FI100083B - Päätelaite - Google Patents

Description

100083 Päätelaite

Keksinnön kohteena on päätelaite solukkoradiojärjestelmässä, joka käsittää maksuliikennettä ohjaavan yksi-5 kön, joka laite käsittää solukkoradiolähetinvastaanotti-men.

Solukkoradiojärjestelmien yleistyessä ja niiden kuuluvuusalueiden kasvaessa korvatessa monin paikoin kiinteillä lankapuhelinyhteyksillä toteutettuja järjestelmiä 10 on tullut tarpeelliseksi kehittää solukkopuhelinjärjestel-miä hyödyntäviä maksupuhelimia. Tarve tällaisille puhelimille on esimerkiksi seudulla, missä kiinteitä lankapuhe-linyhteyksiä ei ole rakennettu, tai sovelluksissa, joissa maksupuhelin sijoitetaan ympäristöön, missä yhteyttä kiin-15 teään verkkoon ei ole helposti saatavilla, kuten esimerkiksi liikkuvat kulkuneuvot.

Tunnetut maksupuhelinratkaisut, joissa puhelin käyttää radiotietä yhteyden muodostuksessa, ovat toteutettu kuvion 1 mukaisella järjestelyllä. Tunnetut järjestelyt 20 käsittävät telepäätelaitteen 10, joka on perinteisen puhe-linkojeen kaltainen laite, joka käsittää valintavälineen 10a puhelinnumeron muodostamista varten sekä kuulokkeen 10b. Telepäätelaite 10 voi olla esimerkiksi 2-äänivalin-tainen tai pulssivalintainen puhelinkoje, telefax, modeemi 25 tai muu vastaava laite. Telepäätelaite 10 on kytketty te-leadapteriin 11 perinteisen kaksilankayhteyden 13 avulla.

.. Teleadapteriin on siirtoyhteyden 14, kuten esimerkiksi • · · "... väyläliitännän tai vastaavan avulla kytketty solukkoradio- • · · lähetinvastaanotin 12. Lähetinvastaanotin 12 voi olla esi-: 30 merkiksi tavallinen solukkopuhelin ilman käyttäjäliityn- tää. Teleadapterin 11 tarkoituksena on sovittaa radiolähe- • · · \ tinvastaanottimen käyttäjäliityntä ja sähköinen liityntä vastaamaan kiinteän lankapuhelinverkon kaksi johtimisen • ' tilaajaliitynnän ominaisuuksia, eli sovittaa perinteisen 35 maksupuhelimen käyttäjäliitynnän tarjoavan telepäätelait- 100083 2 teen 10 toiminta solukkoradiojärjestelmän radiolähetinvas-taanottimen 12 toimintaan. Rakenteellisesti teleadapteri on voitu integroida radiolähetinvastaanottimen yhteyteen, mutta vastaavat liitynnät (kaksilankaliityntä ja väylälii-5 tyntä) ovat kuitenkin havaittavissa.

Operaattorin kannalta olennainen maksupuhelimen ominaisuus on seuranta- ja ohjaustietojen välittäminen maksupuhelimesta operaattorille. Nämä tiedot, joita kutsutaan jatkossa puheludataksi, käsittävät esimerkiksi lii-10 kennöintiraportit, vikailmoitukset, ilmoitukset huollon tarpeesta, kolikkopuhelimissa kolikkojen määrän, korttipuhelimissa käytettyjen korttien tiedot jne. Puheludata on kaksisuuntaista informaation kulkua, jossa maksupuhelin välittää tietoa toiminnastaan operaattoriasemalle ja ope-15 raattoriasema asettaa maksupuhelimen toimintaparametrit.

Perinteisissä lankapuhelinverkkojen maksupuhelimis-sa puheludata välitetään operaattorille omaa puhelinlinjaa käyttäen. Kyseiset laitteet käsittävät siis kaksi puhelin-liityntää: toinen puheyhteyttä varten ja toinen puhelinda-20 tan välittämistä varten. Tunnetuissa solukkoradiojärjes telmissä käytetyissä maksupuhelimissa tiedonsiirto on hoidettu siten, että puhelin on varustettu kahdella erillisellä radiolähetinvastaanottimellä, joista toinen on varattu puhelindatan välitystä varten. Toinen tunnettu tapa 2 5 on varustaa puhelin automatiikalla, joka suorittaa huolto-puhelun operaattorikeskukseen aina tarpeen niin vaatiessa.

.. Kolmas tunnettu tapa on varustaa operaattorikeskus ohjel- • · ” maila, joka säännöllisesti suorittaa huoltopuhelun kaikil- V ’ le kontrolloimilleen maksupuhelimille.

: 30 Tunnetuissa ratkaisuissa toteuttaa maksupuhelin so- • · · lukkoradiojärjestelmissä on pyritty jäljittelemään mahdol- • · · lisimman tarkoin perinteisen maksupuhelimen toimintaa, ja [ tämä on johtanut toteutukseen, missä käytännössä teleadap- • : terin avulla on luotu kaksilankaliitäntä, johon ta- 35 vanomaista maksupuhelinta muistuttava laite on voitu liit- li 100083 tää. Teleadapterin käytöstä aiheutuu kuitenkin lisäkustannuksia ja se monimutkaistaa puhelimen rakenteen toteutusta .

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin toteut-5 taa päätelaite, jota voidaan käyttää maksupuhelimena so-lukkoradiojärjestelmässä, ja jonka rakenne on yksinkertaisempi verrattuna aiempiin ratkaisuihin ja joka täten on edullinen toteuttaa. Keksinnön tarkoituksena on edelleen toteuttaa maksupuhelimena käytettävä päätelaite, joka pys-10 tyy välittämään puheludataa aiempaa taloudellisemmin ope-raattoriasemalle.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä päätelaitteella, jolle on tunnusomaista, että päätelaite käsittää rahastustoimintoja ohjaavan ohjausyksikön, joka 15 on kytketty suoraan solukkoradiolähetinvastaanottimeen, ja rahastusvälineen, joka on kytketty ohjausyksikköön ja välineet välittää maksupuhelutiedot maksuliikennettä ohjaavalle yksikölle lyhytsanomaviestien avulla.

Keksinnön mukaisessa päätelaitteessa ei siis ole 20 lainkaan aiemmin tarvittua teleadapteria, vaan käyttäjäliityntä toteutetaan suoraan solukkoradiolähetinvastaanot-timeen yhteydessä olevan ohjausyksikön kautta. Aiemmissa ratkaisuissa esiintynyttä kaksilankaliityntää ei keksinnön mukaisessa päätelaitteessa lainkaan tarvita. Täten pääte-25 laite voidaan toteuttaa yksinkertaisemmin pienemmillä kom-ponenttimäärillä.

Päätelaitteessa voidaan solukkoradiolähetinvastaan- * · \ *’ ottimena käyttää tavanomaista solukkoradiopuhelinta. Täi- » · · *.* ' löin ohjausyksikkö voidaan liittää radiopuhelimeen väylä- . ;‘j 30 liitännän kautta. Väyläliitäntä käsittää tyypillisesti * · · audioliitännän sekä datalinjan, joka voi olla joko sarja-tai rinnakkaisliityntä. Ohjausyksikkö voidaan myös integ-'·' roida kiinteästi solukkoradiopuhelimeen, jolloin erillistä .väyläliitäntää ei tarvita.

35 Keksinnön mukainen päätelaite voidaan toteuttaa 4 100083 missä tahansa solukkoradiojärjestelmässä, kuten esimerkiksi NMT, AMPS, TACS sekä GSM. Keksinnön mukaisessa päätelaitteessa voidaan soveltaa solukkoradiojärjestelmien ominaisuuksia tehokkaasti maksupuhelimen erityistarpeisiin. 5 Erityisesti edellä mainittu puheludatan siirto voidaan toteuttaa esimerkiksi GSM- ja DCS-järjestelmissä siten, että käytetään ns. lyhytsanomaviestejä maksutietojen lähetykseen. Tällöin maksutiedot voidaan siirtää puhelun aikana, eikä erillistä radiokanavaa tarvitse varata tähän tarkoi-10 tukseen, vaan se voidaan hoitaa puhelun aikaisen signaloinnin avulla.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 esittää jo selostettua tunnetun tekniikan 15 mukaista maksupuhelinratkaisua, kuvio 2 havainnollistaa maksupuhelinjärjestelmän rakennetta kaavion avulla, kuvio 3 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisen päätelaitteen rakenteesta lohkokaaviotasolla, 20 kuvio 4 havainnollistaa ohjausyksikön erästä mah dollista rakennetta lohkokaavion avulla ja kuvio 5 havainnollistaa erästä mahdollista tapaa toteuttaa kuulokeyksikön kunnon tarkkailu.

Jatkossa keksintöä kuvataan tarkemmin käyttäen esi-25 merkkinä digitaalista GSM-matkapuhelinjärjestelmää siihen • · * kuitenkaan rajoittumatta. On selvää, että keksinnön mukainen päätelaite voidaan toteuttaa pienin muutoksin missä • « " tahansa analogisessa tai digitaalisessa solukkoradiojär- • ·« ' jestelmässä, kuten on jo aiemmin mainittu.

t ·*. 30 Kuviossa 2 havainnollistetaan solukkoradioverkossa i I · »« ·'*. toteutettavan maksupuhelinjärjestelmän rakennetta. Järjes- * · « telmä käsittää joukon maksupuhelimia 20a-20c, jotka ovat *· ’ kukin radiotien 21a-21c välityksellä yhteydessä tukiase- miin 22a-22b. Radiotien ja tukiaseman kannalta maksupuhe-35 limina toimivat päätelaitteet eivät millään tavoin eroa

II

5 100083 tavanomaisista tilaajapäätelaitteista. Tukiasemat 22a-22b ovat tyypillisesti siirtolinjojen 23a-23b, jotka voivat olla toteutetut optisen kaapelin, kuparikaapelin tai linkkiyhteyden avulla, välityksellä yhteydessä tukiasemaohjai-5 miin 24a-24b, jotka kukin ohjaavat useita tukiasemia. Tukiasemaohjaimet 24a-24b ovat puolestaan siirtolinjojen 25a-25b välityksellä yhteydessä matkapuhelinkeskukseen 26, joka ohjaa tukiasemaohjainten toimintaa ja joka välittää päätelaitteiden puhelut edelleen kiinteään verkkoon tai 10 solukkoradiojärjestelmän muihin osiin siirtolinjojen 27 avulla. Esimerkkinä käytettävässä GSM-järjestelmässä mak-supuhelinjärjestelmän ohjauslaitteisto 30 on kytketty esimerkiksi X.25-liitäntää 29 hyväksi käyttäen lyhytsanomakeskukseen 28, joka puolestaan on yhteydessä GSM-solukko-15 verkkoihin ja niiden matkapuhelinkeskuksiin. Yllä mainittu solukkoradiojärjestelmän kuvaus koskee siis GSM-järjestelmää, mutta on selvää, että vaikka muissa järjestelmissä rakenne poikkeaa yksityiskohdissaan kuvatusta, niin olennaisilta osiltaan rakenteessa ei ole eroavaisuuksia. Huo-20 mattakoon, että myös GSM-järjestelmässä maksupuheIinjärjestelmä voidaan toteuttaa ilman lyhytsanomakeskusta kytkemällä maksupuhelinjärjestelmän ohjauslaitteisto 30 solukkoradio järjestelmään muilla tunnetuilla tavoilla, kuten ; esimerkiksi modeemin avulla.

’·’ * 25 Kuviossa 3 havainnollistetaan esimerkkiä keksinnön mukaisen päätelaitteen edullisesta toteutustavasta. Kek- • * • *·* sinnön mukainen päätelaite käsittää solukkoradiolähetin- t * < ! vastaanottimen 31 ja ohjausyksikön 33, joka on kytketty ..·. suoraan lähetinvastaanottimeen 31 ilman kaksilankayhteyt- • · · 30 tä. Keksinnön mukainen päätelaite käsittää myös rahastus- S * ’!* välineen 34, joka on kytketty ohjausyksikköön 33. Pääte- laite käsittää tyypillisesti myös valintavälineen 36, jol-la suoritetaan halutun puhelinnumeron valinta, sekä näyt-tölaitteiston 35, sekä kuulokkeen 37. Päätelaite voi kä-35 sittää myös kädet vapaa-toiminteen mahdollistavat välineet 6 100083 38, jotka käsittävät kaiuttimen 39 ja mikrofonin 40, sekä tarvittavat vahvistimet. Osa tai kaikki yllä mainitusta komponenteista voidaan haluttaessa sijoittaa suoraan lähe-tinvastaanottimeen 31 integroituina, mutta ne voidaan to-5 teuttaa myös erillisinä välineinä vaikkakin rakenteellisesti yksien kuorien sisällä.

Lähetinvastaanotinyksikön 31 tehtävänä on muodostaa tarvittaessa radioyhteys tukiasemaan, jotta puhelu voidaan välittää. Yksikkö 31 myös huolehtii kaikista matkapuheli-10 melle normaalisti kuuluvista radiotien ja puhelun ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä.

Ohjausyksikön 33 tehtävänä on huolehtia maksupuhe-limen ohjauksesta. Ohjausyksikkö käsittää tyypillisesti mikroprosessorin, kiinteitä ja uudelleen ohjelmoitavia 15 muistipiirejä, multipleksointivälineitä ja kytkimiä. Ohjausyksikkö ohjaa laitteen muiden yksiköiden toimintaa, pitää kirjaa suoritetuista puheluista ja huolehtii veloituksesta. Ohjausyksikön toiminta ei pääosin eroa tunnettujen maksupuhelimien ohjausyksiköiden toiminnasta.

. 20 Kuviossa 4 havainnollistetaan erästä mahdollista tapaa toteuttaa ohjausyksikkö 33. Kuviossa ohjausyksikkö on yhdistetty lähetinvastaanotinyksikköön väylän 32 avulla, ja ohjausyksikössä on väyläpuskuri 41, joka voidaan toteuttaa erilliskomponenteilla. Yksikkö käsittää mikro- '·' * 25 prosessorin 42, joka voi olla esimerkiksi mallia Intel 80C32 tai muu vastaava. Prosessoriin on yhdistetty tark- • · • ’·· kailuvälineet 43, jotka havaitsevat jos prosessorin ohjel- • · · !.! · man suoritus keskeytyy virheen johdosta, ja tarvittaessa . .·. käynnistävät prosessorin uudestaan. Ohjausyksikkö käsittää • · · YA' 30 edelleen muistivälineet 44, johon on tallennettu ohjelma- • · Ύ koodin. Muistivälineet 44 voidaan toteuttaa esimerkiksi päivitettävän ns. flash-muistipiirin avulla. Ohjausyksikkö käsittää edelleen toiset muistivälineet 45, joihin on tallennettu mm. maksutapahtumatiedot. Toiset muistivälineet 35 45 ovat paristovarmennetut. Yksikkö käsittää edelleen pus- li 7 100083 kurivälineet 46, 47, joista puskuri 46 toimii lähtöpusku-rina, ja josta lähtevät linjat 48 rahastusvälineiden 34 ohjaukseen, audiokytkimille ja valintavälineiden 36 ohjaukseen. Puskurivälineet 47 toimivat tulopuskurina, joi-5 hin tulevat linjat on yhdistetty esimerkiksi valintaväli-neisiin 36, kuulokkeeseen 37 ja rahastusvälineille 34. Prosessorilta 42 on edelleen yhteys 50 näyttövälineille 35.

Rahastusvälineiden 34 tehtävänä on mahdollistaa 10 käyttäjän veloittaminen puhelun suorittamisesta kulloinkin vallitsevan tariffin ja suoritetun puhelun ominaisuuksien perusteella. Rahastusvälineet 34 voidaan toteuttaa usealla tunnetulla tavalla. Eräs tyypillinen toteutus on käyttää puhelukorttien luku/kirjoituslaitetta. Kortteina voidaan 15 käyttää esimerkiksi kertaalleen käytettäviä kortteja, jotka sisältävät tietyn määrän puheluaikaa, ja joita ei voida ladata uudelleen. Voidaan myös käyttää ladattavia puhelin-kortteja, erilaisia älykortteja tai luottokortteja. Käytettäessä luottokortteja, täytyy ohjausyksikön 33 pystyä 20 tarkistamaan luottokelpoisuus. Laitteessa voidaan myös käyttää ns. etäkortteja, eli kortteja joiden luku ja kirjoitus tapahtuvat ilman fyysistä kontaktia lukulaitteen ja kortin välillä. Tällöin laitteessa vältytään käytössä kuluvilta osilta, joita osia esimerkiksi magneettikorttien ’·’ ' 25 lukulaite käsittää. Laite voidaan tällöin myös toteuttaa ilman aukkoja ulkokuoressa, mikä vähentää ilkivallan mah- i *** dollisuutta. Laitteiston toimintaa selostetaan esimerkkien • · « V · avulla tuonnempana.

. Näyttölaitteistona 35 voidaan käyttää esimerkiksi • · * * • · · .···. 3 0 LCD-näyttöä, joka pystyy näyttämään numeroita, kirjaimia *·* ja haluttaessa myös grafiikkaa. Tyypillisesti näytössä esitetään puhelun tilaan ja veloitukseen liittyvää infor-maat iota.

Valintavälineet 36 voidaan toteuttaa edullisesti 35 tunnettua tekniikkaa hyväksikäyttäen esimerkiksi 5*4 mat- 8 100083 riisinäppäiraistön ja dekoodaajan avulla. Kun käyttäjä painaa näppäintä, painetun näppäimen tila välittyy mikroprosessorille, joka lukee painetun näppäimen koodin dekoo-daajalta. Valintavälineinä 36 voidaan käsittää lähetinvas-5 taanottimen itsensä käsittämä valintaväline, tai lähetin-vastaanottimen dataväylään tai ohjausyksikköön liitetty valintaväline. Valintaväline 36 voi olla kuulokkeessa 37 tai integroituna kotelorakenteeseen.

Kun ajatellaan tilannetta, jossa käyttäjä antaa 10 päätelaitteelle haluamansa valintanumeron valintavälinei-den 36 avulla, niin ongelmaksi muodostuu valintanumeron viimeisen numeron tulkinta. Päätelaite ei voi ennalta tietää mikä valittu numero on valintanumeron viimeisin numero, jonka jälkeen puhelu tulisi muodostaa annettuun valin-15 tanumeroon. Viimeisen numeron havainnointi on olennaista, koska radioyhteys olisi saatava muodostettua mahdollisimman nopeasti valinnan jälkeen ilman ylimääräisiä viiveitä. Matkapuhelinympäristössä ongelma on yleensä torjuttu käyttämällä erityistä lopetusnäppäintä, jolla valintanumeron 20 päättyminen on voitu osoittaa. Maksupuhelinkäytössä erillisen lopetusnäppäimen käyttöä on kuitenkin haluttu välttää, koska lankapuhelimissa sellaista ei ole käytössä ja keskivertokäyttäjä kokee lopetusmerkin hankalaksi.

Keksinnön mukaisessa päätelaitteessa voidaan sovel- • · • 25 taa tunnettua menetelmää, jossa käytetään kiinteää vakio- suuruista odotusaikaa, jonka ajan verran mahdollisesti • · : ·* vielä tulevaa seuraavaa numeroa odotetaan ennen kuin lähe- • · · V * tyskomento tuotetaan lähetinvastaanottimelle radioyhteyden . muodostamista varten. Tämä sanottu vakiosuuruinen odotus- « · * • · · .···. 30 aika voi olla esimerkiksi 5 sekuntia.

• m *·* Keksinnön mukaisessa päätelaitteessa voidaan myös • · · soveltaa menetelmää, jossa odotusaika on vakiosta poikkea-va odotusaika, joka määritetään valintasekvenssin aikana siten, että määritetään valintasekvenssissä siihen mennes-35 sä annettujen valintojen välisiä aikoja kuvaava yksi tai li 9 100083 useampi tunnusluku, ja tämän sanotun tunnusluvun tai tunnuslukujen avulla määritetään sanottu odotusaika. Kuvattu tunnusluvun laskenta toteutetaan useita kertoja valinta-sekvenssin aikana, edullisesti jokaisen valitun numeron 5 jälkeen. Mahdollisia tunnuslukuja ovat esimerkiksi valintojen välisien aikojen keskiarvot ja -hajonnat. Kuvattua menetelmää on selostettu tarkemmin patenttihakemuksessa FI 941714, joka otetaan tähän viitteeksi.

Keksinnön mukainen päätelaite käsittää edullisesti 10 myös kuulokkeen 37, joka on yhteydessä ohjausyksikköön 33 kaapelin välityksellä. Kaapeli käsittää edullisesti kuusi johdinta, kaksi mikrofonia, kaksi kaiutinta varten ja kaksi häiriöilmaisua varten. Viitaten kuvioon 5 keksinnön mukainen päätelaite käsittää edullisesti välineet 52-56 15 tarkkailla ohjausyksikön ja kuulokkeen 51 välistä yhteyttä ja havaita yhteyden katkeaminen. Kuten kuviossa 5 on esitetty, keksinnön mukaisessa päätelaitteessa on kuulokekaa-pelissa tavanomaisten neljän johtimen lisäksi kaksi johdinta 52, jotka ovat yhdistetty kuulokkeessa 51 ja jotka 20 täten muodostavat silmukan. Ohjausyksikössä 33 sanotut johtimet 52 on kytketty siten, että toinen johdin on viety jännitteeseen 54, joka tyypillisesti on 5 volttia, ja toinen johdin on viety vastuksen 53 kautta maapotentiaaliin 55. Ulostulo 56 viedään ohjausyksikölle 33. Kun kuuloke-' 25 kaapeli on ehyt, on ulostulo 56 jännitepotentiaalissa, edullisesti 5 voltissa, mutta kun yhteys kuulokkeeseen • · • “ katkeaa esimerkiksi ilkivallan tapahtuessa kun kuuloke • tl V repäistään irti laitteesta, ulostulo 56 heilahtaa maapo- ; ;“· tentiaaliin. Tämä havaitaan ohjausyksikössä 33 ja tällöin • · · .···. 30 voidaan kädet vapaana-toiminne automaattisesti kytkeä • · « \ päälle. Näyttöyksikköön voidaan edullisesti viedä viesti, » · · joka ilmoittaa laitteen edelleen olevan käyttökunnossa '· " vaikka kuuloketta ei ole. Päätelaite voi myös välittömästi ilmoittaa ilkivallasta edelleen järjestelmälle.

35 Keksinnön mukainen päätelaite käsittää edullisesti 10 100083 välineet 38 kädet vapaana-toiminteen mahdollistamiseksi. Sanotut välineet voidaan toteuttaa tunnettuja komponentteja käyttäen ja ne käsittävät kaiuttimen 39, mikrofonin 40 sekä tarvittavat vahvistimet riittävän äänenvoimakkuuden 5 aikaansaamiseksi. Kädet vapaana-toiminne voidaan haluttaessa kytkeä päälle valintavälineiden 36 avulla tai se käynnistyy automaattisesti ilkivallan estäessä kuulokkeen käytön kuten yllä on selostettu.

Seuraavassa kuvataan esimerkinomaisesti olennaisin 10 osin keksinnön mukaisen laitteen toimintaa. Kun käynnissä ei ole puhelua, niin päätelaite on vapaassa tilassa. Tällöin näyttön 35 audiovahvistimet ovat pois päältä. Ollessaan vapaassa tilassa päätelaitteen ohjausyksikkö 33 tark-kailee yhteyttä kuulokkeeseen yllä kuvatuilla tavoilla. 15 Päätelaite siirtyy valmiustilaan kun kuuloke nostetaan, painetaan kädet vapaana-toiminnenäppäintä tai kun rahas-tusvälineeseen 34 syötetään kortti, kolikko tai vastaava.

Kun kuuloke nostetaan tai kädet vapaana-toiminnenäppäintä painetaan kuuluu valintaääni kuulokkeesta tai 20 kaiuttimesta. Oletetaan seuraavassa, että rahastusväline 34 on kortinlukija. Kun rahastusvälineeseen asetetaan kortti, päätelaite tarkistaa aluksi kortin tyypin. Jos kortti on hyväksyttävää tyyppiä, päätelaite tarkistaa kortin oikeellisuuden esimerkiksi muistissaan olevasta kiel-25 lettyjen korttien luettelosta tai muilla tunnetuilla mene- .. telmillä.

» · Käyttäjän valittua numeron valintavälineillä 36 lä- • · *·' hetinvastaanotin muodostaa yhteyden tukiasemaan. Päätelai- : :’· te saa tiedon käytetystä tariffista radiopuhelinjärjestel- ··« 30 män välityksellä tunnettuja maksupuhelinmenetelmiä hyväk- t · · *. sikäyttäen ja näyttölaitteessa 35 voidaan näyttää rahas- • · · tukseen kuuluvaa informaatiota.

Päätelaitteesta voidaan luonnollisesti soittaa myös hätäpuheluja, jotka on ohjelmoitu ohjausyksikköön 33. Kun 35 käyttäjä näppäilee tällaisen hätänumeron, puhelu kytkeytyy 11 100083 ilman, että rahastusvälineeseen 34 tarvitsee laittaa kolikkoa tai korttia. Keksinnön mukaisessa päätelaitteessa hätäpuhelun soittaminen on toteutettu edullisesti siten, että ohjainyksikössä tarkkaillaan valintavälineellä 36 5 valittuja numeroita ja kun havaitaan hätänumerosekvenssi, puhelu muodostetaan välittömästi ilman edellä kuvattua vakioaikaviivettä tai adaptiivista viivettä.

Kuten aiemmin on mainittu, maksupuhelimen täytyy välittää tiedot maksutapahtumista järjestelmän operaatto-10 rille. Keksinnön mukaisessa päätelaitteessa maksutietojen välitys voi tapahtua edullisesti puhelujen aikana ilman, että radioyhteyttä täytyy erikseen muodostaa tietojen välitystä varten. Keksinnön mukaisessa päätelaitteessa on välineet 31, 33 lähettää edellisen suoritetun puhelun mak-15 sutiedot maksuliikennettä ohjaavalle operaattorilaitteelle 30 seuraavan päätelaitteesta suoritettavan puhelun aikana ilman, että suoritettava puhelu häiriintyy tai puhelun-suorittaja on tapahtumasta mitenkään tietoinen. Keksinnön mukaisen laitteen edullisessa toteutusmuodossa tämä tapah-20 tuu hyödyntämällä lyhytsanomaviestejä, jotka esimerkiksi GSM-järjestelmässä voidaan lähettää puhelun aikana signa-lointiviesteinä.

GSM-järjestelmässä lyhytsanomaviestit välittyvät ; , keskitetysti lyhytsanomakeskukseen, josta ne edelleen vä- 25 litetään haluttuun osoitteeseen, joka voi olla esimerkiksi .. toinen päätelaite jossain muussa järjestelmässä. Keksinnön * · \f edullisessa toteutusmuodossa operaattorilaite on kytketty *·' lyhytsanomakeskukseen, josta operaattorilaitteelle tarkoi- ;tetut viestit ohjautuvat perille. Lyhytsanomaviestejä voi-»·« 30 daan käyttää kaikkiin maksupuhelimen ja operaattorilait- • · · ·, teen väliseen dataliikenteeseen, kuten puhelutilastojen, • * * kiellettyjen korttien luettelotietojen ja luottokortti-kyselyjen välittämiseen. Myös päätelaitteen ohjelmistoja ja muita laitteen toimintaa ohjaavia parametreja voidaan 35 päivittää sanotulla tavalla. Sanotut parametrit voivat 12 100083 olla esimerkiksi tulevien puheluiden tai tietyillä suuntanumeroilla varustettujen lähtevien puheluiden esto tai muut vastaavat maksupuhelimista tunnetut toiminteet.

Keksinnön mukainen päätelaite voi sijoitukseltaan 5 olla kiinteä tai liikkuva. Kiinteällä sijoituksella tarkoitetaan sitä, että päätelaite pysyy tukiasemaverkon saman solun alueella. Tällainen voi ola esimerkiksi kiinteästi rakennukseen tai puhelinkoppiin sijoitettu maksupu-helin. Liikkuvalla sijoituksella tarkoitetaan tässä sitä, 10 että päätelaite voi liikkua tukiasemaverkon solusta toiseen. Tällainen voi olla esimerkiksi ajoneuvoon, kuten taksiin tai linja-autoon sijoitettu maksupuhelin tai junaan sijoitettu junan mukana liikkuva maksupuhelin.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten 15 oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• « • · I * I · · « • ♦· • · · 4 · k Ψ •

« f , « I

• I « • * ·

• I

• « « * « • » »

Claims (14)

100083

1. Päätelaite solukkoradiojärjestelmässä, joka käsittää maksuliikennettä ohjaavan yksikön (30) , joka laite 5 käsittää solukkoradiolähetinvastaanottimen (31)»tun nettu siitä, että päätelaite käsittää rahastustoimin-toja ohjaavan ohjausyksikön (33), joka on kytketty suoraan solukkoradiolähetinvastaanottimeen, ja rahastusvälineen (34), joka on kytketty ohjausyksikköön (33) ja välineet 10 (31,33) välittää maksupuhelutiedot maksuliikennettä ohjaa valle yksikölle (30) lyhytsanomaviestien avulla.

2. Patenttivaatimuksen l mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (33) on kytketty solukkoradiolähetinvastaanottimeen (31) väyläliitännän 15 (32) avulla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että väyläliitäntä (32) käsittää linjat audio-informaation siirtämiseksi sekä linjan da-tainformaation välittämiseksi sarja- tai rinnakkaismuodos- 20 sa ohjausyksikön (33) ja solukkoradiolähetinvastaanottimen (31) välillä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (33) on integroitu solukkoradiolähetinvastaanottimen (31) kiinteäksi ; ; 25 osaksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, :·. tunnettu siitä, että päätelaite käsittää näyttöyk- sikön (35) , valintavälineen (36) , ja luuriyksikön (37) .

• · · *. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, 30 tunnettu siitä, että päätelaite käsittää välineet :***: (3 8) kädet vapaa-toiminteen toteuttamiseksi ja välineet ♦ · · (36) kytkeä sanottu toiminne haluttaessa päälle.

• · · **’. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen päätelaite, '· tunnettu siitä, että päätelaite käsittää välineet 35 (52 - 56), jotka tarkkailevat ohjausyksikön ja luuriyksi- 100083 kön välistä yhteyttä, ja havaitsevat mikäli yhteys katke aa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite käsittää välineet 5 (33) kytkeä kädet vapaa-toiminne automaattisesti päälle, mikäli yhteys luuriyksikköön katkeaa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite käsittää välineet (31.33) lähettää edellisen suoritetun puhelun maksutiedot 10 maksuliikennettä ohjaavalle yksikölle (30) seuraavan päätelaitteesta suoritettavan puhelun aikana.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite käsittää välineet (31.33) lähettää tiedon yhteyden katkeamisesta luuriyksik-15 köön järjestelmän maksuliikennettä ohjaavalle yksikölle (30) lyhytsanomaviestin avulla.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että solukkoradiojärjestelmä on GSM- tai DCS-järjestelmä.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite käsittää välineet (31.33) lähettää maksu- ja puhelutietoja järjestelmän maksuliikennettä ohjaavalle yksikölle (30) lyhytsanomakeskuksen (28) välityksellä. ; ; 25

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että rahastusväline (34) on puhe-lukortin luku/kirjoituslaite. • · 1

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, • « · *. tunnettu siitä, että rahastusväline (34) toimii 30 kolikoilla. • · · • · • · • · · II · · • · 1 100083