FI100564B - Menetelmä transitiometriikan muodostamiseksi ja solukkoradiojärjestelm än vastaanotin - Google Patents

Description

100564

Menetelmä transitiometriikan muodostamiseksi ja solukkora-diojärjestelmän vastaanotin

Keksinnön kohteena on menetelmä transitiometriikan 5 muodostamiseksi Viterbi-dekoodauksen kovototeutukseen perustuvassa digitaalisessa solukkoradiojärjestelmän vas-taanottimessa, jossa järjestelmässä käytetään ennalta määrättyä metriikkaa ja signaali on yhdellä tai useammalla konvoluutiokoodilla koodattu.

10 Keksinnön kohteena on lisäksi digitaalisen solukko- radiojärjestelmän vastaanotin, joka käsittää Viterbi-dekoodauksen transitiometriikan laskentayksikön kovototeu-tuksen, jossa järjestelmässä käytetään ennalta määrättyä metriikkaa ja signaali on yhdellä tai useammalla konvoluu-15 tiokoodilla koodattu.

Konvoluutiokoodi on rekursiivinen ja se muodostetaan tunnetulla tavalla äärellistilaisella kooderilla, jonka tila riippuu vain aikaisemmista koodin symboleista. Konvoluutiokoodin koodisanat, jotka ovat bittejä tai bittikom-20 binaatioita edustavia symboleita, voidaan esittää trellis- eli hilakaavion avulla. Trellis edustaa Viterbi-dekoodauksen tilojen ja vastaanotettujen symbolien riippuvuutta toisistaan. Trellistä hyväksi käyttämällä päätellään vastaanotetut symbolit. Konvoluutiokooderi voidaan ajatella 25 siirtorekisteriksi, jonka pituus on m ja siten se voidaan esittää korkeintaan m-astelukuisella polynomilla. Tällöin polynomin kertoimet edustavat suodattimen tappeja (tap), ja polynomeja kutsutaan konvoluutiokoodin generoiviksi polynomeiksi. Konvoluutiokoodauksessa syntyvällä redun-30 danssilla vähennetään kanavan lähetettyyn sanomaan aiheuttamia virheitä, ja on tunnettua tekniikkaa käyttää konvoluutiokoodauksessa useita generoivia polynomeja samassa signaalissa, jolloin yhdestä lähetettävästä bitistä tulee bittikombinaation käsittävä symboli.

35 Äärellistilaisessa aikadiskreetissä Markovin proses- 100564 2 sissa valkoisen kohinan vaikuttaessa, millaiseksi digitaalisen solukkoradiojärjestelmän olosuhteet oletetaan, vi-terbi-algoritmi on optimaalinen rekursiivinen algoritmi.

Viterbi-dekoodaus vastaanotetulle signaalille voidaan suo-5 rittaa solukkoradiojärjestelmän tukiasemalla tai tilaaja-päätelaitteella. Vastaanottimen Viterbi-lohkossa etsitään konvoluutiokoodatun sanoman trellis, jolloin lasketaan lähetetyn sanoman konvoluutiopolynomiin perustuva transi-tiometriikka. Siten Viterbi-dekoodauksessa ilmaistaan lä-10 hetettyä informaatiota vastaavat symbolit, jotka edustavat lähetetyn sanoman bittejä tai bittikombinaatioita. Viter-bi-algoritmia käytetään tunnetusti signaalin ilmaisussa ja dekoodauksessa. Viterbi-algoritmi tuottaa signaalista ML-sekvenssin estimaatin (ML = Maximum Likelihood) ja pehmeät 15 päätökset kanavan dekoodausfunktioille. ML-estimaatti kä sittää estimaatit signaalin käsittämistä symbolijaksoista. ML-menetelmää on esitelty kirjassa Proakis, J., G.: Digital Communications, McGraw-Hill Book Company, 1989, kappale 4.2 ja Viterbi-algoritmin kovototeutusta on esitelty 20 julkaisussa Fettweis, G., Meyer, H.: High-Speed Parallel Viterbi Decoding: Algorithm and VLSI-Architecture, IEEE Communications Magazine, Voi. 29(5), 1991, jotka otetaan tähän viitteiksi.

Koska Viterbi-algoritmi on kuitenkin usein liian 25 vaativa toimenpide digitaaliselle signaalinkäsittelyohjel- malle vastaanottimen sallimassa prosessointiajassa, sitä varten joudutaan käyttämään erillistä Viterbi-kovoa. Kovo-lohko on tunnetuissa ratkaisuissa konvoluutiopolynomikoh-tainen, josta seuraten kovoratkaisu tulee suunnitella ja 30 toteuttaa uudelleen, jos konvoluutiokoodin generoivia polynomeja muutetaan. Tätä on selostettu tarkemmin julkaisuissa J. Hagenouer, P. Hoeher: A Viterbi Algorithm with Soft-decision Outputs and its Applications, IEEE GLO-BECOM 1989, Dallas, Texas, November 1989, ja kirjassa 35 Proakis, J., G. : Digital Communications, McGraw-Hill Book 11 100564 3

Company, 1989, kappaleet 5.3.2, 5.3.3 ja 5.3.4, jotka otetaan tähän viitteeksi.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin toteuttaa vastaanotin, jonka kovoratkaisua ei tarvitse vaihtaa 5 konvoluutiokoodauksen muuttamisen tai uusien konvoluutio-polynomien lisäämisen takia. Viterbi-lohkosta voidaan tehdä ohjelmoitava, kun transitiometriikan laskuyksikkö ottaa huomioon mahdollisuuden käyttää erilaisia konvoluutiopo-lynomej a.

10 Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että talletetaan konvoluutiokoodin generoivien polynomien kertoimet yhteen tai useampaan toistuvasti sisällöltään muutettavaan muistivälineeseen, maskataan Viterbi-dekoodauksen tila muisti-15 välineisiin talletettujen konvoluutiokoodin generoivien polynomien kertoimilla ja muodostetaan konvoluutiokoodin generoivien polynomien kertoimilla maskatun Viterbi-dekoodauksen tilan pariteettia kuvaava bitti, jolla ohjataan transitiometriikan muodostamista.

20 Keksinnön mukaiselle digitaalisen solukkoradiojär jestelmän vastaanottimella on tunnusomaista, että vastaanotin käsittää yhden tai useamman muistivälineen, johon konvoluutiokoodin generoivan polynomin kertoimet on sovitettu talletettavaksi ja jonka sisältö on sovitettu tois-• 25 tuvasti muutettavaksi, että vastaanotin käsittää maskaus- välineet, joihin talletetuilla konvoluutiokoodin generoivan polynomin kertoimilla Viterbi-dekoodauksen tila on sovitettu maskattavaksi ja että vastaanotin käsittää pari-teettivälineet, jotka on sovitettu muodostamaan maskatun 30 Viterbi-dekoodauksen tilan pariteettia kuvaava bitti, joka on sovitettu ohjaamaan vertailuvälineitä, joilla muodostetaan transitiometriikka.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan useita etuja. Siinä yhdistetään ohjelmallisen ja kovototeutusta-35 van edut tekemällä Viterbi-dekooderin kovototeutuksellinen 100564 4 transitiometriikan laskuyksikkö ohjelmoitavaksi. Näin ratkaisulla on mahdollista muuttaa viterbi-dekoodauksen kon-voluutiopolynomeja ASIC-ratkaisussa ilman ASIC-ratkaisun uudelleen suunnittelua. Tämä säästää aikaa ja rahaa esi-5 merkiksi silloin, kun uusi kanavan koodausfunktio otetaan käyttöön GSM-järjestelmän tukiasemalla.

Keksinnön mukaisen menetelmän edulliset suoritusmuodot ilmenevät myös oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista ja keksinnön mukaisen solukkoradiojärjestelmän 10 edulliset toteutusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio l esittää trellis-kaaviota, 15 kuvio 2 esittää Viterbi-lohkon rakennetta oleelli silta osiltaan, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen ohjelmoitavan transitiometriikan laskentayksikön rakennetta, kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen transitiolasken-20 tayksikön rakennetta ja kuvio 5 esittää solukkoradiojärjestelmän vastaanotinta oleellisilta osiltaan.

Keksinnön mukaista kovoratkaisua voidaan käyttää radiojärjestelmissä, joissa suoritetaan Viterbi-dekoodaus 25 vastaanotetulle signaalille. Tyypillisenä järjestelmänä toimii esimerkiksi solukkoradiojärjestelmä, erityisesti GSM-järjestelmä, ja vastaanottimena voi tällöin toimia tukiasema tai tilaajapäätelaite.

Sitä miten Viterbi-algoritmi toimii, voidaan havain-30 nollistaa kuvion 1 esittämän kahdeksan-tilaisen trellis- eli hilakaavion avulla. Kun kanavan estimoitu impulssivas-te on N-symbolinen, Viterbi-dekoodaus siirtyy tunnettuun tilaan käymällä läpi N - 1 tunnettua symbolia. Nämä N symbolia esiintyvät siten trellis-kaavion tilassa ja tilasta 35 siirtymässä. Näin trellis-kaavio käsittää 2N* 1 tilaa. Im- l! 100564 5 pulssivaste on tavallisesti 5-symbolinen, jolloin tiloja on 16 (kuvioissa 1 tiloja on selvyyden vuoksi vain 8) . Ratkaistaessa Viterbi-algoritmia trellis-kaaviossa edetään vasemmalta oikealle, mikä edustaa trelliksessä tapahtuvien 5 tapahtumien aikajärjestystä. Kustakin pisteestä eli tilasta voidaan edetä kahteen eri pisteeseen, mikä tapahtuu kahta eri polkua pitkin riippuen vastaanotetusta bitistä. Metriikassa oleva tila edustaa ikkunaa, josta näkyy kerrallaan vain muutama bitti, tavallisesti neljä bittiä, 10 päättymättömässä, bittijonossa. Ikkunasta näkyvästä muutaman bitin jonosta putoaa aina yksi bitti pois, kun metriikassa edetään tilasta toiseen, ja samalla jonon vastakkaiseen päähän tulee uusi, vastaanotettu bitti. Vastaanotetun bitin selvittämiseksi kussakin pisteessä valitaan parempi 15 siihen tulevista poluista ja talletetaan tämä tieto muistiin. Pelkän kovan bittipäätöksen (0 tai 1) sijasta voidaan tallettaa myös tieto päätöksen hyvyydestä (ns. pehmeä päätös), jolloin jokaista trellis-kaavion pistettä kohti vaadittu muistin määrä kasvaa. Keksinnön mukaisessa rat-20 kaisussa käytetään ennalta määrättyä metriikkaa, joka mää-räytyy järjestelmässä käytettyjen konvoluutiokoodin generoivien polynomien avulla. Polynomien lukumäärä määrittää sen, kuinka monta lähetettävää bittiä vastaa yhtä koodattua bittiä ja asteluku on nähtävissä polynomien suurimmas-.25 ta asteluvusta.

Viterbi-algoritmi voidaan esittää myös lohkokaaviona kuten kuviossa 2. Viterbi-dekooderi käsittää transitiomet-riikan laskuyksikön (Transition Branch Metrics Unit, BMU) 21, valinta-yksikön (Add-Compare-Select Unit, ACS) 22, 30 muistiyksikön (Survivor Memory Unit, SMU) 23 ja kumulatiivisen metriikan yksikön (Cumulative Metrics Memory, CUM) 24. Vastaanotettu data 25 syötetään transitiometriikan laskuyksikköön 21. Transitiometriikan laskuyksikössä 21 muodostetaan kussakin pisteessä eli tilassa kummastakin 35 mahdollisesta pisteestä mainittuun pisteeseen tulevaa pol- 100564 6 kua vastaava arvo perustuen lähetyksen konvoluutiokoodauk-seen. Valinta-yksikössä 22 verrataan laskettuja suureita keskenään, valitaan paremman tuloksen antava arvo, ja lisätään mainittu arvo kumulatiivisen metriikan yksiköstä 24 5 saatavaan summaan, joka arvo talletetaan kumulatiivisen metriikan yksikköön 24 seuraavan sarakkeen laskentaa varten. Saatu arvo talletetaan myös oikean polun jäljitystä varten muistiyksikköön 23. Kumulatiiviseen metriikkaan 24 on talletettuna siihen asti lasketut arvot sarakkeen kuta-10 kin pistettä kohti. Nollaamalla kumulatiivinen metriikka 24, poistetaan kumulatiivisesta metriikasta 24 kaikki sinne talletetut arvot, jolloin seuraavasta Viterbi-dekoodauksesta tulee edellisestä riippumaton. Oikean polun jäljitys suoritetaan muistiyksikössä 23 käymällä läpi trel-15 lis-kaaviota oikealta vasemmalle tunnetun tekniikan mukaisesti. Dekoodatut symbolit 26 saadaan muistiyksikön 23 lähdöstä.

Otetaan nyt lähempään tarkasteluun keksinnön kohteena erityisesti oleva transitiometriikan laskentayksikkö 20 21, jonka lohkokaaviosta on esitetty esimerkki kuviossa 3.

Transitiometriikan laskentayksikkö 21 käsittää keksinnön edullisessa toteutusmuodossa jokaiselle käytetylle konvoluutiokoodin generoivalle polynomille omat laskentaväli-neet. Transitiolaskentayksiköitä (CALC_TR) 31, 32, 33 ja 25 34 tarvitaan ainakin niin monta kuin järjestelmässä käy tettyjä konvoluutiokoodejakin. Jokaisen transitiolasken-tayksikön 31, 32, 33 ja 34 tulona on Viterbi-dekoodauksen tila STATE ja yhdet kertoimet kustakin konvoluutiokoodin generoivasta polynomista POL_0, POL_l, POL_2 ja POL_3 ja 30 vastaanotettu Viterbi-dekoodaukseen tuleva polynomiin liittyvä symboli, joka on edullisesti pehmeän päätöksen bitti SOFT_BITO, S0FT_BIT1, SOFT_BIT2, SOFT_BIT3. Polynomit POL_0, POL_l, POL_2 ja POL_3 ovat keksinnön mukaisessa ratkaisussa ohjelmoitavissa transitiolaskentayksik-35 köön 31, 32, 33 ja 34. Jos Viterbi-dekoodaukseen tuleva I; 100564 7 symboli on pehmeän päätöksen bitti, etuna on, että se käsittää varsinaisen informaation siirtoon liittyvän bitin lisäksi tiedon bitin arvon varmuudesta. Tämä bitti voi myös olla kovan päätöksen bitti, kun ei välitetä bittipää-5 töksen varmuudesta. Jokaisen transitiolaskentayksikön 31, 32, 33 ja 34 lähtönä ovat bitit, jotka edustavat Viterbi-dekoodauksen trellis-kaaviossa (kuvio l) polkuja sen mukaan kumpaa mahdollista polkua kuhunkin tilaan on tultu. Eli lähdöt kertovat sen, onko bittiä "1" parillinen (even) 10 vai pariton (odd) määrä. Lähdön pariteetti kertoo siten sen, mikä on se bitti, joka putoaa trelliksen tilan symbolijonosta pois, kun uusi, vastaanotettu bitti liittyy symbolijonon vastakkaiseen päähän. Nämä transitiolaskentayksikön 31, 32, 33 ja 34 lähtöjen parilliset kombinaatiot 15 viedään summaimille 35 ja lähtöjen parittomat kombinaatiot viedään summaimelle 36, jotka molemmat summaimet 35 ja 36 toimivat keksinnön edullisessa ratkaisussa yksinkertaisimmin kahden komplementtilogiikalla, kun käytössä on pehmeät bittipäätökset. Nämä summaimet laskevat eri transitiolas-20 kentayksiköiden 31, 32, 33 ja 34 yksittäisten transitioi-den summan ja siten kompensoivat mahdollisesti joihinkin koodauksiin siirtotiellä syntyneitä virheitä. Summaimien 35 ja 36 lähdöt menevät valinta-yksikölle 22 ja muut Viterbi-dekoodauksen lohkot 22, 23 ja 24 ovat tunnetun 25 tekniikan mukaisia.

Transitiolaskentayksikön 31 yhtä toteutustapaa on esitetty tarkemmin kuviossa 4. Transitiolaskentayksikkö 31 käsittää keksinnön edullisessa toteutusmuodossa muistivälineet 41, maskausvälineet 42, pariteettivälineet 43, 30 transitiometriikan muodostamislohkot 44 ja 45 ja pariteettivälineet 46. Muistivälineinä 41 toimii edullisesti siir-torekisteri. Maskausvälineinä 42 toimivat edullisesti JA-portit. Vertailuvälineet 44 ja 45, jotka ohjaavat transitiometriikan muodostumista, ovat komplementointivälineitä, 35 jotka muodostavat kahden komplementin, kun käytössä pehme- 100564 8 ät bittipäätökset. Pariteettivälineet 43 ja 46 ovat edullisesti parittomuuselimiä, jolloin ulostulona on "1", jos parittomuuselimelle tulleiden "l":ten määrä on pariton. Pariteettivälineinä 43 toimii edullisesti pois sulkeva 5 TAI-portti.

Tarkastellaan transitiolaskentayksikön 31 toimintaa lähemmin käyttämällä esimerkkinä konvoluutiokoodin generoivana polynomina (POL kuviossa 4) polynomia F(D) = D2 + l. Tässä F(D) tarkoittaa funktiota F muuttujalla D. Po-10 lynomin yleinen muoto on F(D) = f^D"'1 + fn_2Dn"2 + . . . + fiD + f0, missä fn_x, . . ., f0 ovat muuttujan D kertoimia. Esimerkin mukaisessa tapauksessa f2 on l, f2 on 0 ja f0 on l eli matriisimuotoinen (tässä vektorimuotoinen) f on f = [10 1] . Siirtorekisterin 41 sisällöksi tulee näin f eli 10 1, 15 siten että kuviossa 4 LSB (Least Significant Bit) on ylinnä ja MSB (Most Significant Bit) alinna, kuten kuvioon on esimerkin vuoksi merkitty. JA-porttien 42 avulla polynomin biteillä maskataan kunkin hetkisestä ja vastaanotetuista biteistä riippuvasta Viterbi-dekoodauksen tilasta koodauk-20 sen kannalta merkityksetön osa pois eli tämän esimerkin tapauksessa keskimmäinen bitti 0. Oletetaan että ollaan tilassa STATE on 01. Tällöin tilan STATE LSB (Least Significant Bit) on 0 ja MSB (Most Significant Bit) on 1. Molempien JA-porttien 42 lähdöksi tulee tällöin 0. Nämä läh-25 döt menevät pariteettivälineelle eli tässä tapauksessa parittomuuselimelle eli edelleen tässä tapauksessa pois sulkevalle TAI-portille 46. Parittomuuselimen 46 lähtö COMPe-ven kytketään vertailuvälineille 45, jonka lähdöksi tulee 0 eli TReven on 0. Polynomin korkeimman asteisen termin 30 kerroin kytketään siirtorekisteristä 41 suoraan pois sulkevalle TAI-portille 43, jonka toiseksi tuloksi kytketään parittomuuselimen 46 lähtö. Portin 43 lähtö COMPodd kytketään vertailuvälineille 44, jonka toisena tulona on vastaanotettu symboli SOFT_BIT. Bitit, COMPodd ja COMPeven, 35 edustavat ennustetta siitä, mikä bitti putoaa pois trel- 100564 9 liksen tilan symbolijonosta, kun siirrytään tilasta toiseen. Kun COMPodd on 1, se tarkoittaa, että tilasta putoavaksi ennustettu bitti on 1 ja kun COMPeven on 1 putoavaksi ennustettu bitti on 0. Tässä käytetty 0 voi vastata 5 binaarijärjestelmän 0:aa tai l:tä ja samalla tavalla 1 voi vastata binaarijärjestelmän 0:aa tai l:tä riippuen siitä, miten keksinnön mukaisessa järjestelmässä sovitaan. Vertaamalla vastaanotettua bittiä SOFT_BIT ennusteeseen COMPodd ja COMPeven tiedetään, kumpi ennuste on lähempänä 10 oikeaa. Kun vastaanotettu bitti SOFT_BIT on pehmeän päätöksen mukainen, ennusteen (COMPodd ja COMPeven) ja vastaanotetun bitin SOFTJBIT etäisyys lasketaan ja etäisyyden perusteella päätellään, kumpi bitti on todennäköisemmin otettu vastaan. Täten muodostetaan transitiometriikka.

15 Vertailuvälineinä 44 ja 45 voi toimia esimerkiksi kahden komplementointikomponentti. Kun käytetään useita konvoluutiokoodin generoivia polynomeja, ilmaisussa käytetään vastaavasti useita transitiolaskentayksiköitä 31, 32, 33 ja 34, kuten on selitetty liittyen kuvioon 3.

20 Pariteettivälineille 46 tarvitaan periaatteessa vas taavanlainen pari, johon on kytketty maskattujen tilojen lähdöt ja konvoluutiokoodin generoivien polynomien kertoimet samoin kuin pariteettivälineille 46. Näin usein moni-tuloista komponenttia ei kuitenkaan käytännössä tarvita, 25 koska polynomin korkeinta astelukua vastaavaa tilaa ei ole ja täten pariteettivälineiden 46 parina toimii edullisesti kaksituloinen pois sulkeva TAI-portti, johon on kytketty pariteettivälineiden 46 lähtö ja polynomin korkeinta aste-lukua vastaava kerroin.

30 Tarkastellaan nyt lähemmin keksinnön mukaista soluk- koradiojärjestelmän vastaanotinta, jonka lohkokaavio on olennaisin osin esitetty kuviossa 5. Vastaanotin käsittää antennin 51, jolla vastaanotettu signaali viedään ilmaisimelle 52 (DETECTOR) . Signaali etenee edelleen vastaanot-35 timen keksinnölliseen osaan, joka on Viterbi-dekoodausvä- 100564 10 line 53 (VITERBI DECODING). Viterbi-dekoodauksen jälkeen signaali etenee muille vastaanottimen signaalikäsittelyvä-lineille 54 (POST PROCESS) . Ilmaisuvälineissä 52 radiotaa-juusosat tavallisesti muuntavat signaalin välitaajuudelle, 5 minkä jälkeen ilmaisuvälineet muuntavat signaalin analogisesta digitaaliseksi. Ilmaisuvälineet 52 voivat edelleen esimerkiksi suodattaa signaalia. Ilmaisin 52 käsittää usein myös ainakin lomituksen purkamisen. Se, miten ilmaisin 52 toimii, ei ole oleellista keksinnön mukaisen ratio kaisun kannalta. Viterbi-dekoodausvälineet 53 toimivat keksinnön mukaisen Viterbi-dekoodauksessa käytettävän transitiometriikan muodostusperiaatteella ja Viterbi-de-koodausvälineiden 53 lähtönä on dekoodatut symbolit. Viterbi-dekoodausvälineen 53 tarkempi rakenne ja toiminta 15 on esitetty kuvioiden 2, 3 ja 4 yhteydessä. Muissa signaa-linkäsittelyvälineissä 54 tapahtuu esimerkiksi lähdedekoo-daus ja signaalin muuntaminen käyttäjälle sopivaan muotoon esimerkiksi kaiuttimesta tulevaksi puheeksi.

Keksinnön mukaisessa edullisessa toteutustavassa 20 tieto siitä, mitä konvoluutiokoodin generoivia polynomeja järjestelmässä käytetään tai otetaan käyttöön, lähetetään vastaanottimille järjestelmässä käytetyn signaloinnin kautta. Tällä tavoin vältytään esimerkiksi siltä, että jokaiselle tukiasemalle erikseen pitäisi lähettää ihminen ' 25 asennuslaitteen kanssa vaihtamaan polynomin kertoimet, silloin kun järjestelmässä otetaan käyttöön uusi konvoluutiokoodi. Vastaanotin ottaa vastaan ja tallettaa lähetetyt kertoimet muistivälineisiin 41. Tiedot uusista polynomeista voidaan kuitenkin syöttää muistivälineisiin 41 myös 30 vastaanottimeen toiminnallisesti kytketystä latauslaitteesta .

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan 35 muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

li

Claims (10)

100564

1. Menetelmä transitiometriikan muodostamiseksi Vi-terbi-dekoodauksen kovototeutukseen perustuvassa digitaa- 5 lisessa solukkoradiojärjestelmän vastaanottimessa, jossa järjestelmässä käytetään ennalta määrättyä metriikkaa ja signaali on yhdellä tai useammalla konvoluutiokoodilla koodattu, tunnettu siitä, että talletetaan konvoluutiokoodin generoivien polynomien 10 kertoimet yhteen tai useampaan toistuvasti sisällöltään muutettavaan muistivälineeseen (41) , maskataan Viterbi-dekoodauksen tila muistivälineisiin (41) talletettujen konvoluutiokoodin generoivien polynomien kertoimilla ja 15 muodostetaan konvoluutiokoodin generoivien polynomi en kertoimilla maskatun Viterbi-dekoodauksen tilan pariteettia kuvaava bitti, jolla ohjataan transitiometriikan muodostamista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä t u n - 20. e t t u siitä, että useampaan kuin yhteen konvoluutiokoodin generoivaan polynomiin liittyvät transitiomet-riikat muodostetaan laskemalla kuhunkin polynomiin liittyvät transitiot erikseen ja yhdistämällä näin muodostetut transitiot. 2 5 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä tun nettu siitä, että useampaan kuin yhteen konvoluutiokoodin generoivaan polynomiin liittyvien transitioiden yhdistäminen suoritetaan summaamalla parillisten ja parittomien pariteettien transitiot erikseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tun nettu siitä, että kuhunkin koodiin liittyvä transi-tiometriikka muodostetaan siten, että verrataan vastaanotettua symbolia pariteettivälineillä muodostettuun ennusteeseen käyttämällä kahden komplementointia.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä t u n - c 100564 n e t t u siitä, että konvoluutiokoodin generoivien polynomien kertoimet lähetetään vastaanottimen muistivälineisiin (41) tallettamista varten solukkoradiojärjestelmän signaloinnin kautta.

6. Digitaalisen solukkoradiojärjestelmän vastaan otin, joka käsittää Viterbi-dekoodauksen transitiometrii-kan laskentayksikön (21) kovototeutuksen, jossa järjestelmässä käytetään ennalta määrättyä metriikkaa ja signaali on yhdellä tai useammalla konvoluutiokoodilla koodattu, 10 tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää yhden tai useamman muistivälineen (41) , johon konvoluutiokoodin generoivan polynomin kertoimet on sovitettu talletettavaksi ja jonka sisältö on sovitettu toistuvasti muutettavaksi, 15 että vastaanotin käsittää maskausvälineet (42) , joi hin talletetuilla konvoluutiokoodin generoivan polynomin kertoimilla Viterbi-dekoodauksen tila on sovitettu maskat-tavaksi ja että vastaanotin käsittää pariteettivälineet (43 ja 20 46), jotka on sovitettu muodostamaan maskatun Viterbi-de- koodauksen tilan pariteettia kuvaava bitti, joka on sovitettu ohjaamaan vertailuvälineitä (44 ja 45), joilla muodostetaan transitiometriikka.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen vastaanotin t u n-25 n e t t u siitä, että vastaanotin käsittää useita erillisiä transitiolaskentavälineitä (31, 32, 33 ja 34), joista kukin laskentaväline (31, 32, 33 ja 34) on sovitettu muodostamaan yhden konvoluutiokoodin generoivaan polynomiin liittyvän transitiometriikan laskemalla kuhunkin polyno- 30 miin liittyvät transitiot erikseen ja että vastaanotin käsittää yhdistämisvälineet (35 ja 36), jotka on sovitettu yhdistämään näin muodostetut transitiot.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vastaanotin tunnettu siitä, että vastaanottimen käsittämät transiti- 35 oiden yhdistämisvälineet (35 ja 36) ovat summaimia, jotka I* 100564 on sovitettu toimimaan siten, että parillisten ja parittomien pariteettien transitiot summataan erikseen.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen vastaanotin tunnettu siitä, että muistivälineet (41), jotka on sovi- 5 tettu tailamaan konvoluutiokoodin generoivan polynomin kertoimet, on ohjelmoitava rekisteri.

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen vastaanotin tunnettu siitä, että vertailuvälineet (44 ja 45) ovat kahden komplementointipiiri. 100564