FI121546B - Kaksiviiraformerin muodostuskitajärjestely - Google Patents

Description

Kaksiviiraformerin muodostuskitaj ärj estely

Keksinnön kohteena on paperikoneen kaksiviiraformerin muodostuskitaj ärj estely, 5 joka käsittää perälaatikon, ensimmäisen viirasilmukan, jonka sisällä on rintatela, ja toisen viirasilmukan, jonka sisällä on vedenpoistoelementti, joka sulkee muo-dostuskidan johtamalla toisen viiran juoksun yhteneväksi ensimmäisen viiran juoksun kanssa, johon muodostuskitaan syötetään kuitumassa perälaatikon huuli-aukon kautta siten, että kuitumassa osuu ensimmäiseen viiraan sen ollessa tuke-10 maton.

Perinteisissä kitaformereissa kuitumassa johdetaan perälaatikosta muodostuskitaan avoimena suihkuna, jonka pituus on suuruusluokkaa 200-500 mm. Vapaan suihkun pituus riippuu muun muassa telojen halkaisijoista, kudosten juoksusta, 15 huuliaukon profilointilaitteista ja perälaatikon rakenteesta. Pitkä lentomatka asettaa suihkun alttiiksi ilmavirtauksille kidassa, jolloin sen osumakohta voi muuttua tai sen pinta voi hajota. Pitkä vapaa lentomatka myös lisää kuitujen uudelleen flokkautumista. Massasuihkun rakenne vaikuttaa merkittävästi lopputuotteen ominaisuuksiin. Homogeeninen ja pinnaltaan tasainen massasuihku tuottaa laadul-20 lisesti parempaa paperia kuin epähomogeeninen ja pinnaltaan epätasainen eli karhea massasuihku. Massasuihkun karheuden ja stabiiliuden merkitys kasvaa nopeuden kasvaessa.

Paperin ominaisuuksien kannalta olisi edullista käyttää mahdollisimman lyhyttä 25 tai jopa kokonaan suljettua massasuihkua. Nykyinen kaksiviiraformerien rakenne ei kuitenkaan tilan puutteen vuoksi salli tällaista ratkaisua. Telakitaformerissa on suurihalkaisijainen muodostustela, jonka pinnan yli viirat kaareutuvat saaden aikaan kaarevan, virtaussuunnassa suppenevan kidan. Listakitaformerissa on kaksi rinnakkain sijoitettua rintatelaa, joiden jälkeen viirojen juoksut johdetaan yhteen 30 listakengän tai vastaavan avulla. Kuitumassa voidaan syöttää muodostuskitaan olennaisesti kidan suuntaisena massasuihkuna tai massasuihku voidaan suunnata 2 toista viiraa vasten pienessä kohtauskulmassa, jolloin ongelmana voi olla tukemat-toman viiran epästabiili käyttäytyminen. Rinta- ja/tai muodostustelojen suuren läpimitan vuoksi muodostuskidan geometria on yleensä sellainen, että perälaati-kon huuliaukkoa on vaikea viedä riittävän syvälle muodostuskitaan. Tämän vuok-5 si massasuihkun vapaana kulkema matka perälaatikon huuliaukosta viirojen väliin muodostuskitaan muodostuu yleensä pitkäksi. Ongelmat korostuvat erityisesti käytettäessä monikerrosperälaatikkoa.

Julkaisussa WO 2004/018768 on kuvattu johdanto-osan mukainen listakitaforme-10 rin rakenne, jossa perälaatikon huuliaukosta purkautuva massasuihku osuu ensimmäiseen viiraan sen kulkiessa tukemattomana rintatelalta muodostuskengälle, minkä jälkeen toisen viirasilmukan sisällä oleva muodostuskenkä sulkee muodostuskidan johtamalla toisen viiran ensimmäisellä viiralla olevan kuitumassakerrok-sen pinnalle. Tässäkin tapauksessa tarvitaan vapaa massasuihku, johon liittyy 15 edellä kuvatut ongelmat.

Keksinnön päämääränä on ratkaista tunnettuun tekniikkaan liittyvät ongelmat. Erityisesti päämääränä on parantaa kuitumassan syöttöä kaksiviiraformerin muodostuskitaan.

20

Keksinnön mukaiselle muodostuskitajärjestelylle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Uudessa kitaformerissa perälaatikon huuliaukko on tuotu kosketukseen ensimmäi-25 sen viiran kanssa kohdassa, joka sijaitsee ensimmäisen viiran rintatelan ja muodostuskidan sulkevan vedenpoistoelementin välissä, jolloin kuitumassa tuodaan ensimmäiselle viiralle olennaisesti ilman vapaata massasuihkua.

Kun muodostuskitaa edeltävät kaksi rintatelaa tai telakitaformerin tapauksessa 30 rintatela ja muodostustela siirretään tarpeeksi kauas toisistaan, perälaatikko voidaan sijoittaa telojen väliin ja sen huuliaukko voidaan tuoda kiinni viiraan. Käy- 3 tännössä perälaatikko on edullista sijoittaa niin, että huuliaukkoa viiran tulosuunnassa rajoittava ensimmäinen huuli on kosketuksessa ensimmäisen viiran kanssa ja huuliaukkoa jättösuunnassa rajoittava toinen huuli on pienen välin päässä ensimmäisestä viirasta. Näin ensimmäinen huuli tiivistää huuliaukon ja muodostaa 5 tukipisteen viiralle sen matkatessa rintatelalta vedenpoistoelementille. Tätä yksittäistä tukipistettä lukuun ottamatta viira etenee ilman tukea koko matkan rintatelalta vedenpoistoelementille.

Edullisesti perälaatikon huuliaukosta purkautuva kuitumassa osuu ensimmäiseen 10 viiraan kulmassa, jonka suuruus on 5-25°. Vedenpoisto viiran läpi alkaa heti kui-tumassan osuessa viiraan. Massasuihku pysyy hyvin koossa eikä leviä laajalle alueelle.

Vedenpoistoelementti, joka johtaa toisen viiran kosketukseen ensimmäisellä vii-15 ralla olevan kuitumassakerroksen kanssa, voi olla kaareva muodostuskenkä, joka on varustettu revitetyllä kannella, joka saa aikaan pulseeraamattoman vedenpoiston. Vaihtoehtoisesti vedenpoistoelementtinä voi olla muodostustela, jonka kaar-toscktorilla ensimmäisen ja toisen viiran juoksut yhtyvät.

20 Ensimmäisen vedenpoistoelementin jälkeen seuraa muita vedenpoistoelementtejä, jotka edullisesti käsittävät ainakin yhden listakannella varustetun vedenpoisto laatikon, joka voidaan valinnaisesti sijoittaa joko ensimmäisen tai toisen viirasilmu-kan sisään. Tällöin voidaan vastakkaisen viirasilmukan sisään sijoittaa kuormitus-listoja, joilla saadaan aikaan tehokkaita painepulsseja, jotka edelleen tehostavat 25 vedenpoistoa ja parantavat rainan formaatiota.

Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu erityisen hyvin monikerrosrainaukseen monikerrosperälaatikkoa käyttäen. Tällöin rainan eri kerrokset voidaan tuoda suoraan viiralle pienen välimatkan erottamina ja kerroksien sekoittuminen on vähäi-30 sempää kuin avointa huulisuihkua käytettäessä.

4

Kuitumassan syötön stabiilius lisääntyy, kun vapaa massasuihku lyhenee tai jää kokonaan pois. Sen seurauksena paperirainan profiilit paranevat. Perälaatikon painetta voidaan alentaa, kun energiaa ei häviää vapaassa massasuihkussa. Muo-dostusosan tilantarve vähenee uuden geometrian ansiosta. Vähemmän ilmaa se-5 koittuu rainaan.

Seuraavaksi keksintöä selostetaan viittaamalla oheisten piirustuksien kuvioihin, joiden antamiin esimerkkeihin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus ahtaasti rajoittaa.

10

Kuviossa 1 on esitetty tekniikan tason mukainen järjestely kuitumassan syöttämiseksi kaksiviiraformerin muodostuskitaan.

Kuvio 2 on sivukuva muodostuskidasta, jossa kuitumassa johdetaan viiralle ilman 15 vapaata massasuihkua.

Kuvio 3 on sivukuva vertikaalisen kitaformerin kaksiviiravyöhykkeestä.

Kuvio 4 on sivukuva telakitaformerista.

20

Kuvio 5 sivukuva horisontaalisesta kitaformerista, jossa kuitumassa johdetaan yläviiralle ilman vapaata massasuihkua.

Kuvio 6 on sivukuva kitaformerista, joka on varustettu monikerrosperälaatikolla. 25

Kuvio 7 on sivukuva muodostuskidasta, jossa kuitumassa johdetaan alaviiralle ilman vapaata massasuihkua.

Kuvio 8 on suurennos muodostuskidan alueesta.

Kuvio 9 esittää kuitumassan syötön tasoviiralle.

30 5

Kuviossa 1 on esitetty tekniikan tason mukainen listakitaformerin muodostuskita-järjestely, jollainen tunnetaan esimerkiksi julkaisusta WO 2004/018768. Ensimmäisen viiran 2 kulkua ohjaa ensimmäinen rintatela 4 ja toisen viiran 3 kulkua 5 ohjaa toinen rintatela 5 siten, että viirojen 2 ja 3 väliin jää virtaussuunnassa suppeneva muodostuskita G. Toisen viirasilmukan 3 sisällä on muodostuskenkä 6, joka ohjaa viirat 2, 3 yhteen ja sulkee muodostuskidan G. Kuitumassa syötetään perälaatikosta 1 muodostuskitaan G avoimena massasuihkuna J, joka osuu ensimmäiseen viiraan 2 sen edetessä tukemattomana rintatelalta 4 kohti muodostus-10 kenkää 6. Muodostuskengän 6 kaareva kansi 7 ohjaa toisen viiran 3 ensimmäisellä viiralla 2 olevan kuitumassakerroksen pinnalle. Kansi 7 on varustettu aukoilla 8, joiden kautta kuitumassakerroksesta poistuu vettä muodostuskengän 6 suuntaan ulomman viiran 2 kireyden ja muodostuskengässä 6 vallitsevan alipaineen vaikutuksesta.

15

Koska rintatelat 4 ja 5 ovat hyvin lähellä toisiaan, perälaatikko 1 joudutaan sijoittamaan kauas ensimmäisestä viirasta 2, jolloin massasuihkun J vapaana kulkema matka pcrälaatikon 1 huuliaukosta osumakohtaan viiralla 2 on suhteellisen pitkä. Massasuihku J joutuu ohittamaan pyörivät telat 4 ja 5 läheltä, jolloin se altistuu 20 ilmavirtauksista aiheutuville häiriöille. Viirat 2 ja 3 lähestyvät toisiaan hyvin pienessä kulmassa, jolloin myös massasuihku J osuu viiraan 2 hyvin pienessä kulmassa. Viirakitaan ajautuu paljon ilmaa, joka täytyy poistaa.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukainen ratkaisu. Ensimmäisen viirasilmukan 25 2 sisällä oleva ensimmäinen rintatela 4 ja toisen viirasilmukan 3 sisällä oleva toi nen rintatela 5 on siirretty korkeussuunnassa niin kauaksi toisistaan, että perälaatikko 1 on voitu tuoda telojen 4 ja 5 väliin kiinni ensimmäiseen viiraan 2. Kuitu-massa purkautuu perälaatikon 1 huuliaukosta 9 suoraan viiralle 2, jolloin massasuihkun vapaana kulkema matka on hyvin lyhyt tai puuttuu kokonaan. Huuliau-30 kosta 9 purkautuva kuitumassa osuu viiraan 2 kulmassa a, jonka suuruus on 5-25°. Huuliaukkoa 9 rajoittavat viiran kulkusuunnassa katsottuna tulopuolella oleva 6 ensimmäinen huuli 10 ja vastaavasti jättöpuolella oleva toinen huuli 11. Ensimmäinen huuli 10 on tuotu kiinni viiraan 2 niin, että se tiivistää alueen, jolle kuitu-massa tuodaan. Ensimmäisen huulen 10 viiraa 2 vasten tuleva pinta on kaareva siten, että sen kaarevuussäde R on 100-2000 mm. Toinen huuli 11 on hieman si-5 säänvedetty ensimmäiseen huuleen 10 nähden siten, että toisen huulen 11 ja viiran 2 väliin jää rako, jonka kautta kuitumassa poistuu huuliaukon 9 alueelta liikkuvan viiran 2 mukana.

Toinen viira 3 johdetaan ensimmäisellä viiralla 2 olevan kuitumassakerroksen 10 pinnalle muodostuskengän 6 avulla, joka sijaitsee toisen viirasilmukan 3 sisällä. Muodostuskenkä 6 vastaa rakenteeltaan kuviossa 1 esitettyä muodostuskenkää 6, joten sillä saadaan aikaan olennaisesti pulseeraamaton vedenpoistopaine. Muodostuskengän 6 jälkeen on toisen viirasilmukan 3 sisällä vedenpoistolaatikko 12, jonka viiraa 3 vasten tuleva pinta käsittää joukon vedenpoistolistoja 13. Ensimmäisen 15 viirasilmukan 2 sisällä on kuormituslistoja 14, jotka on sovitettu vastapäätä vedenpoisto listojen 13 väliin jääviä rakoja. Lisäksi ensimmäisen viirasilmukan 2 sisällä on esikuormituslista 15 vastapäätä muodostuskengän 6 ja vedenpoistolaati-kon 13 väliin jäävää aluetta.

20 Kuviossa 3 on esitetty toinen vertikaalinen listakitaformeri, jossa kuitumassa syötetään perälaatikosta 1 kahden rintatelan 4, 5 väliin muodostuskitaan G siten, että kuitumassa osuu aluksi ensimmäiseen viiraan 2, jolloin viiran läpi poistuu suuri määrä vettä nuolen C osoittamalla tavalla. Kuitumassan osuessa viiraan 5-25° kulmassa voi viiran 2 läpi poistuva vesimäärä olla jopa 20-30 % perälaatikkomas-25 san kokonaisvesimäärästä. Toinen viira 3 ohjataan ensimmäisen viiran 2 pinnalla olevan, osittain suotautuneen kuitumassakerroksen pinnalle muodostuskengän 6 avulla. Muodostuskengän 6 jälkeen on ensimmäisen viirasilmukan 2 sisällä kaksi vedenpoisto laatikkoa 12, 16, joiden viiraa 2 vasten tuleva pinta käsittää joukon vedenpoistolistoja 13, jotka ohjaavat viiroja 2, 3 niiden vertikaalisella juoksulla ja 30 poistavat vettä viirojen 2, 3 välissä olevasta kuitumassasta painepulssien ja alipaineen avulla. Vedenpoistolistoja 13 vastapäätä on ensimmäisen vedenpoistolaati- 7 kon 12 kohdalla joukko kuormituslistoja 14. Kaksiviiravyöhykkeen lopussa on imutela 17, joka käsittää tiivistetyn imuvyöhykkeen, jonka yli viirat 2, 3 ja niiden välissä oleva kuituraina kaareutuvat.

5 Kuviossa 4 on esitetty telakitaformeri, jossa perälaatikko 1 on sijoitettu ensimmäisen viiran 2 kulkua ohjaavan rintatelan 4 ja toisen viiran 3 kulkua ohjaavan muo-dostustelan 18 väliin niin, että perälaatikon 1 huuliaukosta purkautuva kuitumassa osuu ensimmäiseen viiraan 2 olennaisesti ilman vapaata massasuihkua. Muodos-tustela 18 ohjaa viirat 2 ja 3 yhteen ja sulkee siten muodostuskidan G. Muodostus-10 telan 18 kaartosektorilla viirojen 2, 3 välissä olevasta kuitumassasta poistuu vettä molempiin suuntiin toisaalta ulkoviiran 2 kireyden ja toisaalta muodostustelassa 18 mahdollisesti vallitsevan alipaineen vaikutuksesta. Muodostustelan 18 jälkeen seuraa vedenpoistolaatikot 12 ja 16 ensimmäisen viirasilmukan 2 sisällä ja kuor-mituslistat 14 toisen viirasilmukan 3 sisällä. Kaksiviiravyöhykkeen lopussa on 15 imutela 17.

Kuviossa 5 on esitetty horisontaalinen listakitaformeri, jossa kuitumassa syötetään pcrälaatikosta 1 yläviiran 2 alapinnalle ja alaviira 3 tuodaan kaarevan muodostus-kengän 6 avulla kosketukseen yläviiran 2 alapinnalla olevan kuitumassakerroksen 20 kanssa. Yläviiran 2 kulkua ohjaava rintatela 4 ja alaviiran 3 kulkua ohjaava rinta-tela 5 on sovitettu niin kauas toisistaan, että perälaatikko 1 on voitu tuoda kiinni yläviiraan 2. Muodostuskengän 6 kaareva kansi 7 sulkee muodostuskidan G ohjaamalla alaviiran 3 juoksun yhdensuuntaiseksi yläviiran 2 juoksun kanssa. Muo-dostuskenkä 6 on varustettu alipaineella ja kansirakenteella 7, jotka yhdessä saa-25 vat aikaan pulseeraamattoman vedenpoiston viirojen 2, 3 välissä olevasta kuitu-massasta. Välimatka kuitumassan purkautumiskohdasta pisteeseen, jossa alaviira 3 kohtaa yläviiralla 2 olevan kuitumassakerroksen, on suhteellisen lyhyt, enintään 700 mm, edullisesti enintään 200 mm. Huuliaukkoa 9 viiran 2 tulosuunnassa rajoittava ensimmäinen huuli 10 on viiraa 2 vasten tulevalta pinnaltaan kaareva ja 30 muodostaa ainoan tukipisteen viiralle 2 sen kulkiessa muuten tukemattomana rin-tatelaita 4 muodostuskengälle 6. Muodostuskengän 6 jälkeen seuraa yläviirasil- 8 mukan 2 puolella joukko vedenpoisto listoja 13, joihin voidaan yhdistää alipaine esimerkiksi vedenpoisto laatikon avulla. Vastaavalla kohdalla on alaviirasilmukan 3 sisällä joukko kuormituslistoja 14, jotka vuorottelevat vedenpoistolistojen 13 kanssa.

5

Kuviossa 6 on esitetty suoritusmuoto, joka soveltuu kerrostetun kuiturainan valmistamiseen. Kaksikerrosperälaatikko 101 käsittää ensimmäisen ja toisen jakotu-kin 102 ja 103, joista johdetaan kuitumassaa ensimmäisen ja toisen jako- ja turbu-lenssiputkiston 104, 105 kautta ensimmäiseen ja toiseen huuliaukkoon 106 ja 107. 10 Kuiturainan ensimmäinen kerros syötetään yläviiran 2 alapinnalle ensimmäisen huuliaukon 106 kautta, jota viiran 2 tulosuunnassa rajoittava ensimmäinen huuli 108 on kosketuksessa viiraan 2. Toinen huuli 109 erottaa ensimmäisen huuliaukon 106 ja toisen huuliaukon 107 toisistaan. Toinen kuitumassakerros syötetään toisen huuliaukon 107 kautta, jota rajoittavat mainittu toinen huuli 109 ja kolmas huuli 15 110. Ensimmäisen huulen 106 kaarevuussäde Ri on edullisesti 0,1-2 m ja toisen huulen 107 kaarevuussäde R2on edullisesti 0,1-2 m.

Etuna nykyiseen kerrostustekniikkaan verrattuna on se, että kerrosten välinen sekoittuminen vähenee oleellisesti, jolloin kerrospuhtaus paranee. Tämä on mahdol-20 lista, koska ensimmäisen kerroksen suotautuminen voi alkaa jo ennen toisen kerroksen tuontia sen päälle. Lisäksi muuttamalla huuliaukkoja 106 ja 107 erottavan toisen huulen 109 dimensioita voidaan säätää aikaa, jonka ensimmäinen kerros ehtii suotautua ennen toisen kuitumassakerroksen syöttämistä sen päälle.

25 Kuviossa 7 on esitetty horisontaalinen kitaformeri, jossa kuitumassa syötetään perälaatikosta 1 alaviiran 2 yläpinnalle. Alaviiran 2 kulkua ohjaa rintatela 4 ja yläviiran 3 kulkua ohjaa muodostustela 18, joka sulkee muodostuskidan G ohjaamalla yläviiran 3 juoksun yhteneväksi alaviiran 2 juoksun kanssa. Perälaatikko 1 on sijoitettu rintatelan 4 ja muodostustelan 18 väliin jäävälle alaviiran 2 juoksulle. 30 Perälaatikon 1 huuliaukko 9 on tuotu niin lähelle alaviiraa 2, että kuitumassa voidaan syöttää huuliaukosta 9 alaviiralle 2 olennaisesti ilman vapaata massasuihkua.

9

Perälaatikko 1 on sovitettu sellaiseen asemaan alaviiraan 2 nähden, että kuitumas-sa osuu viiraan kulmassa a, jonka suuruus on 5-25°. Osa kuitumassan sisältämästä vedestä poistuu heti osumakohdan jälkeen alaviiran 2 läpi alaspäin. Muodostustela 18 johtaa yläviiran 3 alaviiralla 2 olevan kuitumassakerroksen pinnalle. Muodos-5 tustelan 18 jälkeen on alaviiran 2 puolella vedenpoistolistoja 13.

Kuviossa 8 on esitetty suurennettuna listakitaformerin muodostuskita G, jossa perälaatikon 1 huuliaukko 9 on tuotu vielä syvemmälle muodostuskitaan G kuin kuviossa 7. Tämä on mahdollista erityisesti silloin, kun muodostustela on korvattu 10 rintatelalla 5 ja sitä seuraavalla muodostuskengällä (ei esitetty), joka sulkee muo-dostuskidan G johtamalla viirat 2 ja 3 yhteen. Huuliaukosta 9 purkautuva kuitu-massa osuu viiraan kulmassa a, jonka suuruus on 5-25°. Huuliaukkoa 9 viiran 2 tulopuolella rajoittava ensimmäinen huuli 10 nojaa alaviiraan 2 tiivistäen alueen, jolla kuitumassa osuu viiraan 2. Ensimmäisen huulen 10 viiraa 2 koskettava pinta 15 on kaareva siten, että sen kaarevuussäde R on 0,1-2 m. Toinen huuli 11 on hieman sisäänvedetty ensimmäiseen huuleen 10 nähden siten, että toinen huuli 11 jää pienen välimatkan d päähän alaviirasta 2. Edullisesti tämä välimatka d on 2-20 mm.

Kuviossa 9 on esitetty keksintöä vastaava ratkaisu sovellettuna tasoviiraosalle. 20 Perälaatikko 1 on sovitettu viiran 2 yläpuolelle rintatelan 4 perään sellaiseen positioon, että kuitumassa purkautuu perälaatikon 1 huuliaukosta 9 viiralle 2 olennaisesti ilman vapaata massasuihkua. Kuitumassa tulee viiralle 5-25° kulmassa. Huuliaukkoa 9 tulosuunnassa rajoittava ensimmäinen huuli 10 on kosketuksessa viiraan 2 ja toinen huuli 11 on pienen välin päässä viirasta 2. Vedenpoisto kuitumas-25 sasta alkaa heti massan osuessa viiraan ja se jatkuu tasoviiraosuudella vedenpoisto listojen 13 edistämänä.

Keksinnön monet erilaiset muunnokset ovat mahdollisia seuraavaksi esitettävien patenttivaatimuksien määrittelemän suojapiirin puitteissa. On myös huomattava, 30 että oheiset kuviot ovat vain viitteellisiä eivätkä ne esitä keksinnön yksityiskohtia oikeassa mittakaavassa.

Claims (14)

1. Paperikoneen kaksiviiraformerin muodostuskitajärjcstely, joka käsittää perälaa-tikon (1), ensimmäisen viirasilmukan (2), jonka sisällä on rintatela (4), ja toisen 5 viirasilmukan (3), joiden ensimmäisen ja toisen viiran (2, 3) rajaamaan muodos-tuskitaan (G) syötetään kuitumassa perälaatikon (1) huuliaukon (9) kautta siten, että kuitumassa osuu ensimmäiseen viiraan (2) sen ollessa tukematon, tunnettu siitä, että toisen viirasilmukan (3) sisällä on vedenpoistoelementti (6, 18), joka ohjaa toisen viiran (3) kosketukseen ensimmäisellä viiralla (2) olevan kuitumas-10 sakerroksen kanssa ja sulkee muodostuskidan (G), ja että perälaatikon (1) huuli-aukko (9) on tuotu kosketukseen ensimmäisen viiran (2) kanssa kohdassa, joka sijaitsee mainitun rintatelan (4) ja mainitun vedenpoistoelementin (6, 18) välissä, jolloin kuitumassa tuodaan ensimmäiselle viiralle (2) olennaisesti ilman vapaata massasuihkua. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskitajärjcstcly, tunnettu siitä, että perälaatikon (1) huuliaukkoa (9) rajoittavat ensimmäinen huuli (10), joka on tuotu kosketukseen ensimmäisen viiran (2) kanssa, ja toinen huuli (11), joka jää pienen välimatkan (d) päähän ensimmäisestä viirasta (2). 20

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen muodostuskitajärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäisen huulen (11) ensimmäistä viiraa (2) vasten tuleva pinta on kaareva siten, että sen kaarevuussäde (R) on 100-2000 mm.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen muodostuskitajärjcstely, tunnettu siitä, että toisen huulen (11) ja ensimmäisen viiran (2) välinen välimatka (d) on 2-20 mm.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskitajärjestely, tunnettu siitä, että kuitumassa osuu ensimmäiseen viiraan (2) kulmassa (a), jonka suuruus on 5-25°. 30

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskitajärjestely, tunnettu siitä, että etäisyys kohdasta, jossa kuitumassa osuu ensimmäiseen viiraan (2), kohtaan, jossa toinen viira (3) tulee kosketukseen ensimmäisellä viiralla (2) olevan kuitumassa-kerroksen kanssa, on enintään 700 mm, edullisesti enintään 200 mm. 5

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskitajärjestely, tunnettu siitä, että toisen viirasilmukan (3) sisällä oleva vedenpoistoelementti on muodostuskenkä (6), jolla on kaareva kansi (7), joka ohjaa toisen viiran (3) kosketukseen ensimmäisellä viiralla (2) olevan kuitumassakerroksen kanssa. 10

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen muodostuskitajärjestely, tunnettu siitä, että muodostuskenkä (6) on varustettu alipaineella ja revitetyllä kansirakenteella (7), jotka yhdessä saavat aikaan olennaisesti pulseeraamattoman vedenpoiston viirojen (2, 3) välissä olevasta kuitumassakerroksesta. 15

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskitajärjestely, tunnettu siitä, että toisen viirasilmukan sisällä oleva vedenpoistoelementti on muodostustela (18), joka ohjaa toisen viiran (3) kosketukseen ensimmäisellä viiralla (2) olevan kuitu-massakerroksen kanssa. 20

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen muodostuskitajärjestely, tunnettu siitä, että vedenpoistoelementin (6, 18) perässä on ainakin yksi vedenpoisto-listoilla (13) varustettu vedenpoistolaatikko (12, 16), joka on sijoitettu joko ensimmäisen tai toisen viirasilmukan (2, 3) sisään. 25

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen muodostuskitajärjestely, tunnettu siitä, että vedenpoistolaatikkoon (12, 16) nähden vastakkaisen viirasilmukan (2, 3) sisällä on joukko kuormituslistoja (14) sovitettuna vedenpoistolistojen (13) väliin jäävien rakojen kohdalle. 30

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskitajärjcstcly, tunnettu siitä, että perälaatikko on monikerrosperälaatikko (101), jossa vähintään on kaksi huuliauk-koa (106, 107), jotka on tuotu kosketukseen ensimmäisen viiran (2) kanssa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen muodostuskitajärjcstely, tunnettu siitä, että mainittuja vähintään kahta huuliaukkoja (106, 107) rajoittaa vähintään kolme huulta (108, 109, 110), joista ainakin ensimmäinen huuli (108) koskettaa viiraa (2) ja on kaareva siten, että sen kaarevuussäde (Ri) on 0,1-2 m.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen muodostuskitajärjestely, tunnettu siitä, että myös ensimmäisen ja toisen huuliaukon (106, 107) välissä oleva toinen huuli (108) on kaareva siten, että sen kaarevuussäde (R2) on 0,1-2 m.