FI115489B

FI115489B - Menetelmä ja järjestely radiosondin ja sondipallon kytkemiseksi toisiinsa

Info

Publication number: FI115489B
Application number: FI20031005A
Authority: FI
Inventors: Osmo Reittu
Original assignee: Vaisala Oyj
Priority date: 2003-07-03
Filing date: 2003-07-03
Publication date: 2005-05-13
Also published as: FI20031005A; FI20031005A0; WO2005003011A1

Description

115489

Menetelmä ja järjestely radiosondin ja sondipallon kytkemiseksi toisiinsa Förfarande och arrangemang för sammankoppling av en radiosond och en sondboll 5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä radiosondin ja sondipallon kytkemiseksi toisiinsa.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 4 johdanto-osan mukainen järjestely radiosondin ja sondipallon kytkemiseksi toisiinsa.

10

Sondipalloon kiinnitettyjä radiosondeja käytetään ilmasto-olosuhteiden mittauksissa. Ilmaa kevyemmällä kaasulla täytetyn sondipallon tehtävänä on kuljettaa radiosondi maanpinnalta ylöspäin ilmakerrosten läpi. Sondipallon perään muodostuu nousussa vana, jossa ilmasto-olosuhteet poikkeavat todellisista mitattavista ympäristön ilmasto-olosuhteista. Tämän 15 takia radiosondi on kiinnitetty suhteellisen pitkällä, esim. 60 m pitkällä ripustuslangalla sondipalloon.

Radiosondissa olevilla mittalaitteilla suoritetaan meteorologisia mittauksia, jolloin mitatta- l t i via suureita ovat lämpötila, kosteus, paine ja sijainti. Radiosondin sijainnin määritys perus- » ♦ > • · # ,·· , 20 tuu GPS-menetelmään ja sijaintitietojen muutosten perusteella voidaan päätellä tuulen no- • » . ·' . peus ja suunta. Mittalaitteiden mittaustulokset välitetään radiosondissa olevalla radiolähet- i · < .,, i timellä maanpinnalla olevaan radiovastaanottimeen.

i

Koska sondipallon ja radiolähettimen lähettäminen tulee voida suorittaa yhden henkilön 25 toimesta, käytetään päästölaitetta, johon ripustuslanka on kierretty ja josta ripustuslanka purkautuu hallitusti nousun alkuvaiheessa.

. US-patentissa 4,432,502 on esitetty eräs päästöpuolaan perustuva järjestely, jossa päästö- ' ’. puolalle kierretty sondipallon ja radiosondin välinen yhdyslanka päästetään hallitusti pääs- 30 töpuolalta nousun aikana. Päästöpuolalla on pitkittäisakseli, jonka ympäri ripustuslanka on .! kierretty ja poikittaisdimensio, joka kasvaa pitkittäisakselin suuntaisesti kapeasta yläpäästä laajempaan alapäähän. Päästöpuola voi olla pyöreä, soikion muotoinen tai litteä. Päästö- 2 115489 puola suorittaa jaksottaista oskilloivaa liikettä sondipallon alapuolella kun sondipallo nousee ja ripustuslanka purkautuu päästöpuolalta hallitusti ja sopivalla nopeudella.

Ripustuslangan toinen pää on tunnetuissa ratkaisuissa kiinnitetty suoraan solmulla päästö-5 laitteeseen ja ripustuslangan toinen vastakkainen pää on kiinnitetty solmulla radiosondiin tai radiosondiin kiinnitettyyn ripustuslaitteeseen siten, että ripustuslangassa vaikuttavat voimat välittyvät suoraan ripustuslangan solmuihin. Ripustuslangan solmut muodostavat ripustuslangan heikoimman kohdan ja solmukohta heikentää ripustuslangan vetolujuuden puoleen tai peräti kolmanteen osaan. Tästä syystä joudutaan tunnetuissa ratkaisuissa käyt-10 tämään kaksi tai jopa kolme kertaa paksumpia ripustuslankoja kuin muuten olisi tarpeellista. Tästä aiheutuu materiaalihukkaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Erikoissolmuilla eli niin sanotuilla merimiessolmuilla voidaan solmun aiheuttamaa ripustuslangan heikennystä vähentää, mutta erikoissolmujen teko on hankalaa ja aikaa vievää. Tästä syystä erikoissolmut eivät sovellu teolliseen massatuotantoon.

15

Keksinnön mukaiselle menetelmälle radiosondin ja sondipallon kytkemiseksi toisiinsa on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosas-sa.

* * > 9 * f ' I! 20 Keksinnön mukaiselle järjestelylle radiosondin ja sondipallon kytkemiseksi toisiinsa on • < J · pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkkiosas- • t sa- .·**. Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan edellä mainittu epäkohta poistaa. Keksinnön 25 mukaisella ratkaisulla voidaan ripustuslanka mitoittaa pelkästään siihen kohdistuvien veto-rasitusten perusteella ilman, että solmukohtien aiheuttamaa ripustuslangan heikennystä :" : tarvitsisi ottaa huomioon. Ripustuslangan ripustuslujuus on keksinnön mukaisella ratkai- ; · * sulia miltei sama kuin ripustuslangan oma kantavuus.

30 Keksinnön mukainen ratkaisu on myös yksinkertainen ja se soveltuu hyvin massatuotan- ’..! toon.

> 3 115489

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa hyödynnetään mekaniikasta sinänsä tunnettua seuraa-van yhtälön mukaista ilmiötä, langan (narun, köyden) kitka pyöreää pintaa vasten: 52<51·β(μ'α) 5 jossa SI on ripustusvoima, S2 on langan päätesolmuun kohdistuva voima, e on Neperin luku, μ on langan ja pyöreän pinnan välinen kitkakerroin ja a on langan kietaisukulma pyöreällä pinnalla.

10 Keksinnön mukaisessa ratkaisussa päästölaite käsittää puolauselimen ja ensimmäisen si-dontapisteen. Ripustuslangan ja päästölähteen puolauselimen välinen kitka hyödynnetään siten, että ripustuslangan toinen pää kulkee ainakin yhden kierroksen, edullisesti ainakin kaksi kierrosta puolauselimen ympäri, jonka jälkeen ripustuslanka sidotaan ensimmäiseen sidontapisteeseen. Ripustuslangan ripustuslaitteeseen kulkeva osuus jää ripustuslangan 15 ensimmäiseen sidontapisteeseen kulkevan osuuden ja päästölähteen ulkopinnan väliin. Tällä järjestelyllä päästölähteen puolauselimen ympärille kiedottu ripustuslangan ainakin yksi kierros ei pääse purkautumaan kun päästölähteelle kiedottu ripustuslanka purkautuu päästölähteeltä sondipallon ja radiosondin nousussa.

• * n · :: 20 Keksinnön mukaisessa ratkaisussa ripustuslaite käsittää runko-osan, runko-osan ensimmäi- ·,,,: seen päähän muodostetun ohjauselimen ja runko-osan toiseen päähän muodostetun toisen • * sidontapisteen. Ripustuslangan ja ripustuslaitteen välinen kitka hyödynnetään siten, että • * 1 : . * ripustuslangan toinen pää kulkee ripustuslaitteen ohjauselimen kautta ja kiertää ainakin • · *·..* yhden kierroksen, edullisesti ainakin kaksi kierrosta ripustuslaitteen runko-osan ympäri 25 ennen kuin ripustuslanka sidotaan toiseen sidontapisteeseen. Ripustuslanka kulkee spiraa- 1' · : limaisesti ripustuslaitteen runko-osan ympäri siten, että ripustuslangan nousukierre mää- räytyy ohjauselimen ja ensimmäisen sidontapisteen välisestä etäisyydestä sekä ripustuslan- » : gan kierrosmäärästä runko-osan ympäri. Spiraalimaisesta kierteestä johtuen ripustuslangan • kaarevuussäde tulee suureksi vaikka ripustuslaitteen runko-osan halkaisija on pieni. Suuri 30 kaarevuussäde lisää omalta osaltaan ripustuslangan vetolujuutta, koska ripustuslangan säi-. : keet jännittyvät tasaisesti, jolloin yksittäisten säikeiden repeytymistä ei tapahdu. Ohut ri pustuslaite ei häiritse radiosondin mittauksia ja ohuella ripustuslaitteella saavutetaan lisäksi 4 115489 materiaali- ja sitä kautta kustannussäästöjä. Paksu ripustuslaite kerää paljon energiaa auringonsäteistä ja luovuttaa sitä ympäristöönsä, jolloin ripustuslaitteen lähettyvillä olevan lämpötila-anturin mittaama lämpötila saattaa poiketa ympäristön todellisesta lämpötilasta.

5 Seuraavassa selostetaan erästä keksinnön mukaista ratkaisua oheisten piirustusten kuvioihin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

Kuviossa 1 on esitetty kaaviomaisesti sondipallon ja radiosondin välinen yhteys.

10

Kuviossa 2 on esitetty kaaviomaisesti päästölaite ja ripustuslangan kiinnitys päästölähteeseen.

Kuviossa 3 on esitetty kaaviomaisesti ripustuslaite ja ripustuslangan kiinnitys ripustuslait-15 teeseen.

Kuviossa 1 näkyy sondipallo 10, radiosondi 20, ripustuslanka 30, päästölaite 40 ja ripustuslaite 50. Päästölaite 40 on kiinnitetty sondipallon 10 kaulaosaan 11 ja ripustuslangan 30 : ensimmäinen pää on kiinnitetty päästölaitteeseen 40. Ripustuslaite 50 on puolestaan kiinni- .· 20 tetty radiosondiin 20 ja ripustuslangan 30 toinen pää on kiinnitetty ripustuslaitteeseen 50.

.·· ·. Tällä järjestelyllä radiosondi 20 roikkuu olennaisesti ripustuslangan 30 määräämän etäi- • · * ....: syyden päässä sondipallosta 10.

• *

Radiosondin 20 lähetystilanteessa ripustuslanka 30 on kierretty päästölaitteeseen 40, joi-

M I

25 loin radiosondin 20 ja sondipallon 10 etäisyys on lyhyt ja lähettäjä voi pitää sondipalloa 10 • ’ · ’: toisessa kädessään ja radiosondia 20 toisessa kädessään. Kun lähettäjä vapauttaa sondipal-

• I

: ”: lon 10, ripustuslanka 30 alkaa hallitusti purkautumaan halutulla nopeudella päästölähteeltä : ·. 40, jolloin sondipallon 10 ja radiosondin 20 välinen etäisyys kasvaa kunnes ripustuslanka .··*. 30 on purkautunut kokonaan päästölaitteelta 40. Kun ripustuslanka 30 on purkautunut ko- ..'. 30 konaan päästölaitteelta 40 sondipallo 10 ja radiosondi 20 jatkavat nousuaan siten, että ra- I » \. diosondi 20 pysyy olennaisesti ripustuslangan 30 pituuden määräämän etäisyyden päässä sondipallosta 10. Kun ripustuslanka 30 purkautuu päästölaitteelta 40 päästölaite 40 heiluu 5 115489 sondipallon 10 alapuolella jaksottaisesti edestakaisin nuolten A-A osoittamassa suunnassa säteellä R, jonka keskipiste on sondipallon 10 kaulaosan 11 tuntumassa. Heilahdusliike saa energiansa radiosondin 20 painovoimasta kun ripustuslanka 30 purkautuu päästölaitteelta 40. Sondipallon 10 ja siihen kiinnitetyn radiosondin 20 nousunopeus on edullisesti 5 m/s ja 5 ripustuslangan 30 purkautumisaika päästölaitteelta 40 on edullisesti 1 min.

Kuviossa 2 näkyy päästölaite 40, joka käsittää puolauselimen 41, puolauselimen 41 ensimmäiseen päähän sovitetun ensimmäisen päätyelimen 43 ja puolauselimen 41 toiseen päähän sovitetun toisen päätyelimen 42, sekä toiseen päätyelimeen 42 sovitetun tartunta-10 osan 44. Puolauselimellä 41 on pituusakseli X ja poikkisuuntainen dimensio. Puolauselin 41 muodostuu edullisesti sylinteristä ja ensimmäinen sekä toinen päätyelin 43,42 muodostuvat puolestaan edullisesti ohuista, ympyrän muotoisista levyistä.

Päästölaitteen 40 ensimmäiseen päätyelimeen 43 on muodostettu ensimmäinen sidontapis-15 te 43a, johon ripustuslanka 30 voidaan sitoa sekä kiinnitysaukko 43b, joka vastaanottaa ripustuslaitteen 50. Ensimmäinen sidontapiste 43a ja kiinnitysaukko 43b voidaan muodostaa ensimmäiseen päätyelimeen 43 esim. stanssaamalla. Ensimmäinen sidontapiste 43a muodostuu tällöin ensimmäisen päätyelimen 43 tasossa olevasta ulokkeesta, jonka ympäri . . ripustuslanka 30 voidaan sitoa. Koska kyseinen uloke 43a on ensimmäisen päätylevyn 43 • · ) . ‘ 20 tasossa se ei häiritse ripustuslangan 30 purkautumista puolauselimeltä 41. Kiinnitysaukko • l . · · ·, 43b muodostuu laajemmasta osasta ja kapeammasta osasta.

• · » « · · * t Päästölaitteen 40 tartuntaosa 44 muodostuu sankamaisesta kappaleesta, jossa on toiseen • * .·* ·. päätyelimeen 42 kiinnitetty nousuosuus 44a ja puolauselimen 41 pituusakseliin X olennai- • · * 25 sesti 90 asteen kulmassa oleva tartuntaosuus 44b. Tartuntaosuuden 44b ulkopäässä on ; koukkumainen osuus 44c. Tartuntaosuuden 44b sondipallosta 10 poispäin suunnatussa • 1 pinnassa on hammastus 44bl. Sondipallon 10 kaulaosa 11, joka muodostaa täyttöletkun voidaan taittaa siten, että siihen muodostuu silmukka (Fig. 1), joka pujotetaan tartunta-. · · ·. osuuden 44b päälle siten, että tartuntaosuuden 44b ulkopäässä oleva koukkumainen osuus 30 44c ulottuu sondipallon 10 kaulaosan 11 silmukan ulkopuolelle. Tämän jälkeen sondipal- lon 10 kaulaosan 11 silmukka voidaan kiristää esim. rautalangalla tartuntaosuuden 44b ympärille. Tartuntaosuuden 44b tulee sijaita tukevasti sondipallon 10 kaulaosan 11 silmu 6 115489 kassa, jotta saadaan aikaan sopiva heilahdusvastus päästölähteelle 40. Tartuntaosuuden 44b hammastus 44b 1 edesauttaa sondipallon 10 kaulaosan 11 silmukan pysymistä tartun-taosuudessa 44b. Tartuntaosan 44 nousuosuuden 44a poikkileikkaus on olennaisesti I-kiijaimen muotoinen ja tartuntaosuuden 44b poikkileikkaus muodostaa monikulmion.

5 Päästölähteen 40 ja ripustuslaitteen 50 välinen ripustuslanka 30 kiinnitetään päästölähteeseen 40 siten, että ripustuslanka 30 kiedotaan ainakin yksi kierros, edullisesti ainakin kaksi kierrosta päästölaitteen 40 puolauselimen 41 ympäri, jonka jälkeen ripustuslangan 30 päähän solmitaan silmukka 31, joka asetetaan päästölaitteen 40 ensimmäisessä päätyelimessä 10 43 olevaan ensimmäiseen sidontapisteeseen 43a. Ripustuslaitteeseen 50 kulkeva ripustus- lankaosuus 32 kulkee tällöin ensimmäiseen sidontapisteeseen 43a kulkevan lankaosuuden 33 ja ensimmäisen päätyelimen 43 välissä, jolloin päästölaitteen 40 puolauselimelle 41 kierretty ainakin yksi lankakierros ei pääse purkautumaan kun päästölaitteen 40 puolauselimelle 41 kiedottu ripustuslanka 30 purkautuu päästölähteeltä 40. Tällaisella järjestelyllä 15 voidaan päästölaitteen 40 puolauselimen 41 ja ripustuslangan 30 välinen kitka hyödyntää siten, että ripustuslangan 30 silmukkaan 31 kohdistuu vain murto-osa siitä voimasta, jonka ripustuslaitteessa 50 riippuva radiosondi 20 aiheuttaa ripustuslankaan 30. Ripustuslangan 30 se osuus, jonka on tarkoitus purkautua päästölaitteelta 40 sondipallon 10 nostaessa ra-. . diosondin 20 ylös ilmakerroksiin kierretään normaalilla tavalla päästölaitteen 40 puolause- ’ · i · _ 20 limen 41 ympäri.

I I I

,,..; Päästölaitteen 40 ensimmäisen päätyelimen 43 halkaisija D3, päästölaitteen 40 puolause- : ·. ·. limen 41 halkaisija Dl, päästölaitteen 40 korkeus L2, heilahdusliikkeen säde R, heilahdus-

liikkeen vastus sekä päästölaitteen 40 massa vaikuttavat kaikki siihen millä taajuudella 25 päästölaite 40 heiluu sondipallon 10 alla ja millä nopeudella ripustuslanka 30 purkautuu päästölaitteen 40 puolauselimeltä 41. Erässä edullisessa suoritusmuodossa D3 on 65 mm, ; * ”: Dl on 20 mm ja L2 on 110 mm. Lisäksi päästölaitteen 40 puolauselimen 41 pituusakseli X

;·. sijaitsee hieman sivussa ensimmäisen päätyelimen 43 keskipisteestä. Toisen päätyelimen ,*··. 42 halkaisija D2 on 27 mm ja puolauselimen 41 korkeus LI on 45 mm. Toisen päätyeli- 30 men 42 halkaisija D2 ja puolauselimen 41 korkeus LI määräytyvät ripustuslangan 30 pi- • · ’.. tuuden ja halkaisijan mukaan. Ripustuslangan 30 tulee mahtua kokonaisuudessaan puolau selimelle 41.

7 115489

Kuviossa 3 on esitetty ripustuslaite 50, joka käsittää runko-osan 51, runko-osan ensimmäiseen päähän muodostetun ohjauselimen 52, joka muodostuu edullisesti ohjausaukosta tai silmästä ja runko-osan 51 toiseen vastakkaiseen päähän muodostetun kiinnityselimen 53, 5 jolla ripustuslaite 50 voidaan kiinnittää irrotettavasti päästölaitteen 40 ensimmäisessä pää-tyelimessä 43 olevaan kiinnitysaukkoon 43b. Kiinnityselimen 53 sivupinnoissa on urat (ei esitetty kuvioissa), jotka vastaanottavat kiinnitysaukon 43b reunat kun kiinnityselin 53 työnnetään kiinnitysaukon 43b kapeampaan osaan. Ripustuslaitteen 50 runko-osan 51 alapäähän on lisäksi muodostettu runko-osan 51 ja kiinnityselimen 53 väliin toinen sidonta-10 piste 53, joka muodostu edullisesti sidontasilmukasta. Ripustuslaitteen 50 ohjauselimen 52 ja kiinnityselimen 53 välinen runko-osuus 51 muodostuu edullisesti pitkänomaisesta lieriöstä. Ripustuslaite 50 voidaan pitää kiinnitettynä päästölaitteeseen 40 varastointilanteessa. Kun sondipallo 10 ja radiosondi 20 lähetetään ilmaan ripustuslaite 50 irrotetaan päästölähteestä 40 ja kiinnitetään radiosondiin 20, jossa on ripustuslaitteen 50 kiinnityselimen 53 15 vastaanottava kiinnitysaukko. Radiosondin 20 kiinnitysaukon reunat vastaanottavat ripus-tuselimen kiinnityselimen 53 reunoissa olevat urat kun kiinnityselin 53 työnnetään radiosondin 20 kiinnitysaukon kapeampaan osaan.

. Päästölaitteen 40 ja ripustuslaitteen 50 välinen ripustuslanka 30 kiinnitetään ripustuslait- *·· 20 teeseen 50 siten, että ripustuslangan 30 pää pujotetaan ripustuslaitteen 50 ohjauselimen 52 .·· , kautta ripustuslaitteen 50 runko-osan 51 pintaan ja kierretään ainakin yksi kierros, edulli- • t r ... : sesti ainakin kaksi kierrosta ripustuslaitteen 50 runko-osan 51 ympäri, jonka jälkeen ripus- : ·. , tuslangan 30 pää sidotaan toiseen sidontapisteeseen 54 solmulla 34. Ripustuslanka 30 kier- .** : tää tällöin spiraalimaisesti ripustuslaitteen 50 runko-osan 51 ympäri siten, että ohjauseli- 25 men 52 ja toisen sidontapisteen 54 välinen etäisyys sekä ripustuslangan 30 kierrosmäärä :* ,* runko-osan 51 ympäri määräävät ripustuslangan 30 nousukierteen. Ripustuslangan 30 kaa- :' : revuussäde muodostuu tällöin huomattavasti suuremmaksi kuin ripustuslaitteen 50 runko- ; ·, osan 51 säde. Tästä syystä ripustuslangan 30 säikeet jännittyvät tasaisesti, jolloin yksittäis- , *". ten säikeiden suuremmasta rasituksesta johtuvaa repeämävaikutusta ei synny. Koestaen on .. ’, 30 havaittu, että ripustuslangat 30 tarvitsevat vähintään 3 mm taivutussäteen, jotta niiden kan- *..! tavuus ei vähene yli 10 %. Tällaisella nousullisella rakenteella ripustuslangan 30 taivutus- säteeksi tulee helposti 10 mm, vaikka ripustuslaitteen 50 runko-osan 51 säde on vain 1,5 8 115489 mm. Tällaisella järjestelyllä voidaan ripustuslaitteen 50 runko-osan 51 ja ripustuslangan 30 välinen kitka hyödyntää siten, että ripustuslangan 30 solmuun 34 kohdistuu vain murto-osa siitä voimasta, jonka ripustuslaitteessa 50 riippuva radiosondi 20 aiheuttaa ripustuslankaan 30.

5

Ripustuslaitteen 50 runko-osan 51 halkaisija D4 on eräässä edullisessa suoritusmuodossa 3 mm ja ripustuslaitteen 50 korkeus L3 on 75 mm.

Edellä esitetyssä suoritusmuodossa ensimmäinen sidontapiste 43a on muodostettu päästö-10 laitteen ensimmäiseen päätyelimeen 43, mutta ensimmäinen sidontapiste 43a voidaan myös muodostaa puolauselimeen 41. Tällöin ripustuslaitteeseen 50 kulkeva lankaosuus 32 kulkee ensimmäiseen sidontapisteeseen 43a kulkevan lankaosuuden 33 ja puolauselimen 41 ulkopinnan välissä. Tällöin ei välttämättä tarvita myöskään ensimmäistä päätyelintä 43, jolloin puolauselimen 41 tulee olla pidempi siten, että puolauselimen 41 alapäähän jää ri-15 pustuslangasta 30 vapaa osuus. Lisäksi puolauselimen 41 poikkipinnan tulee olla ripustus-langan 30 purkaussuuntaan laajeneva, jotta ryntäystä eli ripustuslangan 30 hallitsematonta purkausta puolauselimeltä 41 ei pääse tapahtumaan. Myös puolauselimen 41 alapään vapaa osuus edesauttaa ripustuslangan 30 hallittua purkautumista puolauselimeltä 41.

I I · ji! ’ 20 Edellä esitetyssä suoritusmuodossa ripustuslaitteen 50 runko-osan 51 poikkileikkaus on , · . ympyrän muotoinen, joka on ripustuslangan 30 säikeiden tasaisen kuormituksen kannalta

• I

♦ * : edullinen muoto. Ripustuslaitteen 50 runko-osan 51 poikkileikkaus voi kuitenkin olla

t I

: ·. , myös muun muotoinen esim. soikio, litteä tai monikulmio pyöristetyin kulmin.

* » • t 25 Edellä esitetyssä suoritusmuodossa päästölaitteen 40 puolauselimen 41 poikkileikkaus on ;' ; ympyrän muotoinen, joka on ripustuslangan 30 säikeiden tasaisen kuormituksen kannalta » ; : edullinen muoto. Päästölaitteen 40 puolauselimen 41 poikkileikkaus voi kuitenkin olla myös muun muotoinen esim. soikio, litteä tai monikulmio pyöristetyin kulmin.

30 Edellä esitetyssä suoritusmuodossa päästölaitteen 40 puolauselimen 41 halkaisija Dl on » sama koko puolauselimen 41 korkeudella LI, joka on valmistusteknisesti edullinen suori- » tusmuoto. Päästölaitteen 40 puolauselimen 41 halkaisija Dl voisi kuitenkin olla myös 9 115489 vaihtuva esim. siten, että halkaisija Dl kasvaa puolauselimen 41 pituusakselin X suuntaisesti puolauselimen 41 yläpäästä alapäähän, jolloin poikkileikkaukseltaan pyöreä puolau-selin 41 muodostaisi kartion. Puolauselimen 41 halkaisijan Dl kasvu voi olla tasaista tai epätasaista.

5

Edellä esitetyssä suoritusmuodossa päästölaite 40 on kiinnitetty suoraan sondipalloon 10, mutta päästölähteen 40 ja sondipallon 10 välissä voi tarpeen vaatiessa olla esim. tutkaheijastin tai laskuvarjo. Tällöin päästölaite 40 kiinnitetään tarkoitukseen sopivalla kiinnitysvä-lineellä edellä mainittuihin laitteisiin siten, että ripustuslangan 30 purkautuminen päästö-10 laitteelta 40 voi tapahtuu hallitusti ja halutulla nopeudella.

Edellä esitetyssä suoritusmuodossa ripustuslaite (50) on kiinnitetty suoraan radiosondiin (20), mutta ripustuslaite (50) voi myös olla kiinnitetty epäsuorasti jonkin laitteen välityksellä radiosondiin (20).

15 Päästölaite 40 ja ripustuslaite 50 on edullisesti valmistettu tarkoitukseen sopivasta muovi-materiaalista. Muovimateriaalilla saadaan aikaan kevyt rakenne ja valmistus voidaan suorittaa muovinmuokkausmenetelmillä yhdessä tai muutamassa vaiheessa. Päästölaite 40 voi . siten fyysisesti muodostua yhdestä ja samasta kappaleesta ja ripustuslaite 50 voi myös fyy- ’ , 20 sisesti muodostaa yhdestä ja samasta kappaleesta.

,,. ; Tilanteessa, jossa keksinnön mukaista kiinnitysjärjestelyä ei sovelleta joudutaan edellä I » ; *, . selostetussa suoritusmuodossa käyttämään ripustuslankaa 30, jonka poikkipinta-ala on ! ; 0,45 mm2. Kun keksinnön mukaista ratkaisua sovelletaan, voidaan vastaavat ominaisuudet 25 omaavan ripustuslangan 30 poikkipinta-ala pudottaa arvoon 0,15 mm2.

: Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen piirissä keksinnön yksityiskohdat voivat vaihdella edellä vain esimerkinomaisesti esitetys-. tä.

Claims

115489 ίο

1. Menetelmä radiosondin (20) ja sondipallon (10) kytkemiseksi toisiinsa, jossa menetelmässä: 5. kiinnitetään päästölaite (40) suoraan tai epäsuorasti sondipalloon (10) - kiinnitetään ripustuslaite (50) suoraan tai epäsuorasti radiosondiin (20) ja - kytketään ripustuslaite (50) ripustuslangalla (30) päästölaitteeseen (40), tunnettu siitä, että: - kierretään ripustuslangan (30) ensimmäinen pää ainakin yksi kierros päästölaittee- 10 seen (40) muodostetun puolauselimen (41) pituusakselin (X) ympäri, jonka jälkeen ripustuslangan (30) ensimmäinen pää sidotaan päästölaitteeseen (40) muodostettuun ensimmäiseen sidontapisteeseen (43a) siten, että ripustuslaitteeseen (50) kulkeva ripustuslangan osuus (32) kulkee ensimmäiseen sidontapisteeseen (43a) kulkevan ripustuslangan osuuden (33) ja päästölaitteen (40) ulkopinnan välissä, 15. johdetaan ripustuslangan (30) toinen pää ripustuslaitteen (50) ensimmäiseen pää hän muodostetun ohjauselimen (52) kautta ja kierretään ainakin yksi kierros ripustuslaitteen (50) runko-osan (51) ympäri, jonka jälkeen ripustuslangan (30) toinen pää sidotaan ripustuslaitteen (50) toiseen päähän muodostettuun toiseen sidontapis-. teeseen (54). 1 20 • 4 t I

, * * 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kierretään ripustuslan- ♦ » • · · ,,, ; gan (30) ensimmäinen pää ainakin kaksi kierrosta päästölaitteeseen (40) muodostetun puo- : ·. , lauselmien (41) pituusakselin (X) ympäri, jonka jälkeen ripustuslangan (30) ensimmäinen , ’ , pää sidotaan päästölaitteeseen (40) muodostettuun ensimmäiseen sidontapisteeseen (43a) 25 siten, että ripustuslaitteeseen (50) kulkeva ripustuslangan osuus (32) kulkee ensimmäiseen ; sidontapisteeseen (43a) kulkevan ripustuslangan osuuden (33) ja päästölaitteen (40) ulko- : pinnan välissä. i ·

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kierretään ripus-30 tuslangan (30) toinen pää ohjauselimen (52) jälkeen ainakin kaksi kierrosta ripustuslaitteen (50) runko-osan (51) ympäri, jonka jälkeen ripustuslangan toinen pää sidotaan ripustuslaitteen (50) toiseen päähän muodostettuun toiseen sidontapisteeseen (54). 11 115489

4. Järjestely radiosondin (20) ja sondipallon (10) väliseksi kytkemiseksi toisiinsa, joka järjestely käsittää sondipalloon (10) suoraan tai epäsuorasti kiinnitetyn päästölaitteen (40) ja radiosondiin (20) suoraan tai epäsuorasti kiinnitetyn ripustuslaitteen (50) sekä päästölait-5 teen (40) ja ripustuslaitteen (50) välisen ripustuslangan (30), tunnettu siitä, että: - päästölaiteessa (40) on pituusakselilla (X) varustettu puolauselin (41) ja ensimmäinen sidontapiste (43a), jolloin ripustuslangan (30) ensimmäinen pää kiertää ainakin yhden kierroksen puolauselimen (41) pituusakselin (X) ympäri, jonka jälkeen ripustuslangan (30) ensimmäinen pää on kiinnitetty ensimmäiseen sidontapisteeseen 10 (43a) siten, että ripustuslaitteeseen (50) kulkeva ripustuslangan osuus (32) kulkee ensimmäiseen sidontapisteeseen (43a) kulkevan ripustuslangan osuuden (33) ja päästölaitteen (40) ulkopinnan välissä, - ripustuslaite (50) käsittää runko-osan (51), runko-osan (51) ensimmäiseen päähän muodostetun ohjauselimen (52) ja runko-osan (51) toiseen päähän muodostetun 15 toisen sidontapisteen (54), jolloin ripustuslangan (30) toinen pää kulkee ohjauseli men (52) kautta ja kiertää ainakin yhden kierroksen runko-osan (51) ympäri, jonka jälkeen ripustuslangan (30) toinen pää on kiinnitetty toiseen sidontapisteeseen (54).

: . 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ripustuslangan (30) en- .' . 20 simmäinen pää kiertää ainakin kaksi kierrosta puolauselimen (41) pituusakselin (X) ympä- :' ; ti, jonka jälkeen ripustuslangan (30) ensimmäinen pää on kiinnitetty ensimmäiseen sidon- •; * · tapisteeseen (43a) siten, että ripustuslaitteeseen (50) kulkeva ripustuslangan osuus (32) kulkee ensimmäiseen sidontapisteeseen (43a) kulkevan ripustuslangan osuuden (33) ja : päästölaitteen (43) ulkopinnan välissä. 25

• ,! 6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ripustuslangan (30) toinen pää kiertää ohjauselimen (52) jälkeen ainakin kaksi kierrosta ripustuslaitteen (50) runko-osan (51) ympäri, jonka jälkeen ripustuslangan (30) toinen pää on kiinnitetty toiseen : sidontapisteeseen (54). 30 •.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että päästölaitteen (40) puolauselimen (41) ensimmäisessä päässä on ensimmäinen päätyelin (43), johon on 12 115489 muodostettu ensimmäinen kiinnityspiste (43a) ja kiinnitysaukko (43b), joka kiinnitysaukko (43b) vastaanottaa ripustuslaitteen (50).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ripustuslaitteen (50) toi-5 seen päähän on muodostettu kiinnityselin (53), jonka välityksellä ripustuslaite (50) kiinnittyy ensimmäisen päätyelimen (43) kiinnitysaukkoon (43b).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ensimmäinen kiinnityspiste (43a) on muodostettu puolauselimeen (41). 10

10. Jonkin patenttivaatimuksen 4-9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että päästölaitteen (40) puolauselimen (41) toisessa päässä on toinen päätyelin (42).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että puolauselin (41) muo-15 dostuu edullisesti sylinteristä ja että ensimmäinen sekä toinen päätyelin (43, 42) muodostuvat edullisesti ohuista, ympyrän muotoisista levyistä.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että toisen päätyelimen : . (42) halkaisija (D2) on suurempi kuin puolauselimen (41) halkaisija (Dl) ja ensimmäisen . ‘ . 20 päätyelimen (43) halkaisija (D3) on suurempi kuin toisen päätyelimen (42) halkaisija (D2). • t * i •: j 13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että päästölaite (40) käsit- : * · : tää toiseen päätyelimeen (42) kiinnitetyn sankamaisen tartuntaosan (44), joka vastaanottaa ·/ : sondipallon (10) kaulaosaan (11) muodostetun silmukan, päästölaitteen (40) ja sondipallon 25 (10) välisen kiinnityksen muodostamiseksi.

» 13 1 1 5489