FI78929C - Foerfarande foer framstaellning av staoltraod och -staenger av mycket hoeg haollfasthet och mycket hoeg taenjbarhet. - Google Patents

Description

1 78929

Prosessi erittäin lujan, erittäin venyvän teräslangan ja -tankojen valmistamiseksi Tämä keksintö kohdistuu prosessiin erittäin lujan, 5 erittäin venyvien, vähähiilisten teräslankojen, ja -tankojen valmistamiseksi vetämällä kylmänä kaksifaasiterästä.

Tässä käsite "kaksifaasiteräkset" tarkoittaa luokkaa teräksiä, joita käsitellään jatkuvalla lämpökäsittelyllä, päästöllä kammiouunissa tai tavanomaisella kuuma-10 valssauksella, jotta saataisiin ferriittimatriisi, johon on dispergoitu toinen faasi, kuten martensiitti, bainiitti ja/tai austeniittijäämä. Toinen faasi säädetään olemaan luja, sitkeä ja deformoitava faasi, toisin kuin kova, ei-deformoituva karbidifaasi, joka esiintyy perliittisissä 15 tangoissa ja langoissa. Sen tulee olla sopivasti disper-goitunut ja riittävässä tilavuusfraktiossa, s.o. suuremmassa kuin 10 %, jotta se lisäisi huomattavasti lujuutta lämpökäsitellyn kaltaisessa tilassa ja jotta työstökarke-neminen langan vedon aikana lisääntyisi. Kaksifaasimikro-20 struktuurin kehittämiseen voidaan käyttää erilaisia lämpö-käsittelytapoja, ja morfologia riippuu käytetystä nimenomaisesta lämpökäsittelystä. Suosittu lämpökäsittely on välikarkaisumenetelmä; s.o. austenisoida ja karkaista 100 % martensiittiin ennen lämpökäsittelyä kaksifaasisessa a 25 + Y -kentässä ja karkaisua ferriittiseen martensiittiraken- teeseen.

Teräslankaa käytetään moniin tarkoituksiin, kuten kaapeleiden, ketjujen ja jousien valmistukseen. Sitä käytetään myös teräsvöiden ja pallelankojen valmistamiseen 30 autonrenkaita varten, ja monisäikeiset sähköjohdot sisältävät terässäikeitä johdon vetolujuuden parantamiseksi. Näissä sovellutuksissa halkaisija-alue on 0,127 mm:stä yli 6,35 mm:iin lujuusvaatimusten ollessa 1724 N/mm2:sta jopa 2758 N/mm2:een pienemmillä halkaisijoilla. Kaikissa näissä 35 sovellutuksissa on tärkeätä käyttää teräslankaa, jolla on 2 78929 suuri lujuus ja hyvä venyvyys vaadituilla halkaisijoilla.

Vanhin ja tavallisin tapa erittäin lujan ja erittäin venyvän langan valmistamiseksi on patentoida, ts. hehkuttaa koostumukseltaan lähes eutektistä perliittistä 5 terästä ja jäähdyttää se sulassa metallissa. Tämä prosessi on kuitenkin monimutkainen ja kallis. Tämän patentointi-menetelmän varjopuolena on lisäksi sen luonteenominainen rajoitus valmistettavien lankojen maksimihalkaisijassa annetulla lujuustasolla.

10 On olemassa tarve teräslangoille ja -tangoille, joiden vetolujuus ja venyvyys ovat suuremmat kuin tunnetuilla menetelmillä valmistettujen lankojen ja tankojen, samoin kuin taloudellisemmalle menetelmälle erittäin lujien teräslankojen ja -tankojen valmistamiseksi.

15 Keksinnön mukainen menetelmä korvaa tavanomaisen langanvalmistusmenetelmän, jossa patentoidaan perliitti-nen teräs, prosessilla, jossa koostumukseltaan suhteellisen yksinkertainen metalliseos vedetään kylmänä langaksi tai tangoiksi yhdellä ainoalla monijakso-operaatiolla, 20 s.o. ilman välihehkutusta tai -patentointilämpökäsittelyä. Patentointilämpökäsittelyn eliminoimisen erittäin lujan teräslangan valmistuksesta tulisi alentaa erittäin lujan teräslangan valmistuskustannuksia, erityisesti nykyisen polttoainetilanteen valossa. Kylmävetoprosessi edellyttää 25 vähän seostettua teräskoostumusta, jonka mikrorakenne ja morfologia tarjoavat korkean alkulujuuden, hyvän venyvyy-den, nopean työstökarkenemisen ja hyvän kylmätyöstettävyy-den. Teräs täytyy voida vetää kylmänä, ilman välihehkutuk-sia tai -patentointilämpökäsittelyä, haluttuun halkaisi-30 jaan, vetolujuuteen ja venyvyyteen.

Eräs erityinen teräsryhmä, jonka kemiallinen koostumus on erityisesti kehitetty antamaan korkeammat mekaaniset ominaisuusarvot, tunnetaan alan tekniikassa erittäin lujina vähän seostettuina (ELVS) teräksinä. Näissä teräk-35 sissä on lujuuden lisäämiseksi hiiltä sellainen määrä, li 3 78929 joka on järkevä hitsattavuuden ja venyvyyden kannalta. Seokseen lisätään eri määriä ja tyyppejä karbidinmuodos-tajia, jotta saavutettaisiin ne mekaaniset ominaisuudet, jotka ovat luonteenomaisia näille teräksille. Monissa te-5 räslanka- ja -tankosovellutuksissa tarvittavaa korkeata lujuutta ja hyvää venyvyyttä ei kuitenkaan näytetä saavutettavan käyttämällä ELVS-teräksiä.

Tekijät, jotka määräävät vähähiilisten terästen ominaisuudet, ovat ensinnäkin sen hiilipitoisuus ja toi-10 seksi jäljellä oleva seos. Vähähiiliset teräkset sisältävät tavallisesti piitä, mangaania tai piin ja mangaanin yhdistelmän. Lisäksi voidaan lisätä karbideja muodostavia aineita, kuten vanadiinia, kromia, niobiumia, molbydeeniä.

Vähähiiliset, kaksifaasimikrostruktuuriteräkset, 15 joille on luonteenomaista luja toinen faasi, joka on dis-pergoitunut pehmeään ferriittimatriisiin, osoittavat mahdollisuuksia tyydyttää erittäin lujien teräslankojen vaatimukset vetolujuuden, venyvyyden, taipuisuuden ja halkaisijan suhteen. Lisäksi niillä on mahdollista saavuttaa 20 sellainen kylmämuokattavuustaso, joka sallii vedon kylmänä ilman patentointia tai välikuumennusta. Erityisesti US-patentissa 4 067 756, joka on myönnetty 10.1.1978, esitetty vähähiilinen, dupleksiferriitti-martensiittiteräs on mielenkiintoinen esillä olevassa keksinnössä, koska se on 25 erittäin lujaa, sen venyvyysominaisuudet ovat hyvät ja se koostuu hinnaltaan edullisista elementeistä. Kuitenkin tavanomaisella tavalla valmistettuna sen vetolujuus on noin 827 N/mm2, mikä on paljon pienempi vetolujuus kuin useimmissa erittäin lujien teräslankojen sovellutuksissa 30 vaadittava vetolujuus. Esillä oleva keksintö kodistuu prosessiin sellaisen erittäin lujan teräslangan aikaansaamiseen, jonka vetolujuus on ainakin noin 827 N/mm2. Edullinen vetolujuusalue on 827-2689 N/mm2, mutta yli 2758 N/mm2:n lujuuksiakin voidaan saavuttaa.

35 Sen vuoksi on tämän keksinnön päämääränä tarjota 4 78929 parannettu prosessi erittäin lujien ja erittäin venyvien teräslankojen ja terästankojen valmistamiseksi, jolloin saadaan teräslankoja tai -tankoja, joilla on parantunut vetolujuus, venyvyys ja taipuisuus halutulla halkaisijai-5 la.

Keksinnön mukaiselle prosessille erittäin lujan, erittäin venyvän teräslangan ja -tankojen valmistamiseksi, joka käsittää kaksifaasiteräskoostumuksen vetämisen kylmänä vaadittuun lujuuteen ja venyvyyteen ilman välihehku-10 tuksia tai -patentointilämpökäsittelyä, niin että langan halkaisija voidaan valita täysin joustavasti, on tunnusomaista, että se käsittää vaiheet: lämmittää teräskoostumus, joka käsittää olennaisesti rautaa, noin 0,05 - 0,15 paino-% hiiltä ja noin 1,0-15 3,0 paino-% piitä, lämpötilaan riittävän pitkäksi ajak si, niin että mainittu teräs austenisoituu olennaisesti kokonaan; karkaista tulokseksi saatu austenoitunut teräskoostumus mainitun austeniitin muuttamiseksi 100-prosenttisek-20 si martensiitiksi; lämmittää tulokseksi saatu martensiittinen teräs-koostumus lämpötilaan T2 kahden faasin (a + y ) alueella riittävän pitkäksi ajaksi, niin että mainittu martensiittinen teräskoostumus muuttuu koostumukseksi, jossa ferrii-25 tin ja austeniitin tilavuuksien suhde on sellainen, että tämän jälkeen suoritettava karkaisu antaa tulokseksi mik-rostruktuurin, jossa on noin 10-40 tilavuus-% martensiit-tiä ja noin 60 - 90 tilavuus-% ferriittiä; karkaista tulokseksi saatu ferriitti-austeniittinen 30 teräskoostumus austeniitin muuttamiseksi martensiitiksi; ja vetää kylmänä saatu teräskoostumus, jota luonnehtii dupleksi ferriitti-martensiittinen mikrostruktuuri, jossa on noin 10 - 40 tilavuus-% martensiittiä ja noin 60 - 90 35 tilavuus-% ferriittiä, ja joka mikrostruktuuri antaa mai- 5 78929 nitulle teräskoostumukselle kylmämuovautumisominaisuudet, jotka sallivat mainitun teräskoostumuksen kylmävetämisen, niin että sen poikkipinta pienenee jopa noin 99,9 %, ja saadulle kylmävedetylle terästuotteelle vetolujuuden, joka 5 on jopa 2758 N/mm2.

Tässä keksinnön mukaisessa prosessissa ei siis tarvita välipatentointivaihetta, jota tavanomaisesti käytetään perliittisen teräslangan valmistusprosessissa, joten erittäin lujien teräslankojen ja -tankojen valmistuspro-10 sessin mutkikkuus, kustannukset ja energiankulutus vähenevät uutta prosessia käytettäessä.

Tämän keksinnön muut edut käyvät selvästi ilmi seu-raavasta selityksestä ja oheisista piirustuksista.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa vähähiilinen 15 kaksifaasiteräs vedetään kylmänä haluttuun halkaisijaan yhdellä ainoalla monijakso-operaatiolla.

Keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto on erittäin lujan, erittäin venyvän, vähähiilisen terästangon tai -langan, valmistaminen teräskoostumuksesta, joka on tun-20 nettu esimerkiksi kuviossa 1 esitetyn kaltaisesta duplek-siferriittimartensiittimikrostruuktuurista. Prosessiin kuuluu dupleksiferriittimartensiittiteräksen vetäminen kylmänä haluttuun halkaisijaan yhdessä ainoassa monijakso-operaatiossa . Erittäin lujissa teräksissä, joilla on dup-25 leksiferriittimartensiittimikrostruktuuri, muodostuu luja, defermoituva toinen faasi, pääasiassa martensiitista, mutta se voi sisältää bainiittia Ja austeniittijäämän. Luja toinen faasi on dispergoituneena pehmeään, venyvään fer-riittimatriisiin, niin että martensiitti antaa koostumuk-30 selle lujuuden ja ferriitti venyvyyden.

Kuvio 1 on optinen mikrokuva, joka esittää tyypillistä vähähiilistä kaksifaasiferriittimartensiittimikro-struktuuria ennen vetoa kylmänä.

Kuvio 2 on läpäisyelektronimikrokuva siirtyneestä 35 sälemartensiitista, joka käsittää lujan toisen faasin tä- 6 78929 män keksinnön mukaisessa kaksifaasiteräksessä.

Kuvio 3 on graafinen esitys, joka esittää esimerkin tyypillisestä vertailusta tämän keksinnön mukaisen duplek-simikrostruktuuriteräslangan kylmävedon ja patentointime-5 netelmän mukaisen perliittiteräslangan kylmävedon välillä.

Keksinnön mukaisella prosessilla voidaan valmistaa laajempi valikoima tangon ja langan halkaisijakokoja kuin patentointimenetelmällä. Patentointimenetelmässä on luon-tainten rajoitus sille langan maksimihalkaisijalle, joka 10 voidaan annetulla lujuustasolla valmistaa.

Kuviossa 3 esitetään tämän keksinnön mukaisen prosessin ja patenointiprosessin välisiä eroja. Ehjä viiva kuvaa tämän keksinnön mukaisen vähähiilisen dupleksiteräs-langan kylmäveto-ohjelmaa sekä eri halkaisijoilla saavu-15 tettavissa olevia vetolujuuksia. Katkoviiva esittää paten-tointimenetelmän mukaisen perliittiteräslangan veto-ohjelmaa, joka käsittää välilämpökäsittelyjä. Perliittiteräslangan käsittelyssä esitetyt välilämpökäsittelyt ovat välttämättömiä, jotta saavutettaisiin se suurempi vetolu-20 juus, joka tämän keksinnön mukaisella prosessilla voidaan saavuttaa eri halkaisijoilla. Nämä välilämpökäsittelyt lisäävät erittäin lujan teräslangan valmistusprosessin monimutkaisuutta ja kustannuksia. Tämän keksinnön mukaiseen prosessiin ei kuulu välilämpökäsittelyjä, minkä vuok-25 si se tarjoaa merkittävän parannuksen tunnettuun prosessiin verrattuna.

Tämän keksinnön mukaisella prosessilla voidaan valmistaa teräslankoja ja -tankoja, joiden vetolujuus, veny-vyys ja halkaisija vaihtelevat laajalla alueella. Alkupe-30 räisen mikrostruktuurin, lähtöaineena käytetyn teräksen ominaisuuksien ja kylmävetoprosessin aikana tapahtuvan poikkipinnan pienenemisen määrän yhdistelmä määrää teräs-langan tai -tangon lopulliset ominaisuudet annetulla poikkileikkauksella. Koska teräksen mikrostruktuuriin voidaan 35 helposti vaikuttaa sopivalla lämpökäsittelyllä, voidaan

II

7 78929 vedetyn langan ominaisuudet tehdä mittojen mukaan, niin että ne täyttävät halutun sovellutuksen asettamat vaatimukset. Mikrostruktuuri ja halutut ominaisuudet määräävät seosaineiden, kuten piin, alumiinin, mangaanin ja karbidia 5 muodostavien aineiden, kuten molbybdeenin, niobiumin ja vastaavien valinnan. Sen vuoksi voidaan käyttää suurta valikoimaa seoksia, mukaanluettuna monia yksinkertaisia ja halpoja seoksia, kunhan niihin voidaan lämpökäsittele-mällä saada haluttu kaksifaasimikrostruktuuri.

10 Eräs edullinen dupleksimikrostruktuuri on ferriit- timartensiittimikrostruktuuri. Toinen edullinen mikro-struktuuri on dupleksi ferriittibainiittimikrostruktuuri. Molemmissa tapauksissa luja toinen faasi on dispergoitunut pehmeään, venyvään ferriittimatriisiin.

15 Tämän keksinnön prosessin eräässä edullisessa suo ritusmuodossa lähtöteräksen koostumus käsittää olennaisesti rautaa, noin 0,1 paino-% hiiltä ja noin 2 paino-% piitä. Eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa lähtö-teräksen koostumus käsittää olennaisesti rautaa, noin 20 0,05 - 0,15 paino-% hiiltä, noin 1,0 - 3,0 paino-% piitä ja 0,05 - 0,15 paino-% vanadiinia. Kummassakin edullisessa suoritusmuodossa teräskoostumus lämpökäsitellään muodostamaan dupleksi ferriittimartensiittimikrostruktuuri kui-tumorfologiassa.

25 Lyhyesti sanoen keksinnön mukainen prosessi käsit tää vaiheet austenoida teräskoostumus, karkaistaa teräs-koostumus austeniitin muuttamiseksi olennaisesti 100-pro-senttiseksi martensiitiksi, lämmittää tuloksena oleva teräskoostumus hehkutuslämpötilaan riittävän pitkäksi ajak-30 si, jotta austeniitin ja ferriitin suhde tulisi toivotuksi, karkaista nopeasti austeniittiferriittikoostumus austeniitin muuttamiseksi martensiitiksi ja kylmävetää yhdellä ainoalla monijakso-operaatiolla haluttuun halkaisijaan tuloksena oleva kaksifaasiteräs, joka on tunnettu kuitu-35 morfologiassa olevasta dupleksista ferriittimartensiitti-mikrostruktuurista.

8 78929

Tarkemmin sanoen lähtöteräskoostumus lämmitetään lämpötilaan Tx , sen kriittisen lämpötilan yläpuolella, jossa austeniittia muodostuu. Tx :n lämpötila-alue on 1050-1170eC. Koostumusta pidetään tuossa lämpötilassa riittävän 5 kauan, jotta teräs austenisoituu olennaisesti ja täydellisesti. Tuloksena oleva koostumus karkaistaan austeniitin muuttamiseksi olennaisesti 100-prosenttiseksi martensii-tiksi. Koostumus lämmitetään sitten uudelleen hehkutusläm-pötilaan T2 kahden faasin (α + Y) alueella. Kahden faasin 10 (a + Y ) aluetta vastaava lämpötila-alue on noin 800 - 1000°C. Koostumusta pidetään tässä lämpötilassa riittävän kauan, niin että martensiittinen teräskoostumus muuttuu koostumukseksi, jossa ferriitin ja austeniitin tilavuuksien suhde on haluttu. Loppukarkaisussa austeniitti muut-15 tuu martensiitiksi, mistä on seuruaksena pehmeään tai venyvään ferriittimatriisiin dispergoitunut luja toinen faasi. Teräskoostumus on tässä vaiheessa tunnettu ainutlaatuisesta mikrostruktuurista, joka on hienojakoinen, isotrooppinen, neulamainen martensiitti venyvässä ferriitti-20 matriisissa. Mikrostruktuuri on tulos kaksoislämpökäsit-telyn ja piin edellämainitun määrän yhdistelmästä. Ainutlaatuinen mikrostruktuuri maksimoi pehmeän faasin ferriitin mahdollisen venyvyyden ja käyttää myös täysin hyväksi lujan martensiittifaasin kuormaa kantavana aineosana dup-25 leksimikrostruktuurissa. On sekä mikrostruktuurin että teräskoostumuksen ansiota, että teräs voidaan vetää kylmänä haluttuun lanka- ja tankohalkaisijaan yhdessä ainoassa monijakso-operaatiossa.

Tämän keksinnön prosessissa voidaan käyttää mitä 30 tahansa kaksifaasiterästä, kunhan voidaan saada aikaan dupleksi mikrostruktuuri ja morfologia, joiden kylmämuo-vattavuus on riittävä, niin että poikkipintaa voidaan pienentää jopa noin 99,9 %, kun koostumusta vedetään kylmänä. Erityisesti kaksifaasiferriittimartensiittiterästen jat-35 kuva myötökäyttäytyminen on parempi, niiden lopullinen vetolujuus on suurempi ja venyvyys parempi kuin kaupallis- g 78929 ten erittäin lujien matalaseosteisten terästen, mukaanluettuna mikrolejeeratut hienorakeiset teräkset. Lisäksi saa ferriittimartensiittisen kaksifaasiteräksen suuri ve-to/myötösuhde sekä korkea rasituskarkenemisnopeus aikaan 5 erinomaisen kylmämuokattavuuden.

Sen lämpötilan Tx tarkkuus, johon teräskoostumus ensin lämmitetään ensimmäisessä austenoimisvaiheessa ei ole kriittinen, kunhan se on sen yläpuolella lämpötilan, jossa täydellinen austenoituminen tapahtuu. Tarkka lämpö-10 tila T2 toisessa lämmitysvaiheessa, jossa koostumus muutetaan ferriitin ja austeniitin muodostamiin faasiin, riippuu halutusta ferriitin ja austeniitin tilavuuksien välisestä suhteesta, mikä vuorostaan riippuu halutusta ferriitin ja martensiitin tilavuuksien välisestä suhtees-15 ta. Yleisesti haluttu ferriitin ja martensiitin tilavuuksien välinen suhde riippuu halutuista teräslangan tai -tangon lopullisista ominaisuuksista. Jos ferriitti-mar-tensiittimikrostruktuurissa on 10-40 tilavuusprosenttia martensiittia, voidaan teräskoostumusta yleensä vetää kyl-20 mänä halkaisijoihin, jotka vastaavat 99,9 %:n pienenemistä poikkipinnassa, ja tuloksena on silti teräslankoja ja -tankoja, joiden vetolujuus on ainakin noin 827 N/mm2. Tavallisesti saavutetaan vetolujuuksia, jotka ovat alueella 827-2689 N/mm2, mutta 2758 N/mm2 ja yli voidaan myös saa-25 vuttaa.

Seuraavat esimerkit valaisevat selvemmin keksinnön mukaista prosessia ja sen avulla valmistettujen teräslan-kojen ja -tankojen ominaisuuksia sekä prosessin joustavuutta sen Sallisessa seosten, vetolujuuksien, venyvyyden 30 ja halkaisijoiden valinnan.

Esimerkki 1

Erittäin lujaa, erittäin venyvää teräslankaa valmistettiin tyydyttämään autonrengasvalmistuksessa käytetylle pallelangalle asetetut vaatimukset. Pallelanka edel-35 lyttää vetolujuutta 1861 N/mm2 venymän ollessa 5 % ja kim- 10 78929 morajaa 1489 N/mm2. Pallelangan halkaisijan tulee olla 0,94 mm ja sen venyvyyden riittävän läpäisemään koe, joka edellyttää 58 aksiaalista kierrosta 203 mm:n matkalla. Halkaisijaltaan 5,59 mm:n terästanko, jonka koostumus kä-5 sitti olennaisesti rautaa, 0,1 paino-% hiiltä, 2 paino-% piitä ja 0,1 paino-% vanadiinia, austenoitiin ja karkaistiin nopeasti olennaisesti 100-prosenttisesti martensiit-tisen koostumuksen saamiseksi. Tanko lämmitettiin sitten uudelleen lämpötilaan 950°C kahden faasin a + alueella 10 ja karkaistiin nopeasti dupleksi ferriittimartensiittimik-rostruktuurin saamiseksi, jossa oli suunnilleen 30 tilavuusprosenttia martensiittia ja 70 tilavuusprosenttia ferriittiä. Ferriittimartensiittimikrostruktuurin neulamainen luonne esitetään optisessa mikrokuvassa kuviossa 1. Lämpö-15 käsitelty tanko vedettiin sitten kylmänä voideltujen kar-tiomaisten vetokivien läpi halkaisijaan 0,94 mm saakka 8 jaksossa, joista kussakin tangon poikkipinta-ala pieneni noin 36 %. Sen jälkeen kun oli suoritettu nykyisen käytännön kaltainen lyhyt jännitystenpoistohehkutus lämpötilassa 20 425eC, saavutettiin lopullinen vetolujuus 1903 N/mm2, joka tyydyttää pallelangan vetolujuusvaatimukset. Teräslangan venyvyys oli riittävä tyydyttämään kiertokoevaatimuksen.

Esimerkki 2

Terästanko, joka käsitti olennaisesti rautaa 0,1 25 paino-% hiiltä ja 2,0 paino-% piitä, kuumavalssattiin halkaisijaan 6,25 mm. Sitten tanko lämmitettiin noin 1150°C:n lämpötilaan noin 30 minuutiksi koostumuksen austenoimisek-si. Sitten teräs karkaistiin suolavesijäässä austeniitin muuttamiseksi olennaisesti 100-prosenttiseksi martensii-30 tiksi. Tanko lämmitettiin sen jälkeen nopeasti lämpötilaan 950°C struktuurin muuttamiseksi noin 70 % ferriittiseksi ja 30 % austeniittiseksi. Sitten terästanko karkaistiin suolavesijäässä austeniitin muuttamiseksi martensiitiksi. Lopuksi tanko vedettiin kylmänä halkaisijaan 0,762 mm, 35 jolloin sen vetolujuus oli 2461 N/mm2, ja vedettiin myös n 78929 halkaisijaan 0,610 nun, jolloin sen vetolujuus oli 2482 N/nun2. Jatkamalla vetoa kylmänä voidaan saavuttaa vetolujuuksia 2758 N/mm2 tai yli.

Claims (2)

12 78929 1. Prosessi erittäin lujan, erittäin venyvän teräs-langan ja -tankojen valmistamiseksi, tunnettu sii- 5 tä, että se käsittää vaiheet: lämmittää teräskoostumus, joka käsittää olennaisesti rautaa, noin 0,05 - 0,15 paino-% hiiltä ja noin 1,0- 3,0 paino-% piitä, lämpötilaan riittävän pitkäksi ajaksi, niin että mainittu teräs austenisoituu olennaisesti 10 kokonaan; karkaista tulokseksi saatu austenoitunut teräskoostumus mainitun austeniitin muuttamiseksi 100-prosenttisek-si martensiitiksi; lämmittää tulokseksi saatu martensiittinen teräs-15 koostumus lämpötilaan T2 kahden faasin (a + Y ) alueella riittävän pitkäksi ajaksi, niin että mainittu martensiittinen teräskoostumus muuttuu koostumukseksi, jossa ferriitin ja austeniitin tilavuuksien suhde on sellainen, että tämän jälkeen suoritettava karkaisu antaa tulokseksi mik-20 rostruktuurin, jossa on 10 - 40 tilavuus-% martensiittiä ja noin 60 - 90 tilavuus-% ferriittiä; karkaista tulokseksi saatu ferriitti-austeniittinen teräskoostumus austeniitin muuttamiseksi martensiitiksi; ja 25 vetää kylmänä saatu teräskoostumus, jota luonnehtii dupleksi ferriitti-martensiittinen mikrostruktuuri, jossa on noin 10 - 40 tilavuus-% martensiittiä ja noin 60 - 90 tilavuus-% ferriittiä, ja joka mikrostruktuuri antaa mainitulle teräskoostumukselle kylmämuovautumisominaisuudet, 30 jotka sallivat mainitun teräskoostumuksen kylmävetämisen, niin että sen poikkipinta pienenee jopa noin 99,9 %, ja saadulle kylmävedetylle terästuotteelle vetolujuuden, joka on jopa 2758 N/mm2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, t u n-35 n e t t u siitä, että kylmävetovaihe käsittää yhden ainoan monijaksoisen kylmävetämisen. Il 13 78929 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että mainittu teräskoostumus käsittää olennaisesti rautaa, noin 0,1 paino-% hiiltä ja noin 2 paino-% piitä. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tun nettu siitä, että mainittu teräskoostumus käsittää noin 0,05 - 0,15 paino-% vanadiinia. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vanadiinipitoisuus on noin 0,1 pai- 10 no-%. 6. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että Tx on noin 1050 - 1170°C ja T2 on noin 800 - 1000eC. 7. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen prosessi, 15 tunnettu siitä, että T2 on noin 1150eC. 8. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että T2 on noin 950°C ja että tulokseksi saadussa mikrostruktuurissa on noin 30 tilavuus-% martensiittiä. i4 78929

1. Förfarande för framställning av stälträd och -stänger av mycket hög hällfasthet och mycket hög tänjbar-5 het, kännetecknat därav, att det omfattar föl-jande steg: uppvärmning av en stälkompositiön, vilken bestär huvudsakligen av jäm, ca 0,05 - 0,15 vikt-% koi och ca 1,0 - 3,0 vikt-% kisel, tili en temperatur Τχ under en 10 tillräckligt läng tid för att väsentligen helt austeniti-sera nämnda stäl; snabbavkylning av den resulterande austenitiserade stälkompositionen för omvandling av nämnda austenit tili 100 % martensit; 15 uppvärmning av den resulterande martensitstälkompo- sitionen tili en temperatur T2 inom omrädet av tvä faser ( a + Y ) under en tillräckligt l&ng tid för överföring av nämnda martensitst&lkomposition tili en komposition, i vilken volymförhällandet me11an ferrit och austenit är sä-20 dant, att den efterföljande snabbavkylningen resulterar i en mikrostruktur som innehäller ca 10 - 40 volym-% martensit och ca 60 - 90 volym-% ferrit; snabbavkylning av den resulterande ferrit-austenit-stälkompositionen för överföring av austenitet tili marten-25 sit; och kalldragning av den resulterande stälkompositionen, vilken karakteriseras av en dubbel ferrit-martensitmikro-struktur som inneh&ller ca 10 - 40 volym-% martensit och ca 60 - 90 volym-% ferrit, och vilken mikrostruktur ger nämnda 30 stälkomposition kallformbarhetsegenskaper som tilläter kalldragningen av nämnda stälkomposition, sä att dess tvär-snittsarea reduceras med upp tili 99,9 %, och den resulterande kalldragna stälprodukten en draghällfasthet av upp tili 2758 N/mm2. 35

2. Förf arande enligt patentkravet 1, k ä n n e- li