FI101443B - Menetelmä kutsutun tilaajan tavoittamiseksi - Google Patents

Description

χ 101443

Menetelmä kutsutun tilaajan tavoittamiseksi

Keksintö koskee älyverkkopalvelua kutsun lähettämiseksi ja puheyhteyden luomiseksi tilaajalle, jolle on 5 määritelty useita päätelaitteen numeroita.

Telekommunikaation nopea kehitys on tehnyt mahdolliseksi sen, että teleoperaattorit voivat tarjota käyttäjille monia eri tyyppisiä palveluita. Kehittyneitä palveluita tarjoavaa verkkoarkkitehtuuria kutsutaan äly-10 verkoksi IN (Intelligent Network). Älyverkkoarkkitehtuuria voidaan soveltaa useimpiin tietoliikenneverkkoihin kuten mm. kytkentäisiin puhelinverkkoihin PSTN (Public Switched Telephone Network), matkaviestin- ja pakettikytkentäisiin verkkoihin PSPDN (Packet Switched Public 15 Data Network) sekä ISDN- että B-ISDN -verkkoihin (Integrated Services Digital Network, Broadband-ISDN). Riippumatta verkkoteknologiasta älyverkkoarkkitehtuurin tarkoitus on helpottaa uusien telepalvelujen luontia, ohjausta ja hallintaa. ITU-T (International Telecommunica-20 tion Union - Telecommunication Standardisation Sector) on määritellyt älyverkkoa tunnetuissa Q.1200-sarjän suosituksissa.

Palvelun kytkentäpiste SSP sisältää puhelunhal-linta- ja palvelunvalintatoiminnot. Se pystyy havaitse-25 maan älyverkon palvelupyynnöt. Palvelun ohjauspiste SCP (Service Control Point) sisältää palveluohjelmat, joita käytetään tuottamaan älyverkon palveluita. Palveludata-piste SDP (Service Data Point) on tietokanta, joka sisältää asiakkaan ja verkon dataa, jota SCP:n palveluoh- ; 30 jelmat käyttävät tuottaakseen yksilöityjä palveluja.

Älykäs oheislaite IP (Intelligent Peripheral) tarjoaa erityistoimintoja kuten tiedonantoja sekä ääni- ja moni-valintatunnistusta.

IN-verkon yhteydessä määritelty puhelun tilamalli 35 BCSM (Basic Call State Model) kuvaa puhelunohjauksen eri 2 101443 vaiheita ja sisältää kohdat, joissa puhelunohjaus voidaan keskeyttää älyverkon palvelun käynnistämiseksi. Se tunnistaa ne pisteet (detection point) soitto- ja yh-teysprosessissa, joissa IN palvelulogiikkaoliot voivat 5 olla vuorovaikutussuhteessa peruspuhelu- ja yhteyshal-lintaominaisuuksien kanssa.

Älyverkkoarkkitehtuuria voidaan soveltaa lähes kaikkiin verkkoihin, jolloin käytetyin käyttötarkoitus on puheyhteyden muodostaminen kahden tai useamman tilaa-10 jän välille. Yleisenä periaatteena on, että puheyhteyden muodostaminen tapahtuu älyverkon ohjauksessa, jolloin signalointi tapahtuu sekä älyverkossa ja siihen SSP:n kautta liitetyssä verkossa/verkoissa että verkkojen välillä, mutta varsinainen puheyhteys kytketään tavalli-15 seen tapaan suoraan päätelaitteesta toiseen ao. verkossa/verkoissa yhden tai useamman palvelun kytkentätoi-minnon SSF kautta. Tilaajana voi olla esim. GSM-, NMT-verkon tai kiinteän puhelinverkon tilaaja tai vaihteen alaliittymä. Alaliittymä voi olla myös langaton liitty-20 mä, jolloin tilaaja voi liittyä vaihteeseen CT2- tai DECT-järjestelmän spesifikaation mukaan toimivalla puhelimella. Langattomissa vaihteissa (wireless-ΡΒΧ, cor-dless-PBX) on osa tilaajajohdoista korvattu radioyhteydellä. Langattomissa vaihteissa on sekä langallisia 25 että langattomia alaliittymiä (cordless extension). Langattomat vaihteet tarjoavat cordless-puhelimien käyttäjille mahdollisuuden liikkuvuuteen, joka määräytyy cor-dless-tukiasemien peittoalueesta. Tyypillisesti peitto-alue rajoittuu toimiston sisätiloihin.

*. 30 DECT-järjestelmää voidaan pitää yleisemmin PCS- järjestelmänä (Personal Communication System), jossa samalla langattomalla puhelimella voidaan muodostaa puheluja sekä kotona että työpaikalla edellyttäen, että käyttäjä on ensin rekisteröitynyt sen hetkisen sijainti-35 alueensa keskukseen. Yhdistämällä DECT-puhelin ja GSM- 3 101443 puhelin ja myöhemmin esim. DCS-puhelin yhdeksi päätelaitteeksi ns. multimode-puhelimeksi, voi käyttäjä käyttää puhelimen DECT-moodia kotona ja työpaikalla ja siten hyödyntää yleisesti edullisempia puhelutaksoja. Kun 5 puhelimen moodi muutetaan manuaalisesti tai moodi muuttuu automaattisesti GSM-moodiksi, voi käyttäjä hyödyntää GSM-järjestelmän tarjoamaa suurta liikkuvuutta.

Älyverkon tunnettu palvelu on soiton siirto FMD (Follow-Me-Destination), jossa palvelun tilaaja saa nu-10 meron, johon tulevat kutsut ohjataan tilaajan kulloinkin rekisteröimään puhelinnumeroon. Mainittu puhelinnumero voi olla esim. lankaverkon numero tai matkapuhelinnumero. Palvelun tilaaja voi itse milloin tahansa tai mistä puhelimesta tahansa muuttaa tätä numeroa. Tunnettu pal-15 velu on myös henkilökohtainen numero UPT (Universal Personal Telecommunications). Sen avulla tilaajalla on mahdollisuus käyttää puhelinpalveluja mistä tahansa yleiseen puhelinverkkoon liitetystä puhelimesta. Laskutus ohjautuu aina tilaajan tilille. Normaalin ulossoiton 20 lisäksi UPT palvelu tarjoaa myös sijainnin päivityksen, jonka avulla tilaaja voi ohjata tulevat soitot kulloinkin määrittelemäänsä fyysiseen numeroon. Palvelun käyttäjä näppäilee aluksi palvelunumeron, jonka avulla hän aktivoi palvelun. Seuraavaksi hän antaa oman UPT nume-25 ronsa ja henkilökohtaisen tunnuslukunsa PIN (Personal Identification Number). Tämän jälkeen hän voi valita ulossoiton, sijainnin päivityksen tai poistumisen palvelusta. Tunnettu palvelu on lisäksi soiton uudelleen ohjaus (Call Redirection), jossa soitto ohjataan toiseen : 30 kohteeseen, jos numero ei vastaa tai on varattu. Vielä eräs tunnettu palvelu on henkilökohtainen puhelinnumero (Personal Number). Siinä tilaajalle, jolla voi olla useita telepäätelaitteita, annetaan henkilökohtainen puhelinnumero, joka muodostuu prefiksistä, joka puo-35 lestaan ohjaa puhelun nykyään yleensä älyverkkoon, sekä . 101443 4 yksilöllisestä puhelinnumerosta. Kaikki henkilökohtaiseen numeroon tulevat puhelukutsut ohjautuvat älyverkon palveluun, joka hakee tietokannasta henkilökohtaista puhelinnumeroa vastaavat telepäätelaitteiden numerot.

5 Kutsu ohjataan vuorotellen telepäätelaitteelta toiselle ja puheyhteys muodostetaan laitteeseen, joka vastaa kutsuun.

Edellä kuvatuilla tunnetuilla älyverkkopalveluilla on eräitä haittoja. Soitonsiirrossa (Follow Me) ja 10 soiton uudelleen ohjauksessa (Call Redirection) tilaajan täytyy itse informoida älyverkkoa sen hetkisestä sijainnistaan, muuten tuleva puhelu ohjataan tilaajan viimeksi rekisteröimään numeroon. Tämä numero voi olla esim. kiinteän verkon tilaajanumero, vaikka tilaaja on sillä 15 hetkellä matkapuhelinverkossa. Myös henkilökohtainen numero -palvelussa UPT on tilaajan ilmoitettava älyverkolle sijaintinsa ts. puhelinnumeron, mistä tilaajan tavoittaa. Henkilökohtainen puhelinnumero -palvelussa PN on haittana, että perättäinen fyysisten tilaajanliitty-20 mien kutsuminen vie runsaasti aikaa etenkin jos tilaaja vastaa numeroluettelon viimeisestä numerosta. Tämän vuoksi tähän palveluun yhdistetään usein äänitiedotus, joka ilmoittaa kutsuvalle tilaajalle yhteyden muodostuksen mahdollisesta hitaudesta. Jokainen yritys vaatii si-25 täpaitsi toistuvat signaloinnit älyverkon ja kohdeverkon välillä.

Tämän keksinnön tavoitteena on menetelmä, jolla toteutetulla älyverkkopalvelulla ei ole edellä esitettyjä haittoja. Tavoitteena on muodostaa ensinnäkin puheyh-; 30 teys mahdollisimman pienellä viiveellä kutsun antamises ta silloin, kun ei tiedetä kutsutun tilaajan sen hetkistä sijaintia ja toiseksi lähes viiveettömästi kun tilaajan sijainti tiedetään. Menetelmän on oltava käyttökelpoinen riippumatta siitä, onko kutsu lähetettävä taval-35 liseen puhelinverkkoon liitettyyn tilaajalaitteeseen tai 5 101443 DECT-puhelimeen tai johonkin matkapuhelinverkkoon kuten GSM-verkkoon liitettyyn tilaajalaitteeseen. Eräänä tavoitteena on erityisesti menetelmä, joka sopii hyvin käytettäväksi multimode-puhelimen yhteydessä, joka puhe-5 Iin toimii sekä GSM- että DECT-järjestelmässä.

Asetetut tavoitteet saavutetaan patenttivaatimuksessa 1 määritellyllä menetelmällä.

Älyverkon palvelun ohjauspisteen SCP tietokantaan SDF on tallennettu tilaajaa kohti joukko päätelaitteen 10 puhelinnumeroita. Niihin voi kuulua tavallisen puhelinverkon (POTS) numero ja DECT-puhelimen numero sekä jokin PLMN-numero kuten GSM-, DCS- tai NMT- numero. Kutsuvan tilaajan puhelu ohjataan tietyn tunnistusehdon (trigger criteria) täyttyessä palvelun kytkentäpisteen kautta 15 älyverkon palvelun ohjauspisteeseen. Siellä käynnistyy keksinnön mukainen palvelu, joka muodostuu kahdesta vaihtoehtoisesta toimintatavasta.

Ensimmäisessä toimintatavassa älyverkko ei tiedä, minkä puhelinnumeron takaa kutsuttu tilaaja on tavoitet-20 tavissa. Tällöin kutsusanoma lähetetään samanaikaisesti haluttuihin numeroihin riippumatta siitä, minkä verkon numerosta on kyse. Niinpä kutsusanoma voidaan lähettää palvelun kytkentäpisteeseen liitetystä keskuksesta samanaikaisesti esimerkiksi sekä matkapuhelinkeskukseen, 25 joka edelleen lähettää radioteitse hakusanoman tilaajan sijaintialueelle, että kiinteän verkon vaihteeseen tai vaihdeverkkoon, joka edelleen kutsuu siihen liitetyn DECT-järjestelmän puhelinta. Kutsuva tilaaja kytketään siihen numeroon, josta ensimmäiseksi vastataan ja muut 30 signalointiyhteydet puretaan. Puhelun veloituslaskenta käynnistyy. Veloituslaskenta voi tapahtua älyverkon avulla tai kokonaan älyverkon toimesta eri kriteereihin perustuen. Kriteereinä voivat olla aika, a- ja/tai b-tilaajan luonne, paikka jne.. Kutsusanoma voidaan lähet-35 tää kaikkiin kutsuttua tilaajaa koskeviin tietokantaan 6 101443 tallennettuihin numeroihin tai se voidaan lähettää vain osaan niistä. Tästä toiminnasta, jossa kutsusanoma lähetetään samanaikaisesti useaan numeroon, käytetään jäljempänä tekstissä nimitystä "tulvahaku".

5 Toisessa toimintatavassa älyverkko tietää, missä tietokantaan tallennetuista monista numeroista kutsuttu tilaaja on tavoitettavissa. Tällöin kutsusanoma lähetetään vain tähän numeroon. Tästä toiminnasta, jossa kutsusanoma lähetetään vain yhteen määrättyyn numeroon, 10 käytetään jäljempänä tekstissä nimitystä "täsmähaku". Täsmähakutoiminnan yhteydessä älyverkon on siis tiedettävä kutsutun tilaajan sijainti. Se voi tietää sen siten, että palvelun tilaaja on ilmoittanut verkolle puhelinnumeron, jonne hän haluaa puhelut yhdistettävän.

15 Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hyväksi sitä tosiasiaa, että PLMN-verkkojen tapauksessa näiden verkkojen tietokannoissa on tieto siitä, onko tilaaja rekisteröitynyt verkkoon vai onko matkaviestin kytketty irti verkosta. GSM-verkon tapauksessa tieto on kotirekisterissä HLR.

20 PLMN-verkko voi ilmoittaa matkaviestintilaajan statuksen älyverkkoon automaattisesti aina statuksen muuttuessa tai älyverkko voi kysyä sitä.

Täsmähaku on erityisen edullinen silloin, kun tilaajalla on multimode-puhelin kuten yhdistetty GSM/DECT-25 puhelin. Toimistoympäristössä tai kotona tilaaja käyttää DECT-moodia ja GSM-moodi on kytketty irti. GSM-verkko on informoinut älyverkkoa tästä, joten kaikki puhelukutsut ohjataan täsmähaun mukaisesti suoraan DECT-numeroon. Toimistosta tai kotoa poistuessaan tilaaja kytkee puhe-30 limen GSM-moodiin tai moodin vaihto tapahtuu automaattisesti. Älyverkko saa tiedon tästä ja ohjaa tulevat puhelut suoraan GSM-puhelimeen. Tästä syystä keksinnön mukaista palvelua voidaan nimittää älykkääksi monitoimin-tapalveluksi IMS (Intelligent Multimode Service).

35 Jos kutsutun tilaajan sijainti ei ole älyverkon 7 101443 tiedossa, se lähettää hakukutsun tulvahakutoiminnalla tai kyselee tilaajan sijaintia ulkoisista tietokannoista, joista yhtenä esimerkkinä on GSM-verkon kotirekisteri HLR.

5 Tunnistusehtona, joka pakko-ohjaa puhelukutsun älyverkkoon, voi olla tietty prefiksi B-numerossa tai PLMN-verkkojen keskuksiin tallennettu tilaajaluokka (terminating IN category) ja kiinteän verkon keskuksissa esim. ICS (Intercept Service)-luokka. Numeroanalyysin 10 osoittaessa B-numeron kuuluvan tilaajaluokkaan ohjataan puhelu älyverkkoon. Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin kuvioihin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmää 15 yleisessä muodossa, kuvio 2 esittää vuokaaviona keksinnön periaatetta ja kuvio 3 esittää eri hakuvaihtoehtoja multimode-puhelimen tapauksessa.

20

Kuviossa 1 PSTN tarkoittaa yleistä puhelinverkkoa (Public Switched Telephone Network), johon voi liittyä useita DECT-järjestelmän mukaisia soluja. Ne voivat olla langattomia vaihteita tai langattomia tilaajaliittymiä, 25 joihin liitytään DECT-järjestelmän mukaisella puhelimella. Lisäksi kuviossa on esitetty matkapuhelinverkoista GSM-verkko ja NMT-verkko. Verkkojen ainakin joihinkin keskuksiin liittyy kiinteästi älyverkon IN palvelun kytkentäpiste SSP, joka tunnistaa IN-puhelut ja jonka kaut-·. 30 ta käyttäjät voivat käyttää älyverkon tarjoamia palvelu- '· ja tunnetulla tavalla. Palveluohjelmat sijaitsevat pal velun ohjauspisteessä SCP, joka käyttää hyväkseen palvelun datapisteen SDP tietokantoihin tallennettua käyttäjä- ja verkkodataa. SCP keskustelee SSP:n kanssa äly-35 verkon sovellusprotokollan INAP (Intelligent Network δ 101443

Application Protocol) avulla.

Selostetaan keksintöä seuraavan yleisen esimerkin avulla, jossa kutsuva tilaaja A haluaa tavoittaa B-ti-laajan. A-tilaaja on kiinteän lankaverkon tilaaja, mutta 5 yhtä hyvin hän voi olla matkapuhelinverkon tilaaja. Oletetaan, että B-tilaaja on GSM-tilaaja. Sen lisäksi hänellä on DECT-puhelin, jota hän käyttää esim. työpaikallaan. Eri tapahtumia on esitetty kuviossa rengastetuilla numeroilla. Pilkkuviiva esittää signalointiyhteyksiä ja 10 yhtenäinen viiva puhekanavaa. Oletetaan aluksi, että älyverkko ei tiedä kummasta puhelimesta kutsutun tilaajan tavoittaa. Tällöin palveluohjelma käyttää tulvahaku-toimintoa.

Kutsuva tilajaa näppäilee numeron, johon sisälty-15 vä tunnistusehto ohjaa puhelun älyverkkoon. Tunnistuseh-to voi olla määrätty prefiksi tai sen seikan havaitseminen, että B-numero kuuluu määrättyyn tilaajaluokkaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää järjestelyä, jossa tietyt B-numerot muodostavat tilaajaluokan, kuten esim.

20 yrityksen E kaikki numerot, jolloin yleinen kutsunumero on esim. muotoa 90299xxxx, ja kaikki tähän luokkaan kuuluvan numeron sisältävät kutsut ohjataan älyverkkoon. PSTN-verkon siirtolaite, tavallisimmin keskus, tunnistaa kyseessä olevan älyverkkopuhelun ja ohjaa puhelun äly-25 verkon palvelun kytkentäpisteeseen SSP, tapahtuma 1.

SSP analysoi numeroa ja lähettää sen jälkeen palvelupyynnön sekä kutsunumeron palvelun ohjauspisteeseen SCP, tapahtuma 3.

SCP vastaanottaa numeron ja käynnistää keksinnön 30 mukaisen palveluohjelman, tapahtuma 4. Palveluohjelma I.. tekee kyselyn SDP:n tietokantaan, tapahtuma 5, joka ha kee tilaajatiedoista tiedon, mitkä muut kohdenumerot liittyvät B-numeroon ja lähettää palveluohjelmalle koh-denumerolistan, joka sisältää kaikki palvelun tilaajan 35 rekisteröimät numerot, tapahtuma 6. Toiminta voi olla 9 101443 myös samantyyppinen kuin tunnetussa henkilökohtainen • puhelu -palvelussa, jolloin tietokannasta haetaan henki lökohtaista puhelinnumeroa vastaavat C-numerot. Palveluohjelma valitsee em. listasta GSM-numeron ja DECT-nu-5 meron ja antaa vasteena SSP:n aikaisemmassa vaiheessa 3 tekemälle palvelupyynnölle kohdenumerot, tässä tapauksessa GSM-numeron ja DECT-numeron, tapahtuma 7. Kohdenumerolta voi olla haluttu määrä ja edullisesti palvelun tilaaja voi halutessaan määrätä, mihinkä numeroihin 10 haku kohdistetaan. Tilaaja voi määrätä haun kohdistumaan esim. sillä hetkellä edullisimpaan puhelinnumeroon.

Keksinnön mukaisesti on vasteessa myös ohje lähettää puhelun aloitussanoma samanaikaisesti sekä GSM-verkon matkapuhelinkeskukselle MSC, että DECT-järjestel-15 män tiettyyn vaihteeseen/tukiasemaan. SSP suorittaa oman osuutensa puhelun alustuksesta sekä GSM-kohdenumeroon että DECT-kohdenumeroon, vaihe 8, jonka jälkeen keskus, johon SSP liittyy, suorittaa normaalit puhelun alustukset kyseisiin numeroihin, vaiheet 9 ja 10.

20 GSM-verkossa matkapuhelinkeskus MSC tietää B-ti- laajan sijainnin sijaintialueen tarkkuudella, joten ha-kukutsu välitetään asianomaisen tukiasemanohjaimen BSC ja sen ohjauksessa olevien tukiasemien kautta sijaintialueelle LA.

25 Samanaikaisesti GSM-verkossa tapahtuvat alustuk sen aikana lähetetään välittävän verkon merkin-annon esim. TUP- tai ISUP-merkinannon mukainen puhelunmuodos-tussanoma DECT-järjestelmän lähetin/vastaanottimeen, joka välittää kutsun edelleen radioteitse. Tässä vaiheessa 30 on signalointiyhteys muodostettu sekä GSM-verkkoon että DECT-järjestelmään, yhteydet 9 ja 10.

Kutsuttu tilaaja vastaa GSM-matkaviestimensä soittoon ja matkapuhelinkeskus MSC välittää tiedon tästä ts. merkinannon mukaisen vastaussanoman SSPihen liitty-35 vään keskukseen. SSP havaitsee peruspuhelumallissa BCSM

10 101443 asetetun laukaisuehdon täyttyneen ja ilmoittaa SCPille kutsutun tilaajan vastanneen GSM-verkosta. SCP purkaa signalointiyhteyden DECT-järjestelmän suuntaan ja käskee muodostamaan puheyhteyden kutsuvan ja kutsutun tilaajan 5 välille. Puheyhteyttä on kuviossa esitetty yhtenäisellä paksulla viivalla. Samalla käynnistetään puhelun laskutus ja muut tarvittavat puheluun liittyvät toiminnot sinänsä tunnetulla tavalla.

Keksintö on erityisen käyttökelpoinen, jos kahden 10 eri järjestelmän puhelimet, esim. DECT-puhelin ja GSM-puhelin, on yhdistetty yhdeksi multimode-puhelimeksi. Tällöin tilaaja voi toimisto- ja/tai kotiympäristössä käyttää DECT-puhelinominaisuutta, jolloin useimmiten puhelut ovat halvempia, mutta suurta liikkuvuutta ja hand-15 over-kykyä tarvittaessa hän käyttää GSM-puhelinominai-suutta. DECT-verkko, jossa tilaajan on mahdollista käyttää puhelimensa DECT-moodia, voi olla yrityksen vaihde-verkko, jossa roaming ja sijainninpäivitys ovat mahdollisia. Roaming on joko manuaalinen, jolloin tilaaja tul-20 lessaan toiseen radioverkkoon suorittaa sijainninpäivityksen samaan tapaan kuin analogisissa matkaviestinverkoissa vaihdettaessa maakoodia, tai automaattinen kuten digitaalisissa matkaviestinverkoissa. Tällöin keksinnön palveluohjelma käyttää toista toiminnetta -täsmähakua.

25 GSM-verkko tietää, onko tilaaja rekisteröitynyt verkkoon ts. onko puhelin päällä. Tieto on kotirekisterissä HLR.

Tämä tieto voidaan automaattisesti välittää palveluohjelman tietoon tai palveluohjelma voi itse kysyä sitä GSM-verkolta. Myös DECT-verkkoon voidaan asentaa toimin-30 ne, missä tietokantaan tallennetaan verkkoon sillä hetkellä rekisteröityneet tilaajat. Tieto välitetään älyverkon palveluohjelman tietoon. Näin multimode-puhelimen tapauksessa älyverkolla on tieto tilaajan sijainnista.

Jos tilaaja on DECT-verkossa, kuvio 1, hän kytkee 35 halvempia puheluja hyödyntääkseen GSM-moodin pois pääl- 11 101443 tä. Tällöin palveluohjelman tietokantaan välittyy tieto, että GSM-puhelinosa ei ole käytössä mutta DECT-puhe-linosa on. A-tilaajan kutsun tullessa palveluohjelmaan 1 ohjelma saa tietokannasta tiedon, mistä DECT-verkosta 5 kutsuttu tilaaja on tavoitettavissa. Tällöin kutsusanoma lähetetään täsmähakuna vain tähän numeroon. Kuviossa 1 signalointi 10 jää pois.

Vastaavasti jos tilaaja poistuu DECT-verkosta, hän rekisteröityy GSM-verkkoon ja kytkeytyy irti DECT-10 verkosta. GSM-verkon kotirekisteriin HLR tallentuu tieto tästä ja matkapuhelinkeskus informoi älyverkkoa. Vastaavasti DECT-verkko informoi älyverkkoa, ettei tilaaja ole tavoitettavissa DECT-numerostaan. A-tilaajan kutsun tullessa palveluohjelmaan 1 ohjelma saa tietokannasta tie-15 don, että kutsuttu tilaaja on tavoitettavissa vain GSM-verkosta, jolloin kutsusanoma lähetetään täsmähakuna vain GSM-numeroon. Kuviossa 1 signalointi 9 jää pois.

Kuviossa 2 on esitetty vuokaaviona edellä esite-• tyt toiminteet. Aluksi tunnistetaan B-numeron prefiksis- 20 tä tai numeron tilaajakategoriasta, onko kyseessä tavallinen puhelu vai IN-puhelu. Jälkimmäisessä tapauksessa puhelu väylöitetään älyverkkoon, joka hakee tietokannasta kutsutun tilaajan paikkatiedon. Tietokannassa voi olla päätelaitenumeroiden joukko, joihin liittyy esim.

25 jokin tavoitettavuusindeksi. Jos yksi indeksi osoittaa, että tilaaja on tavoitettavissa indeksiin liittyvästä numerosta, valitaan palvelutoiminteeksi täsmähaku ja kytketään soitto tähän numeroon. Jos mikään palveluin-deksi ei osoita tilaajan olevan indeksiin liittyvässä 30 numerossa, valitaan palvelutoiminteeksi tulvahaku ja välitetään hakukutsu kaikkiin tilaajalle määriteltyihin numeroihin.

Paikkatieto voidaan etsiä myös siten, että IN-verkko kysyy PLMN-verkoista ja DECT-verkoista, onko ti-35 laaja sillä hetkellä kytkeytynyt ko. verkkoon. Tiedon 12 101443 saatuaan älyverkon palveluohjelma suorittaa täsmähaun tai tulvahaun.

Kuviossa 3 on havainnollistettu keksintö erityisesti tapauksessa, jossa palvelun tilaajalla on multimo-5 de-puhelin, joka kykenee toimimaan sekä GSM-verkossa että DECT-verkossa. Tilaajalle tulee soitto joko kotinumeroon, GSM-numeroon tai DECT-numeroon. Kutsu väy-löitetään IN-verkon IMS-palveluun, joka suorittaa joko täsmähaun tai tulvahaun.

10 Täsmähaun suorittamiseksi IN-verkon on tiedettävä tilaajan sijainti. Sijainti voidaan ilmoittaa esim. seuraavasti: Maantieteellisesti etäällä toisistaan oleviin yhtiön toimistorakennuksiin bl, b2 ja b3 on kuhunkin asennettu paikallinen DECT-verkko. Tilajaan liikkuessa 15 toimipisteestä toiseen multimode-puhelimen DECT-osa rekisteröityy uuteen verkkoon joko tilaajan toimesta manuaalisesti tai automaattisesti. Jos tilaaja liikkuu toisen yhtiön tiloihin b4, hän voi tehdä sijainninpäivityksen soittamalla keksinnön mukaiseen älyverkon IMS-palve-20 luun ja ilmoittaa PBX verkon numeron, josta hänet tavoittaa. Jos tilaaja on kotona, rakennus h, hän voi tehdä sijainninpäivityksen kotipuhelimeensa soittamalla IN-verkkoon tai puhelin tekee sijainninpäivityksen automaattisesti. Jos tilaaja liikkuu edellä mainittujen 25 paikkojen ulkopuolella, hän kytkee multimode-puhelimensa GSM-moodin päälle, jolloin puhelimen sijainti päivittyy GSM-verkon kotirekisteriin HLR. Oletetaan tilaajan rekisteröityneen toimipisteen b2 DECT-verkkoon. Tällöin IMS-palvelu voi käyttää täsmähakua ja lähettää kut-30 susanoman ainoastaan DECT-verkkoon liitettyyn rakennu kseen b2. Tätä on esitetty täsmähakulohkosta lähtevällä nuolella. Jos paikkatieto osoittaisi tilaajan olevan rakennuksessa b4, lähettäisi täsmähaku kutsusanoman vain tämän rakennuksen vaihteeseen. Tätä on esitetty katko-35 viivanuolella.

13 101443

Jos IMS-palvelu ei tiedä palvelun tilaajan sijaintia, se lähettää hakusanoman kaikkiin palveluohjelman tietokannasta hakemiin numeroihin, tässä esimerkissä kotinumeroon, GSM-numeroon ja DECT-numeroon. Siihen ti-5 laajalaitteeseen, josta ensimmäisenä vastataan, muodostetaan puheyhteys ja muut yhteydet puretaan. Tulvahaussa lähteviä kutsusanomia on esitetty tulvahakulohkosta lähtevillä nuolilla.

Edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot 10 on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammattimiehille tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelmat ilman, että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä. Puhelun las-15 kutus voidaan toteuttaa joko IN-verkon toimesta ja/tai kutsuvan tilaajan verkon toimesta. Puhelun reitityksen hoitaa älyverkon palvelun kytketätoiminto SSF muiden IN-funktioiden avulla. Palvelun tilaajahallinta on ideaali-tapauksessa yksi sähköinen lomake, jolla tehdään tarvit-20 tavat tilaajamäärittelyt keskitetysti. Voidaan myös lähettää erilaisia ääniviestejä kutsuvalle tilaajalle, joilla tiedotetaan poikkeavasta puhelusta ja ilmoitetaan puhelun hintatietoja.

Claims (10)

14 101443

1. Menetelmä puheyhteyden aikaansaamiseksi kutsuvan tilaajan ja sellaisen kutsutun tilaajan välille, 5 jolle on määritelty useita päätelaitteen numeroita, jossa menetelmässä kutsu väylöitetään tunnistusehdon täyttyessä älyverkon palveluohjelmaan, tunnettu siitä, että menetelmässä haetaan kutsutun tilaajan sijaintitieto kun kut-10 sutun tilaajan sijainti on tuntematon, lähetetään kutsu- masanoma ohjelman ensimmäisessä toimintatavassa useaan päätelaitteen numeroon samanaikaisesti ja puheyhteys muodostetaan kutsuvan tilaajan päätelaitteen ja kutsutun tilaajan sen päätelaitteen välille, joka ensimmäisenä 15 vastaa soittoon, kun kutsutun tilaajan sijainti tiedetään, lähetetään kutsumasanoma ohjelman toisessa toimintatavassa vain yhteen ennalta määrättyyn numeroon ja puheyhteys muodostetaan tähän numeroon liittyvään päätelaitteeseen 20 sen vastattua soittoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palveluohjelma selvittää, minkä päätelaitteen numeron kutsuttu tilaaja on mahdollisesti etukäteen asettanut ensisijaiseksi numeroksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikään numero ei ole ensisijainen numero, jolloin palveluohjelma siirtyy mainittuun ensimmäiseen toimintatapaan.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, .' 30 tunnettu siitä, että yhden numeron ollessa ensi sijainen numero palveluohjelma asettaa kyseisen numeron ennaltamäärätyksi numeroksi ja siirtyy mainittuun toiseen toimintatapaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen menetel-35 mä, tunnettu siitä, että kutsusanoma lähetetään 15 101443 jokaiseen tilaajalle määriteltyyn numeroon.

6. Patenttivaatimuksen 2 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yksi numeroista on PLMN-matkaviestinjärjestelmän puhelinnumero ja et- 5 tä tilaajan tehdessä sijainninpäivityksen tähän järjestelmään tästä puhelinnumerosta tulee automaattisesti ensisijainen numero.

7. Patenttivaatimuksen 2 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yksi numerois- 10 ta on PLMN-matkaviestinjärjestelmän puhelinnumero ja ainakin yksi on DECT-järjestelmän puhelinnumero ja että toinen näistä numeroista on ensisijainen numero.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätelaite on sekä GSM- 15 järjestelmässä että DECT-järjestelmässä toimiva multimo- de-päätelaite ja että vain toinen numero voi olla ensisijainen numero.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnistusehto on B-numeroon 20 sisältyvä prefiksi.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnistusehto on B-numeron tilaajaluokka. « 101443 16