FI64520C - Ventilenhet foer en aerosoltrycksprayanordning - Google Patents

Description

r» “Mr- rt Γοΐ /44X KUULUTUSJULKAISU . . _ _ Λ ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 64 52 0 C (45) Patentti ny f n n ty 13 12 1933 ^ ^ (51) Kv.lk. )lnt.ci.3 B 05 B 7/04 SUOMI—FINLAND (21) pBC«ntt!hak«mus — Pmtuntmns&knlnf 780654 (22) H»k«ml*pllvl — An«eknlngfdag 27.02.78 ' (23) Alkupllvi—GUtlfhutsdag 27.02.78 (41) Tullut JulklMluI — Bllvlt offuntllf 03.09.78

Patentti- ja rekisterihallitus .... ... . . , * (44) Nlhtl*4k*lp*non |» kuuL|ulk»l*un pi*m.—

Patent- och registerstyrelsen ' ' Antekan titled och uti.tkrKt«n pubikerad 31.08.83 (32)(33)(31) Pyy4«ty «uolksu* —Bujlrd prlorltut 02.03.77 07.09.77 USA(US) 773549, 831270 Toteennäytetty-Styrkt (71)(72) Robert Henry Abplanalp, 10 Hewitt Avenue, Bronxville,

New York, USA (US) (74) Oy Kolster Ab (54) Venttiiliyksikkö aerosolipa inesurrutin ta varten - Ventilenhet för en aerosoltryeksprayanordning

Keksinnön kohteena on venttiiliyksikkö aerosolipainesumutin-ta varten, jossa on säiliö paineistettua nestemäistä tehoainetta, esimerkiksi vesipitoista seosta varten, ja kaasumaista ponneainetta varten, joka venttiiliyksikkö käsittää säiliön suljinosan, johon on kiinnitetty venttiilipesä, joka sisältää tiivisteen ja liikkuvan ja sisäänvedettävän venttiilinrungon, joka on esijännitetty ylöspäin suljettua asentoa kohti tiivistettä vasten, ja venttiilin painonu-pin, jossa on tuotteen purkausaukko ja joka on yhdistetty venttiili-pesään venttiilinkaralla, jossa on reiät ja kiinteämittaiset kana-vaosat, jolloin venttiilinrunko ja painonuppi on asennettu siten, että toisen liike saa aikaan toisen vastaavan liikkeen.

Tähän saakka parhaimmat aerosolipainesumuttimet tehoaineiden suihkuttamista varten ovat olleet rakenteita, joissa ponneaine on kaasu- ja nestefaasissa ja nestemäinen ponneaine sekoittuu säiliössä paineen alaisena nestemäiseen tehoaineeseen, koska se on joko sekoittuva tai liukeneva nestemäiseen tehoaineeseen tai se emulgoidaan 2 64520 siihen. Ponneaine valitaan sellaisista aineista, jotka höyrystyvät nopeasti huoneenlämmössä. Ponneaineen säiliössä kehittämä staattinen paine pakottaa ponneaineen ja tehoaineen liuoksen tai emulsion purkausaukon läpi, kun sumutusventtiili avataan. Ponneaine höyrystyy purkausaukossa nopeasti, kun suihku tulee ulos ja auttaa siten hajottamaan suihkun hienojakoisiin tehoainepisaroihin, jotka ovat olennaisesti vapaita ponneainejäänteistä.

Suihkutusjärjestelmissä käytetään yleisimmin klooritluori-hiilityyppisiä yhdisteitä (tämän jälkeen fluorihiili). Nämä materiaalit ovat viime aikoina olleet esillä ympäristönsuojeluun liittyvissä keskusteluissa, johtuen niistä haittavaikutuksista, joita mainituilla aineilla saattaa olla ilmakehän otsonin kuluttamisessa. Johtuen epävarmuudesta fluorihiilien vaikutuksesta otsonikerrokseen on aerosoliteollisuuden varustauduttava siihen, että nämä aineet mahdollisesti kielletään tai niiden käyttöä ponneaineena rajoitetaan. Vaikka nestemäisiä fluorihiilettömiä ponneaineita, nimittäin hiilivetyjä, kuten esimerkiksi propaania, butaania ja isobutaania, on saatavana, on niiden käyttö liuotinperusteisten tehoaineiden, kuten alkoholin, yhteydessä tuonut esille syttymisongelmia. Näitä syttymisongelmia voidaan vähentää käyttämällä vesipitoisia järjestelmiä, joissa ponneaine on erillisenä nesteenä tai emulsiona, mutta aikaisemmin tunnetut tällaiset surautinjärjestelmät vaativat runsaasti ponneainetta eivätkä niiden suihkuominaisuudet ole vastanneet toiveita. Ongelma johtuu suuresta ja epätasaisesta pisarakoos-ta ja riittämättömästä kuivumisnopeudesta. Tämän vuoksi on järjestelmissä, joissa ponneaine ja tehoaine ovat olennaisesti sekoittu-mattomia, pakottava tarve painesumuttimeen, joka aikaansaa suihkun, jonka ominaisuudet ovat samanlaiset kuin systeemeillä, joissa ponneaine ja tehoaine ovat liukenevia.

Liukenematonta ponneainetta käyttävissä systeemeissä on tehoaineen hienojakoiseksi dispersioksi hajottamisessa turvauduttu mekaanisiin keinoihin. Tavallinen mekaaninen keino on esimerkiksi sijoittaa purkausaukkoon tai sen lähelle kammio muodostamaan keskipakoisesta pyörteitä tehoaineeseen ennen sen purkautumista. Paine-sumutinventtiilit, joissa on säiliön ylätilassa olevan ponneaine-höyryn kanssa yhteydessä olevia höyryreikiä tai aukkoja auttavat myös mekaanista hajotusta syöttämällä ponneainehöyryä tehoainevir-taan ennen kuin se saapuu pyörrekammioon. Yleensä ovat liukenematonta ponneainetta käyttävien järjestelmien suihkuominaisuudet, kuten pieni pisarakoko, jakautumisen tasaisuus ja suihkun muoto 3 64520 mekaanisesti aikaansaaduissa suihkuissa huonommat kuin liukenevia aineita käyttävillä järjestelmillä.

Eräs mahdollisuus suihkuttaa tehoainetta hienojakoisena dispersiona silloin, kun ponneaine ei liukene tehoaineeseen, on käyttää suppilosolamenetelmää, kuten US-patenteissa n:o 3 326 469 ja n:o 3 437 272 on esitetty. Tehoaine ja ponneaine pidetään eri säiliöissä, jolloin tehoaine on varastoitu normaalipaineessa ja ponneaine huomattavasti korkeammassa paineessa. Ponneainekaasuvirta aikaansaa Bernoulli-ilmiön avulla tyhjiön, joka imee tehoaineen sup-pilosolalaitteeseen, jossa tehoainevirta jakautuu pieniin pisaroihin, kun se kohtaa ponneainevirran. Tällaisilla suppilosolalait-teilla voidaan aikaansaada hyväksyttäviä suihkuominaisuuksia, mutta niiden haittana on tarve pitää tehoaine ja ponneaine eri säiliöissä, mikä tekee tuotteen ja systeemin käsittelyn tuottajille ja käyttäjille monimutkaisemmaksi. Sellaisia venttiilillä ohjattuja aero-solipainesumuttimia, joissa tehoaineen ja ponneaineen syöttö samasta säiliöstä sumuttimeen on yhtäaikainen ja erillinen, joissa tehoaine ja ponneaine ovat keskenään kosketuksissa säiliössä ja joissa edelleen venttiili- ja painonuppi on sijoitettu säiliön päätyosaan tai sen lähelle ei tunneta.

Tämän keksinnön avulla saadaan aikaan yksisäiliöinen aeroso-lipainesumutin, jossa tehoaine ja ponneaine voivat olla sekoittamattomia ja jonka suihkuominaisuudet ovat tyydyttävät. Tämä keksintö tekee mahdolliseksi käyttää halpoja hiilivetyponneaineita, kuten butaania, isobutaania ja propaania ja mahdollistaa vesipitoisten tuotteiden sumutuksen, jolloin kuitenkin suihkun ominaisuudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin entisillä liukenevia aineita käyttävillä järjestelmillä. Syttyviä ponneaineita voidaan turvallisesti käyttää vesipitoisten tehoaineiden sumuttamiseen, koska veden läsnäolo suihkussa estää syttymisen. Edelleen on erinomaiseen suihkun laatuun vaadittava ponneaineen suhde tehoaineeseen paljon pienempi, jonka seurauksena kustannukset pienenevät liukenevia aineita käyttäviin järjestelmiin verrattuna. Esimerkiksi tavalliset hiuskiinnitteet vaativat fluorihiiliponneainetta saman verran kuin seoksessa on muita komponentteja, kun taas keksinnön mukaan voidaan samoilla suihkuominaisuuksilla käyttää ponneainetta 1/5 - 1/10 yhdisteen muiden komponenttien painosta. Ulkoapäin katsottuna näyttää ja toimii tämän keksinnön aerosolipainesumutin samalla tavoin kuin kuluttajalle tutut liukenevia eineitä käyttävät aerosolipainesumuttimet.

4 64520

Lisäksi keksinnön mukainen rakenne on sellainen, että olemassaolevia täyttölaitteita voidaan käyttää.

Vaikka tämä keksintö soveltuu järjestelmiin, jossa nestemäinen ponneaine ja tehoaine ovat keskenään liukenevia tai emulgoitu-via ja oletetaan, että tämän keksinnön soveltaminen parantaisi purkautuneen tehoaineen suihkuominaisuuksia, on keksinnön kipeimmin tarvittava sovellutus järjestelmissä, joissa ponneaine on sekoit-tumaton nestemäiseen tehoaineeseen ja erityisesti vielä merkittävämmin järjestelmässä, jossa ponneaine on sekoittumaton ja tehoaine vesiperusteinen.

Keksinnön mukainen venttiiliyksikkö on täsmällisesti sanottuna tunnettu suppilosolaejektoriosasta, joka sijaitsee venttiili-pesän pohjassa olevassa syvennyksessä tai on muodostettu venttiili-pesän pohjaseinän osana ja käsittää törmäyssekoituskammion ja osat suurinopeuksisten teho- ja ponneainevirtojen syöttämiseksi sekoi-tuskammioon, jolloin teho- ja ponneaine voidaan sekoittaa kammiossa ennen niiden joutumista venttiilipesän ja venttiilinkaran kautta purkausaukkoon. Keksinnön mukainen venttiiliyksikkö käsittää siis tehoainetta ja ponneainetta varten erilliset kanavat, jotka johtavat säiliöstä törmäyssekoituskammioon. Sekoituskammion sisäpuolella ei ole venttiileitä tai muita osia ja se on rakenteeltaan sellainen, että suurella nopeudella kammioon tulevat suihkuvirrat törmäävät ja tunkeutuvat toisiinsa pirstoen toisensa (iskun, leikkauksen tai yhdistetyn iskun ja leikkauksen avulla riippuen tulokulmista sekä virtojen suhteellisista asennoista kammiossa) muodostaen siten kaasun hienojakoisen dispersion nesteessä. Toisessa kammioon johtavassa kanavassa on mieluummin suppilosolaohennus, joka yhdessä kammion kanssa muodostaa suppilosolaejektorin. Sen lisäksi, että suppilosolaohennus parantaa törmäystehoa, sallii se, aikaansaaden tyhjiö-vaikutuksen, alhaisemman höyrynpaineen käytön ponneaineessa. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa syntyy sekoituskammios-sa pyörteinen virtaviivakuvio, joka aiheuttaa tehoaineen ja ponneaineen nopean ja perusteellisen sekoittumisen.

Kuten edellä on todettu keksintö käsittää venttiiliyksikön nesteen sumuttamiseksi säiliöstä kaasumaisen, mainitussa säiliössä paineenalaisena olevan ponneaineen avulla, joka mainittu venttiili-yksikkö käsittää venttiilin rungon, johon kuuluu purkauskanavalaite ja venttiilin painonuppi yhdistettynä törmäyssekoituskammioon nesteen ja kaasumaisen ponneaineen purkaustiellä sekä laitteet suurinopeuksisten, esteettömien neste- ja kaasurivtojen yhtäaikaista ja 5 64520 erillistä sanottuun kammioon syöttämistä varten venttiilin paino-nuppia käyttämällä toisen mainitun virran törmäämiseksi toiseen, tällä tavalla molempien faasien välisen hienojakoisen dispersion synnyttämiseksi mainitussa kammiossa.

Keksinnön mukaan on törmäyssekoituskammio mieluummin osa suppilosolaejektoria ja toinen virroista syötetään kammioon mieluummin aksiaalisuunnassa suppilosolaohennuksen läpi. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan syötetään toinen virta tangentiaalises-ti pyörteisen virtaviivakuvion aikaansaamiseksi kammioon. Venttii-liyksikössä on purkausaukko, josta virrat sen jälkeen, kun ne on sekoituskammiossa sekoitettu, suihkutetaan ulos hienojakoisena dispersiona .

Keksinnön avulla voidaan siis aikaansaada paineenalainen aerosolipainesumutin, joka käsittää säiliön, nesteen ja ponneaineen paineenalaisena säilyttämiseksi sekä aikaisemmin selitetyn venttii-liyksikön. Neste on mieluummin luonteeltaan vesipitoista ja ponneaine mieluummin hiilivety.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa voidaan joko ponneaine tai tehoaine syöttää keskellä olevan kanavan kautta ja toinen niistä syötetään rengaskanavan kautta, joka ympäröi ensimmäistä kanavaa.

Kammion ollessa sijoitettu venttiiliin, havaittiin yllättävästi, että suihkut olivat erittäin tyydyttäviä. Sen vuoksi on kammio sijoitettu venttiilipesään, paikka, joka ei edellytä, ertä erilliset ponneaine- ja tehoainekanavat olisi varustettu venttiileillä. Näin voidaan käyttää mitä tahansa olemassaolevaa venttiiliä kiinnittämällä yksinkertaisesti suppilosolakammio siihen, mikä tekee valmistuksen melko helpoksi. Ottaen huomioon, että kammio voidaan tulpan muodossa sijoittaa pesän alaosaan, johon normaalisti tulee nousuputki, ennakoi eräs toinen suoritusmuoto sen sijoittamisen venttiilipesän sisään.

Eräässä mahdollisessa suoritusmuodossa voidaan kammio vielä lisäksi sijoittaa venttiilikaraan juuri venttiilitiivisteen alueella. Vaikkakin tämä rakenne edellyttää erillisesti ohjattuja kanavia tehoaineelle ja ponneaineelle, voivat nämä kanavat päättyä venttii-litiivisteen alueella. Kaikissa suoritusmuodoissa on dispersiossa riittävästi ponneainejäännettä puhdistamaan kanavat venttiilin jälkeen ja siten estämään tehoaineen kokkaroitumisen tai kuivumisen purkausaukoissa.

6 64520

Jotta saataisiin aikaan tarkoituksenmukainen ja tehokas menetelmä siirtää ponneaine ja tehoaine säiliöstä, jossa molemmat ovat saman paineen alaisina, tarjoaa keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto venttiiliyksikön, joka käsittää venttiilipesän, jossa on yksi liikkuva, onsittu venttiilin runko ja yksi rengasmainen, joustava venttiilin tiiviste sekä jousi, joka työntää venttiilin runkoa ylöspäin tölkin päätä kohti.

Venttiilin rakenne sekä ejektoriyksikön ja törmäyssekoitus-kammion rakenne ja sijainti voivat vaihdella, kuten seuraavasta kuvauksesta tullaan näkemään. Parhaat tulokset saavutetaan, kun sekoituskammio on tehty niin, että toisella virralla on pyörteinen virtaviivakuvio ja toinen virta ruiskutetaan suppilosolaohennuksen läpi aksiaalisesti pyörteiseen virtaviivakuvioon nähden.

Seuraavassa selvityksessä keksintö on esitetty sekoittumat-toman ponneaine/tehoaine-järjestelmän yhteydessä. Säiliössä on toistensa kanssa kosketuksissa kolme erillistä kerrostunutta faasia, nimittäin ponnehöyry, nestemäinen ponneaine ja nestemäinen tehoaine. Ponneaineen nestemäisen faasin tiheys on tavallisesti pienempi kuin nestemäisen tehoaineen ja keskenään liukenemattomat ponneaineen ja tehoaineen nestefaasit kerrostuvat säiliössä ponneaineen kelluessa tehoaineen päällä.

Liitteenä olevat piirustukset kuvaavat esimerkkeinä olevia keksinnön suoritusmuotoja. Piirustuksissa: kuvio 1 on pystyleikkauskuva keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta venttiilistä ja painonapista, kuvio 2 on vaakaleikkauskuvanto kuvion 1 viivaa II-II myöten, kuvio 3 on pystyleikkauskuvanto kuvion 1 suoritusmuodon venttiilin ja painonupin muunnoksesta, kuvio 4 on pystyleikkauskuvanto (osa) kuvion 3 muunnoksesta, kuvio 5 on pystyleikkauskuvanto (osa) eräästä kuvioiden 1-4 suoritusmuotojen lisämuunnoksesta.

Kuvioissa 1-4 on esitetty suoritusmuoto, jossa suppilosola-vaikutuksen aiheuttava törmäyssekoituskammio on sijoitettu venttiilipesän pohjaan.

Kuviossa 1 on painonuppia merkitty viitenumerolla 50. Vent-tiilipesä 501 on kiinnitetty tavanomaiseen säiliön suljinosaan 70 reunusten 72 avulla. Venttiilipesässä 501 on ontto osa 503, joka rajaa syvennyksen 505. Puristusjousi 511 työntää pystysuoraan liikkuvaa venttiilinrunkoa 509 ylöspäin kohti sulkijaa. Venttiilinrunko ί i t r 64520 509 on yhtenäinen venttiilinkahan 513 kanssa, joka kulkee säiliön suljinosassa 70 olevan aukon läpi ja jonka päähän painonuppi 50 on kitkaliitoksella kiinnitetty. Venttiilinkarassa 513 on keskikanava 515, jota ympäröi samankeskeisesti rengaskanava 517. Venttiilinkarassa 513 on poikittaisreiät 519 ja 521, jotka ovat yhteydessä vastaavasti keskikanavan 515 ja samankeskeisen rengaskanavan 517 kanssa.

Reiät 519 ja 521 on tukittu joustavalla tiivisteellä 523, kun venttiili on kiinni, ja molemmat ovat avoinna läpivirtaukselle, kun venttiili on auki.

Syvennykseen 505 on elimen 525 avulla muodostettu törmäys-sekoituskammio 541. Elimessä 525 on pohjaosa 533, joka on syvennyksen 505 ulkopuolella ja muodoltaan sellainen, että siihen sopii kitkakiinnityksellä tehoaineen nousuputki 536.

Elimen 525 pohjaosa 533 on erillään syvennyksen 505 seinämän reunasta, jotta syntyisi rengastila 535. Osan 503 sisäseinässä on useita pystysuoria seinän mittaisia uria 537, jotka ovat sisäpuolisesta yhteydessä elimen 525 yläpäässä olevaan rengasmaiseen syvennykseen 539 ja aukkoon 535 syvennyksen ulkopuolella.

Elimen 525 yläpinta näkyy parhaiten kuviossa 2. Osassa 503 on urat 537. Urat 537 ovat yhteydessä elimen 525 rengasmaiseen syvennykseen 539. Rengasmaisesta syvennyksestä 539 lähtevät poikittaiset urat tai kanavat 542 johtavat törmäyssekoituskammioon 541. Aukko 507 pesän 501 pohjassa toimii purkausreikänä kammiosta 541.

Käytössä aiheuttaa painonupin 50 painaminen liikkuvan vent-tiilirungon siirtymisen alaspäin jousta 511 vasten ja avaa aukot 519 ja 521 aiheuttamalla joustavan tiivisteen 523 taipumisen. Venttiilin avautuessa virtaa ponnekaasu aukkojen ja kanavien 535, 537 ja 542 kautta sekoituskammioon 541. Paine sekoituskammiossa 541, joka oli olennaisesti sama kuin tuloaukossa ennen käyttöä, laskee olennaisesti, kun kammio asetetaan yhteyteen ulkoilman kanssa vent-tiilinrungon 501 reikien 519 ja 521, kanavien 515 ja 517 sekä painonupin 50 kautta. Sekoituskammiossa törmää pyörteilevä ponneaine tehoaineeseen, joka tulee kammioon nousuputken 536 ja osassa 503 olevan suppilosolaohennuksen 529 kautta ja muodostaa hienojakoisen kaasudispersion nesteessä. Dispersio kulkee aukon 507, venttiilipe-sän 501 sisätilan ja sitten aukkojen 519 ja 521 kautta venttiilika-ran 513 kanaviin 515 ja 517.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, kulkee ponneaineen ja tehoaineen seos painonupin 50 läpi, jossa nupissa on ylimääräinen sekoitus-kammio, joka on samanlainen kuin pohjaosassa 533 kuvattu.

8 64520

On huomattavaa, kuten kuviossa 2 on esitetty, että kukin ura 542 on sijoitettu niin, että sen jatke liittyy kammioon 541 epäkes-keisesti aiheuttaen siinä pyörreliikkeen.

Kuvio 3 on sama kuin kuvion 1 suoritusmuoto, paitsi että venttiilinrunko 543 on ontto, käännetyn kupin kaltainen osa. Vent-tiilinrungon 543 olakkeessa 545a on joukko reikiä 545 helpottamaan ponnekaasun ja tehoaineen seoksen virtausta venttiilinkaran reikiin ja kanaviin. Jousen 547 pidättimenä on rengaspalle.

Kuvio 4 on sama kuin kuvioiden 1 ja 3 suoritusmuoto, paitsi että venttiilikarassa 513 on yksi kanava 515, johon sopii mikä tahansa tavanomainen aerosolipainonuppi.

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön eräs lisämuunnos, jossa törmäyssekoituskammio 601 on sijoitettu venttiilipesän 600 sisään. Kuten kuvion 3 suoritusmuodossakin on pesässä tehoaineen kammioon 601 syöttämistä varten keskusaukko, jossa on suppilosolaejektori-osa. Kammion 601 ja sen syöttökanavat on muodostettu kotelon pohjan 606 sekä kotelon pohjaan nojaavan kiekkomaisen osan 603 avulla. Pohjaan 606 on muodostettu sekoituskammio 601, poikittaiskanavat 607 ja rengasmainen syvennys 604, jotka ovat samanmuotoisia kuin vastaavat rakenteet kuviossa 2. Aukot 609 ponnekaasun rengasmaiseen syvennykseen syöttämistä varten ja sieltä poikittaiskanaviin, ovat pohjassa tehoaineen syöttökanavan 602 ulkopuolella. Jousi 605 on sijoitettu kiekkomaisen osan 603 päälle ja painaa toiminnan aikana kiekko-osaa pesän pohjan sisäpuolta vasten.

Sijoittamalla törmäyssekoituskammio säiliön sisälle, estetään tehoainetta kuivumasta tai muutoin vahingollisesti muuttumasta yksikön purkauskanavissa. Säiliön sisäpuolella on kanavissa oleva tehoaine säiliön sisällön ympäröimänä, eikä siten kuivu eikä se ole alttiina ulkoilman aiheuttamille muutoksille. Kun venttiili on kuivunut, puhdistavat paisuvasta ponneaineesta aiheutuvat pyörre-purkaukset kaikki venttiiliaukon ulkoilman puolella olevat ponneaine- tehoaineseosj äänteet.

Edellä esitettyjä esimerkkejä ei ole tarkoitettu mitenkään rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan luonnollisesti muunnella vaatimusten puitteissa monin eri tavoin.

Claims (6)

9 64520

1. Venttiiliyksikkö aerosolipainesumutinta varten, jossa on säiliö paineistettua nestemäistä tehoainetta, esimerkiksi vesipitoista seosta varten, ja kaasumaista ponneainetta varten, joka venttiiliyksikkö käsittää säiliön suljinosan (70), johon on kiinnitetty venttiilipesä (501 , 600), joka sisältää tiivisteen (523) ja liikkuvan ja sisäänvedettävän venttiilinrungon (509), joka on esijännitetty ylöspäin suljettua asentoa kohti tiivistettä vasten, ja venttiilin painonupin (50), jossa on tuotteen purkausaukko ja joka on yhdistetty venttiilipesään venttiilinkaralla (513), jossa on reiät (519, 521) ja kiinteämittaiset kanavaosat (515, 517), jolloin venttiilinrunko ja painonuppi on asennettu siten, että toisen liike saa aikaan toisen vastaavan liikkeen, tunnettu suppilosola-ejektoriosasta (525), joka sijaitsee venttiilipesän (501) pohjassa olevassa syvennyksessä (505) tai on muodostettu venttiilipesän (600) pohjaseinän (606) osana ja käsittää törmäyssekoituskammion (541, 601) ja osat (527, 529, 602, 535, 537, 542, 607) suurinopeuk-sisten teho- ja ponneainevirtojen syöttämiseksi sekoituskammioon, jolloin teho- ja ponneaine voidaan sekoittaa kammiossa ennen niiden joutumista venttiilipesän ja venttiilinkaran (513) kautta purkaus-aukkoon .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiiliyksikkö, tunnettu siitä, että ejektoriosa on elin (525), jossa on sen pituuden yli menevä keskikanava (527) ja yläosa, joka sijaitsee kit-kasovitteella venttiilipesän (501) pohjassa olevassa syvennyksessä (505), ja jonka yläpinnassa on rengasmainen syvennys (539), jolloin törmäyssekoituskammio (541) sijaitsee keskikanavan vieressä, poik-kiurat (542) ulottuvat rengasmaisesta syvennyksestä sekoituskammioon ja syvennyksen sisäseinän ja ejektoriosan yläosan ulkoseinän rajoittamat pystysuorat kanavat (537) ulottuvat rengasmaiseen syvennykseen muodostaen siihen johtavan kaasumaisen ponneaineen vir-tausradan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiiliyksikkö, tunnettu siitä, että ejektoriosa on elin, jossa on sen pituuden yli menevä keskikanava ja jonka yläpinnassa on rengasmainen syvennys (604), jolloin törmäyssekoituskammio (601) sijaitsee keskikanavan vieressä ja että ejektori on valmistettu työstämällä venttiilipesän (600) pohjaseinää (606) törmäyssekoituskammion (601) '0 64520 poikittaisten kanavien (607) ja rengasmaisen syvennyksen (604) muodostamiseksi, jolloin pohjaseinä (606) ja pohjaseinää vasten painautuva kiekkomainen osa (603) määrittävät törmäyssekoituskammion ja sen syöttökanavat.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen venttiiliyksikkö, tunnettu siitä, että ejektoriosassa (525) on pohjaosa (533) , johon on kiinnitetty putki (536) nesteen kuljettamiseksi sekoituskammioon (541).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2 tai 4 mukainen venttiiliyksikkö, tunnettu siitä, että ejektoriosan (525) yläpinnassa on useita tasavälein toisistaan sijaitsevia poikkiuria (542), jotka on sijoitettu sekoituskammion (541) suhteen siten, että poikkiurien sisäosa leikkaa kammion ulomman osan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen venttiiliyksikkö, tunnettu ainakin kahdesta poikkiurasta (542) , jolloin venttiili-pesän pohjassa olevan syvennyksen (505) ja ejektoriosan (525) rajoittamien pystysuorien urien (537) lukumäärä on yhtä suuri kuin poikkiurien lukumäärä. 11 64520