FI61200B - Foerfarande foer framstaellning av amorfa utfaellda kiselsyrapigment - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av amorfa utfaellda kiselsyrapigment Download PDF

Info

Publication number
FI61200B
FI61200B FI2765/73A FI276573A FI61200B FI 61200 B FI61200 B FI 61200B FI 2765/73 A FI2765/73 A FI 2765/73A FI 276573 A FI276573 A FI 276573A FI 61200 B FI61200 B FI 61200B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
acid
silicate
pigment
pigments
sodium
Prior art date
Application number
FI2765/73A
Other languages
English (en)
Other versions
FI61200C (fi
Inventor
Satish Kumar Wason
Original Assignee
Huber Corp J M
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Huber Corp J M filed Critical Huber Corp J M
Publication of FI61200B publication Critical patent/FI61200B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI61200C publication Critical patent/FI61200C/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09C—TREATMENT OF INORGANIC MATERIALS, OTHER THAN FIBROUS FILLERS, TO ENHANCE THEIR PIGMENTING OR FILLING PROPERTIES ; PREPARATION OF CARBON BLACK  ; PREPARATION OF INORGANIC MATERIALS WHICH ARE NO SINGLE CHEMICAL COMPOUNDS AND WHICH ARE MAINLY USED AS PIGMENTS OR FILLERS
    • C09C1/00—Treatment of specific inorganic materials other than fibrous fillers; Preparation of carbon black
    • C09C1/28—Compounds of silicon
    • C09C1/30—Silicic acid
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K8/00—Cosmetics or similar toiletry preparations
    • A61K8/18—Cosmetics or similar toiletry preparations characterised by the composition
    • A61K8/19—Cosmetics or similar toiletry preparations characterised by the composition containing inorganic ingredients
    • A61K8/25—Silicon; Compounds thereof
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61Q—SPECIFIC USE OF COSMETICS OR SIMILAR TOILETRY PREPARATIONS
    • A61Q11/00—Preparations for care of the teeth, of the oral cavity or of dentures; Dentifrices, e.g. toothpastes; Mouth rinses
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01B—NON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B33/00—Silicon; Compounds thereof
    • C01B33/113—Silicon oxides; Hydrates thereof
    • C01B33/12—Silica; Hydrates thereof, e.g. lepidoic silicic acid
    • C01B33/18—Preparation of finely divided silica neither in sol nor in gel form; After-treatment thereof
    • C01B33/181—Preparation of finely divided silica neither in sol nor in gel form; After-treatment thereof by a dry process
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01B—NON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B33/00—Silicon; Compounds thereof
    • C01B33/20—Silicates
    • C01B33/26—Aluminium-containing silicates, i.e. silico-aluminates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01B—NON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B33/00—Silicon; Compounds thereof
    • C01B33/20—Silicates
    • C01B33/26—Aluminium-containing silicates, i.e. silico-aluminates
    • C01B33/28—Base exchange silicates, e.g. zeolites
    • C01B33/2807—Zeolitic silicoaluminates with a tridimensional crystalline structure possessing molecular sieve properties; Isomorphous compounds wherein a part of the aluminium ore of the silicon present may be replaced by other elements such as gallium, germanium, phosphorus; Preparation of zeolitic molecular sieves from molecular sieves of another type or from preformed reacting mixtures
    • C01B33/2838—Zeolitic silicoaluminates with a tridimensional crystalline structure possessing molecular sieve properties; Isomorphous compounds wherein a part of the aluminium ore of the silicon present may be replaced by other elements such as gallium, germanium, phosphorus; Preparation of zeolitic molecular sieves from molecular sieves of another type or from preformed reacting mixtures of faujasite type, or type X or Y (UNION CARBIDE trade names; correspond to GRACE's types Z-14 and Z-14HS, respectively)
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01B—NON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B33/00—Silicon; Compounds thereof
    • C01B33/20—Silicates
    • C01B33/36—Silicates having base-exchange properties but not having molecular sieve properties
    • C01B33/38—Layered base-exchange silicates, e.g. clays, micas or alkali metal silicates of kenyaite or magadiite type
    • C01B33/40—Clays
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01B—NON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B33/00—Silicon; Compounds thereof
    • C01B33/20—Silicates
    • C01B33/36—Silicates having base-exchange properties but not having molecular sieve properties
    • C01B33/38—Layered base-exchange silicates, e.g. clays, micas or alkali metal silicates of kenyaite or magadiite type
    • C01B33/42—Micas ; Interstratified clay-mica products
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01B—NON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B33/00—Silicon; Compounds thereof
    • C01B33/20—Silicates
    • C01B33/36—Silicates having base-exchange properties but not having molecular sieve properties
    • C01B33/46—Amorphous silicates, e.g. so-called "amorphous zeolites"
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09C—TREATMENT OF INORGANIC MATERIALS, OTHER THAN FIBROUS FILLERS, TO ENHANCE THEIR PIGMENTING OR FILLING PROPERTIES ; PREPARATION OF CARBON BLACK  ; PREPARATION OF INORGANIC MATERIALS WHICH ARE NO SINGLE CHEMICAL COMPOUNDS AND WHICH ARE MAINLY USED AS PIGMENTS OR FILLERS
    • C09C1/00—Treatment of specific inorganic materials other than fibrous fillers; Preparation of carbon black
    • C09C1/28—Compounds of silicon
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09C—TREATMENT OF INORGANIC MATERIALS, OTHER THAN FIBROUS FILLERS, TO ENHANCE THEIR PIGMENTING OR FILLING PROPERTIES ; PREPARATION OF CARBON BLACK  ; PREPARATION OF INORGANIC MATERIALS WHICH ARE NO SINGLE CHEMICAL COMPOUNDS AND WHICH ARE MAINLY USED AS PIGMENTS OR FILLERS
    • C09C1/00—Treatment of specific inorganic materials other than fibrous fillers; Preparation of carbon black
    • C09C1/40—Compounds of aluminium
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09D—COATING COMPOSITIONS, e.g. PAINTS, VARNISHES OR LACQUERS; FILLING PASTES; CHEMICAL PAINT OR INK REMOVERS; INKS; CORRECTING FLUIDS; WOODSTAINS; PASTES OR SOLIDS FOR COLOURING OR PRINTING; USE OF MATERIALS THEREFOR
    • C09D7/00—Features of coating compositions, not provided for in group C09D5/00; Processes for incorporating ingredients in coating compositions
    • C09D7/40—Additives
    • C09D7/42—Gloss-reducing agents
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2002/00—Crystal-structural characteristics
    • C01P2002/02—Amorphous compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
    • C01P2006/10—Solid density
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
    • C01P2006/11—Powder tap density
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
    • C01P2006/12—Surface area
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
    • C01P2006/19—Oil-absorption capacity, e.g. DBP values
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
    • C01P2006/60—Optical properties, e.g. expressed in CIELAB-values
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
    • C01P2006/80—Compositional purity
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
    • C01P2006/80—Compositional purity
    • C01P2006/82—Compositional purity water content
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
    • C01P2006/90—Other properties not specified above

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Veterinary Medicine (AREA)
  • General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Geology (AREA)
  • Animal Behavior & Ethology (AREA)
  • Public Health (AREA)
  • Dispersion Chemistry (AREA)
  • Oral & Maxillofacial Surgery (AREA)
  • Birds (AREA)
  • Epidemiology (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Silicon Compounds (AREA)
  • Cosmetics (AREA)
  • Pigments, Carbon Blacks, Or Wood Stains (AREA)

Description

nSSr^l ΓβΙ m,KUULUTU$JULKA.SU /-1 ΟΛΛ
JSjft LBJ (11) UTLÄGGNINOSSKRIPT 0 1 ^UU
C Patentti myönnetty 10 06 1932 ^Wtent neddelat ^ T ^ (51) Kv.ik?/int.a.3 C 09 C 1/30, A 61 K 7/16 SUOMI—FINLAND (21) P>tmttlh»k«mu· — PuMtvwBknlng 2765/73 (22) Hikemlsplivf _ Antftknlnpdtg 05.09.7 3 (23) Alkupiivi —GHtlghradtg 05-09.73 (41) Tullut lulklMksI — Bllvlt offwitlig 07 -03-74 P»tentti- ja rekittarihallitus , . ,, .
. , , . . . (44) NlhUvUulp«non ji kuuLjulluiiun pvm. — c a
Patant- och registarctyralsm ' 1 AnKiktn uttagd och utUkrttm pubUnrad 26.02.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prioritet 06.09-72 USA(US) 286655 (71) J-M. Huber Corporation, Locust, New Jersey, USA(US) (72) Satish Kumar Wason, Churchville, Maryland, USA(US) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä amorfisten, seostettujen piihappopigmenttien valmistamiseksi -Förfarande för framställning av amorfa utfällda kiselsyrapigment
Esillä oleva keksintö koskee saostettuja piihappopigment-tejä ja tarkemmin sanoen uutta menetelmää synteettisten saostettu-jen piihappopigmenttien valmistamiseksi, joilla on uudet ja parantuneet fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet.
Kuten tältä alalta on hyvin tunnettua, voidaan hienojakoisia amorfisia saostettuja piihappopigmenttejä ja määrättyjä seoliit-tityyppisiä alumiinisilikaatteja valmistaa hapettamalla vesipitoinen silikaattiliuos hapolla tai hapon suolalla, kuten alumiinisulfaatil-la.
Tällaisia tuotteita pidetään kaupan esim. tavaramerkillä "Zeo"; "Zeolex" ja "Arogen” (J.M. Huber Corporation). Erikoisesi-merkkejä tällaisista tuotteista samoin kuin menetelmistä niiden valmistamiseksi on esitetty US-patenteissa n:ot 2 739 073, 2 843 346 ja 3 582 379-
Vaikkakin edellä mainittujen saostettujen piihappojen (nimitetään joskus myös nimellä piioksidi) ja silikaattipigmenttien luonne ja ominaisuudet riippuvat osaksi silikaattiliuoksen kemiasta (erikoisesti suhteesta SiC>2/Na20 silikaatissa), samoin kuin käytetyistä 2 61200 reaktio-olosuhteista (saostus-pH jne.), on ennen esillä olevaa keksintöä näille pigmenteille olleet luonteenomaiset seuraavat ominaisuudet: karkea rakenne, suuri suodatuskakun vesipitoisuus, voimakas öljyn absorptiokyky, alhainen valley-hankausarvo, suuri pinta-ala ja alhainen pakkaustiheys. Tästä johtuen ja johtuen osaksi sellaisista ominaisuuksista kuin voimakas öljyn absorptio, suuri pinta-ala jne., on näitä pigmenttejä käytetty suuressa mittakaavassa ja menestyksellisesti vahvistusainepigmentteinä kumeissa ja maaleissa, paperin valmistuksessa, kosteuden tasaamisessa jne.
Kuitenkin on tällä hetkellä kostean valmistetun raakatuotteen vesipitoisuus haitallinen koska kuivaus- ja suodatusajat ovat kasvaneet mikä lisää lopputuotteen valmistuskustannuksia. Esim. tavanomaisella tavalla piihappopigmenttejä valmistettaessa siten kuin edellä on esitetty, on raakatuotteen kosteuspitoisuus (saostettu reak-tiomassan suodattamisen jälkeen) suunnilleen 82 %. Tämä tarkoittaa sitä, että ainoastaan 18 osaa kuivapigmenttiä voidaan talteenottaa 100 osasta märkää suodatuskakkua.
Edelleen, ja mikä on erittäin tärkeätä, tekee tunnettujen piihappo- ja silikaattipigmenttien huono hankauskestävyys ja suuri valontaittokerroin ne sopimattomiksi useisiin käyttötarkoituksiin.
On esim. hyvin tunnettua, että tavanomaiset synteettiset saostetut piioksidit ovat sopimattomia kiillotus- ja hankausaineiksi hammastahnoissa. Katso esim. saksalaista patenttia n:o 97^ 958, ranskalaista patenttia n:o 1 130 627, brittiläistä patenttia n:o 995 351, sveitsiläistä patenttia n:o 280 671 ja US-patenttia n:o 3 250 680. Tässä suhteessa on US-patentissa n:o 3 538 230 esitetty, että tunnettuja amorfisia piihappoja, kuten saostettuja piihappoja, pyrogeenisia piihappoja ja aerogeelejä, ei ole sopivaa käyttää hammastahnoissa, koska niillä ei oleellisesti ole minkäänlaista ihmisten hampaiden puhdistuskykyä johtuen niiden pienestä osasten suuruudesta, ja koska ne hajoavat helposti erittäin pieniksi osasiksi, mikä aikaansaa huonon puhdistuskyvyn.
Edelleen ja tarkemmin sanoen ei tavanomaisia piihappoja ja amorfisia saostettuja alumiinisilikaatteja, kuten "Zeolex" ja "Arogen", voida käyttää kirkkaissa hammastahnoissa, johtuen niiden suuresta valontaittokertoimesta (1,55) ja koska niiltä puuttuvat tarvittavat hankaus- ja kiillotusominaisuudet kun niitä lisätään hammastahnan perusseokseen. Kirkas geelimäinen hammastahna sisältää suuren prosenttimäärän hankaavia ja kiillottavia aineita hammastah-naseoksessa. Hankaavan ja kiillottavan aineen päätehtävänä on poistaa 3 61200 hammasruostetta, ruoanjäännöksiä ja bakteerien aiheuttamia kerroksia hampaiden pinnalta. Kiillotusaineen tulisi ihannetapauksessa aikaansaada mahdollisimman suuri puhdistusvaikutus kohtuullista hankaus-määrää käyttäen ja sen tulee sopia yhteen suurissa 15-50 %:n määrissä hammastahnaseoksen muiden aineosien kanssa. Täten ovat pii-hapot ja alumiinisilikaatit sopimattomia kirkkaissa geelimäisissä hammastahnoissa (kuten tuotteessa, jota Lever Brothers myy tavaramerkillä "Close-Up"), koska niitä ei voida lisätä suurissa määrissä, esim. 15 % ja sen ylittävissä määrissä, tavanomaisiin hammas-tahnaseoksiin. Johtuen suuresta öljyn absorptiokyvystään, voimakkaista sorptio-ominaisuuksistaan ja korkeasta valontaittokertoimes-taan (1,55) sakeuttavat tunnetut saostetut pigmentit hammastahnaseoksen ja antavat tahnalle haitallisen opasiteetin, josta on seurauksena epätyydyttävä tuote. Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan sanoa, että saostettuja piioksideja ja silikaatteja ei voida käyttää tavanomaisissa ja kirkkaissa geelimäisissä hammastahnaseoksissa johtuen siitä, että tällaiset tuotteet aikaansaavat epätyydyttävän hammastahnojen konsistenssin eikä niillä ole tyydyttäviä hankaus-ja kiillotusominaisuuksia jollaiset ovat välttämättömät käyttöä varten hammastahnavalmisteissa.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi ja erikoinen menetelmä sellaisten amorfisten, saostettujen piihap-pojen ja silikaattien valmistamiseksi, joilla on alhainen suodatus-kakun kosteuspitoisuus, vähäinen öljyn absorptio sekä suuri pakkaustiheys ja hyvä hiomisvaikutus. Johtuen näistä ominaisuuksista voidaan näitä parannettuja pigmenttejä käyttää edullisesti ja tehokkaasti hankaus- ja kiillotusaineena hammastahnoissa. Lisäksi näitä uusia tuotteita voidaan käyttää edullisesti muissa käyttötarkoituksissa, kuten valmistettaessa molekyyliseuloja, tasoitus- ja sileyt-tä antavina aineina, täyteaineina ja kantaja-aineina sekä viskositeetin säätöaineina.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä natrium-, kalium- tai litiumsilikaatista valmistetaan vesiliuos, silikaattiliuokseen lisätään happoa pigmentin saostamiseksi, ja saostunut pigmentti otetaan talteen. Keksinnön mukainen menetelmä perustuu siihen havaintoon, että jos hapon lisääminen silikaattiliuokseen keskeytetään silloin, kun opaloitumista ensin ilmenee, so. sinä ajankohtana, jona saostuminen juuri alkaa, on saaduilla pigmenteillä edellä mainittu ominaisuuksien ainutlaatuinen yhdistelmä. Keksinnön mukainen menetelmä on näin ollen tunnettu siitä, että happoa lisätään kunnes pig- 4 61200 mentin saostuminen juuri alkaa, jolloin hapon lisääminen keskeytetään ja reaktiomassa seisotetaan noin 10 minuuttia - 2 tuntia tasapainotilan aikaansaamiseksi reagoivissa aineissa, minkä jälkeen hapon lisäämistä jatketaan ja hapon kanssa lisätään samanaikaisesti lisää sili-kaattiliuosta säätäen hapon ja alkalisilikaattiliuoksen lisäämistä siten, että ylläpidetään oleellisesti vakio-pH-arvo reaktiomassassa, kunnes pigmentin saostuminen on tapahtunut täydellisesti.
Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan hapon mukana lisätään lisäainetta, joka on alumiinin tai maa-alkalimetallin vesiliukoinen suola, saostuvan pigmentin taittokertoimen säätämiseksi ja alumiini-tai maa-alkalimetallisilikaatin saamiseksi, joka soveltuu erikoisen hyvin hankaus- ja geelinmuodostusaineeksi kirkkaissa hammastahnoissa.
Se tapa, jolla edellä mainitut ja muut päämäärät aikaansaadaan esillä olevan keksinnön mukaisesti, ymmärretään paremmin keksinnön seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta ja oheenliitetyistä piirustuksista, jotka muodostavat osan selitystä ja joissa: kuvio 1 esittää graafisesti silikaattimoolisuhteen vaikutusta niiden pigmenttien pinta-alaan, jotka on valmistettu keksinnön mukaisesti, ja niiden pigmenttien pinta-alaan, jotka on valmistettu aikaisemmin tunnettua tekniikkaa käyttäen, kuvio 2 esittää graafisesti silikaattimoolisuhteen vaikutusta sellaisten pigmenttien suodatuskakun kosteuspitoisuuteen, jotka on valmistettu keksinnön mukaisesti, ja sellaisten vastaavaan pitoisuuteen, jotka on valmistettu aikaisemmin tunnettua menetelmää käyttäen.
Kuten edellä lyhyesti mainittiin, niin lisättäessä happoa al-kalimetallisilikaattiliuokseen jää saatu reaktioväliaine kirkkaaksi siksi, kunnes ilmenee vähäinen sameus (nimitetään opalisoitumispisteek-si). Hapon lisäämistä jatkettaessa alkaa piihappo tai piihappopigment-ti saostua siksi, kunnes kaikki silikaattiliuos on saostunut. Tavanomaisissa tunnetuissa menetelmissä säädetään reaktiomassan pH-arvo alueelle noin 5,5-6,5 ja massa suodatetaan, pestään ja kuivataan.
Esillä olevan keksinnön mukaisesti on todettu, että jos hapon lisääminen keskeytetään sopivan pitkäksi ajaksi ensimmäisen opa-lisoitumisen ilmaantuessa, on saadulla pigmentillä ainutlaatuinen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien yhdistelmä ja sitä on myös edullisempi käsitellä valmistuksen aikana. Tarkemmin sanoen ja kuten edellä on mainittu, on keksinnön mukaisesti valmistetuilla uusilla piihappopigmenteillä alhaisempi suodatuskakun kosteuspitoisuus (tai suurempi kiinteäainepitoisuus) mikä mahdollistaa suuremmat kuivaus- ja suodatusnopeudet. Edelleen on näillä uusilla pigmenteillä todettu olevan karkeampi rakenne, suhteellisen vähäinen pinta-ala, vähäinen öljyn absorptiokyky, suuri pakkaustiheys ja voimakas hankaus-kyky. Näistä ominaisuuksista johtuen ovat nämä uudet pigmentit erittäin sopivia käytettäviksi hankaus- ja kiillotusaineina hammastah- 5 61200 naseoksissa. Niiden muihin ominaisuuksiin sisältyvät säädetty osasten suuruus, paremmat dispergoitumis- ja kostumis- sekä viskositeetti-ominaisuudet .
Tässä yhteydessä on huomattava, että termi "rakenne'1 käsittää myös sen, että piihappo- tai silikaattimateriaali kykenee pitämään vettä suodatuskakussa. Kun piihapot tai silikaatit, kuten edellä mainitut tavanomaiset saostetut piihapot, kykenevät pidättämään suuren prosenttimäärän vettä, so. noin 70-85 %, nimitetään niitä "korkeara-kenteiksi piihapoiksi". Sellaisia aineita, jotka pidättävät vähemmän kuin 70 % ja edullisesti noin 50-70 % vettä suodatuskakussaan, nimitetään "alhaisen rakenteen omaaviksi piihapoiksi".
Seuraavassa selitetään keksinnön toteuttamista käytännössä yksityiskohtaisemmin. Tällöin alkalimetallisilikaattiliuos johdetaan ensin reaktioastiaan ja liuos kuumennetaan lämpötila-alueelle noin 38-93°C, edullisesti noin 66-80°C. Yleisesti ottaen ja ellei muuta ole esitetty, ovat reaktiolämpötilat ja nopeudet, samoin kuin reagoivien aineiden, so. silikaattiliuoksen ja hapon väkevyys samat kuin edellämainituissa tunnetuissa menetelmissä valmistettaessa saostettu-ja piihappopigmenttejä. Kuitenkin on keksintöä toteutettaessa todettu, että aikaansaadaan erittäin edullisia tuloksia jos silikaattiliuoksen väkevyys on suuruusluokkaa noin 0,12 - 0,30 kg/1. Hapotusainetta tai happoa, esim. rikkihappoa, johdetaan tämän jälkeen reaktioastiaan siksi, kunnes ensimmäistä kertaa ilmenee vähäinen sameus (so. opali-soitumispiste). Tänä ajankohtana hapon lisääminen keskeytetään ja reaktioseos saa seistä noin 10 minuuttia - 1 tunnin ajan. Kuten jäljempänä tarkemmin esitetään, niin vaikkakin se ajankohta, jona hapot-taminen keskeytetään, on erittäin tärkeä, on todettu, että seisotta-misajankohdan määräävät yleensä käsittelyn taloudelliset seikat.
Vaikka esim. reaktiomassaa on seisotettava vähintään 10 minuuttia edellämainittujen ominaisuuksien ainutlaatuisen yhdistelmän aikaansaamiseksi, on todettu, että pitempiaikainen kuin 2 tunnin pituinen ajanjakso ei todellisuudessa aikaansaa mitään erikoisetuja. Tämän johdosta on seisotus- eli vanhenemisjakso taloudellisista syistä edullisesti suuruusluokkaa noin 10 - 15 minuuttia.
Keksinnön erään toteuttamismuodon mukaisesti on todettu, että homogeenisempi tuote voidaan saada jos noin 1/2 - 2/3 silikaatin kokonaismäärästä johdetaan aluksi reaktioastiaan ja jäljelle jäänyt silikaatti lisätään samanaikaisesti hapon kanssa sillä tavalla, että reaktio suoritetaan oleellisesti vakio-pH-arvossa, edullisesti sellaisessa, joka on suuruusluokkaa noin 8,5 - 10,5. Pigmentin saosta- 61200 misen jälkeen pienennetään saadun lietteen pH-arvo arvosta noin 7,0 lisäämällä ylimäärin happoa.
Menetelmän eräässä toisessa toteuttamismuodossa on todettu, että saostetun pigmentin taitekerrointa voidaan säätää lisäämällä additiotuote-alkuainetta (kuten alumiinia, magnesiumia yms.) hankaa-van tai kiillottavan aineen aikaansaamiseksi kirkasta läpikuultavaa tai läpinäkyvää hammastahnaseosta varten. Täten tässä toteuttamismuodossa happo esisekoitetaan additiomateriaalin, esim. alumiinin, liuoksen kanssa (edullisesti vesiliukoisen suolan, kuten aluminiumsulfaa-tin jne. muodossa) ja happo-metallisuola-seosta käytetään sitten vesipitoisen alkalimetallisilikaatin hapottamiseksi siksi, kunnes saos-taminen juuri alkaa. Tässä kohdin, samalla tavoin kuin muissa toteuttamismuodoissa, keskeytetään hapon ja metallisuolan lisääminen ja reaktiolietteen annetaan seistä. Tämän seisottamisen tai vanhentamisen jälkeen jatketaan happo-metallisuola-seoksen lisäämistä siksi, kunnes tuotteen saostuminen on päättynyt.
Kuten edellä esitetystä voidaan todeta, niin keksinnön mukaisesti käytettävät lähtöaineet tai reagoivat aineet sisältävät alkalimetallisilikaatteja, happoa ja vesiliukoista metallisuolaa.
Tässä yhteydessä käytetty termi "alkalimetallisilikaatit" käsittää kaikki alkalisilikaattien muodot, kuten esim. metasilikaatit, disili-kaatit ja vesilasin. Vesiliukoiset kaliumsilikaatit ja natriumsili-kaatit ovat erittäin edullisia. Suhteellisen alhaisista kustannuksista johtuen ovat natriumsilikaatit edullisimpia. Mikäli natriumsili-kaatteja käytetään, ovat ne tehokkaita kaikissa sellaisissa seoksissa, joissa SiC^n ja Na.20:n moolisuhde on noin 1-4. Tässä suhteessa kaupan olevat natriumsilikaattiliuokset ovat enemmän tai vähemmän polymeroituneita riippuen niiden piioksidin ja natriumoksidin (Si02/Na2O) välisistä suhteista. Esimerkiksi natriummetasilikaatti-liuoksen (samaa moolisuhdetta käytettäessä) tiedetään olevan pääasiallisesti monomeerisen luonteeltaan, kun taas vesilasi (moolisuhde 3,3) on luonteeltaan sekä monomeerinen että polymeerinen. Kun natriumsilikaatissa natriumoksidin moolisuhde natriumsilikaattiin lisääntyy, niin tekee sen myös silikaattianionien polymeerin ja mono-meerin suhde. Vaikkakin voidaan käyttää sellaisia natriumsilikaatte-ja, joissa Si02/Na20-moolisuhde on 1-4, on todettu, että on erittäin edullista jos SiC>2/Na20-suhde on alueella noin 2,0 - 2,7·
Vaikkakin hapotusaine tai happo on edullisesti voimakas mineraalihappo, kuten rikkihappo, typpihappo tai kloorivetyhappo, on ymmärrettävä, että voidaan käyttää myös muita happoja, kuten orgaa- 7 612C0 nisiä happoja, esim. etikkahappoa, muurahaishappoa tai hiilihappoa.
Se additiomateriaali, jota käytetään saostetun tuotteen taittokertoi-men säätämiseksi, voi sisältää metalleja, kuten aluminiumia, magnesiumia, sinkkiä ja kalsiumia. Tällaista additiotuotetta käytetään kuitenkin edullisesti metallin vesiliukoisen suolan muodossa ja sen on sovittava yhteen saostuksessa käytettävän hapon kanssa. Esimerkiksi sellaisia aluminiumsuoloja, jotka ovat käyttökelpoisia keksinnön mukaisessa menetelmässä, ovat aluminiumin ja voimakkaiden happojen vesiliukoiset suolat, kuten aluminlumsulfaatti, aluminiumkloridi, aluminiumnitraatti ja ammoniumaluminaatti. Sen additiotuotteen tai metallin määrä, jota käytetään, voi vaihdella riippuen vaaditusta tait-tokertoimesta. Kuten seuraavista esimerkeistä ilmenee, lisää additiotuotteen (esim. ylimäärä taittokertoimen sellaiseen arvoon, joka ylittää sen, koka vaaditaan kirkkaissa hammastahnaseoksissa (so. 1,475). Kuitenkin taittokertoimet yli 1,475 voivat olla erittäin sopivia useissa käyttötarkoituksissa, ja menetelmän tämän toteuttamismuodon ydin on siinä, että on todettu, että additiotuotteen käytöllä voidaan säätää tätä ominaisuutta. Hapotusaine tai happo lisätään edullisesti sen laimeana liuoksena. Edullisia tuloksia on saatu jos hapotusliuos sisältää noin 10-25 paino-? happoa liuoksen kokonaispainosta laskettuna. Tämä voi kuitenkin vaihdella riippuen käytetystä haposta jne. Keksintöä kuvataan seuraavassa alla olevien esimerkkien avulla.
Esimerkki 1 155 litraa 0,15 kg/1 natriumsilikaattiliuosta (SiC^n ja Na20:n välinen moolisuhde 2,5) lisättiin sekoitettuun reaktioastiaan ja silikaattiliuos kuumennettiin lämpötilaan 85°C. Reaktioastiaan lisättiin rikkihappoa, jonka väkevyys oli 11,2 %, nopeudella 3,7 1/min pH-arvoon 10,0 ±0,1 saakka. Tässä pH-arvossa alkoi juuri piihappo-misellien saostuminen. Hapon lisääminen lopetettiin ja reaktioväli- ain.een annettiin seistä 10 minuuttia.Seisotus.jakson jälkeen sekä happoa että silikaattia lisättiin samanaikaisesti nopeudella 3,9 ja 4,54 1/min. Silikaatin lisäys keskeytettiin 30 minuutin kuluttua ja hapon lisäämistä jatkettiin ja tuotteen loppukäsittely suoritettiin pH-arvossa 5,8, jolloin se suodatettiin, pestiin, kuivattiin ja jauhettiin. Tämän ja muiden esimerkkien tulokset on esitetty jäljempänä esitetyssä taulukossa.
Esimerkki 2 Tässä esimerkissä 160 litraa 0,15 kg/1 silikaattia, jossa SiC^in jaNa2^:n moolisuhde oli 2,5, lisättiin sekoitettuun reaktio- 8 61 200 astiaan ja silikaattiliuos kuumennettiin lämpötilaan 80°C. Reaktio-astiaan lisättiin rikkihappoa, jonka väkevyys oli 11,4 %, nopeudella 3,9 1/min pH-arvoon 10,1 + 0,1 saakka. Tänä ajankohtana alkoi pii-happimisellien saostuminen. Lisääminen keskeytettiin ja reaktioväli-aineen annettiin seistä 15 minuuttia. Vanhenemisvaihe on tärkeä jotta saadaan homogeeninen tuote ja jotta piihappomisellit saavuttaisivat tasapainotilan. Seisottamisjakson jälkeen sekä happo että silikaatti lisättiin samanaikaisesti nopeudella 3,9 ja 6,35 1/min. Silikaatin lisääminen lopetettiin 20 minuutin kuluttua ja hapon lisäämistä jatkettiin ja lisäys lopetettiin pH-arvossa 5,5, suodatettiin, pestiin, kuivattiin ja jauhettiin. Muissa kokeissa todettiin, että sarjatuotteita voidaan valmistaa lisäämällä useampi kuin yksi vanhentamis- tai seisottamisvaihe käsittelyn aikana ja pitämällä saostus-pH-arvo pääasiallisesti vakiona ja alueella 7-10.
Esimerkki 3 Tässä esimerkissä 45,4 litraa 0,15 kg/1 natriumsilikaattia, jossa Siedin ja Na20:n moolisuhde on 2,5, lisättiin sekoitettuun reaktioastiaan ja liuos kuumennettiin lämpötilaan 80°C. Rikkihappoa, jonka väkevyys oli 11,4 %3 lisättiin reaktioastiaan nopeudella 0,55 1/min siksi kunnes piihappo alkoi juuri saostua. Tänä ajankohtana reaktion pH oli 10,1. Hapon lisääminen lopetettiin ja reaktioväliai-neen annettiin seistä 15 minuuttia. Seisomisjakson jälkeen alettiin hapon lisääminen uudelleen, ja sitä lisättiin siksi, kunnes saavutettiin reaktion pH-arvo 9,0. Tänä ajankohtana hapon lisääminen keskeytettiin jälleen 15 minuutiksi ja reaktioväliaineen annettiin seistä. Kun seisomisjakso oli päättynyt lisättiin pelkästään silikaattia reaktioastiaan nopeudella 0,45 kg/min siksi, kunnes saavutettiin pH-arvo 10,1. Hapon lisääminen aloitettiin jälleen ja käsittely lopetettiin pH-arvossa 5,7· Seisottamisen tarkoituksena pH-arvossa 9,0 oli se, että piihappo-osasten annettiin kasvaa suuremmiksi niin, että saatiin lopputuote, jolla on karkeampi rakenne, alhaisempi pinta-ala ja suurempi pakkaustiheys kuin tavanomaisella piihappotuotteella.
Esimerkki 4 Tässä esimerkissä 22,7 litraa 0,15 kg/1 natriumsilikaattia, jossa Si02:n ja Na20:n moolisuhde oli 2,5, lisättiin sekoitettuun reaktioastiaan ja silikaattia kuumennettiin aina lämpötilaan 80°C saakka. Happoa, jonka väkevyys oli 10,5 %, lisättiin silikaattiin siksi, kunnes reaktiossa ilmeni sameus ja vähäinen saostuma. Hapon lisääminen keskeytettiin tänä ajankohtana ja reaktioväliaineen annettiin seistä 20 minuuttia. Seisomisjakson jälkeen lisättiin samanaikai- 9 61200 sesti 22,7 litraa silikaattia ja 11,4 %:sta happoa nopeudella 0,9-55 kg/min ja käsittely lopetettiin pH-arvossa 5,5 suodatettiin, pestiin, kuivattiin ja jauhettiin.
Esimerkki 5
Esimerkin 4 mukainen käsittelytapa toistettiin lukuunottamatta sitä, että reaktioastiaan lisättiin 27 litraa silikaattia ja jäljelle jääneet 18 litraa lisättiin sen jälkeen kun seisottamisjakso oli päättynyt yhdessä hapon kanssa.
Esimerkki 6
Esimerkin 4 mukainen käsittelytapa toistettiin lukuunottamatta sitä, että reaktioastiaan lisättiin 32 litraa silikaattia ja loput 13,5 litraa lisättiin samanaikaisesti hapon kanssa reaktioväli-aineen seisottamisen jälkeen. Panosta käsiteltiin samalla tavoin kuin esimerkissä 4.
Esimerkki 7
Esimerkin 2 mukainen käsittelytapa toistettiin lukuunottamatta sitä, että vanhentamisjakson jälkeen saostus-pH säädettiin arvoon 9,9 + 0,1. Käsittely lopetettiin ja suoritettiin samalla tavoin kuin esimerkissä 2.
Esimerkki 8
Esimerkin 4 mukainen käsittelytapa toistettiin lukuunottamatta sitä, että loppu-pH alennettiin arvoon 3,2. Alhaisemman loppu-pH:n avulla aikaansaadaan tuote, jolla on suurempi pinta-ala.
Esimerkki 9 Tässä esimerkissä 33 litraa 0,15 kg/1 natriumsilikaattia lisättiin sekoitettuun reaktioastiaan ja kuumennettiin lämpötilaan 80°C. Happoa, jonka väkevyys oli 11,4 %, lisättiin siksi, kunnes piioksidi-osasten saostuminen alkoi. Hapon lisääminen lopetettiin sitten ja reaktioväliaineen annettiin seistä 15 minuuttia. Seisottamijakson jälkeen lisättiin 34 litraa silikaattia ja 11,4 % happoa samanaikaisesti nopeudella 1,35 ja 0,82 litraa minuutissa ja käsittely lopetettiin pH-arvossa 5,6 ja edelleenkäsittely suoritettiin esimerkissä 4 esitetyllä tavalla.
Esimerkki 10 Säädetty panos tavanomaista saostettua piihappoa valmistettiin neutraloimalla 0,15 kg/1 natriumsilikaattia 11,4 %:sella hapolla isiksi, kunnes aikaansaatiin ioppu-pH 5,5. Vertailukäsittelyssä ei käytetty seisottamisjaksoa niin, että sen materiaalin ominaisuuksia, 10 61200 joka valmistettiin tällä uudella menetelmällä, voitiin verrata vertai-lunäytteen kanssa.
Esimerkkien 1-10 mukaisesti saatujen saostettujen piihappo-jen ominaisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa:
Esi- Suodatus- Pinta- öljyn Tiheys Valley- merkki Kuvaus kakun kos- ala absorp- /Irto- hankaus- teus-Ji (m2/g) tio, tiheys. häviö ml/100 g Pakattu tiheys (g/cm3)7 1 Piihappoa 65 66 85 0,18 0,30 15,0 seisotettu 2 Piihappoa 55 38 8l 0,23 0,43 17,3 seisotettu 3 Piihappoa 70 66 - 0,16 0,31 6,7 seisotettu 4 Piihappoa 53 29 66 0,29 0,54 83,5 seisotettu 5 Piihappoa 59 116 108 0,23 0,42 15,3 seisotettu 6 Piihappoa 59 46 108 0,22 0,42 16,3 seisotettu 7 Piihappoa 62 80 83 0,20 0,36 18,8 seisotettu 8 Piihappoa 60 242 95 0,21 0,38 28,4 seisotettu 9 Piihappoa 56 38 81 0,28 0,48 18,6 seisotettu 10 Vertailu 82 150 211 0,10 0,17 2,5 (ei seisottamista)
Kuten edellä olevista arvoista ilmenee on selvää, että keksinnön mukaisella uudella menetelmällä aikaansaadaan sellaisia pii-happoja, joiden suodatuskakun kosteus on alhaisempi, joilla on karkeampi rakenne, vähäisempi öljyn absorptiokyky, pienempi pinta-ala, suurempi pakkaustiheys ja suurempi hankauskyky kuin tavanomaisilla saostetuilla piihapoilla.
Keksinnön mukaisella menetelmällä aikaansaadaan sellaisia piihappoja, joilla on alhaisemmat käsittelykustannukset kuin tavanomaisilla saostetuilla piihapoilla. Niinpä on esim. piihappojen keskimääräinen suodatuskakun kosteus tätä uutta menetelmää käytettäessä ainoastaan 60 % verrattuna 82 %:n tavanomaisella pilhapolla (katso 11 61200 vertailua). Tämä tarkoittaa sitä, että voidaan ottaa talteen 40 osaa kuivaa piihappoa 100 osasta suodatuskakkua mikäli piihappo valmistetaan tällä uudella menetelmällä. Tavanomaisilla menetelmillä saadaan talteen noin 18 osaa kuivaa piihappoa 100 osaa kohden suodatuskakkua. Täten tällä uudella menetelmällä voidaan talteenottaa 22 osaa tai enemmän kuivaa piihappoa, toisin sanoen lisäys on (22/18) x 10 eli 122 %. Tämän uuden menetelmän avulla aikaansaadaan sellaisia piihappo-ja, joilla on paremmat kuivaus- ja suodatusnopeudet, ja täten niiden valmistuskustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin sellaisilla saostetuilla piihapoilla, jotka on valmistettu tavanomaisia menetelmiä käyttäen.
Esimerkki 11
Koesarjassa toistettiin esimerkeissä 1-10 esitetyt yleiset käsittelytavat lukuunottamatta sitä, että vaihdeltiin saostus-pH-ar-voa ja seisottamisaikaa. pH-arvoa vaihdeltiin alueella noin 5,5-11,0. Seisottamisaikaa vaihdeltiin välillä noin 5 minuuttia ja 1 tunti.
Näiden kokeiden tulokset olivat oleellisesti samat kuin esimerkeissä 1-10 lukuunottamatta sitä, että todettiin, että voitiin saada sellaisia tuotteita, joilla oli ennakolta määrätyt ominaisuudet (so- spesifinen rakenne tai suodatuskakun kosteuspitoisuus) vaihtelemalla edellä mainittuja käsittelyolosuhteita määrätyllä alueella. Nämä kokeet osoittivat myös, että jos lopullisen panoksen pH-arvo pienennettiin alle noin 5,0, aikaansaatiin tällöin pinta-alan kasvu. Mikäli tällöin on toivottavaa, että lopullisella tuotteella on alhainen pinta-ala, niin tällöin lopullinen panoksen pH on pidettävä arvossa yli 5,0. Kokeet osoittivat myös, että pidemmät vanhentamisajat kuin noin 8-10 minuuttia, olivat yleensä tehottomia aikaansaamaan karkeam-pirakeisia, so. keksinnön mukaisia tuotteita.
Esimerkki 12
Esimerkkien 1-11 mukainen yleinen käsittelytapa toistettiin lukuunottamatta sitä, että rikkihapon sijasta käytettiin typpihappoa, kloorivetyhappoa, etikkahappoa ja muurahaishappoa. Tulokset olivat oleellisesti samat kuin esimerkeissä 1-11.
Esimerkki 13
Koesarjassa toistettiin esimerkkien 1-12 mukaiset yleiset käsittelytavat lukuunottamatta sitä, että sellaisia vesipitoisia nat-riumsilikaatteja, joiden moolisuhteet (Si02/Na20) olivat alueella 1-4, käytettiin esimerkeissä 1-12 käytetyn silikaatin sijasta, jolla vastaava arvo oli 2,5- Tulokset olivat oleellisesti samat kuin edellä 12 61 200 lukuunottamatta sitä, että todettiin, että suodatuskakun kosteuspitoisuus oli alhaisempi arvon 2,5 omaavaa silikaattia käytettäessä. Lisäksi pinta-alan todettiin olevan huomattavasti alhaisemman käytettäessä arvon 2,5 omaavaa silikaattia. Tässä suhteessa sarjassa kokeita verrattiin suodatuskakun kosteuspitoisuutta ja tuotteen pinta-alaa sellaisten piihappopigmenttien kanssa, jotka oli valmistettu käyttäen aikaisemmin tunnettuja menetelmiä (ei seisotettu), ja niitä tuotteita, jotka oli valmistettu esillä olevan keksinnön mukaisesti. Tulokset on esitetty kuvioissa 1 ja 2.
Seuraavat esimerkit kuvaavat keksinnön kolmatta tuotöutta-mismuotoa, so. lisämateriaalin lisäämistä taitekertoimen säätämiseksi.
Esimerkki 14 Tässä kokeessa 100 tilavuusosaa 11,4 56:sta rikkihappoa esi-sekoitettiin 3 osan kanssa 0,165 kg/1 aluminiumsulfaattia. Tätä hap-po-aluminiumsulfaatti-seosta käytettiin sellaisen alumiinisilikaatin saostamiseksi, jolla oli säädetty valontaittokerroin. 89 litraa 0,15 kg/1 silikaattia, jonka SiC>2-Na20-moolisuhde oli 2,6, lisättiin sekoitettuun reaktioastiaan ja silikaattiliuos kuumennettiin lämpötilaan 80°C. Reaktioastiaan lisättiin sekoitettua happo-aluminiumsulfaatti-liuosta nopeudella 3,8 litraa minuutissa siksi, kunnes oli saavutettu reaktio-pH-arvo 10,1 + 0,1. Tässä pH-arvossa alkoi aiuminiumsilikaat-timisellien saostuminen. Happo-aluminiumsulfaatti-lisäys keskeytettiin ja reaktioväliaineen annettiin vanhentua 15 minuuttia. Vanhenemis- tai liuentamisvaiheen todettiin olevan tärkeän homogeenisen tuotteen saamiseksi ja jotta aluminiumsilikaattimisellit olisivat saavuttaneet tasapaino-olosuhteet. Vanhentamisjakson jälkeen lisättiin sekä happo-aluminium- että silikaatti-liuoksia samanaikaisesti vastaavasti nopeudella 3,9 ja 6,35 1/min. Silikaatin lisäys keskeytettiin 25 minuutin kuluttua, hapon ja aluminiiimsulfaatin seoksen lisäämistä jatkettiin ja käsittely suoritettiin loppuun pH-arvossa 5,5, suodatettiin, pestiin, kuivattiin ja jauhettiin tavanomaisella tavalla. Sarjassa kokeita todettiin, että tuotteita voitiin valmistaa käyttämällä enemmän kuin yhtä seisottamisjaksoa käsittelyn aikana ja pitämällä saos-tus-pH-arvo oleellisesti vakiona ja alueella noin 7-10.
Esimerkki 15
Vertailuesimerkit suoritettiin käyttäen esimerkin 14 mukaista saostuskäsittelyä, mutta käyttämättä minkäänlaista sekoitusvaihetta.
Esimerkki 16
Esimerkin 14 mukainen käsittelytapa toistettiin lukuunotta- ^ 61200 matta sitä, että hapon ja aluminiumsulfaatin suhdetta vaihdeltiin sekoittamalla 100 osaa 11,4 i?:sta rikkihappoa 11,4 osan kanssa 0,12 kg/1 aluminiumsulfaattia.
Esimerkki 17
Vertailukoe suoritettiin samalla tavoin kuin esimerkissä 16, mutta sekoitusvaihetta käyttämättä.
Esimerkki 18
Esimerkki 14 toistettiin käyttämällä happo-aluminiumsul-faatti-seosta, jossa oli 100 osaa happoa 5 osaa kohden aluminiumsulfaattia.
Esimerkki 19
Vertailukoe suoritettiin samalla tavoin kuin esimerkin 18 mukainen käsittelytapa sekoitusvaihetta käyttämättä.
Esimerkki 20
Esimerkin 14 mukainen käsittelytapa toistettiin lukuunottamatta sitä, että hapon ja aluminiumsulfaatin suhde esiseoksessa oli 100:7,0.
Esimerkki 21
Esimerkin 14 mukainen käsittelytapa toistettiin, mutta ainoastaan happoa lisättiin sekoitusvaiheeseen saakka. Sekoitusvaiheen jälkeen lisättiin reaktioastiaan samanaikaisesti happoa, silikaattia ja aluminiumsulfaattia. Sekä silikaatin että aluminiumsulfaatin lisäykset keskeytettiin 25 minuutin kuluttua. Hapon lisäämistä jatkettiin siksi, kunnes saavutettiin lopullinen pH-arvo 5,5. Käsittelyerää käsiteltiin samalla tavoin kuin esimerkissä 13.
Esimerkki 22
Esimerkin 21 mukainen käsittelytapa toistettiin lukuunottamatta sitä, että natriumsilikaatti sisälsi 3 % natriumsulfaattia. Natriumsulfaatin vaikutus oli se, että lopputuote oli hankauskykyi-sempää kuin esimekin 20 mukainen tuote.
Esimerkki 23
Esimerkin 14 mukainen käsittelytapa toistettiin lukuunottamatta sitä, että happo-aluminiumsulfaatti esisekoitettiin suhteessa 100:2,5.
Seuraavassa taulukossa on esitetty arvot, jotka saatiin esimerkeissä 14-23. Niistä voidaan todeta, että keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan valmistaa sellaisia silikaattipigmenttejä, joilla on säädetty valontaittokerroin ja hankauskyky.
111 61200
Taulukko 1
R
Esi_ Pinta- öljyn Valley- valon- merk- ala absorptio hankaus- taitto- ki Kuvaus % % WCM (m^/g) (ml/100 g) arvo kerroin 14 SAS*, käytetty 0,69 60 106 90 15,0 1,450 seisottamista 15 Vertailu, ei 0,69 79 161 205 2,7 1,446 seisottamista 16 SAS, käyttäen 2,12 58 295 99 15,9 1,464 seisottamista 17 Vertailu, ei 2,12 76 250 203 3,6 1,464 seisottamista 18 SAS, käyttäen 0,90 56 198 85 17,1 1,451 seisottamista 19 Vertailu, ei 0,90 79 232 219 2,3 1,451 seisottamista 20 SAS, käyttäen 1,20 58 246 90 5,3 1,454 seisottamista 21 SAS, käyttäen 0,70 58 202 99 9,0 1,448 seisottamista 22 SAS, käyttäen 0,73 55 Hl 80 59,5 1,437 seisottamista 23 SAS, käyttäen - 56 87 74 11,5 1,450 seisottamista *SAS on natriumaluminiumsilikaatti
Edellä olevista arvoista voidaan nähdä, että tällä keksinnön mukaisella uudella menetelmällä saadaan sellaisia alumiinisilikaatte-ja, joilla on karkeampi rakenne, joissa suodatuskakun kosteus on alhaisempi, joilla on alhaisempi öljyn absorptiokyky ja korkeampi valley-hankausarvo kuin tavanomaisilla saostetuilla alumiinisilikaateilla.
On huomattava, että esimerkkien 15, 17 ja 19 mukaisilla vertailutuot-teilla on hyvä öljyn absorptiokyky ja vähäinen hankausarvo ja tämän johdosta niitä ei voida käyttää kirkkaan geelin muodossa olevissa hammastahnoissa, koska ne aikaansaavat epätyydyttävät hankausominaisuudet ja sakenevat hammastahnan perusaineessa vaikka niitä käytettäisiinkin pienissä määrissä eli ainoastaan 8 ?:in saakka. Yleensä vaaditaan, että taitekertoimet ovat noin 1,445-1,475 kirkkaiden gee-limäisten kosmeettisten hammastahnojen aikaansaamiseksi.
Esimerkki 24
Koesarjassa toistettiin esimerkkien 14-23 mukaiset yleiset käsittelytavat lukuunottamatta sitä, että rikkihapon sijasta käytet- 15 61 200 tiin typpihappoa, kloorivetyhappoa, etikkahappoa ja muurahaishappoa. Tulokset olivat oleellisesti samat kuin esimerkeissä 14-24.
Esimerkki 25
Sarjassa muita kokeita toistettiin esimerkkien 14-24 mukaiset menetelmät lukuunottamatta sitä, että saostus-pH-arvoa, seisotta-misaikaa sekä moolisuhdetta SiC>2/Na20 vaihdeltiin esimerkeissä 11-13 esitetyllä tavalla. Tulokset olivat oleellisesti samat lukuunottamatta niitä suureita ja tuloksia, jotka on esitetty esimerkeissä 11-13 ja kuvioissa 1 ja 2.
Esimerkki 26
Esimerkkien 1-25 mukaiset yleiset käsittelymenetelmät toistettiin lukuunottamatta sitä, että käytettiin kaliumsilikaattia nat-riumsilikaatin sijasta. Tulokset olivat oleellisesti samat kuin esimerkeissä 1-25·
Esimerkki 27 Tässä esimerkissä tutkittiin sameutusmispisteen ensimmäisen esiintymisen määräämistä ja siihen liittyviä tekijöitä samoin kuin "seisottamisen" tärkeyttä tässä vaiheessa. Tutkimus paljasti, että kriittinen vaihe valmistettaessa tyydyttävää seisotettua pigmenttiä on samenemispisteen määräys. Määrätyssä panoksessa riippuu opalisoi-tumis- tai samenemispisteen esiintyminen seuraavista seikoista:
Silikaatin väkevyydestä
Silikaatin moolisuhteesta
Rikkihapon väkevyydestä
Rikkihapon lisäämisnopeudesta
Kehitystyö seisotetun pigmentin valmistamiseksi suoritettiin lisäämällä 11,4 $:sta rikkihappoa nopeudella 450 ml/min 45,4 l:an 2,5 moolisuhteen omaavaa silikaattia, jonka väkevyys oli 13,3 %· Opa-lisoitumispiste ilmeni 21 minuuttia 15 sekuntia hapon lisäämisen jälkeen. Valmistettaessa sama panos käyttäen silikaattia, jossa mooli-suhde oli 2,68, ilmeni opalisoitumispiste 19 minuutin 30 sekunnin kuluttua. Keksinnön mukaisen menetelmän etujen todettiin olevan suoraan verrannollisten opalisoitumispisteen määräämiseen. Jos reaktio-väliaine vanhennetaan lopettamalla hapon lisääminen noin 30 sekuntia opalisoitumispisteen ilmenemisen jälkeen, niin tällöin noin 50 % käsittelyn eduista on menetetty. Seisottamalla reaktioväliainetta 60 sekuntia opalisoitumispisteen ilmenemisen jälkeen menetetään käsittelyn edut 100 #:sesti ja tuotteella on samanlaiset ominaisuudet kuin aikaisemmin tunnetuilla menetelmillä valmistetulla tuotteella. Jos 16 61200 reaktioväliaineen annetaan seistä hapon lisäämisen lopettamisen jälkeen noin 30 sekuntia ennen opalisoitumispistettä, niin tällöin saadaan epätyydyttävä tuote, joka on hidas suodattaa ja jossa on tapahtunut huomattavia ominaisuuksien muutoksia. Täten voidaan tyydyttävä tuote valmistaa ainoastaan lopettamalla hapon lisääminen ja vanhentamalla reaktioväliainetta heti opalisoitumispisteen ilmestyttyä.
Kokeita suoritettaessa oli erittäin herkkä Bailey-bolometri kiinnitetty pigmentti-reaktoriin opalisoitumispisteen toteamiseksi. Voitiin todeta, ettö tällaista herkkää laitetta voitiin käyttää tehokkaasti opalisoitumispisteen määräämiseksi. On tärkeätä, että bolo-metrin kammiossa ei esiinny ilmakuplia sillä muussa tapauksessa voidaan saada väärä opalisoitumispiste.
Seuraavassa taulukossa (2) on esitetty tämän kokeen tulokset.
Taulukko 2 öljyn absorptio M.R. Lopullinen % WCM SA (m2/g) (ml öljyä/100 g) silikaatti pH Huomiot 55 38 81 2,68 5,9 1 58 110 76 2,68 5,5 2 59 95 85 2,68 5,5 5 63 75 90 2,68 5,4 4 x 1 = Seisottaminen suoritettu lopettamalla hapon johtaminen opalisoitumishetkellä 2 = Seisottaminen suoritettu lopettamalla hapon johtaminen 60 sekuntia ennen opalisoitumishetkeä 3 = Seisottaminen suoritettu lopettamalla hapon johtaminen 30 sekuntia opalisoitumishetken jälkeen 4 = Seisottaminen suoritettu lopettamalla hapon johtaminen 60 sekuntia opalisoitumishetken jälkeen.
Edellä olevasta voidaan todeta, että esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan uusi tuote, jolla on ainutlaatuinen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien yhdistelmä. Näihin sisältyvät mm. alhainen absorptio, so. sellainen, joka on suuruusluokaltaan pienempi kuin 125 ml/100 g, suodatuskakun kosteuspitoisuus alle 70 %, pinta-ala alle 100 m^/g kun additiomateriaalia ei ole lisätty, ja alueella noin 100-300 kun viimemainittua käytetään, pakkaustiheydet yli 0,19 g/cm^ ja hankausarvo suurempi kuin 5 (mg seulomishäviö). Parantuneita ja erittäin tärkeitä käsittelyetuja aikaansaadaan myös tällöin. Vaikkakin edellä on esitetty keksinnön selventämiseksi sen määrättyjä toteuttamismuotoja ei keksintö ole rajoitettu niihin.
17 61 20 0
Esimerkiksi valmistettaessa pigmenttiä määrättyä käyttötarkoitusta varten voidaan saostus-pH ja lopullisen lietteen pH säätää vastaavasti. Asiantuntijalle on myös selvää, ettei mitään erikoislaitteita tarvita kuvatun menetelmän toteuttamiseksi. Tällöin on reaktioastia kuitenkin varustettava kuumennus laitteilla, so. höyryvaipalla, tarkoituksella ylläpitää haluttu reaktiolämpötila ja siinä tulee myös olla sopivat sekoitus laitteet nesteen pääosan voimakkaan takaisinvirtauk-sen aikaansaamiseksi ja täten tulevien reagoivien aineiden suuren väkevyyden omaavien vyöhykkeiden välttämiseksi. On toivottavaa saattaa reagoivat aineet reagoimaan keskenään niin, että aikaansaadaan kaikkien syötettyjen aineiden mahdollisimman nopea reaktio mahdollisimman täydellisesti koska tämä edistää tasalaatuisten tuotteiden aikaansaamista. Varastoimissäiliöitä (reagoivia aineita varten), jotka on yhdistetty reaktioastiaan sellaisten johtojen kautta, jotka on varustettu virtauksen säätölaitteilla, voidaan myös käyttää. Reaktioastia voi olla varustettu poistojohdolla, joka johtaa suodattimeen, joka voi olla rakenteeltaan tavanomainen. Kuten edellä mainittiin, niin suodatettu massa pestään ja kuivataan. Tällaiset vaiheet voidaan myös suorittaa tavanomaisessa laitteistossa, jolloin kuitenkin on ymmärrettävää, että ne eivät muodosta osaa keksinnöstä.
Käytettäessä keksinnön mukaisia pigmenttejä hammastahnaseok-sissa voi hammastahna (mikäli se on tahnan muodossa) sisältää kostu-tusaineita ja sideaineita tasalaatuisen rakenteen ja hyvän juokse-vuuden antamiseksi hammastahnalle. Kantaja-aineina voidaan käyttää glyseriiniä, sorbitolia, maissisiirappiglukoosia yms. Esimerkkejä sideaineista ovat traganttikumi, natriumkarboksimetyyliselluloosa yms. Edellä mainitut materiaalit samoin kuin hammastahnan yleinen kokoomus ovat asiantuntijoille hyvin tunnettuja ja niitä on esitetty esim. US-patenteissa n:ot 2 99^ 6^2 ja 3 538 230 sekä useissa muissa j ulkaisuissa.

Claims (7)

18 61200
1. Menetelmä amorfisten, saostettujen piihappopigmenttien valmistamiseksi, joilla on suodatuskakun alhainen kosteuspitoisuus ja vähäinen öljyn absorbointi sekä suuri pakkaustiheys ja hyvä hiomis-vaikutus, jossa menetelmässä natrium-, kalium- tai litiumsilikaa-tista valmistetaan vesiliuos, silikaattiliuokseen lisätään happoa pigmentin saostamiseksi, ja saostunut pigmentti otetaan talteen, tunnettu siitä, että happoa lisätään kunnes pigmentin saostuminen juuri alkaa, jolloin hapon lisääminen keskeytetään ja reak-tiomassa seisotetaan noin 10 minuuttia - 2 tuntia tasapainotilan aikaansaamiseksi reagoivissa aineissa, minkä jälkeen hapon lisäämistä jatketaan ja hapon kanssa lisätään samanaikaisesti lisää si-likaattiliuosta säätäen hapon ja alkalisilikaattiliuoksen lisäämistä siten, että ylläpidetään oleellisesti vakio-pH-arvo reaktiomas-sassa, kunnes pigmentin saostuminen on tapahtunut täydellisesti.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että talteenotettu pigmentti kuivataan ja hienonnetaan.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happona käytetään rikkihappoa, typpihappoa tai suolahappoa.
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalimetallisilikaatissa Si02/X20“ moolisuhde on noin 1-4, jolloin X on natrium, kalium tai litium.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapon mukana lisätään lisäainetta, joka on alumiinin tai maa-alkalimetallin vesiliukoinen suola, saostuvan pigmentin taittokertoimen säätämiseksi ja alumiini- tai maa-alkalimetallisilikaatin saamiseksi, joka soveltuu erikoisen hyvin hankaus- ja geelinmuodostusaineeksi kirkkaissa hammastahnoissa.
1. Förfarande för framställning av amorfa, utfällda kiselsyra-pigment med lag fukthalt i filterkakan och läg oljeabsorption samt hög packningstäthet och god slipverkan, vid vilket förfarande av natrium-, kalium- eller litiumsilikat framställes en vattenlösning, i silikatlösningen tillsättes syra för utfällning av pigment, och det utfällda pigmentet utvinnes, kännetecknat av att syra tillsättes tills utfällningen av pigmentet just inledes, var-vid syratillsatsen avbrytes och reaktionsmassan fär stä under ca
FI2765/73A 1972-09-06 1973-09-05 Foerfarande foer framstaellning av amorfa utfaellda kiselsyrapigment FI61200C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US286655A US3893840A (en) 1972-09-06 1972-09-06 Amorphous precipitated siliceous pigments and methods for their production
US28665572 1972-09-06

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI61200B true FI61200B (fi) 1982-02-26
FI61200C FI61200C (fi) 1982-06-10

Family

ID=23099576

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI2765/73A FI61200C (fi) 1972-09-06 1973-09-05 Foerfarande foer framstaellning av amorfa utfaellda kiselsyrapigment

Country Status (9)

Country Link
US (1) US3893840A (fi)
JP (2) JPS5920601B2 (fi)
AU (1) AU473112B2 (fi)
BR (1) BR7306824D0 (fi)
CA (1) CA1009848A (fi)
DK (1) DK145022C (fi)
FI (1) FI61200C (fi)
GB (1) GB1446471A (fi)
ZA (1) ZA735759B (fi)

Families Citing this family (35)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4336245A (en) * 1975-03-12 1982-06-22 J. M. Huber Corporation Novel precipitated siliceous products and methods for their use and production
AU505536B2 (en) * 1975-03-12 1979-11-22 J.M. Huber Corp. Methods for production and use of siliceous products
US4140757A (en) * 1975-07-21 1979-02-20 J. M. Huber Corporation Extension of gum thickener with silicon dioxide and toothpaste containing the same
AU514418B2 (en) * 1976-02-05 1981-02-12 W.R. Grace & Co. Dentifrice
US4159280A (en) * 1976-09-15 1979-06-26 J. M. Huber Corporation Therapeutic dentifrices in unlined container and methods
GR68943B (fi) * 1977-12-20 1982-03-29 Huber Corp J M
US4421527A (en) * 1977-12-20 1983-12-20 J. M. Huber Corporation High fluoride compatibility dentifrice abrasives and compositions
US4260454A (en) * 1978-10-10 1981-04-07 J. M. Huber Corporation Precipitated siliceous products used in paper
FR2444700A1 (fr) * 1978-12-20 1980-07-18 Rhone Poulenc Ind Nouvel agent recurant non abrasif et composition lessivielle le renfermant
US4420312A (en) * 1979-05-23 1983-12-13 J. M. Huber Corporation Method for production of high fluoride compatibility dentifrice abrasives and compositions
US4340583A (en) * 1979-05-23 1982-07-20 J. M. Huber Corporation High fluoride compatibility dentifrice abrasives and compositions
US4314990A (en) * 1979-10-15 1982-02-09 The Procter & Gamble Company Toothpaste compositions
DE3114492A1 (de) * 1981-04-10 1982-10-28 Degussa Ag, 6000 Frankfurt Zahnpflegemittel
US4561993A (en) * 1982-08-16 1985-12-31 The Clorox Company Thixotropic acid-abrasive cleaner
JPS60105609A (ja) * 1983-03-04 1985-06-11 Taki Chem Co Ltd 歯磨用シリカ基剤及びその製造方法
JPS59163306A (ja) * 1983-03-08 1984-09-14 Taki Chem Co Ltd 歯磨用シリカ基剤及びその製法
US5286478A (en) * 1987-11-04 1994-02-15 Rhone-Poulenc Chimie Dentifrice-compatible silica particulates
US5614177A (en) * 1987-11-04 1997-03-25 Rhone-Poulenc Chimie Dentifrice-compatible silica particulates
FR2632185B1 (fr) * 1988-06-01 1992-05-22 Rhone Poulenc Chimie Silice pour compositions dentifrices compatible notamment avec le zinc
FR2649089B1 (fr) * 1989-07-03 1991-12-13 Rhone Poulenc Chimie Silice a porosite controlee et son procede d'obtention
US5658553A (en) * 1995-05-02 1997-08-19 The Procter & Gamble Company Dentifrice compositions
US5676932A (en) * 1995-05-02 1997-10-14 J.M. Huber Corporation Silica abrasive compositions
US5863887A (en) * 1997-12-01 1999-01-26 Precision Fabrics Group, Inc. Laundry compositions having antistatic and fabric softening properties, and laundry detergent sheets containing the same
US6130193A (en) * 1998-02-06 2000-10-10 Precision Fabrics Group, Inc. Laundry detergent compositions containing silica for laundry detergent sheets
US6300390B1 (en) 1998-06-09 2001-10-09 Kerr Corporation Dental restorative composite
US6121344A (en) * 1998-06-19 2000-09-19 Kerr Corporation Optimum particle sized hybrid composite
US6573032B1 (en) 1999-04-22 2003-06-03 J. M. Huber Corporation Very high structure, highly absorptive hybrid silica and method for making same
US6419174B1 (en) * 2000-08-18 2002-07-16 J. M. Huber Corporation Abrasive compositions and methods for making same
US6403059B1 (en) * 2000-08-18 2002-06-11 J. M. Huber Corporation Methods of making dentifrice compositions and products thereof
US7008617B1 (en) 2001-12-10 2006-03-07 J.M. Huber Corporation Precipitated silicas
US6616916B1 (en) 2001-12-10 2003-09-09 J. M. Huber Corporation Transparent dentifrices
US7267814B2 (en) * 2004-11-24 2007-09-11 J.M. Huber Corporation High-cleaning/low abrasive silica and materials and dentifrice containing such materials
CN101610749B (zh) * 2006-12-28 2013-01-02 3M创新有限公司 牙科填料及方法
JP4785068B2 (ja) * 2007-12-06 2011-10-05 多木化学株式会社 合成無定形アルミニウム結合ケイ酸塩及びその製造方法
WO2019042975A1 (en) * 2017-08-29 2019-03-07 Evonik Degussa Gmbh SPHERICAL SILICA PARTICLE SIZE FOR REGULATION OF RDA

Family Cites Families (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
NL289590A (fi) * 1962-03-02
US3503707A (en) * 1968-05-20 1970-03-31 Burke Oliver W Jun Silica pigments and preparation thereof
US3582379A (en) * 1968-05-21 1971-06-01 Huber Corp J M Alkali metal alumino silicates,methods for their production and compositions thereof
US3730749A (en) * 1971-03-10 1973-05-01 Ppg Industries Inc Process for preparing silica pigment

Also Published As

Publication number Publication date
JPS6023308A (ja) 1985-02-05
JPS5920601B2 (ja) 1984-05-14
JPS6241687B2 (fi) 1987-09-04
DK145022B (da) 1982-08-02
FI61200C (fi) 1982-06-10
CA1009848A (en) 1977-05-10
GB1446471A (en) 1976-08-18
ZA735759B (en) 1974-07-31
JPS4991994A (fi) 1974-09-03
DK145022C (da) 1983-01-10
AU5960073A (en) 1975-02-27
AU473112B2 (en) 1976-06-10
US3893840A (en) 1975-07-08
BR7306824D0 (pt) 1974-07-18

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI61200B (fi) Foerfarande foer framstaellning av amorfa utfaellda kiselsyrapigment
US4122160A (en) Toothpaste compositions containing improved amorphous precipitated silicas
FI61909B (fi) Foerfarande foer framstaellning av foer anvaendning i tandrengoeringsmedel avsedda amorfa utfaellda kiselsyrapigment
US3928541A (en) Amorphous precipitated siliceous pigments for cosmetic or dentrifrice use and methods for their production
US3988162A (en) Amorphous precipitated silica products and method for their production
US4040858A (en) Preparation of precipitated silicas having controlled refractive index
FI64791C (fi) Foerfarande foer framstaellning av finfoerdelad amorf kiseldioxid.
US4161455A (en) Novel precipitated siliceous products and methods for their use and production
US3977893A (en) Amorphous precipitated siliceous pigments and improved process for producing such pigments
US4015996A (en) Amorphous precipitated siliceous pigments
JPH057327B2 (fi)
US4144321A (en) Amorphous precipitated siliceous pigments and methods for their production
US4595578A (en) Stabilized silica gel and process for making same
JP2003525191A (ja) ホウ素を含む非晶質シリカ粒子
US4038098A (en) Amorphous precipitated siliceous pigments for cosmetic or dentrifice use and methods for their production
FI61504C (fi) Foerfarande foer framstaellning av amorfa utfaellda kiselsyrapigment
FI61199B (fi) Foerfarande foer framstaellning av amorfa utfaellda kiselsyrapigment
FI61910B (fi) Saett att framstaella amorfa utfaellda kiselsyrapigment
JPS6340716A (ja) シリカ・エ−ロゲル及び歯磨き用組成物
FI62129B (fi) Foerfarande foer framstaellning av ett amorft utfaellt kiseldioxidpigment
KR790001612B1 (ko) 무정형 침전 실리카의 제조방법
JPS601117A (ja) 歯磨き組成物
DK145306B (da) Fremgangsmaade til fremstilling af amorfe udfaeldende kiselsyrepigmenter indeholdende aluminium zink eller jordalkalimetaller
JPS598615A (ja) シリカゲルの製造方法
DK146093B (da) Fremgangsmaade til fremstilling af amorfe faeldede kiselsyrepigmenter med hoej slibeevne og hoej rensevirkning ved anvendelse i tandplejemidler