FI63917C - Anordning med skruvtransportoer foer uttagning av massgods - Google Patents

Description

R3SFI M ^KliULUTUSJliLKAISU

Ma lJ UTLÄGCNINOSSKMFT ÖJ? I f (^5) Patent ccidslat ^ (51) Kv.ik?/im.a3 B 65 G 65A6 SUOMI—FINLAND (21) PttuttlMwmu»--P«ntn6tal»n 7731^2 (22) Hakamtspllvi — An*Bknl(i|*d*| 21.10.77 (23) Alkupiivt—Glltigh«t*dag 21.10.77 (41) Tullut |ulkiMl(>i — UMt eftandig 27.0*». 78 PBtantti-j· reklfteHhallltu* (44) NihtivUulpanon |* kuuLfijIluiMn pvm. — 31 Qc 53

Patent- och r*gi«ter«tyralMn 7 AmMoa ud^d och uti^krNtw pubHcMd J J

(32)(33)(31) Pyydetty Mudkmn—Begird prlorKat 26.10.76

Ruotsi-Sverige(SE) 76ll862-9 (71)(72) Georg Lennart Konstantin Forsberg, Nylandsgatan li», 651» 65 Karlstad, Ruotsi-Sverige(SE) (7l») Oy Heinänen Ab (5!») Järjestely ruuvikuljettimissa massatavaran ottamiseksi -

Anordning med skruvtransportör for uttagning av massagods

Keksintö kohdistuu järjestelyyn massatavaran ottamiseksi virtana massatavaravarastosta. Massatavara muodostuu kiinteästä materiaalista, joka on jakautunut pieniin partikkeleihin, rakeisiin, jauheeseen tai vastaavaan ja jolla on sellaiset ominaisuudet, että se ei helposti virtaa itsestään vaan sen täytyy saada mekaanista apua. Esimerkkejä tällaisista materiaaleista ovat selluloosan valmistukseen käytettävä puuhake, seiluloosamassa, vilja, hiekka, hiili jne. On tavallista käyttää tällaisen materiaalin ottamiseksi pyörivää ruuvikuljetinta, joka toimii varastossa ja kuljettaa materiaalia ulosmenoa kohti.

On tunnettua varustaa ruuvikuljetin ympäröivällä rummulla, joka on moottorikäytöllä pyöritettävissä akselinsa ympäri ruuvi-kuljettimen pyörimisestä riippumattomasti ja joka on varustettu olennaisesti koko pituudelleen ja kehälleen jaetuilla aukoilla.

2 6391 7

Ruuvikuljettimen täydentäminen ympäröivällä rummulla tuo mukanaan myös etuja ruuvikuljettimen rakenteen ja työtavan suhteen, koska kuljetin toisaalta tulee vapautetuksi materiaalivarastossa olevasta paineesta, toisaalta siinä ei tarvita muuttuvaa kierteen nousua, mikä toimenpide on aikaisemmin suoritettu jotta saataisiin ruuvin pituuden mukaan oikein jaettu materiaalin ulosotto.

Kun ruuvikul jetin on kiinteä, tulee ulossyöttö- epätasaisesti jaetuksi varastoon siten, että materiaali virtaa helpommin tietyistä suunnista, kun taas toisiin kohtiin muodostuu kuolleita alueita, joissa ei ole yhtään tai merkityksettömän vähän liikettä. Tätä vastaan voidaan vaikuttaa tekemällä ruuvikuljetin liikkuvaksi kohtisuoraan akselin suhteen.

Tämän vaikutuksen aikaansaamiseksi on keksinnön mukaiselle järjestelylle pääasiassa tunnusomaista se, mitä jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

Tämä toimenpide ei tietenkään ole täydellinen ratkaisu siihen ongelmaan, joka on esillä olevan keksinnön perustana, nimittäin ulossyötön jakaminen niin täydellisesti kuin mahdollista varaston yhden kerroksen alueelle niin, että tavara kaikkialla laskeutuu samassa tahdissa ja ilman että tapahtuu erilaiset ajat varastoituna olleiden ainesosien keskinäistä sekoittumista.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 pystyleikkauksena esittää siiloa, jonka pohjassa on keksinnön mukaisesti muodostettu ulossyöttö-laite, kuva 2 on sivukuva, joka on otettu kuvan 1 viivan II-II mukaan, kuva 3 esittää kuvan 1 viivan III-III mukaan otettua poikkileikkausta, kuva 4 esittää tasovaraston alle sijoitetun ulossyöttölaitteen muunnettua sovellutusta ja kuva 5 esittää kuvan 4 viivan V-V mukaan otettua poikkileikkausta.

Kuvassa 1 viitenumero 11 tarkoittaa sellaisen siilon pystysei-niä, joka muodostaa poikkileikkaukseltaan suorakulmaisen siilon, joka täytetään ylhäältä päin hienojakoisella materiaalilla ja joka tyhjennetään pohjasta. Täyttö 13 muodostaa tilapäisen varaston, jossa minkäänlainen sekoittuminen ei ole toivottavaa, vaan täytön tulee laskeutua tasaisesti koko poikkileikkauksen osalta, niin että sen yksittäisten osien varastossa oloaika tulee mahdollisimman yhtäpitkäksi.

6391 7 3

Aivan siilon pohjan 15 yläpuolelle on pantu vaakasuora ruuvikuljetin, joka muodostuu akselista 17 ja tähän kiinnitetystä ruuvilevystä 19. Akselin 17 toinen pää on laakeroitu laakeriin 21 ja se kannattaa ketjupyörää 23, joka ketjun 25 ja kierukkavaihteen 27 välityksellä on kytketty sähköiseen käyttömoottoriin 29. Laakeri 21 ja mainitut käyttölaitteet on kiinnitetty vaunuun 31, joka johdeholkei 11a 33 (tai vaihtoehtoisesti pyörillä) kulkee vaakasuoralla radalla 35, joka kulkee siilon sivulla ja siilon koko pituudelta tässä suunnassa.

Akselin 17 vastakkainen pää on laakeroitu laakeriin 37, joka kulkee radan 35 suuntaisella radalla 39 ja on sijoitettu ulokkeelle vaakasuoran kanavan 41 ulkosivulle, johon on sijoitettu myös ruuvikuljet-timen pään alapuolelle sijoitettu hihnakuljetin 43, jolla ruuvikul-jettimen välityksellä siilosta ulos syötetty materiaali edelleen-kuljetetaan. Vaunua 31 siirretään edestakaisin radalla 35 köysien 45 avulla, jotka kuuluvat (esittämättä jätettyyn) moottorikäyttöiseen vintturiin. Vastaavat köydet on kiinnitetty laakeriin 37 tämän siirtämiseksi yhdenmuotoisesti vaunun kanssa, niin että akseli 17 pidetään jatkuvasti tarkalleen samansuuntaisena, Synkroniaen käyttö voidaan tietysti aikaansaada muulla tavalla, esim· hammas-tankorynnön avulla.

Keksinnön mukaan ruuvikuljetin on ympäröity sylinterimäisellä rummulla 47, joka on siilon koko leveydellä ja jonka päät ulottuvat ulos seinien 11 ulkopuolelle kanaviin. Rumpu on samankeskinen akselin 17 kanssa ja sen ulkopäät on laakeroitu tälle, Toisessa päässä on ketjupyörä 49, joka on ketjun 51 välityksellä kytketty hydraulimotto-riin 53, joka on kiinnitetty vaunulle 31, Tämän moottorin välityksellä saatetaan rumpu kiertoliikkeeseen, joka on riippumaton syöttöruuvin kiertymisestä, merkittävästi hitaampi kuin tämä ja tavallisesti vastakkaissuuntainen tähän verrattuna. Rummun vastakkaisessa, ei-käyte-tyssä päässä tällä on ulosmeno, joka muodostuu rummun pituussuuntaisten ripojen 57 välissä olevista raoista, jotka rivat yhdistävät rummun ulkopään akselille 17 laakeroituun päätylevyyn 59,

Rumpuun on sijoitettu useita sisääntuloaukkoja 61, jotka ovat pituussuunnan suuntaisesti (tai vinosti) suunnattujen rakojen muodossa, jotka on jaettu rummun koko pituudelle tai olennaisesti sen koko sille pituudelle, joka on seinien 11 välissä. Rakoja on myös jaettuna koko kehän ympärille. Rummun jokaisessa poikkileikkauksessa on niin 4 6391 7 muodoin ainakin yksi sisääntuloaukko, ja tavallisesti useita, missä tapauksessa ne mieluimmin ovat yhtä suurin keskinäisin etäisyyksin kehän suunnassa. Ne raot, jotka seuraavat lähinnä toisiaan pituussuunnassa, on kaikkialla siirretty keskenään kehän suunnassa. Pituussuunnassa erilaisissa asemissa sijaitsevat raot voivat osittaisesta mennä limittäin, ja silloin on tietysti erittäin tärkeää, että ne ovat tietyllä kehäetäisyydellä, jotta rumpua ei heikennettäisi.

Eri rummun poikkileikkauksissa on yhteenlaskettu kehän suuntainen rakojen ulottuma olennaisesti sama. Edullisesti kaikki raot ovat keskenään yhtä suuria. Näiden mitat valitaan ottaen huomioon niiden läpi kulkevien partikkeleiden suuruus.

Käytön yhteydessä, kun vaunua 31 ajetaan hitaasti rataansa pitkin ja rumpua 47 kierretään moottorin 53 välityksellä, tekee jokainen sisääntuloraoista 61 trokoidin muotoista rataa massatavan vaakasuorassa kerroksessa. Vaunun toisessa liikesuunnassa on radan osa esitetty käyrällä 63 kuvassa 2, ja vaunun siirron yhteydessä vastakkaiseen suuntaan radasta tulee käyrän 65 mukainen. Tämän yhdistetyn kierto- ja sivuttaissiirtymisliikkeen aikana materiaalipartik-keleita siirretään sisään rummussa olevien rakojen läpi, ja rakojen reunat irrottavat ja erottavat partikkeleita massatavarasta siinä määrin kuin tätä vaaditaan jotta ne saataisiin kulkemaan läpi rummun sisään. Kuljetusruuvia käytetään sellaisella nopeudella, että rummun sisään tuleva materiaali ei täytä tätä enmpää kuin osan murto-osaksi, esim, korkeintaan sen puoliväliin, ja kun raot sijaitsevat rummun ylemmän puoliskon alueella,jossa materiaalin kulku sen läpi on kaikkein vilkkainta, partikkelit eivät siis kohtaa mitään estettä rumpuun jo aikaisemmin tuodun materiaalin taholta, vaan voivat pudota sisään rakojen läpi yhtä helposti missä tahansa ne sijaitsevatkin rummun pituussuunnassa. Näin varmistetaan, että se materiaalikerros, jossa rumpu liikkuu, käytetään täysin yhtä lailla eri kohdissa, erotukseksi siitä mikä on tilanne "paljaissa" kuljetusruuveissa, joihin materiaali pääsee eri tavalla helposti sen pituussuunnassa.

Rumpu vastaanottaa painetta yläpuolella, olevan materiaalin painon johdosta ja voi lujuutensa perusteella kestää tämän ilman varsinaista taipumista, ja ruuvikuljetin vapautetaan siis kuormituksesta, niin että sen akseli voidaan tehdä suhteellisen hennoksi. Lisäksi ruuvi-kuljetinta voidaan käyttää nopeasti pienellä voiman käytöllä siten, että sen on ainoastaan kuljetettava materiaali rummussa ulosmenoa 6391 7 kohti eikä tarvitse suorittaa mitään tarpeetonta materiaalin hämmentämistä sen läheisyydessä, kuten on asianlaita kun se on suoraan massatavarassa ja tiiviisti sen ympäröimä kaikilta sivuilta. Tämän johdosta säästetään myös materiaalia, niin että sen partikkeleiden menemistä rikki tai kulumista tuskin esiintyy.

Kuvissa 4 ja 5 esitetty laite toimii massatavaran kuljettamiseksi pois tasovaraston pohjakerroksesta. Tässä voidaan aikaansaada tasainen vajoaminen ainoastaan varaston keskiosassa, mutta ei vyöry-misluiskissa. Sovellutus on suurin piirtein samanlainen kuin kuvissa 1-3. Sisääntuloaukoissa on kuitenkin tässä päälle tehtyjä rakenteita, jotka ulkonevat rummun kehän ulkopuolelle ja jotka muodostavat kauhoja 69, jotka pyörimisen yhteydessä keräävät sisään massatavaraa rummussa olevien rakojen 61 kautta. Yksinkertaisemmassa sovellutuksessa voidaan kauhat muodostaa siten, että rummussa oleva levymateriaali on taivutettu ulos rakojen 61 toisesta pitkittäisreu-nasta. Lisäksi rumpu on ulossyöttöpäässä joko kokonaan avoin tai suljettu aukolla varustetulla päädyllä 71, jonka kautta ulossyötetty tavara lähtee rummusta. Rumpua kannattaa tällöin ulkopuolinen laakeri 73, joka kulkee rataa 39 pitkin, ja ruuvikuljettimen akseli 7 ron laakeroitu päätyyn 71.

Edellä kuvattuja sovellutuksia voidaan tietysti muunnella eri suhteissa keksinnön puitteissa, jotka annetaan jäljessä seuraavissa patenttivaatimuksissa. Esimerkiksi rumpu voidaan laakeroida omiin laakereihin, jolloin kuljetusruuvi voidaan sijoittaa siihen epäkes-kisesti. Lisäksi voi rummun käyttölaite olla sijoitettu toiseen päähän kuin siihen, jossa kuljetusruuvia käytetään. Tässä tapauksessa tulee mahdolliseksi käyttää samankeskisesti rummun ja ruuvin kanssa sijoitettuja käyttölaitteita, esim. hydraulisia napamoottoreita. Jos pohja 15 on viettävä, voidaan rumpu ja kuljetusruuvi myös asettaa vinoon enemmän tai vähemmän suuressa kulmassa vaakatason suhteen. Lisäksi voidaan keksintöä soveltaa samankeskiseen järjestelyyn, jossa rumpu ja ruuvi, sen sijaan että niitä siirretään paralleeli-sesti, kääntyvät pystysuoran akseliviivan ympäri. Tässä tapauksessa vaunu 31 kulkee ympäri radalla 35, joka on ympyrän muotoinen, ja rummun ulosmenopää on sijoitettu keskeisesti siiloon ja on suurin piirtein paikallaan pysyvä. Jotta saataisiin tasainen ulossyöttö, täytyy tällöin yhteenlasketun kehän suuntaisten sisääntuloaukkojen 31 ulottuma eri rummun poikkileikkauksissa tehdä aina suuremmaksi samassa määrin kuin niiden etäisyys kääntöakselista lisääntyy. Tämä voidaan toteuttaa 6391 7 6 sijoittamalla rakoja vähittäisestä yhä tiheämmin ja/tai tekemällä ne yhä laajemmiksi rummun ulkopäätä kohti mentäessä.

Claims (10)

1. Laite massatavaran ottamiseksi ulos sen varastosta käsittäen pyörivän ruuvikuljettimen (17,19) ja tätä ympäröivän rummun (47), joka on moottorikäytöllä pyöritettävissä akselinsa ympäri ruuvikuljettimen pyörimisestä riippumattomasti ja joka on varustettu olennaisesti koko pituudelleen ja keholleen jaetuilla aukoilla (61), tunnettu siitä, että ruuvikulje-tin (17,19) on liikkuva sivusuunnassa ja että mainitut aukot (61) rummun liikkuessa siirtyvät trokoidin muotoista rataa pitkin varaston kerroksen läpi ja sallivat massatavaran kulkea rumpuun (47) sen siirtämiseksi edelleen siellä ruuvikuljettimen avulla rummun päätä kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisessa rummun (47) poikkileikkauksessa, mahdollisesti sen äärimmäisiä päitä lukuunottamatta, on vähintään yksi sisäänmenoaukko (61).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu' siitä, että niillä siääntuloaukoilla (61), jotka ovat samassa rummun (47) poikkileikkauksessa, on yhtä suuret keksinäiset etäisyydet kehän suunnassa.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisääntuloaukkojen (61) yhteenlaskettu kehän suuntainen ulottuma on olennaisesti sama rummun eri poikkileikkauksissa sitä tapausta varten että rumpu (47) siirretään yhdensuuntaisesti itsensä kanssa.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kun rumpu (47) m pystyakse 1 in ympäri kääntyvä, on sisääntuloaukkojen (61) yhteenlaskettukehän suuntainen ulottuma eri rummun poikkileikkauksissa yhä suurempi samassa määrässä kuin niiden etäisyys mainitusta kääntöakselista kasvaa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että rumpua (47) kannattaa toisesta päästä ulkopuolinen laakeri (73), joka lepää siirtyvästi kiinteää alustaa (39) vasten. 8 6391 7

7. Patentti vaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ruuvikuljettimen akselin (15) toinen pää on laakeroitu rummun päätyyn (71).

7 6391 7

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että rumpua (47) käyttää toinen moottori (53) kuin ruuvikuljettimen käyttömoottori (29).

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 8 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että rumpua (47) ja ruuvikuljetinta (17) käytetään niiden samaan suuntaan suunnatuista päistä.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että molemmat moottorit (29,53) on sijoitettu vaunuun (31), joka on siirrettävissä suoralla tai kaarevalla radalla, joka kulkee kohtisuoraan rummun ja ruuvikuljettimen akseleita vastaan. li 6391 7 9