FI125207B - Menetelmä kiinnityskauluksen muodostamiseksi ja laippaliitos - Google Patents

Menetelmä kiinnityskauluksen muodostamiseksi ja laippaliitos Download PDF

Info

Publication number
FI125207B
FI125207B FI20136004A FI20136004A FI125207B FI 125207 B FI125207 B FI 125207B FI 20136004 A FI20136004 A FI 20136004A FI 20136004 A FI20136004 A FI 20136004A FI 125207 B FI125207 B FI 125207B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
forming
tubular
flange
stage
clamping
Prior art date
Application number
FI20136004A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20136004A (fi
Inventor
Risto Eriksson
Original Assignee
Gs Hydro Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Gs Hydro Oy filed Critical Gs Hydro Oy
Priority to FI20136004A priority Critical patent/FI125207B/fi
Priority to EP14852853.2A priority patent/EP3055600A4/en
Priority to CN201480063467.9A priority patent/CN105745482B/zh
Priority to CA2926616A priority patent/CA2926616A1/en
Priority to US15/027,590 priority patent/US10428984B2/en
Priority to PCT/FI2014/050762 priority patent/WO2015052377A1/en
Priority to KR1020167011736A priority patent/KR20160071409A/ko
Publication of FI20136004A publication Critical patent/FI20136004A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI125207B publication Critical patent/FI125207B/fi

Links

Classifications

    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B21—MECHANICAL METAL-WORKING WITHOUT ESSENTIALLY REMOVING MATERIAL; PUNCHING METAL
    • B21D—WORKING OR PROCESSING OF SHEET METAL OR METAL TUBES, RODS OR PROFILES WITHOUT ESSENTIALLY REMOVING MATERIAL; PUNCHING METAL
    • B21D19/00—Flanging or other edge treatment, e.g. of tubes
    • B21D19/02—Flanging or other edge treatment, e.g. of tubes by continuously-acting tools moving along the edge
    • B21D19/04—Flanging or other edge treatment, e.g. of tubes by continuously-acting tools moving along the edge shaped as rollers
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F16—ENGINEERING ELEMENTS AND UNITS; GENERAL MEASURES FOR PRODUCING AND MAINTAINING EFFECTIVE FUNCTIONING OF MACHINES OR INSTALLATIONS; THERMAL INSULATION IN GENERAL
    • F16L—PIPES; JOINTS OR FITTINGS FOR PIPES; SUPPORTS FOR PIPES, CABLES OR PROTECTIVE TUBING; MEANS FOR THERMAL INSULATION IN GENERAL
    • F16L23/00—Flanged joints
    • F16L23/02—Flanged joints the flanges being connected by members tensioned axially
    • F16L23/024—Flanged joints the flanges being connected by members tensioned axially characterised by how the flanges are joined to, or form an extension of, the pipes
    • F16L23/028—Flanged joints the flanges being connected by members tensioned axially characterised by how the flanges are joined to, or form an extension of, the pipes the flanges being held against a shoulder
    • F16L23/0283—Flanged joints the flanges being connected by members tensioned axially characterised by how the flanges are joined to, or form an extension of, the pipes the flanges being held against a shoulder the collar being integral with the pipe
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B21—MECHANICAL METAL-WORKING WITHOUT ESSENTIALLY REMOVING MATERIAL; PUNCHING METAL
    • B21D—WORKING OR PROCESSING OF SHEET METAL OR METAL TUBES, RODS OR PROFILES WITHOUT ESSENTIALLY REMOVING MATERIAL; PUNCHING METAL
    • B21D19/00—Flanging or other edge treatment, e.g. of tubes
    • B21D19/02—Flanging or other edge treatment, e.g. of tubes by continuously-acting tools moving along the edge
    • B21D19/04—Flanging or other edge treatment, e.g. of tubes by continuously-acting tools moving along the edge shaped as rollers
    • B21D19/046—Flanging or other edge treatment, e.g. of tubes by continuously-acting tools moving along the edge shaped as rollers for flanging edges of tubular products
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B21—MECHANICAL METAL-WORKING WITHOUT ESSENTIALLY REMOVING MATERIAL; PUNCHING METAL
    • B21D—WORKING OR PROCESSING OF SHEET METAL OR METAL TUBES, RODS OR PROFILES WITHOUT ESSENTIALLY REMOVING MATERIAL; PUNCHING METAL
    • B21D22/00—Shaping without cutting, by stamping, spinning, or deep-drawing
    • B21D22/14—Spinning
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B21—MECHANICAL METAL-WORKING WITHOUT ESSENTIALLY REMOVING MATERIAL; PUNCHING METAL
    • B21D—WORKING OR PROCESSING OF SHEET METAL OR METAL TUBES, RODS OR PROFILES WITHOUT ESSENTIALLY REMOVING MATERIAL; PUNCHING METAL
    • B21D41/00—Application of procedures in order to alter the diameter of tube ends
    • B21D41/02—Enlarging
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F16—ENGINEERING ELEMENTS AND UNITS; GENERAL MEASURES FOR PRODUCING AND MAINTAINING EFFECTIVE FUNCTIONING OF MACHINES OR INSTALLATIONS; THERMAL INSULATION IN GENERAL
    • F16L—PIPES; JOINTS OR FITTINGS FOR PIPES; SUPPORTS FOR PIPES, CABLES OR PROTECTIVE TUBING; MEANS FOR THERMAL INSULATION IN GENERAL
    • F16L23/00—Flanged joints
    • F16L23/02—Flanged joints the flanges being connected by members tensioned axially
    • F16L23/032—Flanged joints the flanges being connected by members tensioned axially characterised by the shape or composition of the flanges
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10T—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T29/00—Metal working
    • Y10T29/49—Method of mechanical manufacture

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Flanged Joints, Insulating Joints, And Other Joints (AREA)
  • Mutual Connection Of Rods And Tubes (AREA)

Description

Menetelmä kiinnityskauluksen muodostamiseksi ja laippaliitos
Keksinnön kohteena on menetelmä putkimaisen kappaleen pituussuuntaan nähden olennaisesti kohtisuorassa olevan kiinnityskauluksen muodostamiseksi putkimaisen kappaleen päähän, jossa menetelmässä putkimaisen kappaleen päähän muodostetaan kiinnityskaulus muovaamalla putkimaisen kappaleen päätä ensimmäisessä vaiheessa ensimmäisen pyöritettävän muovauspään ja vastepinnan avulla ensimmäiseen kulmaan ja toisessa vaiheessa toisen pyöritettävän muovauspään ja vastepinnan avulla toiseen kulmaan.
Keksinnön kohteena on edelleen laippaliitos, joka on muodostettu käyttämällä keksinnön mukaisella menetelmällä muodostettuja kiinnityskauluk-sia.
Keksintö liittyy putkien, esimerkiksi metalliputkien päittäisiin liitoksiin, ts. liitoksiin, joiden avulla yhdensuuntaisten putkien päät liitetään yhteen. Tällaiset liitokset ovat hyvin yleisiä erilaisilla tekniikan aloilla ja niitä on käytetty yleisesti ainakin jo 1800-luvulta lähtien.
Metallimateriaalia olevien putkien päittäiset liitokset voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla. Eräänä esimerkkinä aiemmin tunnetuista ratkaisuista voidaan mainita liitosrakenne, jossa putken päähän muodostetaan kiinnitys-kaulus esimerkiksi laitteessa, jossa on pyörivä muovauskartio. Kiinnityskaulus muodostetaan niin, että kaulus on olennaisesti 37 asteen kulmassa putken pituusakseliin nähden. Edellä esitetyllä tavalla muodostettuun laippaa liitetään sisäkappale, jonka avulla aikaansaadaan tiivistys. Rakenteessa on lisäksi kiris-tyslaippa ja kiristyselimet, joiden avulla rakenne kiristetään toista vastaavaa rakennetta vasten. Tällainen rakenne on kuvattu Fl-patenttijulkaisussa 70080.
Edellä kuvatun rakenteen haittapuolena on valmistuksen korkea hinta. Korkea hinta johtuu erityisesti sisäkappaleen valmistuksesta, joka on tark-kuustyötä ja nostaa kustannuksia olennaisella tavalla. Epäkohta korostuu varsinkin halkaisijaltaan suurten putkien yhteydessä.
Toisena esimerkkinä alalla tunnetuista ratkaisuista, voidaan mainita ratkaisu, jossa kiinnityskaulus muodostetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kiinnityskaulus muovataan olennaisesti 37 asteen kulmaan putken pituusakseliin nähden. Toisessa vaiheessa kiinnityskaulus muovataan 90 asteen kulmaan putken pituusakseliin nähden. Tällainen ratkaisu on kuvattu Fl-patentissa 89137.
Edellä kuvatun rakenteen haittapuolena on kiinnityskauluksen muokkaaminen 90 asteen kulmaan, joka on putken materiaalin kannalta hankala vaihe, sillä materiaalin venymä, ts. muokkausaste taivutuskohdassa on suhteellisen suuri tällaisessa muokkauksessa.
Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä kiinnitys-kauluksen muodostamiseksi ja laippaliitos, joiden avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat voidaan eliminoida. Tähän on päästy keksinnön avulla.
Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että ensimmäisessä vaiheessa muovatun putkimaisen kappaleen laippaosan uloimpana olevaa päätä muovataan toisessa vaiheessa niin, että ainoastaan osa ensimmäisessä vaiheessa muodostetusta laippaosasta muovataan tukipinnaksi, joka tu-kipinta on olennaisesti kohtisuorassa putkimaisen kappaleen pituusakseliin nähden, ja että muovauksessa käytetään vastepintana putkimaisten kappaleiden liitoksen muodostamisessa käytettävän kiristyslaipan pintaa.
Keksinnön etuna on ennen kaikkea se, että aiemmin tunnetussa tekniikassa esiintyneestä suhteellisen suuresta muokkausasteesta päästään eroon. Etuna on myös keksinnön mukaisen ratkaisun käytännön toteutuksen edullisuus ja helppo sovellettavuus erilaisiin liitoksiin, esimerkiksi matalapaine-/korkeapaineliitoksiin. Keksinnön yhteydessä ei tarvita mitään jokaiselle putki-koolle suunniteltua sisäkappaletta.
Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tarkemmin oheisessa piirustuksessa kuvatun sovellutusesimerkin avulla, jolloin: kuvio 1 esittää periaatteellisena kuvantona laippaliitosta, joka on muodostettu aiemmin tunnetun tekniikan erään sovellutusmuodon mukaisten kiinnityskaulusten avulla, kuvio 2 esittää periaatteellisena kuvantona laippaliitosta, joka on muodostettu aiemmin tunnetun tekniikan toisen sovellusmuodon mukaisten kiinnityskaulusten avulla, kuviot 3 ja 4 esittävät periaatteellisena kuvantona keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäistä muovausvaihetta, kuvio 5 esittää periaatteellisena kuvantona keksinnön mukaisen menetelmän toista muovausvaihetta, kuvio 6 esittää periaatteellisena kuvantona laippaliitosta, joka on muodostettu käyttämällä keksinnön mukaisella menetelmällä aikaansaatuja kiinnityskauluksia ja kuvio 7 esittää periaatteellisena kuvantona toista laippaliitossovellu-tusta, jossa käytetään keksinnön mukaisella menetelmällä aikaansaatuja kiin-nityskauluksia.
Kuviossa 1 on esitetty periaatteellisesti laippaliitos, jossa käytetään aiemmin tunnetun tekniikan erään sovellutusmuodon mukaisella menetelmällä aikaansaatuja kiinnityskauluksia. Putkimaiset kappaleet on merkitty viitenumerolla 1. Liitoksessa käytetyt kiristyslaipat on merkitty viitenumerolla 3 ja kiris-tyselimet puolestaan viitenumerolla 9. Liitoksessa käytetty sisäkappale on merkitty viitenumerolla 10. Sisäkappale voi olla varustettu erilaisilla tiivisteillä kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan. Kiinnityskaulukset on merkitty yleisesti viitenumerolla 5. Kuviossa 1 on esitetty periaatteellisesti kaksi erilaista si-säkappaletta. Kummankin putkimaisen kappaleen yhteydessä olevat sisäkap-paleet voivat luonnollisesti olla samanlaisiakin jos rakenne kokonaisuudessaan on sellainen, että se sallii samanlaisten sisäkappaleiden käytön.
Kuvion 1 mukaisen ratkaisun epäkohdat liittyvät sisäkappaleeseen 2, jota pitää jokaisella putkikoolla tiivistetyypin mukaan olla useita erilaisia. Tästä syntyy kustannuksia, pidentyneitä toimitusaikoja ja korkeita varastokus-tannuksia.
Kuvion 1 mukainen liitos on alan ammattihenkilölle tavanomaista tekniikkaa, joten näin ollen ko. rakennetta ei kuvata tarkemmin tässä yhteydessä. Tässä yhteydessä viitataan ainoastaan yleisesti Fl-patenttijulkaisuun 70080, jossa ko. tekniikkaa on kuvattu tarkemmin.
Kuviossa 2 on esitetty periaatteellisesti laippaliitos, jossa käytetään aiemmin tunnetun tekniikan toisen sovellutusmuodon mukaisella menetelmällä aikaansaatuja kiinnityskauluksia. Putkimaiset kappaleet on merkitty viitenumerolla 1 kuten kuviossa 1. Liitoksessa käytettävät kiristyslaipat on merkitty viitenumerolla 3 ja kiristyselimet puolestaan viitenumerolla 9 kuten kuviossa 1. Tiiviste-elin on merkitty viitenumerolla 10. Kiinnityskaulukset on merkitty yleisesti viitenumeron 5 avulla. Kuviossa 2 kuvattua liitostyyppiä käytetään yleisesti vain matalapaineliitoksissa.
Kuvion 2 mukainen liitos on alan ammattihenkilölle tavanomaista tekniikkaa. Kuvion 2 mukaisessa liitoksessa käytetyt kiinnityskaulukset on muodostettu aiemmin tunnetun tekniikan mukaisesti, esimerkiksi Fl-patenttijulkaisussa 89137 esitetyllä tavalla.
Ongelmana kuvion 2 mukaisessa ratkaisussa on kiinnityskaulusten muodostamisessa syntyvä muokkausaste kuvion 1 kohdassa B, joka on suhteellisen suuri, kuten edellä on todettu.
Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty periaatteellisesti keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen vaihe. Kuvioissa 3 ja 4 on käytetty vastaavissa kohdissa samoja viitenumerolta kuin kuvioissa 1 ja 2. Kuviossa 3 näkyy ensimmäisen vaiheen alkutilanne, jossa putkimaisen kappaleen 1 päähän muodostetaan kiinnityskaulus. Putkimaisen kappaleen otsapinta, ts. putkimaisen kappaleen seinämän reunapinta, joka on kohtisuorassa putkimaisen pituusakseliin nähden, on merkitty viitenumerolla 6.
Kuvion 3 mukaisessa tilanteessa putkimainen kappale 1 on tuettu tiukasti paikalleen ja ensimmäinen pyöritettävä muovauspää 2 tuodaan kontaktiin putkimaisen kappaleen pään kanssa. Putken pää voidaan tukea paikalleen millä tahansa sopivalla tavalla. Kuvion 1 esimerkissä tuenta on toteutettu liitoksessa käytettävän kiristyslaipan 3 avulla, jolloin muovattava kiinnityskaulus saadaan vastaamaan kiristyslaipan muotoa. On selvää, että tuennassa voidaan myös käyttää vastaavalla tavalla muotoiluja kiinnitysleukoja tai jotain muuta sopivaa välinettä.
Laite, jolla putkimaisen kappaleen päätä muovataan, on täysin tunnettua tekniikkaa alan ammattihenkilölle, joten ko. laitetta ja sen toimintaa ei kuvata tarkemmin tässä yhteydessä. Tässä yhteydessä viitataan esimerkkinä Fl-patenttijulkaisuun 89137, jossa tällaisen laitteen erästä sovellutusmuotoa laitetta on kuvattu periaatteellisella tasolla.
Kuviossa 4 on esitetty periaatteellisesti keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisen muovausvaiheen loppuvaihe, ts. varsinainen muovaus-vaihe, jossa putkimaisen kappaleen 1 pää muovataan ensimmäisen pyöritettävän muovauspään 2 avulla ensimmäiseen kulmaan. Kulman suuruus ei sellaisenaan ole olennaisen tärkeä, olennaista on, että tässä vaiheessa saadaan aikaan sopivasti 0 asteesta poikkeava terävä kulma. Esimerkkinä sopivasta kulmasta, joka muodostetaan menetelmän ensimmäisessä muovausvaiheessa, on olennaisesti 37 asteen kulma. Edellä mainitulla kulmalla tarkoitetaan tässä kulmaa putkimaisen kappaleen 1 pituusakseliin L nähden. Näin saadaan putken päähän ulkoneva kaulus, joka menetelmän toisessa vaiheessa muovataan kiinnityskaulukseksi 5, joka on esitetty kuviossa 4. Kuvion 3 tilanteessa putkimaisen kappaleen 1 otsapinta 6 kääntyy ulospäin kulmittaiseen asentoon putkimaisen kappaleen 1 pituusakseliin L nähden pään muovautumisen mukana. Kääntynyt otsapinta 6 näkyy kuviossa 3. Kulma, johon otsapinta 6 kääntyy, riippuu siitä millaiseen kulmaan putkimaisen kappaleen 1 pää muovataan.
Kuviossa 5 on esitetty periaatteellisesti keksinnön mukaisen menetelmän toinen muovausvaihe. Toisessa muovausvaiheessa putkimaisen kappaleen 1 pää, joka on ensimmäisessä vaiheessa muovattu esimerkiksi olennaisesti 37 asteen kulmaan putkimaisen kappaleen pituusakseliin L nähden, muovataan niin, että osa vaiheessa 1 muodostetusta esimerkiksi olennaisesti 37 asteen kulmassa olevasta laippaosasta muodostetaan tukipinnaksi 7. Tuki-pinta 7 muodostaa liitoksen tiivistyksen tiiviste-elimen 10 kanssa kuten esimerkiksi kuviossa 5 on esitetty.
Tukipinta 7 on olennaisesti kohtisuorassa putkimaisen kappaleen 1 pituusakseliin L nähden, kuten kuviossa 5 on esitetty. Toisessa muovausvaiheessa käytetään toista pyöritettävää muovauspäätä 8, jonka muovauspinta on olennaisesti 90 asteen kulmassa putkimaisen kappaleen 1 pituusakseliin L nähden.
Pyöritettävinä muovauspäinä 2, 8 voidaan käyttää erillisiä erilaisia muovauspäitä. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus, vaan edellä kuvatut menetelmävaiheet voidaan toteuttaa myös samalla pyöritettävällä muo-vauspäällä, joka sovitetaan eri asentoihin niin, että muovauspään muovaavat pinnat saadaan esimerkiksi kuvioissa 4 ja 5 esitettyihin asentoihin. On myös mahdollista käyttää yhden muotoilupään päälle sovitettavaa lisärakennetta, jonka avulla saadaan aikaan edellä kuvatut muotoilupäät jne.
Verrattaessa kuviota 2 ja kuvioita 5 sekä 6 keskenään voidaan nähdä, että putkimaisen osan 1 materiaaliin syntyvä muokkausaste on suuri kuvion 2 kohdassa B ja huomattavasti pienempi kohdassa A (kuvio 6). Keksinnössä putkimaisen kappaleen 1 seinämää ei muovata yhdessä kohdassa 90 asteen kulmaan kuin aiemmin tunnetussa tekniikassa, vaan putkimaisen kappaleen seinämä muovataan pidemmällä alueella niin, että saadaan aikaan tukipinta 7, joka on olennaisesti 90 asteen kulmassa putkimaisen kappaleen pituusakseliin L nähden. Tämä saadaan aikaan muovaamalla toisessa vaiheessa ainoastaan osaa ensimmäisessä vaiheessa aikaansaadusta kauluksesta, ts. muovataan ainoastaan putkimaisen kappaleen ensimmäisessä vaiheessa muodostetun laippaosan uloimmassa päässä olevaa aluetta, kuten kuvioissa on esitetty.
Kuviossa 6 on esitetty periaatteellisesti laippaliitos, joka on muodostettu keksinnön mukaista menetelmää hyväksikäyttäen. Kuviossa 6 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin kuvioissa 1 - 5.
Kuvion 6 mukaisessa esimerkissä on kaksi putkimaista kappaletta 1, joiden päihin on muodostettu kiinnityskaulukset 5 kuvioiden 3-5 mukaisella tavalla. Putkimaiset kappaleet 1 on kuvion 5 tilanteessa sovitettu päittäin toisiinsa nähden niin, että niiden pituusakselit L ovat samalla linjalla. Putkimaisten kappaleiden 1 päät on kiristetty toisiaan vasten kiristyslaippojen 3 ja kiris-tyselinten 9 avulla. Kiristyselimet 9 voivat muodostua esimerkiksi pulttien ja mutterien yhdistelmistä, jotka on sovitettu määrävälein kiristyslaippojen pinnoille muodostettuihin reikiin.
Kuviosta 6 voidaan edelleen nähdä, että kiinnityskauluksen reunaan muodostetut tukipinnat 7 muodostavat yhdessä tiiviste-elimen 10 kanssa liitoksen tiivistyksen kiristettäessä kiristyselimiä 9 niin, että putkimaiset kappaleet 1 painautuvat toisiaan vasten. Tiiviste-elimen 10 ohjaus, ts. keskitys paikalleen voidaan toteuttaa esimerkiksi liitoksen kiristyselinten 9 avulla. Vaihtoehtoisesti tiiviste-elimen 10 keskittämiseen voidaan käyttää joko toisen putkimaisen kappaleen kiinnityskaulusta tai molempien putkimaisten kappaleiden kiinnitys-kauluksia jne.
Kuviossa 7 on esitetty periaatteellisesti toinen laippaliitossovellutus. Kuviossa 7 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin kuvioissa 1 - 6. Kuvion 7 mukainen liitos eroaa kuvion 6 mukaisesta liitoksesta mm. tiiviste-elimen 10 rakenteen osalta.
Keksintöä on kuvattu edellä kuvioissa esitettyjen sovellutusmuotojen avulla. Keksintöä ei kuitenkaan ole mitenkään rajoitettu kuvioissa esitettyihin sovellutusesimerkkeihin, vaan keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin vapaasti. Putkimaisten kappaleiden materiaalia ei ole mitenkään rajattu tiettyyn yhteen materiaaliin, vaan erilaisia materiaaleja voidaan käyttää. Esimerkkeinä sopivista materiaaleista voidaan mainita teräsmateriaa-lit, esimerkiksi St 37, sekä ruostumaton austeniittinen teräs, kuten AISI 316. Olennaista materiaalille on, että putkimaisten kappaleiden materiaali soveltuu kylmämuovaukseen.

Claims (8)

1. Menetelmä putkimaisen kappaleen pituussuuntaan nähden olennaisesti kohtisuorassa olevan kiinnityskauluksen muodostamiseksi putkimaisen kappaleen päähän, jossa menetelmässä putkimaisen kappaleen (1) päähän muodostetaan kiinnityskaulus muovaamalla putkimaisen kappaleen päätä ensimmäisessä vaiheessa ensimmäisen pyöritettävän muovauspään (2) ja vastepinnan avulla ensimmäiseen kulmaan ja toisessa vaiheessa toisen pyöritettävän muovauspään (8) ja vastepinnan avulla toiseen kulmaan, tunnet-t u siitä, että ensimmäisessä vaiheessa muovatun putkimaisen kappaleen laippaosan uloimpana olevaa päätä muovataan toisessa vaiheessa niin, että ainoastaan osa ensimmäisessä vaiheessa muodostetusta laippaosasta muovataan tukipinnaksi (7), joka tukipinta on olennaisesti kohtisuorassa putkimaisen kappaleen (1) pituusakseliin (L) nähden, ja että muovauksessa käytetään vastepintana putkimaisten kappaleiden liitoksen muodostamisessa käytettävän kiristyslaipan (3) pintaa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että putkimaisen kappaleen (1) pää muovataan ensimmäisessä vaiheessa olennaisesti 37 asteen kulmaan putkimaisen kappaleen (1) pituusakseliin (L) nähden.
3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että putkimaisen kappaleen (1) ensimmäisessä vaiheessa muodostettua laippaosaa muovataan toisessa vaiheessa toisella muo-vauspäällä (8), jonka muovauspinta on olennaisesti 90 asteen kulmassa putkimaisten kappaleiden (1) pituusakseliin (L) nähden.
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisenä ja toisena pyöritettävänä muovauspää-nä (2, 8) käytetään samaa muovauspäätä, joka sovitetaan eri asentoihin ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisenä ja toisena pyöritettävänä muovauspää-nä (2, 8) käytetään erilaisia muovauspäitä.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyöritettävät muovauspäät (2, 8) ovat erillisiä osia tai lisäosan/lisäosien avulla muodostettuja osia.
7. Laippaliitos, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin yhden patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä muodostetun kiinnityskauluksen (5).
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laippaliitos, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi putkimaista kappaletta (1), jotka on päittäin yhdensuuntaiseen asentoon, jolloin putkimaisten kappaleiden päät on kiristetty kiinnitys-kauluksiin (5) tukeutuvien kiristyslaippojen (3) ja kiristyselinten (8) avulla toisiaan vasten niin, että tiiviste-elin (10) puristuu tukipintojen (7) väliin.
FI20136004A 2013-10-08 2013-10-08 Menetelmä kiinnityskauluksen muodostamiseksi ja laippaliitos FI125207B (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20136004A FI125207B (fi) 2013-10-08 2013-10-08 Menetelmä kiinnityskauluksen muodostamiseksi ja laippaliitos
EP14852853.2A EP3055600A4 (en) 2013-10-08 2014-10-07 Method for forming fastening collar, and flange joint
CN201480063467.9A CN105745482B (zh) 2013-10-08 2014-10-07 用于形成紧固环的方法以及凸缘接头
CA2926616A CA2926616A1 (en) 2013-10-08 2014-10-07 Method for forming fastening collar, and flange joint
US15/027,590 US10428984B2 (en) 2013-10-08 2014-10-07 Method for forming fastening collar
PCT/FI2014/050762 WO2015052377A1 (en) 2013-10-08 2014-10-07 Method for forming fastening collar, and flange joint
KR1020167011736A KR20160071409A (ko) 2013-10-08 2014-10-07 고정 칼라를 형성하는 방법 및 플랜지 조인트

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20136004A FI125207B (fi) 2013-10-08 2013-10-08 Menetelmä kiinnityskauluksen muodostamiseksi ja laippaliitos
FI20136004 2013-10-08

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20136004A FI20136004A (fi) 2015-04-09
FI125207B true FI125207B (fi) 2015-07-15

Family

ID=52812554

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20136004A FI125207B (fi) 2013-10-08 2013-10-08 Menetelmä kiinnityskauluksen muodostamiseksi ja laippaliitos

Country Status (7)

Country Link
US (1) US10428984B2 (fi)
EP (1) EP3055600A4 (fi)
KR (1) KR20160071409A (fi)
CN (1) CN105745482B (fi)
CA (1) CA2926616A1 (fi)
FI (1) FI125207B (fi)
WO (1) WO2015052377A1 (fi)

Families Citing this family (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI124788B (fi) * 2013-05-03 2015-01-30 Maricap Oy Putkiliitos ja laippaosajärjestely putkiliitosta varten
DE102014104775A1 (de) * 2014-04-03 2015-10-08 Efs Euro Forming Service Gmbh Verfahren zum Umformen eines Endes eines Rohrs, zur Durchführung des Verfahrens zugehörige Vorrichtung, Walzkörper sowie ein damit geformter Flansch an einem Ende eines Rohrs
KR101654238B1 (ko) * 2015-11-23 2016-09-06 정우금속공업 주식회사 배관 연결장치 및 이의 제조방법
CN108580623B (zh) * 2018-07-13 2019-07-05 刘子琪 圆形端口的折边机构及对圆形端口进行折边的方法
EP3856430B1 (en) * 2018-09-27 2024-07-24 Inno-Spin LLC Multi-axis roll-forming of stepped-diameter cylinder

Family Cites Families (15)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US1032718A (en) * 1910-06-07 1912-07-16 S R Dresser Mfg Co Process of manufacturing clamping-rings for pipe-couplings.
GB191503604A (en) * 1915-03-06 1916-03-06 John Spencer Ltd Improvements in and relating to Pipe and like Joints.
US1696229A (en) * 1926-08-17 1928-12-25 Midwest Piping & Supply Compan Method for forming flanges on pipes
US3451243A (en) * 1966-08-03 1969-06-24 Galaxie Mfg Co Process for forming serrated flanged pipe
US3628815A (en) * 1970-05-04 1971-12-21 Louis T King Conduit connection means
DE2614477A1 (de) 1976-04-03 1977-10-06 Volkswagenwerk Ag Loesbare rohrverbindung, insbesondere fuer mehrteilige fahrzeugauspuffrohre
CN1004222B (zh) * 1985-06-17 1989-05-17 格斯-黑德罗·奥伊公司 用于带扩口端管子的接头
FI89137C (fi) 1987-02-24 1993-08-25 Gs Hydro Oy Foerfarande och anordning foer att forma en krage vid aendan av ett metallroer i vaesentligen raet vinkel i foerhaollande till roerets laengdriktning
JPH05322079A (ja) 1992-05-15 1993-12-07 Sekisui Chem Co Ltd 管のフランジ構造
JP2001205367A (ja) * 2000-01-24 2001-07-31 Ck Kinzoku Kk 管端フランジ部の曲げ加工方法
JP4559774B2 (ja) * 2004-06-10 2010-10-13 新日本製鐵株式会社 フレア付き鋼管、鋼管継手、鋼管杭、鋼管柱とフレア付き鋼管の製造方法
JP4551462B2 (ja) * 2008-03-24 2010-09-29 新日本製鐵株式会社 ルーズフランジ式フレア管継手のシール性改善方法、フレア部端面角度制御方法、ルーズフランジ式フレア管継手、ルーズフランジ式フレア管継手用鋼管、ルーズフランジ式フレア管継手用鋼管の製造方法及び鋼管の接合方法
JP5545957B2 (ja) * 2009-01-06 2014-07-09 シーケー金属株式会社 管材のつば出し成形加工機の座屈防止構造
JP5249147B2 (ja) * 2009-07-07 2013-07-31 本田技研工業株式会社 カール部の成形方法
FI122833B (fi) * 2010-05-12 2012-07-31 Solutions Oy T Menetelmä ja laitteisto kauluksen tekemiseksi putken päähän

Also Published As

Publication number Publication date
CN105745482B (zh) 2018-06-19
US10428984B2 (en) 2019-10-01
CA2926616A1 (en) 2015-04-16
FI20136004A (fi) 2015-04-09
US20160245437A1 (en) 2016-08-25
CN105745482A (zh) 2016-07-06
EP3055600A1 (en) 2016-08-17
KR20160071409A (ko) 2016-06-21
WO2015052377A1 (en) 2015-04-16
EP3055600A4 (en) 2017-06-07

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI125207B (fi) Menetelmä kiinnityskauluksen muodostamiseksi ja laippaliitos
JP5523558B2 (ja) 成形ロッド結合システム
AU2017267178B2 (en) Fitting for producing a leaktight connection comprising a retaining element with contact surfaces
US8528944B2 (en) Stopper grip ring for plumbing pipes
RU2012155154A (ru) Трубный зажим с присоединительным элементом
US11525533B2 (en) Pipe device having a bonded joint
TWI437179B (zh) 用於爪形軸環之總成，相對應的爪形軸環及管形接頭
JP3194436U (ja) ルーズフランジ式管継手
CN104344127A (zh) 易于部件组装的触发***式导管连接装置
RU2525032C1 (ru) Способ изготовления стальной трубы с внутренней пластмассовой трубой для соединения сваркой
KR101486704B1 (ko) 강관 내에 삽입되는 합성수지관을 갖는 복합관과 그 제조방법 및 연결방법
KR101224489B1 (ko) 편수관, 및 편수관과 이음관의 연결구조
EP1631763B1 (en) Flange joint with at least one flange being mounted in a rotation allowing manner
KR101224490B1 (ko) 엘보형 편수이음관, 및 편수이음관의 연결구조
KR102050634B1 (ko) 연결각도 조절이 가능한 무용접식 파이프 이음매 구조
JP5202536B2 (ja) 異なる外径を有する２本の円筒管の密封連結装置
KR101544177B1 (ko) 플랜지아웃렛
KR102013248B1 (ko) 러그 플랜지 타입 배관 조립체
JP6667185B2 (ja) 竪樋接続用エルボ
JP6085048B2 (ja) ニップル
KR20130002253A (ko) 플렉시블 조인트 결합구조
JP3194435U (ja) ルーズフランジ式管継手
KR100527842B1 (ko) 코팅강관의 이음장치
EP1701083A2 (en) System for joining tubular bodies
RU2289749C1 (ru) Способ изготовления муфт с косым резом

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 125207

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

MM Patent lapsed