FI102253B - Menetelmä ja laite betonielementtien valmistamiseksi - Google Patents

Description

102253

Menetelmä ja laite betonielementtien valmistamiseksi Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä teräsvahvisteisen ontelolaatan tai vas-5 taavan laattamaisen betonielementin valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on myös laite menetelmän toteuttamiseksi.

10 Erilaiset liukuvalumenetelmät ovat hyvin tunnettuja laatta-maisten betonielementtien valmistuksessa. Näissä menetelmissä laatta valetaan valupedille sen päällä liikkuvan valukoneen avulla tai valupeti liikkuu koneen alla. Betoni syötetään muottiin tavallisesti koneen yläpuolella olevasta 15 suppilosta ja massa tiivistetään erilaisten täryttimien avulla. Tiivistämiseen käytetään useimmin elementin yläpinnan tai sivut muovaavaa hiertolevyä tai tärytyslevyä. Ontelolaattoja valmistettaessa ontelot muovataan massan sisään sijoitettavien keernojen avulla ja näissä keernoissa käyte-20 tään usein tärytystä tai pituussuuntaisia liikkeitä, joilla valettavaa massaa tiivistetään ulkoisen hierron lisäksi. Tarvittavat raudoitteet syötetään massan sisään keloilta valun aikana tai asetetaan valmiiksi jännitettyinä muot-tialustalle. Tavallisesti valetaan kerralla hyvinkin pitkiä 25 laattoja, jotka sitten katkaistaan valun kovetuttua määrämittaisiksi timanttisahalla.

Laattamaisia rakenteita voidaan valmistaa liukuvalumenetel-mien lisäksi paikallaan määrämittaiseen tai säädettävään 30 muottiin. Paikallaanvalulla ei tavallisesti valmisteta ·: ontelolaattoja, ja näillä menetelmillä ontelot on muodos tettava sijoittamalla betonimassan sisään kevyttä täyteainetta. Liukuvalu- ja paikallaanvalumenetelmien yhtenä heikkoutena on suuri tilan ja muottien ja valupetien tarve, 35 koska valun on kovetuttua jonkin aikaa pedillä, ennen kuin se voidaan siirtää. Valun katkaiseminen määrämittaan on kallista ja hidasta. Liukuvalumenetelmillä valmistetuissa 2 102253 ontelolaatoissa onteloiden päät jäävät avoimiksi ja niiden tulppaaminen on kallista. Jos laatan pää joutuu alttiiksi suurelle puristusrasitukselle, avoimet onteloiden päät rajoittavat laatan kuormitettavuutta. Vaikka laattojen 5 valupituus yritetäänkin muodostaa tarvittavien laattojen pituuden monikerraksi, aihion päähän jää hukkapala, jota ei voida hyödyntää millään tavalla. Kertaalleen kovettunutta betonia ei voida käyttää enää uudelleen, joten pätkät on kuljetettava kaatopaikalle, mistä aiheutuu täysin tarpeet-10 tornia kustannuksia ja raaka-aineen hukkaa. Valmiiden elementtien siirtäminen kuljetusnippuihin on hidasta ja hankalaa .

Paikallaanvaluroenetelmissä heikkoutena on lisäksi muottien 15 purkuun ja kokoamiseen kuluva työ ja aika ja se, että täry-tystä ei saada kohdistetuksi betonimassaan yhtä tehokkaasti kuin liukuvalumenetelmillä, joten ei saada aikaan yhtä tiiviitä ja lujia tuotteita.

20 Julkaisuissa SU 466995, CS 108013, DE 1584837, US 3538660, US 3583046, US 3954359 ja FI 75084 on esitetty menetelmiä ja laitteita erilaisten laattamaisten betonielementtien valmistamiseksi. Näissä menetelmissä elementti valetaan osittain tai kokonaan rajoitettuun esivalmistettuun muot-25 tiin, joissa on ainakin kiinteät etu- ja takalaidat, jotka rajoittavat valettavan elementin pituutta. Julkaisuissa esitetään myös kuinka elementtiin voidaan valmistaa eri tavoin ontelolta ja varustaa ne raudoitteilla tai elementin pintaan tai pohjaan kiinnitettävillä metallilevyillä. Näis-30 sä menetelmissä kukin elementti valetaan tavallisesti yksittäisenä tuotteena erilliseen muottitilaan ja valukone kulkee muottien yläpuolella ja täyttää muotit, joita voi olla useita peräkkäin. Julkaisussa FI 75084 kuvatussa ratkaisussa on kuvattu menetelmä, jossa elementin pituutta ei 35 rajoiteta päätyseinillä. Tässä ratkaisussa betonimassan tiivistämiseen käytetään täryttimellä varustettuja hihnoja.

3 102253 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laite, joiden avulla voidaan välttää tähänastisen tekniikan epäkohdat ja valmistaa määrämittaisia metallilevyn ja betonilastan käsittäviä liittolaattarakenteita.

5

Keksintö perustuu siihen, että laatta valetaan elementin alapinnan muodostavan määrämittaisen metallilevyn päälle ja elementin etupääty ja takapääty rajataan laidoilla, jotka kulkevat valun aikana valukoneen läpi. Metallilevy viedään 10 valukoneen läpi ja valun etu- ja vastaavasti takapää tiivistetään laitoja vasten, jolloin päästään jatkuvaan valuun ilman kiinteitä muottirakenteita.

Yhden keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan betonimassa 15 valetaan kahdessa vaiheessa siten, että ensin valetaan metallilevyn päälle onteloiden alapuolelle jäävän laatan osan muodostava pohjamassakerros ja sen jälkeen päävaluvai-heessa loput betonista.

20 Edelleen keksinnön mukaan ontelolaattojen päät tiivistetään päävaluvaiheen yhteydessä siten, että keernat vedetään pois onteloista, jolloin laatta jää ontelon kohdalta n. 10 - 30 cm:n verran avoimeksi. Tämä alue täytetään betonilla, joka tiivistetään alatärytyksellä umpinaisen laatanpäätyalueen 25 muodostamiseksi.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

30

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa.

35 Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

4 102253

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla voidaan valmistaa määrämittaisia ontelolaatta- ja umpilaattaelementtejä. Valettu laatta voidaan nostaa pois valuradalta heti valun jälkeen ja tuotteet voidaan pinota päällekkäin kovettumisen 5 ajaksi. Kovettumisen tarvitaan siten suhteellisen pieni tila, jonka lämpötilaa voidaan edullisesti nostaa kovettumisen nopeuttamiseksi. Koska elementit nostetaan välittömästi pois valuradalta, samaa rataa voidaan käyttää heti uuden elementin valmistamiseen. Tarvittava kokonaistilan-10 tarve on siten pienempi kuin tunnetuilla menetelmillä.

Koska ontelolaattojen päädyt voidaan valaa umpeen, kallista jälkitulppausta ei tarvita ja elementti saadaan kerralla valmiiksi. Raaka-aineen hukka jää pieneksi, koska elementit valetaan suoraan määrämittaan, hukkapaloja ei synny eikä 15 kallista sahausta tarvita.

Elementtien pituudet voidaan valita portaattomasti, ja tarvittavat ylä- ja alapinnan kaarevuudet saadaan aikaan automaattisesti laitteiston automatiikan avulla. Valmistus 20 tapahtuu maakosteasta betonista, joten kovettuminen on nopeampaa ja massasta erottuu vähemmän vettä tärytettäessä.

Metallipohjaisella laatalla on useita etuja, joista mainittakoon esijännitettyyn elementtiin verrattuna siistimpi 25 alapinta ja hallittu esikorotus, koska metallisen pohjale-vyn yläpinnan pituussuuntaiset tartunnat toimivat veto-raudoituksena ja näin korvaavat esijännitetyssä elementissä käytettävät jännitysvaijerit. Esijännitetyissä laatoissa on ongelmana usein "propellimainen" vääntymä, joka hankaloit-30 taa asennusta. Keksinnön mukaisessa liittorakenteessa tätä ongelmaa ei esiinny lainkaan.

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 on kaaviokuva keksinnön mukaisesta laitteesta si- 35 5 102253 vulta.

Kuvio 2 on leikkaus A - A kuviosta 1.

5 Kuvio 3 esittää suurennetussa mittakaavassa kuvion 1 mukaisen laitteen poikkileikkausta.

Kuvio 4 esittää poikkileikkauksena yhtä keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettua ontelomaista liittorakennetta.

10

Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista rakennetta osittain leikattuna perspektiivikuvantona.

Keksinnön mukaisessa laitteessa valu tapahtuu valuradalla 15 1, joka on kahden taittotelan ympäri kulkemaan sovitettu päättymätön hihna. Valuradan 1 päällä on prosessin kulkusuunnassa ensin pohjamassan valulaitteet, jotka käsittävät pohjamassan syöttöhihnan 2, pohjamassasuppilon 4 ja liukukeetnat 15 pohjamassan muotoilemiseksi. Pohjamassan 20 valulaitteiden jälkeen seuraa päävalulaite, jossa tapahtuu varsinainen elementin valu. Valutilan muodostavat valualus-ta 1 ja sen sivuille sijoitetut sivuseinät 13, ja valutilan yläpinnan rajoittaa hihna 10 ja hiertotärytyslevy 8. Hihna 10 kiertää kolmiomaista rataa kolmen telan 9 kautta, ja 25 valutilan yläreunassa hihna 10 kulkee likimain valutilan yläpinnan suuntaisena kahden telan 9 välissä. Näiden kahden telan väliin on sovitettu hiertotärytyslevy 8, joka yläpuolelta painaa hihnaa 10 vasten. Hihna 10 ja hiertotärytyslevy 8 on asetettu hieman vinoon asentoon alaspäin valun 30 kulkusuunnassa, joten valutila suppenee hieman tässä suunnassa, mikä lisää tiivistysvaikutusta.

Hihnan 10 muodostaman kolmion yksi sivu muodostaa valusup-pilon 5 yhden reunan. Valusuppilo 5 aukeaa hiertotärytysle-35 vyn 8 taakse ja betonimassa syötetään suppiloon kuljetti- mella 3. Valuradan 1 alapuolella on täryttimet 7, ja pohja- 6 102253 levy liukuu niiden yli valun aikana. Ensimmäinen tärytti-mistä 7 on likimain valusuppilon 5 aukon alla ja toinen seuraa heti sen jälkeen valun kulkusuunnassa. Nämä täryt-timet muodostavat valualueelle tärytysalueen, jossa betoni 5 tiivistyy. Valun etureunan rajaamiseksi on päävalulaitteen jälkeen sijoitettu siirtoelinten 22 avulla siirrettävä etu-pään valulaita 11. Elementin toinen pää muodostetaan siirrettävällä takalaidalla 12, jonka läpi kulkevat onteloiden muodostuskeernat 14.

10

Valu alkaa siten, että elementin pohjalevy 6 tuodaan valu-radalle 1 pohjamassan valusuppilolle 4 oikealle paikalleen. Pohjalevy 6 on teräksestä tai ruostumattomasta teräksestä valmistettu levy, johon on muodostettu tartunnoiksi poimuja 15 15 varmistamaan sen pysyminen kiinni betonissa, Kun pohja- levy 6 on oikealla paikallaan valusuppilon 4 alla, aloitetaan pohjamassan 21 valu. Pohjamassaa 21 annostellaan pohjamassan syöttimellä 2 suppiloon 4, josta se valuu pohja-massan liukukeernojen 15 väliin ja alle. Massan virtausta 20 tehostetaan liukukeernojen yhteyteen sovitetulla täry-pöydällä. Massan annostelunopeus säädetään valunopeutta vastaavaksi, ja pohjamassalla 21 päällystetty pohjalevy 6 kuljetetaan valualustan 1 varassa päävalulaitteelle.

25 Päävalulaitteella levyn 6 pää pysäytetään massansyöttölait- teen 3 päädyn ja suppilon 5 aukon alle. Etupään valulaita 11 siirretään pohjalevyn 6 pään tasalle ja pintamassan 18 annostelu ja valu käynnistetään. Massa 18 annostellaan syöttölaitteella 3, joka voi olla hihnakuljetin tai jokin 30 muu sopiva syöttölaite. Massa valetaan edullisesti maakos-teana, joten sitä on helpompi käsitellä hihnakuljettimella kuin esimerkiksi ruuvikuljettimilla ja vastaavilla. Valun kuluessa etulaita il siirtyy taaksepäin massan tieltä ja massaa painetaan hiertotärytyslevyn 8 hihnan 10 alle edes-35 takaisin liikkuvalla takalaidalla 12. Mikäli elementin päädyssä halutaan valaa elementin ontelot umpeen, etulaitaa 7 102253 11 ja pohjalevyä 6 siirretään siten, että keernojen 14 päiden ja etulaidan 11 väliin jää tyhjää tilaa. Tämä tyhjä tilaa työnnetään täyteen betonia, ja varsinainen valu ja pohjalevyn 6 siirto eteenpäin aletaan vasta sen jälkeen.

5

Valettavaan massaan kohdistuvaa painetta voidaan säätää takalaidan 12 tiivistysvoimaa säätämällä, ja massaan kohdistuvaa tärytystehoa voidaan muunnella täryttimien 7 ja 8 tehon avulla. On myös ajateltavissa, että keernoissa 14 on 10 täryttimet tai että niitä liikutetaan edestakaisin. Valun yläpinta muodostetaan hiertotärytyslevyllä 8, jolla liikkuva hihna 10 painetaan valua vasten . Hihna 10 liikkuu valun kanssa samalla nopeudella ja tällä tavoin saadaan aikaan tasainen ja sileä pinta. Tärylevyn 8 kuluminen on myös vä-15 häisempää, koska levy ei kosketa suoraan voimakkaasti kuluttavaa betonimassaa. Lisäksi hihna 10 avustaa massan syöttöä suppilossa 5 ja estää hoIvaantumisen ja vähentää valun liikevastusta valutilassa.

20 Valettaessa etupään valulaita 11 seuraa valua päävalulait-teen läpi, minkä jälkeen se voidaan nostaa ylös. Ontelo-keernat 14 seuraavat valua niin pitkälle, että ne ovat valulaitteen alla. Keernojen 14 on ulotuttavaa niin pitkälle, että täryttimien 7, 8 tehoa ei siirry liikaa alueelle, 25 jossa keernat eivät enää tue ontelolta.

Lattia- ja kattorakenteissa ja vastaavissa kohteissa käytettävissä laatoissa käytetään ns. esikorotusta tai laatta valetaan hieman ylöspäin kaarevaksi, jotta se olisi käytös-30 sä mahdollisimman suora. Tämä esikorotus voidaan tehdä liikuttelemalla valusuppiloa 5 ja tärytinlaitetta 8, 9, 10 korkeussuunnassa valun aikana. Suppilon 5 aukko muotoilee elementin yläpinnan ja tärytin 8 tasoittaa sen tarkasti määräkorkeuteen. Keernat 14 sovitetaan nekin liikkumaan 35 esikorotuksen mukaisesti.

δ 102253

Kuviosta 3 näkyy, kuinka ontelokeernat 14 koostuvat kahdesta vastakkain ja päällekkäin sovitetusta kourusta, jotka on sovitettu pystysuunnassa teleskooppimaisesti sisäkkäin liikuteltaviksi. Tällä tavalla onteloiden 19 korkeus (ja 5 poikkipinta) voidaan helposti valita kuhunkin tarkoitukseen sopivaksi.

Elementin takapäätä valettaessa keernat 14 vedetään pois onteloista takalaidan läpi, jolloin valuun muodostuu ontelo loiden kohdalle aukkoja. Elementin pää pysäytetään nyt päävalukoneen suppilon 5 alle ja aukot täytetään betonilla. Betonia voidaan vielä tiivistää painamalla sitä onteloihin keernojen 14 päillä. Kun elementin pää on täynnä massaa 20, se työnnetään valukoneen läpi, jolloin hiertotärytyslevy 8 15 ja tärypöytä 7 tiivistävät betonin. Keernat 14 ja takalaita 12 seuraavat valua valukoneen läpi. Valukoneen läpi kuljettuaan elementti on valmis siirrettäväksi kovettumaan ja uuden elementin valu voidaan aloittaa välittömästi.

20 Kuvioissa 4 ja 5 esitetty valmis liittorakenne käsittää metallisen pohjalevyn 6, jossa on pitkänomaisia tartuntoja 15, joihin pohjabetonikerros 21 on kiinnittynyt. Pohjabeto-nikerroksen 21 päälle on sijoittunut muu osa betonikerrok-sesta 18, jossa on pitkittäisraudoitukset 16, poikittais-25 raudoitukset 17 sekä ontelot 19. Kuviossa 5 näkyy onteloiden 19 umpeen jäävä päätyosa 20.

Edellä esitetyn lisäksi tällä keksinnöllä on muitakin suoritusmuotoja. Niinpä hiertohihnan asemesta voidaan käyttää 30 betonikerroksen yläpintaan vaikuttavaa tärypalkkia. Pohja-levyn lisäksi voidaan käyttää lisäraudoitteita kuten pin-taverkkoja tai elementin sisään sijoitettavia teräksiä. Kantavien ontelolaattojen lisäksi voidaan valmistaa muitakin tuotteita, kuten esimerkiksi kantavia palkkeja ja täys-35 betonisia laattoja. Laitteen eri osia voidaan korvata muilla, esimerkiksi massansyöttimet voivat olla varsin monen- 9 102253 laisia. Edellä olevassa esimerkissä valukoneet on sijoitettu kiinteästi, mutta aivan vastaavasti valualusta voi olla kiinteä ja valukoneet liikkua sen päällä. Tällainen ratkaisu vaatii kuitenkin enemmän tilaa ja rakenteesta 5 tulee monimutkaisempi. Pohjalevynä käytetään kustannussyistä tavallisesti teräslevyä, johon on muodostettu sopiva poimitus betoniin tarttumista vasten. Erikoistarkoituksiin voidaan luonnollisesti valmista elementtejä, joissa pohja-levy on valmistettu jostain muusta riittävän jäykästä ja 10 vetorasitusta kestävästä materiaalista. On erityisesti huomattava, että keksinnön mukaiset menetelmä ja laite soveltuvat myös ontelo- ja umpirakenteisten palkkien, pilarien ja seinäelementtien valmistukseen.

Claims (13)

1. Menetelmä metallisen pohjalevyn (6) ja betonikerroksen (18) käsittävän liittorakenteen valmistamiseksi, jolloin 5 - pohjalevyn (6) yläpinnassa on tartuntoja (15) betoniin kiinnittymistä varten, - betonikerros (18) valetaan pohjalevyn (6) pääl- 10 le, ja - betonikerros (18) muotoillaan johtamalla se rajatun valutilan (1, 5, 10 r 13) läpi ja tiivistetään ainakin yhteen valutilan rajapintaan vaikut- 15 tavan tärytysliikkeen avulla, joka muodostaa va- lutilaan tärytysalueen (7, 8), tunnettu siitä, että 20. valmistettavan liittorakenteen mitoitusta vas taava pohjalevy (6) saatetaan liikkuvan valualus-tan (1) varassa valun aikana kulkemaan valutilan (2 - 10) kautta, jolloin « • t . 25. betonikerroksen (18) etupää rajataan sijoitta malla pohjalevyn (6) etureunaan ainakin valun alussa rajatun valutilan edestäpäin sulkeva etu-laita (11), jota siirretään levyn (6) mukana ainakin osittain tärytysalueen (7,8) läpi ja jota vas-*| 30 ten betonikerroksen etureuna tiivistetään, - betonikerroksen (18) takapää rajataan valualueen (7,8) takaosan rajaavalla, rajatun valutilan takaapäin sulkevalla takalaidalla (12), joka siirre- 35 tään levyn (6) mukana ainakin osittain tärytysalu een (7,8) läpi ja jota vasten betonikerroksen ta- 11 102253 kapää tiivistetään, ja - etulaita (11) siirretään pois betonikerroksen edestä sen jälkeen kun betonikerroksen (22) etupää 5 on kulkenut suljetun valualueen läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että betonikerrokseen (18) muodostetaan ainakin yksi ontelo (19) sijoittamalla valutilaan (7,8) kutakin 10 onteloa (19) kohti ontelokeerna (14), jota valun aikana siirretään valun suuntaisesti takalaidan (12) läpi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että betoni valetaan kahdessa vaiheessa siten, 15 että pohjalevylle (6) valetaan ensin pohjabetonikerros (21), jonka pinta muotoillaan liukukeernoilla (15) ontelo-keernojen alapinnan mukaiseksi, ja seuraavassa vaiheessa pohjalevyllä (6) olevalle betonikerrokselle (21) valetaan toinen betonikerros, joka muodostaa liittorakenteen pinnan 20 ja ontelot.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että betonikerroksen (18) etureunan valun yhteydessä ontelokeernat (14) viedään vain jonkin 25 matkan päähän etulevystä (11), jolloin betonikerroksen (18) etureunasta tulee umpinainen (20) ja keernat (14) vedetään pois betonikerroksesta (18) takalevyn (12) tasalle ennen valun loppua, jolloin betonikerroksen (18) takareunasta tulee umpinainen (20) . ·: 30

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhteen betonikerroksen (18) pintaan, sopivimmin yläpintaan, kohdistetaan tärytystä liikkuvan pinnan avulla kuljettamalla pinnan suuntaisesti 35 hihnaa (10), jonka takana on tärytin (8). 12 102253

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että betonikerrokseen (18) muodostetaan esikorotus muuttamalla valun paksuutta sen pituussuunnassa . 5

7. Laite kiinnikkeillä varustetun metallisen pohjalevyn (6) ja betonikerroksen (18) käsittävän liittorakenteen valmistamiseksi, joka laite käsittää 10. ainakin sivuilta rajatun valutilan (1, 10, 13), - kiinteät elimet (3, 5) betonin syöttämiseksi va-lutilaan (1, 10, 13), ja 15. ainakin yhden täryttimen (7, 8) valutilaa rajää vän pinnan täryttämiseksi ja tärytysalueen muodostamiseksi valutilaan, tunnettu 20 - elimistä pohjalevyn (6) kuljettamiseksi valutilan läpi, - siirrettävästä etulaidasta (11), jolla rajattu 25 valutila voidaan edestäpäin sulkea betonikerroksen etupään rajaamiseksi pohjalevyn (6) etureunaan ainakin valun alussa, - elimistä (22) etulaidan (11) siirtämiseksi levyn 30 (6) mukana ainakin osittain tärytysalueen (7,8) läpi, - elimistä (22) etulaidan siirtämiseksi pois betonikerroksen etupäästä, 35 - valualueen takaosan rajäävästä takalaidasta 13 102253 (12), jolla rajattu valutila voidaan sulkea takaapäin betonikerroksen (18) takapään rajaamiseksi, ja 5. elimistä takalaidan (12) siirtämiseksi pohjale- vyn (6) mukana ainakin osittain tärytysalueen (7,8) läpi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu 10 ainakin yhdestä ontelokeernasta (14), joka on sovitettu kulkemaan takalaidan (12) läpi valutilaan (1, 10, 13).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu 15. elimistä (2, 4) ensimmäisen betonikerroksen va lamiseksi määrämittaan katkaistulle pohjalevylle (6), - elimistä (15), esim. liukukeernoista, pohjalevyn 20 (6) päälle valetun ensimmäisen betonikerroksen (21) pinnan tiivistämiseksi ja muotoilemiseksi ontelokeernojen (14) alapinnan mukaiseksi.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laite, 25 tunnettu tärytys- ja hiertolaitteesta, joka käsittää - päättymättömän hihnan (10), joka on sovitettu kulkemaan lenkkinä ohjaintelojen (9) kautta siten, että hihnan (10) ulkopinta muodostaa yhden valuti- ‘1 30 lan seinämän, - hihnan (10) sisäpintaa vasten seinämän muodostavalla osalla sovitetun täryttimen (8) hihnaa (10) vasten olevan betonin täryttämiseksi, ja 35 - elimet hihnan (10) pyörittämiseksi. 14 102253

10 102253

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että hihna (10) on sovitettu kulkemaan valun suuntaisesti.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen laite, tunnettu elimistä valun yläreunan muodostavien elinten (5, 8, 10) korkeuden säätämiseksi.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 8-12 mukainen laite, 10 tunnettu siitä, että ontelokeernat (14) koostuvat kahdesta vastakkain ja päällekkäin sovitetusta kourusta, jotka on sovitettu pystysuunnassa sisäkkäin liikuteltaviksi ontelokeernan (14) korkeuden asettelemiseksi. 102253 15