemaan ko. palvelupyyntöä. Tämä tehdään sinänsä tunnetulla tavalla siten, että järjestelmässä oleva palvelulogiikan suorituslohko SLE luo palvelulogiikkailmentymän SLPi ottamalla kopion palvelulogiikkamalleista, jotka on talletettu lohkoon SLPT. Tämä kopio (eli SLPi) asetetaan 5 vastaanotetun palvelupyynnön käyttöön. Palvelupyynnöt palvelulogiikan suorituslohko SLE noutaa puskurista BF, johon tulevat palvelupyynnöt talletetaan.

SLPi lukee palvelupyynnöstä tilaajan tunnisteen, minkä jälkeen se pystyy lukemaan tunnistetta vastaavan rivin perustaulusta. Riviltä SLPi saa 10 selville parametrien ObjActj (j=1,2...) arvot. Mikäli kohde on aktiivinen, SLPi lukee niiden mittaustaulujen otsikkoriveiltä, joissa kyseinen kohde on mukana, onko myös mittausryhmä aktiivinen. Tämä ilmoitetaan mittaustaulun otsikkorivillä olevalla parametrilla, jota kutsutaan jatkossa nimellä ActNew. Jos sekä kohde että mittausryhmä ovat aktiivisia, SLPi kasvattaa mittaustaulun ko. 15 kohteen rivillä olevan yhden tai useamman laskurin arvoa. Kuten kuviossa 4 esitetään, käyttäjä antaa parametrien ObjActj ja ActNew arvot hallintajärjestelmän (SMP) välityksellä. Koska jatkossa käsitellään parametria ObjAct mittausryhmäkohtaisesti, ei indeksiä j käytetä.

Mittaustaulun riveillä olevat laskurit on edullisesti kahdennettu siten, /.·. 20 että riville muodostuu kaksi laskuriryhmää, joita on merkitty viitemerkeillä CG1 ja CG2. Ryhmissä on samat laskurit (yksi tai useampi laskuri ryhmässä) eli ! ryhmän kullakin laskurilla on vastaava laskuri toisessa ryhmässä. Laskureita ' : kasvatetaan vuorovälein siten, että aika-akseli jaetaan kuvion 5 mukaisesti

'::' peräkkäisiin mittausaikaväleihin TP, joista joka toista on merkitty viitemerkillä F

'* ' 25 ja joka toista viitemerkillä T. Mittausaikavälien F aikana kasvatetaan esim.

laskuriryhmän CG1 laskureita ja mittausaikavälien T aikana laskuriryhmän CG2 laskureita (tai päinvastoin). Se kumpi aikaväli kulloinkin on kysymyksessä määritetään pariteettimuuttujalla, jota ylläpidetään mittaustaulujen :.i.: otsikkoriveillä. Lukiessaan mittaustaulun otsikkoriviä SLPi lukee myös • · · 30 pariteettiparametrin arvon, jolloin se tietää, kumpaa mittaustaulun rivillä olevaa laskuria sen on kasvatettava. Pariteettiparametri on Boolen muuttuja, joka voi saada arvot T(rue) tai F(alse), mistä syystä joka toista aikaväliä on kuviossa .;. ’ merkitty viitemerkillä T ja joka toista puolestaan viitemerkillä F.

• · · Y ' Edellä esitetty vuorotteluperiaate, jossa laskurit on kahdennettu 35 vastaa edullisinta vuorotteluperiaatetta. Vuorotteluperiaatetta voitaisiin 104598 12 kuitenkin noudattaa myös siten, että laskureita monistetaan useampi kuin kaksi. Tätä yleistä periaatetta on havainnollistettu kuviossa 5b, jossa kutakin laskuria on N kappaletta, jolloin mittauskohdetta vastaavalla mittaustaulun rivillä on N kappaletta laskuriryhmiä (joista jokaisessa on yksi tai useampi 5 laskuri). Kun monistettujen laskurien lukumäärä on suurempi kuin kaksi, aika- akseli on edelleenkin jaettu peräkkäisiin mittausaikaväleihin (TP) siten, että kussakin mittausaikavälissä kasvatetaan vain tietyn laskurijoukon laskurien arvoja ja kasvatettavaa laskurijoukkoa vaihdetaan mittausaikavälistä toiseen.

Koska laskurijoukkoja on N kappaletta, samaa laskurijoukkoa kasvatetaan N

10 mittausaikavälin välein. Yksittäisen laskurijoukon laskurien talletus ja nollaus suoritetaan niiden mittausaikavälien aikana, jotka jäävät niiden mittausaikavälien väliin, joiden aikana kyseisen laskurijoukon laskureita kasvatetaan. Se, kuinka talletus ja nollaus jaetaan ko. mittausaikaväleihin voi myös vaihdella. Tietyn laskuriryhmän talletus- ja nollaus voidaan esim. tehdä 15 aina yhden mittausaikavälin kuluessa. Jos talletus- ja nollaus jää kesken, on sitä kuitenkin mahdollista jatkaa toisessa mittausaikavälissä, mikäli kyseisessä mittausaikavälissä on jo ehditty suorittaa ko. mittausaikaväliä vastaavien laskurijoukkojen talletus ja nollaus. Tällä tavoin voidaan käytettävissä oleva . ·: ·. aika hyödyntää tehokkaasti, mutta suorituslogiikasta tulee monimutkaisempi.

20 Laskurien kahdennus on kuitenkin edullisin toteutusvaihtoehto, koska .'[·. kahdennettuja laskureita käyttäen saadaan yksinkertaisimmalla tavalla !. ! tasoitettua mittausryhmän aktivointiin liittyvä nollaus pitkän ajanjakson yli.

' : Kahdennusta käytetään sen vuoksi jatkossakin esimerkkinä.

• ·

Palvelulogiikkaohjelmainstanssi SLPi hoitaa riveillä olevien • · ' 25 tapahtumalaskureiden kasvattamista itsenäisesti, mikä tarkoittaa sitä, että se kasvattaa sokeasti laskureiden arvoja, mikäli havaitsee kyseisen mittausryhmän ja -kohteen aktiivisiksi. Mittausohjelmalohko hoitaa sen sijaan riveillä olevien laskureiden talletusta ja nollausta. Mittausohjelmalohkossa voi :.i." olla omat alilohkonsa CRj jokaisen mittausryhmän laskurien talletusta ja « · · 30 nollausta varten. Lisäksi mittausohjelmalohko (tai alilohko CRj) määrää laskurien vaihtohetket vaihtamalla pariteetin arvoa jokaisen mittausvälin TP alussa. Niissä mittausaikaväleissä, joissa SLPi kasvattaa laskuriryhmän CG1 • · · laskureita mittausohjelmalohko käsittelee laskuriryhmän CG2 laskureita, ja • · ! niissä mittausaikaväleissä, joissa SLPi kasvattaa laskuriryhmän CG2 35 laskureita mittausohjelmalohko käsittelee laskuriryhmän CG1 laskureita.

i -13 104598

Laskurien kasvatus (eli tapahtumien talletus) hoidetaan siis laskurien talletus-ja nollausprosessiin nähden erillisellä prosessilla, joka hyödyntää ainoastaan pariteettiparametrin arvoa tietämättä mitään muuta siitä, missä vaiheessa laskurien talletusprosessi työskentelee. Jatkossa nimitetään niitä laskureita, 5 joita kulloinkin kasvatetaan aktiivilaskureiksi ja niitä joiden arvoja talletetaan ja nollataan passiivilaskureiksi. Tietyn mittausaikavälin aikana kasvatetut laskuriarvot käsitellään siis kyseistä mittausaikaväliä seuraavan mittausaikavälin aikana, jolloin puolestaan kasvatetaan sitä laskurijoukkoa, jota käsiteltiin edellisen mittausaikavälin aikana.

10 Järjestelmään kuuluu lisäksi oleellisena osana herätysajastin TM, jonka avulla asetetaan prosessori PR käynnistämään mittausohjelmalohko (laskurien talletus ja nollaus) pienin väliajoin WP (kuviot 5a tai 5b). Herätysaikavälin pituus voi olla esim. 10 sekuntia eli herätysaikaväli on hyvin lyhyt verrattuna mittausaikaväliin TP. Herätysajastin tai -ajastimet voi(vat) olla 15 mittausryhmäkohtaisia tai usealle mittausryhmälle yhteisiä.

Käyttäjän määrittämän parametrin avulla voidaan mittauryhmäkohtaisesti määritellä, kuinka monen kohteen laskurit enintään saadaan käsitellä yhdellä suorituskerralla eli yhtä herätystä kohti. Tästä .·:·. parametrista käytetään jatkossa nimitystä Batch. Jos kaikkien kohteiden . 20 passiivilaskurijoukot ehditään käsitellä mittausaikavälin kuluessa (eli siihen :'[·. mennessä, kun todetaan uusi mittausvälin vaihtumishetki), asetetaan j·,'· mittausryhmälle lippu merkiksi siitä, että kyseisen mittausaikavälin kuluessa ei | ! enää tarvitse mennä käsittelemään mittausobjekteja. Vaikka siis laskurien talletus- ja nollausprosessi herätetäänkin edelleen tihein välein 25 herätysajastimen avulla, ei mittausobjekteja enää käsitellä kyseisessä aikavälissä.

Kuten edellä todettiin, on edullista, jos sama prosessori suorittaa sekä mittausohjelmaa että palvelulogiikkaohjelmaa SLPi. Kuviossa 4 tätä yhteistä • · ’··· prosessoria on merkitty viitemerkillä PR. Mittausohjelman suoritus 30 käynnistetään ajastimen TM avulla aina, kun aikaväli WP on kulunut.

:Y Tietokanta tietotauluineen sekä mittausohjelma ja :"\ palvelulogiikkaohjelma voivat olla samassa RAM-muistissa, mutta järjestelmä voi olla myös sellainen, että tietokanta tietotauluineen on levyllä. Tällöin : . järjestelmässä on kaksi prosessoria siten, että toinen suorittaa • · ’ ' 35 palvelulogiikkaohjelmaa ja toinen käsittelee levyllä ylläpidettäviä laskuriarvoja.

104598 14

Joka tapauksessa prosessoriin liittyy tietyt muistialueet MA1...MA3, joilla mittausohjelmalohko, palvelulogiikkaohjelmalohko sekä tietokanta tietotauluineen ovat. Palvelun suorituslohkon muistialuetta on merkitty viitemerkillä MA4 ja palvelulogiikkamallien muistialuetta viitemerkillä MA5.

5 Kuten edellä kuitenkin mainittiin, on vasteaikojen kannalta edullista käyttää RAM-muistia ja yhtä prosessoria.

Jos kaikkien kohteiden (tilaajien) passiivilaskurijoukkoja ei ehditä käsitellä, esim. prosessoriylikuorman takia, käytettävissä olevan mittausaikavälin TP kuluessa, jätetään loput kohteet käsittelemättä. 10 Periaatteena on, että tekemättömän työn ei anneta kasautua. Talletus- ja nollausprosessi merkitsee kuitenkin rivikohtaisilla aikaleimoilla ne rivit, jotka on ehditty käsitellä. (Jos rivejä jää käsittelemättä, jäävät laskurit myös nollaamatta, eikä lokitiedostoon kyetä kirjoittamaan.)

Palvelulogiikkaohjelmainstanssi kasvattaa sokeasti kaikkia laskureita, 15 myös käsittelemätttä jääneillä riveillä. Näitä rivejä ei kuitenkaan voida käsitellä jatkossa, koska niiden arvot eivät enää ole mittausaikavälin pituiselta ajalta, esim. 5 min. pituiselta ajalta. Kun mittausohjelma rupeaa käsittelemään rivejä, tarkistetaan erikseen, voiko laskuriarvon kirjoittaa lokitiedostoon. Laskuriarvoja kasvatetaan siis sokeasti, mutta seuraavassa käsittelyaikavälissä tarkistetaan, 20 onko arvo kelvollinen kirjoitettavaksi lokitiedostoon vai ei.

P I

:]·. Tiheästi toistuvien herätyksien avulla saadaan hoidettua eri jv, mittausryhmien eripituiset mittausaikavälit. Järjestelmässä ei siis ole omaa ' ! laskuria (ajastinta) jokaiselle eripituiselle mittausaikavälille, joita eri • « mittausryhmillä on, vaan järjestelmässä on yksi ainoa laskuri, joka herättää • * ’ 25 mittausohjelman tiheästi, esim. 10 s välein. Jokaisella herätyskerralla mittausohjelma tarkistaa, onko ruvettava käsittelemään (tallettamaan ja nollaamaan) kohdekohtaisia laskureita. Näin ollen voidaan esim. prosessorin ylikuormatilanteessa aina luottaa siihen, että jossain vaiheessa kuorman • · '•j* hellittäessä ajastin pääsee laukeamaan ja sen laukaisema talletus- ja m 30 nollausprosessi tietää, mitä kulloinkin on tehtävä. Prosessorin :Y jälkeenjääneisyys ratkaistaan siis tavalla joka on helpompi kuin erillisten ajastimien käyttö. Erillisten ajastimien tapauksessa liiallisen .!/ prosessorikuorman aiheuttama myöhästyminen kostautuisi, koska ajastin . asetetaan aina uudestaan saman aikavälin päähän. Tällöin pitäisi jollain 35 tavalla hoitaa kellonajan ja laukeamishetkien välinen synkronointi.

104598 15

Seuraavassa kuvataan niitä parametreja, jotka ovat oleellisia keksinnön mukaisessa järjestelmässä. Mittauskohderyhmälle yhteisiä parametreja, jotka ovat kunkin mittaustaulun MT otsikkorivillä, ovat:

PARAMETRI SELITYS_TYYPPI

Moduleldentifier Mittausmoduulin tunniste__I__

Act__Käytössä oleva aktivointiparametri__B_

ActNew__Uusi aktivointiparametri__B_

Interv__Käytössä oleva mittausvälin pituus__j_

IntervNew__Uusi mittausvälin pituus__l__

LatlnterTime__Viimeisin välinvaihtumishetki__I

SecondlnterTime Toiseksi viimeinen välinvaihtumishetki__J__

ThirdlnterTime Kolmanneksi viimeinen välinvaihtumishetki__I_

FollInterTime__Seuraava välinvaihtumishetki__|_

LatParityTime Viimeisin pariteetin vaihtumishetki__D_

PreParityTime Toiseksi viimeinen pariteetin vaihtumishetki D_

Parity__Pariteetti__B_

Batch__Kerralla käsiteltävien rivien lukumäärä__\_

LatFinished Parametri, joka kertoo, onko taulun kaikki rivit B

·:·__käsitelty_ : ; 5 Parametrin tyyppiä on merkitty kirjaimella I siinä tapauksessa, että : · kysymyksessä on kokonaislukumuuttuja, kirjaimella B siinä tapauksessa, että kysymyksessä on Boolen muuttuja sekä kirjaimella D siinä tapauksessa, että « · kysymyksessä on todellinen aikaleima (päivämäärä, tunnit, minuutit, sekunnit). Mittausvälin pituus ilmoitetaan minuutteina.

10 Käyttäjän aseteltavissa ovat mittausryhmän aktivointiparametri

ActNew, mittausvälin pituus IntervNew sekä kerralla käsiteltävien rivien : lukumäärä Batch. Muut taulukossa esitetyt parametrit ovat järjestelmän :T sisäisiä parametreja, jotka eivät ole käyttäjän aseteltavissa. Aikaleimat, jotka ,·!·’ indikoivat viimeisimmän mittausaikavälin vaihtumishetken (LatlnterTime), sitä 15 edellisen mittausaikavälin vaihtumishetken (SecondlnterTime) ja sitäkin edellisen mittausaikavälin vaihtumishetkeä (ThirdlnterTime) sekä edessä olevan mittausaikavälin vaihtumishetken (FollInterTime) ovat edullisesti minuuttilukuindeksejä, joten ne ovat tyypiltään kokonaislukumuuttujia, johtuen • · 16 104598 siitä, että jäijestelmässä käytetty aika on diskretoitu.

Viimeksi tapahtunut pariteetin vaihtumishetki (LatParityTime) ja sitä edellinen pariteetinvaihtumishetki (PreParityTime) täytyy myös säilyttää, koska ne eivät yleensä ole samoja kuin mittausaikavälin määritellyt vaihtumishetket.

5 Tämä johtuu siitä, että jos mittausohjelma käynnistyy esim. 10 s välein, pariteetin vaihtumishetki menee tyypillisesti muutaman sekunnin yli mittausaikavälin määritellystä vaihtumishetkestä. Viime mainittuja parametreja tarvitaan näin ollen, jotta saadaan selville sen aikavälin tarkka pituus, jolta laskuriarvot ovat. Parametri LatFinished kertoo, koska mittaustaulun kaikki rivit 10 on ehditty käsitellä loppuun (tallettaa ja nollata laskurit) kulumassa olevan aikavälin aikana.

Mittaustaulun yksittäisellä rivillä on ainakin seuraavat mittauskohdekohtaiset parametrit:

PARAMETRI SELITYS_ TYYPPI

ObjAct Kohteen aktivointiparametri__B_

LatMade__Rivin viimeisin käsittelyaika__J_

PreMade__Rivin toiseksi viimeisin käsittelyaika__J_ 0’ 15 :,:, Rivikohtaiset aikaleimat (LatMade ja PreMade) ovat minuuttilukuindeksejä samoin kuin mittausvälinvaihtumishetkiä indikoivat i * parametrit. Rivikohtaisia aikaleimoja kutsutaan jatkossa leimoiksi P (PreMade) : ja L (LatMade).

• · · 20 Kuviossa 4 on esitetty ne parametrit, jotka ovat kohderivillä ja mittausryhmän otsikkorivillä.

Kuviossa 6 on esitetty vuokaaviona järjestelmän siirtyminen tyhjäkäyntitilasta 600 normaaliin toimintatilaansa eli ns. lämpimään . .·. käynnistystään 700. Kun järjestelmä saa ns. kylmäkäynnistyssignaalin (vaihe • · ,··* 25 601), asetetaan moduulikohtainen lippu (parametri Alive) nollaan indikoimaan, • · ]·· että on kysymyksessä kylmäkäynnistys (vaihe 602). Tämän jälkeen asetetaan v· vaiheessa 603 herätysajastin (TM, kuvio 4) laukeamaan lyhyen herätysaikavälin (WP, kuvio 5a) jälkeen, minkä jälkeen siirrytään ns.

• · ·*:’ lämpimään käynnistystään 700.

30 Kuvioissa 7a...7d on esitetty vuokaaviona mittausohjelmalohkon suorittaman talletus- ja nollausprosessin kulkua. Kun prosessi on lämpimässä « · 104598 17 käynnistystilassa ja ajastin TM laukeaa (vaihe 701), lähtee laskurien talletus-ja nollausprosessi käyntiin. Viimeisessä vaiheessa asetetaan ajastin laukeamaan uudelleen (vaihe 745, kuvio 7d) ennalta määrätyn ajan WP kuluttua. Kun ajastin taas laukeaa, talousprosessi käydään jälleen läpi ja viimeisenä 5 vaiheena asetetaan ajastin laukeamaan uudelleen. Kuten edellä kuvattiin, laukeamisten välinen aika voi olla esim. 10 sekuntia. Käytännössä proseduurin yksi suorituskerta mittaustaulun yhtä riviä kohti on luokkaa 50 ps, joten esim. käsiteltäessä 100 riviä kerrallaan kymmenessä eri moduulissa, kestää yksi suorituskerta luokkaa 50 ms.

10 Kun ajastin on lauennut siirrytään vaiheeseen 702, jossa haetaan kulumassa olevan ajan arvo sekä moduulin (eli mittausryhmän) parametrit moduulin otsikkoriviltä. Kulumassa oleva ajanarvo on sama kuin ajastimen käynnistyshetki ja tämä ajanarvo pysyy samana koko sen ajan, minkä käynnistyksen aiheuttama yksi suorituskerta kestää. Ajanarvosta määritetään 15 kulumassa oleva (current) minuuttilukuindeksi (esim. laskettuna tietyn vuoden alusta). Kuten aiemmin todettiin, järjestelmässä käytetty aika on diskretoitu. Edullinen diskretointiväli on yksi minuutti, joka on samalla myös lyhyin mahdollinen mittausaikaväli.

Mittaustaulun otsikkoriviltä noudetaan käyttäjän aseteltavissa olevien . 20 parametrien ActNew, IntervNew ja Batch arvot. Tämän jälkeen testataan vaiheessa 703a, onko kysymyksessä talousprosessin ensimmäinen : . · käynnistys kylmäkäynnistyssignaalin jälkeen. Tämä tehdään testaamalla, onko » ! em. moduulikohtaisen lipun arvo nolla. Mikäli näin on, testataan vaiheessa · .·*· 703b, onko käyttäjän aseteltavissa olevan moduulikohtaisen # · 25 aktivointiparametrin ActNew arvo suurempi kuin nolla (eli onko moduuli aktivoitu). Mikäli ehto on tosi, annetaan mainitulle parametrille arvo ActNew=1, joka indikoi tuoretta käyttäjän suorittamaa moduulin aktivointia, ja käännetään , kylmäkäynnistystä osoittava lippu pois päältä eli annetaan parametrille Alive • · ’”· arvo yksi (vaihe 704). Vaiheeseen 704 tullaan siis vain kylmäkäynnistyksen • · 30 kautta ja moduulin ollessa aktiivinen. Muussa tapauksessa siirrytään vaiheesta : V 703a tai 703b vaiheeseen 705, jossa testataan, onko kyseessä oleva moduuli jatkuvasti passiivisena (mittausta ei ole aktivoitu). Tämä tehdään testaamalla, t.j' onko käytössä oleva aktivointiparametri Act pienempi tai yhtäsuuri kuin nolla ja • « ! käyttäjän asettama aktivointiparametri ActNew myös pienempi tai yhtä suuri • « ' ' 35 kuin nolla (eli onko moduulin aktivointiparametrin vanha arvo nolla ja myös 104598 18 uusi arvo nolla). Mikäli näin on (eli moduuli on jatkuvasti passiivinen), ohjelma etenee suoraan vaiheeseen 745, jossa herätysajastin TM asetetaan laukeamaan uudelleen.

Mikäli näin ei ole, edetään vaiheeseen 706, jossa testataan, onko 5 moduuli mahdollisesti muutettu laskurien talletus- ja nollausprosessin edellisen herätyskerran jälkeen passiiviseksi (mittaus pysäytetty). Tämä tehdään testaamalla, onko käytössä oleva aktivointiparametri Act suurempi kuin nolla ja käyttäjän asettama aktivointiparametri ActNew pienempi tai yhtäsuuri kuin nolla. Mikäli näin on, asetetaan käytössä olevalle aktivointiparametrille arvo 10 nolla. Tämä tehdään vaiheessa 708, mutta tähän vaiheeseen voidaan kuitenkin edetä vain silloin, kun ajanhetki on laskurien arvojen talletus- ja nollausprosessin kannalta sovelias ko. muutoksen tekemiseen. Tätä soveliasta hetkeä testataan vaiheessa 707, jossa testataan, onko kaikki rivit saatu käsiteltyä tai onko mahdollisesti ohitettu seuraava mittausaikavälin 15 vaihtumishetki. Tämä tehdään testaamalla, onko parametrilla LatFinished arvo yksi tai onko käynnistyksen yhteydessä määritetyn parametrin CurrentMinute arvo suurempi tai yhtä suuri kuin parametrin FollInterTime arvo, joka ilmoittaa seuraavan odotettavissa olevan välinvaihtumishetken.

. Kun mittausmoduuli on pysäytetty vaiheessa 708 asettamalla . .· 20 käytössä oleva aktivointiparametri nollaksi, siirrytään suoraan loppuun, jossa • I · : v asetetaan ajastin laukeamaan uudelleen.

: , · Jos muutoshetki ei ole vielä sovelias tai moduulia ei oltu pysäytetty (eli ’ moduuli on aktiivinen), vaiheessa 709 testataan, onko moduuli mahdollisesti • · muutettu edellisen suorituskerran jälkeen aktiiviseksi eli onko moduuli « · ’ 25 käynnistetty edellisen herätyskerran jälkeen. Tämä tehdään testaamalla, onko käyttäjän asettama aktivointiparametri ActNew pienempi kuin sata (käyttäjän suorittama aktivointi vastaa arvoa yksi, joka indikoi siis sitä, että moduulia . ollaan aktivoimassa). Jos näin on, eli moduuli on käynnistetty edellisen • * herätyskerran jälkeen, siirrytään initialisointivaiheeseen 710. Muussa • t '*! # 30 tapauksessa siirrytään vaiheeseen 711, jossa testataan, onko mittausaikavälin :V pituus vaihtunut.

Edellä esitetyssä vaiheessa 704 asetetaan siis käyttäjän määräämä /y aktivointiparametri ActNew keinotekoisesti arvoon yksi, jotta kaikissa

• I

tarpeellisissa tapauksissa päästäisiin vaiheesta 709 initialisointivaiheeseen • · * 35 710. Tällainen tilanne voi olla esim. kahdennetussa tietokonejärjestelmässä ;| i 1β 104598 tapahtuva puolen vaihto. Varapuolen käynnistyessä (kylmäkäynnistys) varmistetaan tällä tavalla, että talousprosessi etenee initialisointivaiheeseen 710 myös, jos käyttäjän määrittämällä moduulikohtaisella aktivointiparametrilla on ollut puolten vaihdon tapahtuessa sellainen arvo, joka tarkoittaa aktiivitilaa 5 (arvo 1 tai 101 tässä esimerkkitapauksessa). Puolten vaihto ei siten vaadi mitään lisätoimenpiteitä, vaan järjestelmä käyttäytyy myös siinä tapauksessa, että mittausryhmä on ollut aktiivinen aivan kuin käyttäjä olisi juuri aktivoinut mittausryhmän.

Initialisointivaiheessa 710 annetaan käytössä olevalle 10 aktivointiparametrille Act käyttäjän määräämän parametrin ActNew arvo, käytössä olevan mittausaikavälin pituuden kertovalle parametrille Interv annetaan parametrin IntervNew arvo, jonka käyttäjä määrää, ja käyttäjän määräämän aktivointiparametrin arvoa kasvatetaan sadalla, jotta vaiheessa 709 huomataan, että enää tämän jälkeen ei ole kysymyksessä juuri tapahtunut 15 moduulin aktivointi. Lisäksi aikaleimoille LatlnterTime, SecondlnterTime sekä ThirdlnterTime ja FollInterTime annetaan arvo, joka on sen hetkinen aika (currentMinute) pyöristettynä ylöspäin seuraavaan tasaminuuttiin.

Moduulikohtaiset parametrit on siis initialisoitava käynnistyshetkeä myöhäisempään ajanhetkeen. Tällaisella oikealla initialisoinnilla > , 20 aikaansaadaan mm. se, että kaikki vanhat rivikohtaiset aikaleimat ovat f * : , · vanhempia tai yhtäsuuria kuin välinvaihtumishetket, jolloin myös ne epäyhtälöt » v (kuvataan jäljempänä), jotka määräävät, kirjoitetaanko lokitiedostoon vai ei [ ,· ovat oikealla tavalla tosia tai epätosia, riippumatta esim. siitä, missä vaiheessa ψ. m kohdekohtainen mittaus käynnistetään.

• » * 25 Pariteettimuuttujalle Parity annetaan initialisointivaiheessa arvo nolla ja parametrille LatFinished arvo yksi, jotta moduulin käynnistystä seuraavan ensimmäisen vajaan minuutin aikana ei käsiteltäisi mittaustaulun rivejä. Lisäksi järjestelmässä pidetään yllä tietoa kahdesta viimeksi tapahtuneesta pariteetin • v • vaihtumishetkestä. Näille parametreille (LatParityTime ja PreParityTime) « · v , 30 annetaan initialisointivaiheessa aikaleima, joka osoittaa sen hetkistä oikeaa ' :Y aikaa (pvm, tunnit, minuutit sekunnit).

Vaiheessa 711 testataan, kuten aiemmin mainittiin, onko r t .Y mittausaikavälin pituus vaihtunut. Tämä tehdään testaamalla, onko uusi arvo f a \ (IntervNew) yhtä suuri kuin vanha arvo (Interv). Mikäli näin on (eli muutosta ei 35 ole tapahtunut), siirrytään suoraan vaiheeseen 716, jossa testataan, onko 20 104598 odotettavissa oleva mittausaikavälin vaihtumishetki jo saavutettu tai ohitettu.

Mikäli käyttäjä on muuttanut mittausaikavälin arvoa, päivitetään mittausaikavälille sen uusi arvo vaiheessa 713 ja lasketaan seuraavaksi edessä oleva mittausaikavälin vaihtumishetki vaiheessa 715. Nämä 5 toimenpiteet tehdään kuitenkin vain silloin, kun kulumassa oleva ajanhetki on sovelias toimenpiteiden suorittamiseen. Tämä soveliaisuus testataan vaiheessa 712 suorittamalla samanlainen testi kuin vaiheessa 707. Toimenpiteet (vaiheen 713 päivitys) voidaan siis suorittaa vain jos kulumassa olevan mittausvälin aikana on jo ehditty käsitellä kaikki rivit tai jos seuraava 10 mittausaikavälin vaihtumishetki (joka on laskettu mittausaikavälin vanhan pituuden perusteella tai joka on moduulin käynnistyksen tapauksessa initialisoitu seuraavaan tasaminuuttiin vaiheessa 710) on saavutettu tai ohitettu. Mikäli jompi kumpi näistä ehdoista täyttyy, päivitetään mittausaikavälin pituudelle sen uusi arvo vaiheessa 713. Ennen kuin mittausaikavälin edessä 15 olevan vaihtumishetken päivitys (vaihe 715) voidaan suorittaa on kuitenkin täytettävä yksi lisäehto, joka testataan vaiheessa 714. Tässä vaiheessa testataan, onko ensimmäinen täyden minuutin vaihtuminen ohitettu moduulin aktivoinnin jälkeen. Tämä testi suoritetaan testaamalla, onko parametrin FollInterTime arvo sama kuin parametrin LatlnterTime arvo (arvot ovat samoja Y 20 siihen asti, kunnes ensimmäisen tasaminuutin jälkeinen ensimmäinen Y;' herätyskerta tapahtuu; parametria FollInterTime päivitetään heti, kun • ensimmäinen tasaminuutti on ylitetty, kuten jäljempänä havaitaan). Mikäli arvot ' ·* ovat erisuuret, on ensimmäinen minuutti ohitettu ja voidaan suorittaa edessä :·ί.: olevan vaihtumishetken päivitys. Moduulin käynnistyshetken jälkeen : 25 ensimmäinen välinvaihtumishetki (FollInterTime) asetetaan siis aina ensimmäisen tasaminuutin kohdalle ja vasta sen jälkeen esim. tasatunteihin, jos uuden mittausaikavälin pituus on tunti. Tämä ensimmäinen välinvaihtumishetki (ensimmäinen tasaminuutti) on siis se ajanhetki, johon : välinvaihtumishetkiä indikoivat aikaleimat initialisoitiin vaiheessa 710.

IM

30 Ensimmäinen vajaa minuutti moduulin käynnistämisen jälkeen halutaan olla .•V kokonaan käsittelemättä rivejä. Tätä varten asetettiin parametrille LatFinished ’Y arvo ykkönen vaiheessa 710. Tämä johtuu siitä, että rivikohtaiset • · T. käsittelyleimat asettuvat kuitenkin seuraavaan minuuttilukemaan, jolloin ensimmäisen vajaan minuutin aikana tapahtuneesta rivien käsittelystä ei ole *·: 35 hyötyä (koska rivikohtaisesta leimasta ei siinä tapauksessa tiedettäisi, onko se 21 104598 vanha vai uusi eli onko se peräisin käynnistystä edeltävältä ajalta vai käynnistyksen jälkeiseltä ajalta). Moduulin aktivoinnin jälkeinen rivien käsittely (laskuriarvojen talletus ja nollaus) aloitetaan siis vasta ensimmäisen tasaminuutin jälkeen.

5 Edessä olevalle välinvaihtumishetkelle lasketaan (vaihe 715) uusi estimaatti siten, että ensin jaetaan sen hetkinen minuuttilukema (currentMinute) mittausvälin pituudella ja otetaan jakojäännös muistiin. Uusi estimaatti saadaan, kun sen hetkisestä minuuttilukemasta vähennetään saatu jakojäännös ja erotukseen lisätään mittausvälin pituus (eli 10 FolllnterTime:=CurrentMinute-mod(CurrentMinute/lnterv)+lnterv). Edessä oleva vaihtumishetki määritetään siis kulumassa olevan kellonajan ja mittausvälin pituuden perusteella. Laskennassa ei siis oteta huomioon parametrin LatlnterTime arvoa, koska esim. ylikuormitustilanteessa prosessori on saattanut jäädä jälkeen, jolloin vastaava jälkeenjääneisyys näkyisi myös 15 edessä olevan vaihtumishetken arvossa.

Tämän jälkeen testataan vaiheessa 716, onko odotettavissa oleva mittausvälin vaihtumishetki jo saavutettu. Tämä tehdään testaamalla, onko parametrin CurrentMinute arvo (eli kellonajasta otettu minuuttilukema, kun sekunteja ei huomioida) suurempi tai yhtä suuri kuin parametrin FollInterTime 20 arvo. Mikäli näin ei ole, edetään suoraan vaiheeseen 720. Muussa i;-; tapauksessa edetään kohti vaihetta 718, jossa liputetaan välinvaihtumishetkiä • · « koskevia aikaleimoja eteenpäin. Tällöin viimeisimmän mittausaikavälin « · · : vaihtumishetken ilmoittava parametri LatlnterTime saa arvon CurrentMinute- 'mod(CurrentMinute/lnterv), sitä edellisen mittausaikavälin vaihtumishetken *·* ’ 25 ilmoittava parametri SecondlnterTime saa parametrin LatlnterTime entisen arvon ja kolmanneksi viimeisen mittausaikavälin vaihtumishetken ilmoittava parametri ThirdlnterTime saa parametrin SecondlnterTime entisen arvon. Tässä yhteydessä ei siis sijoiteta parametrin LatlnterTime arvoksi parametrin • :.j.: FollInterTime arvoa (eli ohitetun välinvaihtumishetken arvoa), vaan parametrin 30 LatlnterTime arvo lasketaan em. tavalla kulumassa olevan minuuttilukeman perusteella, jotta mahdollinen prosessorin jälkeenjääneisyys ei vaikuttaisi .···. parametrin arvoon. Parametrin LatlnterTime päivitetään siis arvoon, joka on kulumassa oleva kellonaika pyöristettynä alaspäin tasaminuuttilukemaan, • · ' vähennettynä mainitulla jakojäännöksellä, jonka arvo on yleensä nolla ja joka :: 35 kompensoi mahdollisen jälkeenjääneisyyden.

104598 22

Aikaleimoja ei kuitenkaan liu'uteta eteenpäin, jos vaiheessa 716 havaittu välinvaihtumishetken havaitaan olevan se välinvaihtumishetki, joka on moduulin aktivoinnin jälkeinen ensimmäinen tasaminuutti. Tämä testataan vaiheessa 717 samanlaisella testillä kuin edellä vaiheessa 714 (eli jos 5 parametrin FollInterTime arvo ei ole tässä vaiheessa yhtäsuuri kuin parametrin LatlnterTime arvo, ensimmäinen tasaminuutti on ylitetty moduulin aktivoinnin jälkeen). Vaiheessa 718 tapahtuvan aikaleimojen liputuksen jälkeen lasketaan vaiheessa 719 uusi arvo odotettavissa olevalle välinvaihtumishetkelle (eli FolllnterTime=CurrentMinute-mod(CurrentMinute/lnterv)+lnterv). Tämä 10 suoritetaan myös siinä tapauksessa, että vaiheessa 717 havaittiin, että välinvaihtumishetki olikin moduulin aktivoinnin jälkeinen ensimmäinen tasaminuutti. Vaiheessa 719 vaihdetaan myös pariteetin arvo ja liputetaan viimeisimmän ja toiseksi viimeisimmän pariteetinvaihtumishetken aikoja eteenpäin, jolloin parametri LatParityTime saa sen hetkisen todellisen 15 aikaleiman arvon ja parametri PreParityTime saa parametrin LatParityTime entisen arvon. Koska lisäksi rivien käsittely on edessä, annetaan parametrille LatFinished tässä vaiheessa arvo nolla, jotta järjestelmä huomaa, että rivien käsittely on kesken. Huomattakoon myös, että vaikka rivien käsittely olisikin kesken ja huomataan, että välinvaihtumishetki on ohitettu, resetoidaan 20 parametri LatFinished uudelleen nollaksi.

Tämän jälkeen testataan vaiheessa 720 (johon voitiin tulla myös ;, ; suoraan vaiheesta 716), onko rivien käsittelyvaihe valmis eli onko kaikki rivit jo : käsitelty (onko parametrilla LatFinished arvo yksi). Mikäli näin on, siirrytään • I « suoraan vaiheeseen 745, jossa asetetaan ajastin uudelleen. Mikäli rivien '·* ' 25 käsittely on kesken tai ei ole vielä alkanutkaan (eli parametrilla LatFinished on arvo nolla), edetään vaiheeseen 721, jossa initialisoidaan rivilaskuri. Sen jälkeen luetaan seuraava rivi moduulin mittaustaulusta. Mikäli uusi rivi luettiin onnistuneesti edetään vaiheeseen 725. Muussa tapauksessa merkitään kaikki rivit luetuiksi (parametri LatFinished saa arvon yksi, vaihe 724) ja edetään :,i* 30 suoraan vaiheeseen 745, jossa asetetaan ajastin uudelleen.

.v. Vaiheessa 725 haetaan riviltä kohteen parametrit, kuten tilaajan .···. tunniste (OI), kohdekohtainen aktivointiparametri (ObjAct) sekä rivin viimeisimmän käsittelyn aikaleima (LatMade) ja rivin toiseksi viimeisimmän *’ ’ käsittelyn aikaleima (PreMade). Tämän jälkeen kasvatetaan rivilaskurin arvoa 35 yhdellä (vaihe 726). Kun laskurin arvoa on kasvatettu, edetään vaiheeseen 23 104598 727, jossa testataan, onko kyseessä oleva kohde jatkuvasti passiivisessa tilassa. Tämä tehdään testaamalla, onko kohdekohtaisen aktivointiparametrin ObjAct arvo sata (joka on valittu testissä käytettäväksi arvoksi). Mikäli näin on, edetään vaiheen 744 kautta vaiheeseen 722 lukemaan seuraava rivi (jolle 5 päästään rivilaskurin arvon perusteella) tai vaiheeseen 745 asettamaan ajastin. Muussa tapauksessa testataan vaiheessa 728, onko kohde mahdollisesti muutettu edellisen herätyskerran jälkeen passiiviseksi. Tämä tehdään testaamalla, onko kohdekohtainen aktivointiparametri ObjAct pienempi tai yhtäsuuri kuin nolla. Mikäli näin on, asetetaan kohdekohtaiselle 10 aktivointiparametrille arvo sata, joka indikoi tämän jälkeen, että kohde on jatkuvasti passiivinen. Tämä tehdään vaiheessa 729, josta edetään suoraan vaiheeseen 741. Mikäli vaiheessa 728 suoritettavan testin tulos on negatiivinen (eli objekti on aktiivinen), edetään vaiheeseen 730, jossa testataan, onko kohde mahdollisesti muutettu edellisen suorituskerran jälkeen 15 aktiiviseksi eli onko kohteeseen liittyvä mittaus juuri käynnistetty. Tämä tehdään testaamalla, onko kohdekohtaisen aktivointiparametrin ObjAct arvo pienempi kuin sata, mutta suurempi kuin nolla (eli onko se ykkönen). Jos näin on, eli kohde on juuri käynnistetty, siirrytään kohteen initialisointivaiheeseen 732, jossa initialisoidaan rivillä olevat aikaleimat LatMade ja PreMade 20 kulumassa olevaa minuuttilukua seuraavaan minuuttilukuun ja annetaan kohteen aktivointiparametrille arvo, joka vastaa sen aikaisempaa arvoa (yksi) ; ; lisättynä sadalla (ObjAct:= ObjAct+100). Tämän jälkeen edetään suoraan i ·' vaiheeseen 741, jossa tarkistetaan pariteetin arvo ja siirrytään sen jälkeen nollaamaan jompi kumpi laskurijoukoista (vaihe 742 tai vaihe 743). Nollattava • · 25 laskurijoukko riippuu pariteetin arvosta. Näistä vaiheista siirrytään vaiheeseen 744, jossa testataan, onko rivilaskuri saavuttanut käyttäjän asettaman, kerralla käsiteltävien rivien lukumäärän (Batch). Mikäli näin on, siirrytään vaiheeseen 745, jossa ajastin asetetaan laukeamaan uudelleen, mutta mikäli näin ei ole, siirrytään takaisin vaiheeseen 722 lukemaan seuraava rivi.

:T 30 Mikäli vaiheessa 730 havaittiin, ettei ollut kysymyksessä kohteen '·' muutos passiivisesta aktiiviseksi, siirrytään vaiheeseen 734, jossa testataan, onko edellä mainittu, aikaleimaa P (PreMade) koskeva epäyhtälö [ThirdlnterTime]<P<[SecondlnterTime] tosi (missä hakasuluilla on merkitty • · * aikaleimojen arvoja). Mikäli näin on, hypätään suoraan vaiheeseen 736, jossa :,‘*i 35 tarkistetaan pariteetin arvo ja siirrytään sen jälkeen lukemaan joko 24 104598 ensimmäisen tai toisen laskuriryhmän arvot (vaiheet 737 tai 738), riippuen siitä, mikä oli pariteetin arvo. Tämän jälkeen kirjoitetaan lokitiedostoon vaiheessa 739. Mikäli aikaleimaa P koskeva epäyhtälö ei ollut tosi, testataan vaiheessa 735, onko aikaleimaa L (LatMade) koskeva epäyhtälö 5 [ThirdlnterTime]<L<[SecondlnterTime] tosi. Jos näin on, siirrytään vaiheeseen 736 tarkistamaan pariteettimuuttujan arvo, josta jatketaan edellä kuvattuun tapaan lokitiedoston kirjoittamisella. Lokitiedostoon kirjoitetaan moduulin ja kohteen tunnisteiden sekä rivillä olleiden kohdekohtaisten laskuriarvojen lisäksi edellä kuvattujen parametrien arvoja.

10 Kirjoittamisen jälkeen, tai vaiheesta 735, jos aikaleimaa L koskeva epäyhtälö oli epätosi, siirrytään vaiheeseen 740, jossa päivitetään rivillä olevat käsittelyleimat (P- ja L-leimat). P-leima saa L-leiman entisen arvon ja L-leima saa arvon, joka vastaa kulumassa olevaa minuuttilukemaa pyöristettynä ylöspäin. Aikaleimojen päivityksen jälkeen siirrytään vaiheeseen 741 15 tarkistamaan pariteetti, josta prosessi etenee edellä kuvattuun tapaan. Rivikohtaiset aikaleimat päivitetään siis sen jälkeen, kun rivi on käsitelty.

Edellä kuvattua laskuriarvojen talletus- ja nollausprosessia käydään siis läpi tihein väliajoin käyttäen kuviossa 5a (tai 5b) esitettyä vuorottelurytmiä, jossa pariteettiparametrin arvo määrää kussakin aikavälissä sen, minkä • · * ·'. 20 laskuriryhmän arvoja talletetaan kullakin rivillä.

Huomattakoon vielä, että edellä kuvattu talletus- ja nollausprosessi ; t ; kuvasi yhden mittaustaulun käsittelyä. Edellä olevan selityksen * · : ; täydentämiseksi voidaan lisäksi todeta, että kun talletus- ja nollausprosessi :·*·· havaitsee moduulin tulleen juuri käynnistetyksi (vaihe 709), aikaleimat • · * 25 LatlnterTime, SecondInterTime ja ThirdlnterTime initialisoidaan (vaihe 710) edessä olevaan ensimmäiseen tasaminuuttilukemaan eli samaan ajanhetkeen kuin aikaleima FollInterTime. Ensimmäisen tasaminuuttilukeman jälkeisellä herätyskerralla todetaan välinvaihtumishetki FollInterTime ohitetuksi (vaihe 716), mutta välinvaihtumishetkiä LatlnterTime, SecondlnterTime ja 30 ThirdlnterTime ei tällöin tarvitse päivittää, koska ne ovat jo valmiiksi .ν' initialisoidut, eli vaiheesta 717 edetään suoraan vaiheeseen 719 päivittämään • · odotettavissa olevaa seuraavaa välinvaihtumishetkeä FollInterTime. Talletus- "*· ja nollausprosessi tarvitsee edellä mainitun initialisointiarvon • · · : välinvaihtumishetkiile LatlnterTime, SecondlnterTime ja ThirdlnterTime, jotta • · 35 yksikään näistä aikaleimoista ei olisi koskaan vanhempi kuin sen 104598 25 herätyskerran kellonaika, jolloin moduulin käynnistys havaitaan tapahtuneeksi. Näin tehdään mahdolliseksi moduulin pysäyttäminen ja uudelleenkäynnistäminen esim. vain muutaman sekunnin kuluttua.

Kuviossa 8 on esitetty aika-akseli, jolla havainnollistetaan 5 mittausmoduulin käynnistystä. Esimerkissä oletetaan, että mittausvälin pituus on 5 minuuttia. Mittausvälit on esitetty paksuin poikkiviivoin ja talletus- ja nollausprosessin käynnistyshetket on esitetty lyhimmillä poikkiviivoilla. Esimerkissä oletetaan, että moduulin käynnistyshetki, jota on merkitty nuolella S osuu minuuttilukemien 244800 ja 244801 väliin. Talletus-ja nollausprosessi 10 huomaa (vaihe 709) moduulin aktivoinnin ensimmäisellä herätyskerralla aktivoinnin jälkeen. Tätä hetkeä on merkitty nuolella B. Tällöin talletus- ja nollausprosessi initialisoi seuraavan mittausvälin vaihtumishetken (FollInterTime) seuraavaan tasaminuuttiin (vaihe 710). Koska initialisointivaiheessa asetettiin parametrille LatFinished arvo yksi, ei rivejä 15 käsitellä niillä herätyskerroilla, jotka ovat aktivointihetken ja ensimmäisen tasaminuuttilukeman M (=244801) välissä. Koska talletus- ja nollausprosessi kuitenkin aina havaitessaan mittausvälin vaihtumishetken ryhtyy käsittelemään rivejä yksi kerrallaan, tekee se näin myös herätessään ensimmäisen kerran seuraavan tasaminuuttilukeman M jälkeen. Tällöin vaiheessa 716 havaitaan, 'f. 20 että välinvaihtumishetki on saavutettu, mutta vaiheesta 717 siirrytään suoraan

» I

.r; vaiheeseen 719 (eli ohitetaan vaihe 718, jossa suoritetaan ; välinvaihtumishetkien liuottaminen), koska vaiheessa 717 havaitaan, että • · : ; välinvaihtumishetki oli aktivoinnin jälkeinen ensimmäinen tasaminuutti, joka » ♦ asetettiin “keinotekoiseksi” välinvaihtumishetkeksi. Ensimmäinen käsittely * · 25 suoritetaan niin, että aikaväliä vastaavan laskurijoukon arvoja ei talleteta, mutta laskurijoukko nollataan. Tämä toteutuu sillä, että aikavälien vaihtumishetkiä kuvaavilla aikaleimoilla on vaiheessa 710 initialisoidut arvot (244801), jolloin vaiheiden 734 ja 735 epäyhtälöt eivät voi olla tosia, eli lokitiedoston tekeminen estyy. Tämä johtuu siitä, että riveillä olevat aikaleimat • · · 30 (P ja L) ovat tässä vaiheessa joko aktivoinnin jälkeisen ensimmäisen • · ;y tasaminuutin suuruisia tai sitä vanhempia. Mikäli parametrin Batch-arvo .··· sattuisi olemaan sellainen, että kaikkia ko. aikaväliä vastaavia laskureita ei •«· ehditä nollata ennen seuraavaa mittausvälin vaihtumishetkeä, ei tämä haittaa, • · , koska mittausvälinvaihtumishetkiä kuvaavat aikaleimat lähtevät siinä • · ’· 35 tapauksessa liukumaan eteenpäin aktivoinnin jälkeisestä ensimmäisestä 104598 26 tasaminuutista, jolloin käsittelemättä olevilla riveillä olevat aikaleimat ovat niihin nähden vieläkin vanhempia. Näin ollen kaikki laskurit tulevat nollatuksi ensimmäisellä käsittelykerralla.

Seuraavassa esitetään, alkaen kuvioista 9a...9e, aika-akseleilla 5 erilaisia tapahtumasarjoja, joissa tarkistetaan laskuriarvojen oikeellisuus edellä kuvatun prosessin avulla.

Kuvioissa on ympyröidyllä ykkösellä merkitty viimeisintä mittausaikavälin vaihtumishetkeä (LatlnterTime), ympyröidyllä kakkosella toiseksi viimeistä mittausaikavälin vaihtumishetkeä (SecondlnterTime) ja 10 ympyröidyllä kolmosella kolmanneksi viimeisintä mittausaikavälin vaihtumishetkeä (ThirdlnterTime). Näitä kutsutaan jatkossa aikaleimoiksi 1, 2 ja vastaavasti 3. Ensimmäisen mittausvälin alkupuolella on pieni neliö, joka tarkoittaa sitä, että mittausryhmä on aktivoitu ryhmänä eli aktivointiparametri on asetettu päälle. Kun talletus- ja nollausprosessi käynnistyy ensimmäisen 15 kerran aktivointihetken jälkeen, se havaitsee muutoksen. Tällöin talletus- ja nollausprosessi initialisoi aikaleimat 1-3 käynnistysajanhetken minuuttilukemaan (pyöristettynä ylöspäin, vertaa vaihe 710 edellä). Kuvioissa tarkastellaan tilannetta yksittäisen mittauskohteen kannalta, joka on tietty rivi taulussa, jolla on tietty mittauskohde esim. tietty tilaaja. Koska talletus- ja t * 20 nollausprosessi käynnistyy pienin välein, se ehtii yleensä pääsemään käsiksi * « kyseiseen riviin. Tätä hetkeä on kuviossa 8a merkitty mustalla ympyrällä.

; Mittaustaulun yksittäisellä rivillä on, kuten edellä kuvattiin, kaksi aikaleimaa : ; PreMade ja LatMade, jotka prosessi initialisoi objektin initialisoinnin tapauksessa (tässä esimerkissä oletetaan, että myös objekti on juuri * 25 initialisoitu) ko. hetkeen (minuuttilukema pyöristettynä ylöspäin, vrt. vaihe 732). Tämän jälkeen ensimmäinen, vajavainen mittausaikaväli päättyy ja siirrytään tarkastelemaan kuviota 9b, jossa samaa riviä käsitellään toistamiseen. Sitä ennen, mittausaikavälin todellisen vaihtumishetken jälkeen Tällöin talletus- ja * :.i. nollausprosessi on liputtanut ympyrällä merkittyjä mittausryhmäkohtaisia

Iff 30 parametreja (vaihe 718), jolloin aikaleima 1 siirtyy eteenpäin. Jos jompi kumpi • · .·.· leimoista P tai L on ThirdlnterTime-leiman ja SecondlnterTime-leiman välissä • · .··· siten, että joko yhtälö [ThirdlnterTime]<P<[SecondlnterTime] tai yhtälö • ♦ · _ _ [ThirdlnterTime] < L < [SecondlnterTime] pätee, voidaan kyseinen laskuriarvo kirjoittaa lokitiedostoon. Toisin sanoen, jos jompi kumpi yhtälöistä pätee, on • · '· ' 35 laskuri nollattu silloin kun se pitääkin nollata ja laskurin arvo on siis luotettava.

104598 27

Koska oleellista on ainoastaan se, että laskuri on nollattu ThirdlnterTime ja SecondlnterTime-leimojen välillä, riittää että toinen yhtälöistä pätee.

Ensimmäisessä kokonaisessa mittausaikavälissä tehty vertailu osoittaa, että kumpikin epäyhtälöistä on epätosi. Vertailua on merkitty 5 kaksipäisellä nuolella.

Vertailun jälkeen päivitetään P- ja L-aikaleimojen arvoja (vaihe 740), jolloin aikaleima L siirtyy eteenpäin sen hetkiseen rivinkäsittelyhetkeen ja aikaleima P saa aikaleiman L entisen arvon (kuvio 9b).

Seuraava mittausaikaväli eli toinen kokonainen mittausväli (kuvio 9c) 10 on ensimmäisessä esimerkkitapauksessa sellainen, että sen kuluessa ei ehditä käsitellä kyseistä riviä (josta merkkinä aikavälissä on valkoinen ympyrä).

Tästä huolimatta aikaleimat 1 ja 2 liukuvat eteenpäin, koska talletus- ja nollausprosessi ehtii mittausaikavälin vaihtumishetken jälkeen käynnistyä

ainakin kerran ja suorittaa liputuksen. Sen sijaan kohteen aikaleimat P ja L

15 eivät päivity, koska vertailutilanteeseen asti ei päästä. Tämän jälkeen siirrytään kuvioon 8d, joka kuvaa kyseisen rivin kolmatta käsittelykertaa (mustilla ympyröillä on merkitty niitä ajanhetkiä, jolloin riviä päästään käsittelemään).

Nyt ovat aikaleimat P ja L jääneet jälkeen (kuvio 9c), koska edellisessä .... mittausaikavälissä ei ehditty käsitellä kyseistä riviä. Kun tätä riviä tullaan • · 20 käsittelemään, on mittausaikavälien vaihtumishetkiä osoittavilla aikaleimoilla jo kuviossa 9d esitetyt arvot (koska ne päivitetään vaiheessa 718), kun sen ;, ; sijaan aikaleimoilla P ja L on vielä entiset arvonsa, jotka näkyvät kuviossa 9c.

» t : ; Tässä tapauksessa aikaleima L on aikaleimojen 3 ja 2 välillä, joten kirjoitus » · lokitiedostoon voidaan sallia. Aikaleima P ei sen sijaan ole aikaleimojen 2 ja 3 25 välillä.

Kun siis rivinkäsittely alkaa, verrataan rivillä olevia aikaleimoja (P ja L) sillä hetkellä voimassa oleviin aikaleimoihin 1-3, jotka on jo ehditty päivittää uusiksi silloin, kun talletus- ja nollausprosessi käynnistyy ensimmäisen kerran :.j. kulumassa olevan mittausaikavälin aikana.Vasta vertailun jälkeen liputetaan ··· 30 yksittäisellä rivillä olevia aikaleimoja (P ja L) eteenpäin. Kun kyseistä riviä • · ,y käsitellään seuraavan kerran (ympyrällä merkitty kohta kuviossa 9e), on .*·· aikaleimoilla 1-3 kuviossa 9e näkyvät arvot, koska niitä on liputettu kulumassa olevan mittausaikavälin alussa, mutta aikaleimoilla P ja L on kuviossa 9d näkyvät arvot. Kun näitä verrataan aikaleimoihin 2 ja 3, havaitaan, ettei « t ’· * 35 kumpikaan ole aikaleimojen 2 ja 3 välissä, joten lokitiedostoon ei voida 104598 28 kirjoittaa. Tämä johtuu siitä, että edellisessä käsittelyaikavälissä ei ehditty nollata laskuna.

Kuvioissa 10a... 10d on toisena esimerkkitapauksena esitetty toinen tapahtumasarja, jossa alku on vastaavanlainen eli ensimmäisen vajaan 5 mittausaikavälin kuluessa ehditään riviä käsitellä (kuvio 10a). Myös seuraavassa mittausaikavälissä onnistutaan pääsemään ko. riville asti (kuvio 10b). Lokitiedostoon ei kuitenkaan voida kirjoittaa, koska em. epäyhtälöt eivät ole tosia. Kun riviä päästään käsittelemään kolmannen kerran (kuvio 10c), on sen hetkinen aikaleima P aikaleimojen 3 ja 2 välissä, joten lokitiedostoon voi 10 kirjoittaa. Samoin seuraavassa mittausaikavälissä, koska myös tällöin aikaleima P on aikaleimojen 3 ja 2 välissä. Jos siis jokaisessa mittausaikavälissä ehditään käsitellä ko. rivi, on aikaleima P jatkuvasti aikaleimojen 3 ja 2 välissä.

Edellä esitetyistä esimerkeistä voidaan havaita, että talletus on estetty 15 (jolloin vain nollaus tapahtuu) jokaisen rivin yhteydessä laskurijoukon ensimmäisellä käsittelykerralla moduulin aktivoinnin jälkeen. Mitä suurempi on monistuskerroin N, sitä kauemmin kestää ennen kuin kaikki laskurijoukot on saatu nollattua. Viiveellä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska laskurijoukkojen nollaus tapahtuu sitä mukaa kuin niitä tarvitaan tapahtumien tallettamiseen • · 20 (vuorottelurytmin mukaisesti).

Järjestelmässä voi olla myös muita kriteereitä, joiden perusteella

f I

I, ; laskurijoukon talletus on syytä estää.

* » : ; Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten • 1 mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan • · 25 sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Vaikka edellä on kuvattu vaihtoehtoa, jossa aktivoinnin jälkeinen talletus estetään aikaleimojen initialisoinnin avulla, voitaisiin tähän käyttää myös muita keinoja. Tämä voitaisiin toteuttaa esim.

t käyttämällä moduulikohtaisia tilamuuttujia, joiden arvo on normaalisti esim. v 30 nolla ja jonka talletus- ja nollausprosessi muuttaa ykköseksi havaitessaan ,y moduulin käynnistyskomennon ja säilyttää ykkösenä niin kauan kunnes havaitaan ensimmäinen välinvaihtumishetki. Aikaleimojen hyödyntäminen on 9 ·’· kuitenkin siinä mielessä edullista, että niitä voidaan hyödyntää myös r 9 talletuspäätöksen teossa ja niiden avulla voidaan hoitaa normaalista 35 poikkeavatkin tilanteet (kaikkia rivejä ei ehditä käsitellä ensimmäisen aikavälin 104598 29 kuluessa) ilman, että järjestelmä tulee sen seurauksena selvästi monimutkaisemmaksi. 1 9 • · ·

Claims (14)

1. Menetelmä tapahtumamittausten suorittamiseksi palvelutietokanta-järjestelmässä, joka käsittää tietokannan, johon on talletettu mittaustauluja 5 (MT), joissa on peräkkäisiä rivejä (Ri), jolloin yksittäisellä rivillä on yhtä mittauskohdetta koskevia tietoja ja saman mittaustaulun mittauskohteet ovat keskenään saman tyyppisiä muodostaen mittausryhmän, jossa menetelmässä - vastaanotetaan järjestelmään palvelupyyntöjä (SR), joiden käsittelyn kuluessa on tarpeen laskea yhtä tai useampaa mittauskohdetta kohti tulevien 10 tapahtumien lukumääriä, - käynnistetään palvelun tarjonta vasteena palvelupyynnölle, - suoritetaan tapahtumatalletusta kasvattamalla mittauskohde-kohtaista laskuria kutakin tiettyä palvelupyyntöön liittyvää tapahtumaa kohti tietyn ennalta määrätyn pituisen mittausvälin ajan, 15. suoritetaan laskuriarvojen talletusta ottamalla kunkin mittausvälin jälkeen talteen mittauskohdekohtaisia laskuriarvoja, - päivitetään mittausryhmään liittyvää aktiivisuus/passiivisuus-tietoa vasteena käyttäjän suorittamalle mittausryhmän aktivoinnille tai passivoinnille, - yksittäisessä mittausryhmässä aloitetaan mittaus aktivoimalla /, . 20 mittausryhmä ja lopetetaan mittaus passivoimalla mittausryhmä, ja ."!, tunnettu siitä, että λ - mittaustaulun kutakin mittauskohdetta vastaavalla rivillä ylläpidetään yksittäistä mittauslaskuria N kappaleeksi monistettuna siten, että kukin N:stä laskurista kuuluu eri laskurijoukkoon, jolloin riville muodostuu N laskurijoukkoa, 25. aika-akseli jaetaan peräkkäisiin mittausaikaväleihin (TP) siten, että kussakin mittausaikavälissä kasvatetaan vain tietyn rivillä olevan laskurijoukon laskurien arvoja ja kasvatettavaa laskurijoukkoa vaihdetaan mittausvälistä toiseen, :.i-: - laskuriarvojen talletusta ja nollausta hoidetaan mittausvälissä • « « ' 30 mittauskohde kerrallaan käsittelemällä mittaustaulun rivejä rivi kerrallaan (a) siten, että yksittäisen laskurijoukon laskurien talletus ja nollaus suoritetaan niiden mittausvälien aikana, jotka jäävät niiden mittausvälien väliin, joiden aikana kyseisen laskurijoukon laskureita kasvatetaan, ja (b) siten, että , yksittäisen rivinkäsittelykerran yhteydessä suoritetaan tarvittaessa peräkkäin • * t 35 laskurijoukon talletus ja nollaus, ja 104598 31 - mittausryhmän kullakin yksittäisellä mittauskohteella kunkin laskurijoukon ensimmäinen mittausryhmän aktivoinnin jälkeinen käsittelykerta pakotetaan sellaiseksi, että laskurijoukon talletus on estetty, mutta laskurijoukon nollaus on sallittu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittaustaulun kutakin mittauskohdetta vastaavalla rivillä ylläpidetään kutakin mittauslaskuria kahdennettuna siten, jolloin ensimmäinen laskuri kuuluu ensimmäiseen laskurijoukkoon (CG1) ja toinen laskuri kuuluu toiseen laskurijoukkoon (CG2) ja joka toisessa mittausvälissä kasvatetaan 10 ensimmäisten laskurijoukkojen laskureita ja talletetaan sekä nollataan toisten laskurijoukkojen laskurien arvoja ja joka toisessa mittausvälissä kasvatetaan toisten laskurijoukkojen laskureita ja talletetaan sekä nollataan ensimmäisten laskurijoukkojen laskurien arvoja.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että järjestelmässä säilytetään mittausryhmäkohtaisesti tietoa aikaisemmista mittausvälin vaihtumishetkistä ja mittauskohdekohtaisesti tietoa aikaisemmista rivinkäsittelyajanhetkistä, ja että rivinkäsittelyn yhteydessä testataan onko laskuriarvo kelvollinen talletettavaksi vertaamalla rivinkäsittelyajanhetkiä mittausvälinvaihtumishetkiin, jolloin mittausryhmän aktivoinnin seurauksena 20 initialisoidaan mittausryhmäkohtaiset aikaleimat sellaiseen aivoon, että ; . seuraavalla rivinkäsittelykerralla testi osoittaa arvot talletuskelvottomiksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskurijoukkojen talletusta ja nollausta hoitava prosessi tarkkailee myös mittausryhmän aktivointitilaa tarkkailemalla mittausryhmäkohtaisen 25 aktivointiparametrin arvon muutoksia, jonka aktivointiparametrin avulla käyttäjä määrittelee, suoritetaanko mittausryhmässä mittausta vai ei.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskurijoukkojen talletusta ja nollausta hoitava prosessi käynnistetään ' ··· yhden mittausvälin kuluessa toistuvasti lyhyin väliajoin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, :':' · että järjestelmässä käytetään diskretoituja aika-arvoja ja kun mittausryhmän aktivointi havaitaan, asetetaan seuraava mittausvälin vaihtumishetki .!. seuraavaan mahdolliseen diskretoituun aika-arvoon.

: . 7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • ' 35 että diskretointivälinä käytetään yhtä minuuttia. 104598 32

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskurijoukkojen talletusta ja nollausta hoitava prosessi käynnistetään ajastimella, joka asetetaan laukeamaan mainitun prosessin avulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että käynnistettäessä järjestelmä suorittamaan mittausta asetetaan mainittu ajastin laukeamaan ensimmäisen kerran, jolloin samalla asetetaan mittausryhmäkohtainen lippu osoittamaan, että kysymyksessä on ensimmäinen käynnistys.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että havaittaessa mainittu lippu annetaan mittausryhmäkohtaiselle aktivointiparametrille arvo, joka indikoi sitä, että passiivinen mittausryhmä on juuri muutettu aktiiviseksi.

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että järjestelmässä säilytetään käytössä olevan aktivointiparametrin arvoa, 15 käyttäjän määrittämän aktivointiparametrin arvoa verrataan säännöllisin väliajoin tähän arvoon mittausryhmän aktivoinnin tai passivoinnin havaitsemiseksi, ja käytössä olevan aktivointiparametrin arvoa päivitetään aktivoinnin tai passivoinnin jälkeen.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, * I 20 että järjestelmässä ylläpidetään lisäksi lippua, joka osoittaa, milloin kaikki mittaustaulun mittauskohteet on saatu käsiteltyä kulumassa olevan : mittausvälin aikana.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausryhmän passivoinnin yhteydessä estetään käytössä olevan • ' 25 aktivointiparametrin päivitys niin kauan kuin mainittu lippu osoittaa, että kohteiden käsittely on kesken.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausryhmän aktivointi suoritetaan riippumatta siitä, mikä on mainitun :·ί· lipun arvo. 30 104598 33